S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KURIKAN KAUPUNKI Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaava, ehdotusvaihe FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21610
muistutusten vastineet 1 (19) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 LAUSUNNOT... 1 1.1 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus... 1 1.2 Teuvan kunta... 3 1.3 Jalasjärven kunta... 3 1.4 Etelä-Pohjanmaan liitto... 6 1.5 Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta... 6 1.6 Museovirasto... 7 2 MUISTUTUKSET... 8 2.1 Caruna Oy... 8 2.2 Helena Merisaari ja Seija Rajala... 8 2.3 Asko Latvala... 12
1 (15) Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 LAUSUNNOT 1.1 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Lausunnon pääkohdat: 1. Tuulivoimapuiston sisälle jäävien rakennuksien (RN:o 3:463 ja RN:o 7:306) osalla on arvioitu meluvaikutuksien ylittävän jonkin verran suunnitteluohjearvot. Kiinteistöjen omistajille on tiedotettu tulevista melutasoista ja he ovat hyväksyneet meluarvojen ylityksen. Myös varjostusvaikutukset ylittyvät kyseisillä kiinteistöillä. Melu- ja välkevaikutuksien ylityksistä on pyydettävä kaupungin terveysviranomaisten lausunto. 2. Kaavassa on varaus 9 tuulivoimalalle. Hieman sekaannusta aiheuttaa, kun kaavaselostuksessa (sivu20) kerrotaan, että tuulivoimapuisto koostuu enintään 8 tuulivoimalasta, mutta toisaalla samassa asiakirjassa (sivu 1) kerrotaan, että alueelle tullaan rakentamaan 9 voimalaa. Myös kaavakartassa on aluevaraukset 9 voimalalle. 3. Tuulivoimaloiden numerointi aiheuttaa hämmennystä. Tuulivoimaloiden numerot ovat kaavaluonnoksessa 1-9, mutta kaavaehdotuksessa tuulivoimaloiden numerointi on esitetty epäloogisesti täysin erilaisilla numeroinneilla. Numeroinnin muuttuminen vaikeuttaa kaavaprosessissa tehtyjen lausuntojen ja mielipiteiden johdosta tehtyjen muutosten seurantaa ja huomioimista. Kaavaselostuksessa ei ole esitetty syytä tai logiikkaa numeroinnin muuttumiselle kaavaprosessin aikana. 4. Voimalat 18 ja 16 sijoittuvat huolestuttavan lähelle teeri- ja metsohavaintoja. Lepakkoselvityksen perusteella lepakkoesiintymiä on Kaksoishaudan - Oorenkonin soramonttualueella, joka tarjoaa myös alueen parhaimman ruokailuympäristön. Voimala 15 sijoittuu huolestuttavan lähelle lepakkoesiintymäaluetta. 5. BirdLifen laatiman Lintujen päämuuttoreitit Suomessa (14.5.2014) raportin mukaan kevätmuuttokauden osalta metsähanhien, kurkien laulujoutsenen ja pikkujoutsenen muuttoreitit sijoittuvat samalle vyöhykkeelle tuulipuistohankkeen kanssa. Selvityksessä on tarkasteltu vain Ponsivuoren tuulipuistohankkeen osalta lintujen törmäysriskiä muuttolintuihin, mutta yhteisvaikutustarkastelu lähialueen muiden puistohankkeiden kanssa puuttuu. Selvitysten perusteella voimaloiden 15, 16 ja 18 paikkoja voisi vielä tarkistaa, ja mikäli mahdollista, siirtää niitä kauemmaksi luontokohteista. Kaavamerkintöjen osalta alueella olevat lähteet voisi varustaa luo -merkinnällä. 6. Tuulivoimaloiden suuren koon vuoksi olisi tarkoituksenmukaista huomioida alemman tieverkon ominaisuustiedot mm. tien leveys, kantavuus, sillat. Selvitysten perusteella voidaan arvioida onko mahdollista saada raskaanliikenteen kuljetuksia perille tuulipuiston alueelle ilman maanteiden perusparantamista. 7. Maantieltä on osoitettu liittymiä tuulivoima-alueelle, joiden liittymälupamenettelyssä ELYkeskus määrää toimenpiteet, jotka tulee toteuttaa ennen tuulivoimaloiden rakentamista ja toimenpiteet rakentamisvaiheen jälkeen. Vastineet: 1. Osayleiskaava-alueelle sijoittuvat rakennukset ovat käyttötarkoitukseltaan saunarakennus ja muu maa- metsätalouden rakennus (RN:o 3:463, käyttötarkoituksen muutos 23.1.2015). Kiinteistöjen omistajiin on oltu yhteydessä sekä tiedotettu meluvaikutuksen määrästä. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot koskevat
2 (15) loma-asumiseen käytettäviä alueita taajamien ulkopuolella. Alueen päämaankäyttötarkoitus (metsätalous) huomioiden, hankkeella ei voida katsoa olevan sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät tuulivoimapuiston toteuttamista. Alueen muu maankäyttö huomioiden ei alue ole luonteeltaan loma-asumiseen painottuvaa. Tulkintamme mukaan kaupungin terveysviranomaisen lausuntoa ei erikseen näiden kahden kohteen vuoksi tarvita. 2. Kaavaselostusta täsmennetään voimaloiden lukumäärät tarkistamalla. 3. Voimaloiden numerointi on muuttunut layout-muutosten johdosta. Kaavakartalla on käytetty samaa numerointia, kuin WindPro-laskelmissa, jotta tuloksia olisi helppoa peilata kaavakarttaan. Kaavaselostuksen kappaleessa 8.3 on esitetty kaavaluonnoksen jälkeen osayleiskaavaan tehdyt muutokset. 4. Lausunnossa viitatut voimaloiden 18 ja 16 lähellä tehdyt yksi metso- ja kaksi teerihavaintoa koskevat metson osalta ulostehavaintoa ja teerien osalta havaintopisteeseen kuultuja soidinhavaintoja. Kumpaakaan voimalaa ei ole tarvetta siirtää. Metson ulostehavainnot olivat vähäiset ja viittaavat lähinnä alueen olevan päiväreviirikäytössä. Alueen monet hakkuualat ja taimikot eivät ole metsolle suotuisia soidinympäristöjä, eikä maankäyttöön vaikuttavia soidinreviirejä havaittu. Teeriä kuultiin soidintavan viidessä eri paikassa. Teeri on tavallinen ja runsas metsälintu alueella ja lajille kelpaavat soidinpaikoiksi mm. hakkuuaukeat, suot ja pellot. Voimalan 16 alueella kuultiin useammasta paikasta soidinta. Teeri on sopeutuvainen soidinpaikkojen suhteen ja laji voi soidintaa jopa tuulivoimaloiden juurella. Lepakot eivät ruokaile voimaloiden lapojen korkeudella eli voimala ei aiheita ongelmia lepakoiden ruokailulle. Alueen tiestö toimii lepakoiden ruokailuympäristönä ja tiestön ympäristöä pyritään olemaan muuttamatta merkittävästi. 5. Muuttolintujen havainnointia on tehty niin keväällä kuin syksylläkin ja havaintoaineisto on esitetty huolellisesti ja lajien riskejä suhteessa tuulivoimaan on arvioitu. Linnustoselvityksessä on mm. arvioitu, että alueen lintumuutto seuraa pääosin Kauhajoki- Kurikka ja Jalasjärvi-Kurikka jokilaaksojen suuria peltoaukeita hankealueen ulkopuolella. Kurikan seudulla kulkee keväällä laulujoutsenten muuttoreitti, mutta esimerkiksi kurkien keväiset ja syksyiset päämuuttoreitit ohittavat alueen länsi- tai itäpuolelta (Lintujen päämuuttoreitit Suomessa, Birdlife Suomi, 2014). Luonnollisesti alueen läpi muuttaa lintuja, joista osa levähtää alueen pienillä järvillä tai soilla. Myös seudulla pesivät tai kiertelevät petolinnut liikkuvat Ponsivuoren alueella muuttotai ruokailulennoillaan, kuten linnustoselvityksessä ja muistutuksessa on tuotu esille. Vaikka lajisto on monipuolinen, ei petolintujenkaan esiintymisessä ole mitään sellaista erityistä, esimerkiksi pesivää kalasääskeä, mikä vaikuttaisi hankkeen maankäyttösuunnitelmiin. Alue ei lintumuuton osalta poikkea vastaavista talousmetsien ja soiden kirjomasta sisämaan alueesta. Hankealueelta puuttuvat muuttoa ohjaavat johtolinjat, kuten laajojen vesistöjen reunat tai jokilaaksot. Myöskään tunnettuja ruokailu- tai yöpymisalueita, joille kerääntyisi merkittäviä määriä isoja lintuja, kuten hanhia tai joutsenia, ei hankealueen lähistöltä tunneta. Myös sääolosuhteet vaikuttavat siihen, miten voimakkaasti linnut seuraavat maantieteellisiä johtolinjoja ja miten korkealla linnut lentävät. Muistutuksen yhteydessä ei ole tuotu esille havainto- tai vertailuaineistoa, johon esitetyt muuttoreitistöt tai ruokailualueiden väliset lennot perustuvat, vaikka muistuttajan paikallisen luonnon ja linnuston tuntemus onkin pitkäaikaista ja arvokasta. Edellä mainittujen lähtötietojen mukaan alueelta ei tunneta sellaisia lintumuuttoja tai kerääntymisalueita, jotka olisivat ristiriidassa linnustoselvitysten tulosten ja johtopäätösten kanssa, että hankealueen yli ei kulje mitään merkittävää kevät- tai syysmuuttolinjaa.
3 (15) Ponsivuoren tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia ei ole kaavaselostuksessa arvioitu lähialueen muiden tuulivoimahankkeiden kanssa. Ei ole perusteltua verrata Ponsivuoren tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia muihin alueen hankkeisiin, koska lähialueella ei sijaitse hyväksyttyjä osayleiskaavoja tai laadinnassa olevia kaavoja. Lähimmissä tuulivoimahankkeissa on vielä huomattavaa epävarmuutta, johtuen hankkeiden eri vaiheista. Hankkeiden ollessa YVA- tai luonnosvaiheessa, yhteisvaikutuksia ei voida arvioida tarkasti, koska tässä vaiheessa ei voida tietää tulevien osayleiskaavojen lopullista sisältöä sekä sitä, mistä hankkeista tullaan laatimaan osayleiskaavat. Osayleiskaavaan merkitään lähteet luo-kohteina. Kyseessä on vähäinen tekninen tarkistus, joka ei edellytä kaava-asiakirjojen uudelleen nähtäville asettamista. 6. Yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus eivät edellytä näkemyksemme mukaan yksityiskohtaisempaa kuljetusreittiselvitystä. Pirkanmaan ELY keskukselta haetaan aikanaan erikoiskuljetuslupa, jonka yhteydessä kuljetusreitistö selvitetään ja määritetään. Hanketoimija on yhteydessä ELY-keskuksen L-vastuualueeseen, mikäli erikoiskuljetuslupaa selvitettäessä imenee, että maantieverkolle tarvitaan parannuksia. 7. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: 1.2 Teuvan kunta Lähteet merkitään kaavakarttaan luo-kohteina. Lausunnon pääkohta: 1. Teuvan kunnalla ei ole huomautettavaa Ponsivuoren osayleiskaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta. Vastine: 2. Tiedoksi Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta 1.3 Jalasjärven kunta Lausunnon pääkohta: 1. Alue sijoittuu lähietäisyydelle Ponsinevan-Ponsijärven soidensuojelualuetta, joka kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida erikseen myös ko. soidensuojelualue. 2. Suunnittelualueen koillispuolella, Jalasjärven kunnan alueella sijaitsevat "Venesniemen loma- ja kokouspaikka" - nimisen matkailuyrityksen vapaa-ajan asunnot. Lisäksi valtion maalla sijaitsevat yleisessä virkistyskäytössä olevat laavu- ja pitkospuureitistöt. Molemmat kohteet tulisi huomioida lisäämällä näkymäanalyysiin havainnekuvat tuulivoimapuistosta Ponsinevan suunnasta. Etäisyyttä lähimmästä voimalasta on noin 1,8 km.
4 (15) 3. Vaikutuksia alueen ulkoilukäyttöön ei ole selvitetty. Virkistysaluetta ei ole huomioitu lainkaan kaavan nykytilaselvityksessä. 4. Tuulivoimapuiston sähkönsiirtovaihtoehdon verkon laajentuminen Jalasjärven keskustasta pohjoiseen varmistaa alueen taloudellisen kantaverkkoliitynnän. Vaikutukset on kuitenkin tutkittava ennen rakentamista Jokipiin maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Vastineet: 1. Ponsinevan-Ponsijärven alue on huomioitu osayleiskaavan vaikutusten arvioinneissa. Otsikon 4.3 Luonnonolot alla, on huomioitu kyseinen alue. Kappaleessa 10.8 Vaikutukset luontoon on huomioitu kyseinen alue. Esimerkiksi kappaleessa 10.8.2 on huomioitu alueen pesimälinnusto. Tulkintamme mukaan vaikutusten arviointi Ponsinevan- Ponsijärven alueelle on tehty riittävällä tarkkuudella osayleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus huomioiden. 2. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Havainnekuvat pyritään laatimaan alueilta, joista nähdään, että maisemavaikutusten arvioinnin tueksi tarvitaan kuvamateriaalia. Useimmiten havainnekuvia laaditaan laajahkoilta avoalueilta, joilla liikkuu paljon ihmisiä sekä asutuksen ja arvoalueiden läheisyydestä, mikäli näkymäalueanalyysin mukaan voimaloita kyseisille alueille näkyisi. Näkemäanalyysin mukaan voimalat ovat näkyvissä sekä Ponsinevalle että Ponsijärvelle. Näkemäanalyysin mukaan voimalat eivät näy vapaa-ajan asunnoille. Alla olevaan otteeseen näkymäanalyysistä on osoitettu sinisellä nuolella mökkialueen sijainti. Voimalat näkyvät osaan pitkospuureitistä.
5 (15) Maisemallisia vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa luonnosvaiheessa riittävällä tasolla kappaleessa 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Näkemyksemme mukaan havainnekuva Ponsijärven suuntaan ei tuo merkittävää lisäarvoa alueen maisemavaikutusten arviointiin. 3. Ponsivuoren tuulivoimapuiston melualueet eivät ulotu virkistysalueelle. Alueen maiseman muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Kaavaselostuksen kappaletta 10.9.1 Virkistys, täydennetään Veneniemen virkistysalueen tiedoilla. Kappaleessa 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus on huomioitu Venesniemen alue. 4. Sähkönsiirron eri vaihtoehtojen toteutus ja ympäristövaikutukset selvitetään Energiamarkkinavirastoon toimitettavassa hankelupahakemusmenettelyssä. Yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus eivät edellytä vaikutusten arviointia koskien tuulivoimapuiston liittämistä valtakunnalliseen sähköverkkoon enempää kuin Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan aineistoissa on esitetty. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.
6 (15) 1.4 Etelä-Pohjanmaan liitto Lausunnon pääkohta: 1. Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon sekä nykyinen vahvistettu maakuntakaava, että tuulivoiman tuotantoa ohjaava 1 vaihemaakuntakaava. Etelä-Pohjanmaan 1 vaihemaakuntakaava on ollut ehdotuksena nähtävillä 1.12.2014 9.1.2015, joten Ponsivuoren kaavamateriaali tulisi päivittää siltä osin. 2. Etelä-Pohjanmaan liitto katsoo kaava-aineiston ja siihen liittyvien selvitysten olevan kattavat ja asiantuntevasti laaditut. Kaavaselostuksen kohdassa 6.4 puhutaan kuitenkin enintään 8 voimalan hankkeesta, joten tältä osin selostusta tulee täsmentää. 3. Etelä-Pohjanmaan liitto esittää edelleen kaavaluonnosvaiheessa antamaansa lausuntoon viitaten, että sähkönsiirto sekä liityntä sähköverkkoon tulisi huomioida esitettyä laajemmin. Siirtolinjojen ollessa pitkiä muodostuu niistä merkittäviä vaikutuksia maanomistajille sekä ympäristöön. Tämän vuoksi siirtolinjat tulisi huomioida tarkemmin osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa. Vastineet: 1. Kaavaselostusta tarkistetaan Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan tietojen osalta. 2. Kaavaselostusta tarkistetaan esitetyllä tavalla. 3. Sähkönsiirron eri vaihtoehtojen toteutus ja ympäristövaikutukset selvitetään Energiamarkkinavirastoon toimitettavassa hankelupahakemusmenettelyssä. Yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus eivät edellytä vaikutusten arviointia koskien tuulivoimapuiston liittämistä valtakunnalliseen sähköverkkoon enempää kuin Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan aineistoissa on esitetty. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta 1.5 Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta Lausunnon pääkohdat: 1. Kaavassa on oikeusvaikutteinen kaavamääräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. PVLOGLE edellyttää, että määräystä ei muuteta pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. 2. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. 3. Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimalakohteita, PVLOGLE esittää, että Kurikan kaupunki lisäisi Kurikkaan laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: "Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50
7 (15) metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin." Vastineet: 1. Koko osayleiskaava-aluetta koskeviin määräyksiin on sisällytetty määräys puolustusvoimien Pääesikunnan hyväksynnän saamisesta ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä. Tulkintamme mukaan kaavaan tehdyt kirjaukset ja suunnitteluratkaisut täyttävät osayleiskaavan ohjaustarpeen ja tavoitteen. 2. Tiedoksi. 3. Asia kirjattu muistiin ja saatetaan kaupungille tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 1.6 Museovirasto Lausunnon pääkohta: 1. Museovirasto pitää erittäin myönteisenä, että tuulipuiston alueella on tehty arkeologinen inventointi vaikutusten arvioinnin pohjaksi. 2. Inventoinnissa maastossa todetuista ja tarkastetuista tervahaudoista kolme todettiin kohteiksi, joita koskee muinaismuistolain rauhoitus. Ne on merkitty kaavakartalle kohdemerkinnällä ja kirjaimilla sm. Merkinnän selitys on MUINAISMUISTOKOHDE. Muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinaismuistolaissa on säädetty. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista tai sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. Merkintää ja sen selitystä Museovirasto pitää riittävänä kohteiden suojelun turvaamiseksi. 3. Tuulipuiston rakentamisen yhteydessä tulee erityistä huomiota kiinnittää kahden tervahaudan suojelun turvaamiseen, koska kohteet sijaitsevat lähellä tuulivoimaloille kulkevaa tietä. Lisäksi mikäli 110 kv voimalinja toteutetaan, tulee linjalla tehdä arkeologinen inventointi. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta
8 (15) 2 MUISTUTUKSET 2.1 Caruna Oy Muistutuksen pääkohta: 1. Caruna Oy: lla ei ole huomautettavaa Ponsivuoren tuulipuiston osayleiskaavaehdotusta. Se on täysin Caruna Oy:n suunnitelmien mukainen. Vastine: 1. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 2.2 Helena Merisaari ja Seija Rajala Muistutuksen pääkohdat: 1. Kiinteistöillemme kohdistuvat lähimpien voimaloiden meluvaikutukset ulkona on arvioitu 26, 74-29,45 db suuruisiksi. Käytetyt ulkomelun raja -arvot päiväajalla on 40 db ja yöajalla 35 db, vastaavat sisätiloissa 35 db ja 30 db. Kaavaselostuksesta ei ilmene, että laskentatulokseen olisi lisätty YM tuulivoimarakentamisen ohjeen 4/2012 mukaista 5 db, joka tulisi lisätä, jos ääni on isku maista tai kapeakaistaista tai sykkivää. Tuulivoimaloiden melu on tunnetusti vähintään sykkivää. Kun ulkomeluarvoihimme lisätään tuo ohjeen edellyttämä 5 db, ovat kiinteistöjemme laskennalliset ulkomeluarvot lähellä raja -arvoja. 2. Tuulivoimaloiden melu on lisäksi matalataajuista jaksollista melua. Kaavaehdotuksessa esitettyjen laskemien mukaan matalataajuinen ulkomelu ylittää kiinteistöjemme kohdalla Sosiaali - ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003:1 (jäljempänä STM ohje) sisämelun raja -arvot usealla keskitaajuusalueella. 3. Muunnettaessa matalataajuiset ulkomeluarvot sisämeluiksi laskelmassa on otettu huomioon vain rakennuksien keskimääräinen ääneneristävyys ja oletettu ihmisten kuulokynnys vakioksi. Siten STM ohjeen arvo juuri ja juuri alittuu lomarakennuksessa korkeammilla äänentasoilla. Tullessaan rakenteiden läpi sisätiloihin, matalataajuinen melu ei vaimene, joten varmuutta siitä että asuintilojen yöaikaiset ohjearvot eivät ylittyisi ei voida antaa. 4. Kaavaehdotuksessa luvataan, että mikäli televisiolähetyksissä aiheutuu häiriöitä, korjaukset antenneihin tehdään tuulivoimatoimijan kustannuksella; häiriöille on kuitenkin arvioitu tietyt alueet. Jos häiriöitä tuulivoimaloiden mahdollisen rakentamisen jälkeen ilmenee myös kiinteistöjemme kohdalla, evätäänkö meiltä korjaukset, kun emme osu täsmälleen oletetulle häiriöalueella. 5. Olemme huolissamme myös, että alueen viimeisetkin matkapuhelinyhteydet häviävät tuulivoimaloiden myötä. 6. Kaavaehdotuksen selostuksen kohdassa 10.14 tuli esiin lentoestevalot, erityisesti että reunimmaisissa voimaloissa tulee olemaan jatkuvasti vilkkuvat voimakkaat valot. Tämä itse voimaloiden lisäksi tulee olemaan merkittävä muutos perinteisessä maaseutu- ja kylämaisemassamme. Normaalisti pimeään aikaan valottomassa ympäristössä vilkkuvat värilliset valot voidaan kokea hyvin häiritseviksi. Valot näkyvät erityisesti jo loppukesän ja syksyn illoissa ja öissä.
9 (15) 7. Alueella luontoharrastajina, marjastajina, sienestäjinä ja myös metsästäjänä sekä alueen teillä liikkuvina meillä on oikeus olla huolissamme siitä mitä tapahtuu: tuotannon aikana mahdollisten osien tai jään sinkoutumisena sekä jos ja kun tuotanto päättyy, jäävätkö voimalat itsekseen romahtamaan, aiheuttamaan vaaraa ja rumentamaan maisemaa. 8. Vuosikymmenten kokemuksia ja havainnointeja alueelta ei millään tavoin otettu huomioon vastineessa tai kaavaehdotuksessa. Kaavaselostuksessa todetaan, että alue on metsätalouden pirstomaa ja muuttamaa, ja sen vuoksi voimaloiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen tai linnustoon eivät olisi merkityksellisiä. Voidaan kysyä, antaako ennestään pirstoutuneisuus luvan pirstoa aluetta ja sen mikro- ja makroilmastoa yhä enemmän vielä maaperän ja puuston yläpuolellakin. 9. Melu haitat niistä seuraavine oleskelun rajoituksineen, unihäiriöineen ja terveyshaittoineen, hiljaisuuden rikkoontuminen, perinteiseen kylämaisemaan sopimattomat voimalat ja vilkkuvat valot, linnuston taantuminen, luontoympäristön muuttuminen energiantuotantoalueeksi, virkistyskäytön supistuminen ja mahdollinen liikkumisen vaarantuminen, tv-lähetysten ja matkapuhelinverkkojen mahdollinen häiriintyminen, kiinteistöjen arvon laskeminen: kaikkien näiden seikkojen vaikutus elämiseemme, asumiseemme ja luontoharrastuksiimme johtavat siihen, että vastustamme edelleen tuulivoima" puiston" rakentamista, eikä kaavaa mielestämme tule hyväksyä. Vastineet: 1. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.2 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen luvun 4.1 Melumallinnus ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa kohdassa 4.1.1 Tuulivoimaloiden melupäästö todetaan amplitudimodulaatio seuraavaa: Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvioihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Mallinnus on raportoitu tarvittavine tietoineen kaavaselostuksen kohdassa 10.10. Lähtötietojen perusteella tuulivoimalan melupäästö ei sisällä kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja eikä sen ole ilmoitettu olevan impulssimaista tai sisältävän merkittävää sykintää. Tulkintamme mukaan meluvaikutusten arviointi on tehty asianmukaisesti ja riittävässä laajuudessa tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset huomioiden. 2. Sosiaali- ja terveysministeriön antamassa Asumisterveysohjeessa: 2003:1 on määritelty matalataajuisen melun ohjearvot asuinhuoneissa. Ohjearvot on annettu yhden tunnin taajuuspainottamattomina keskiäänitasoina terssikaistoille, joiden keskitaajuus on 20 200 Hz.
10 (15) Matalataajuisen melun osalta äänitaso sisällä jää kummassakin kohteessa sekä alle kuulokynnyksen että Stm:n asumisterveysohjeen. Mallinnuksen mukaan matalataajuinen melu on havaittavissa ulkona. Melumallinnuksen mukaan 35 db:n melualue ei ulotu mallinnuskohteisiin B ja C. Mallinnuskohteessa B (Pirttimaantie 538) mallinnettu melutaso ulkona on 33,2 db. Mallinnuskohteessa C ( Pirttimaantie 539) mallinnettu melutaso ulkona on 34,4 db. 3. Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisella menettelyllä ja saatuja tuloksia verrattiin Asumisterveysohjeen 1/2003 matalataajuisen melun ohjearvoihin asuinhuoneissa. Laskelmien mukaan matalataajuinen melu alittaa Stm:n asumisterveysohjeen ohjearvot sisätiloissa mallinnuskohteessa B ja C. Yksityiskohtaiset laskelmat ovat kaavaselostuksen liiteaineistossa.
11 (15) 4. Mikäli tuulivoimaloista johtuvia häiriöitä esiintyy hankealueen läheisyydessä, korvaavat Digita ja hanketoimija mahdolliset muutostyöt keskinäisen sopimuksensa mukaisesti. 5. Ks. vastine 4. Matkapuhelinyhteksiin liittyen hanketoimija ja matkapuhelinoperaattori sopivat keskenään siitä, miten mahdolliset toimintahäiriöt ratkaistaan. 6. Lentoestevalojen vaikutuksia maisemaan on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa 10.14. Lentoestevalojen osalta valittavasta valotyypistä säädetään Trafin ohjeistuksissa ja valon asetustarpeesta ilmailulaki 1194/09 165. Käytettävän valon ohjaus tapahtuu joka tapauksessa muulla ohjausmenetelmällä, kuin yleiskaavalla. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. 7. Tuulivoimalan turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa 10.9.2. Tuulivoimaloiden vaikutukset turvallisuuteen arvioidaan hyvin vähäisiksi, eikä niihin juurikaan liity onnettomuusriskiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Onnettomuustietoa keräävän internetsivuston aineistossa on koostettu tietoa myös jäänmuodostuksen ja sinkoamisen aiheuttamista vahingoista. Kyseisen sivuston tietojen mukaan onnettomuuksia on erittäin vähän suhteessa tuulivoimaloiden määrään (http://www.caithnesswindfarms.co.uk/accidentstatistics.htm). Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M 3735-09) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Konkreettisen tutkimustiedon perusteella todennäköisyys sille, että tuulivoimalasta putoava jää osuu henkilöön, on yksi kerta 1,3 miljoonassa vuodessa henkilölle, joka vuosittain talven aikana oleskelee yhden tunnin noin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta (Göransson 2012). Tutkimustiedon perusteella jäänmuodostuksen välillisesti aiheuttama sinkoamis-/ putoamisriski on erittäin vähäinen. Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan perustellusti todeta, että Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laadittaessa on riittävässä määrin arvioitu vaikutukset jäänmuodostumisesta aiheutuvaan riskiin ja tehty johtopäätös, että riski on vähäinen. Osayleiskaavalla ei ratkaista alueen ennallistamista. Maanvuokralaissa on säännökset siitä, miten menetellään, kun vuokra-aika päättyy ja vuokra-alueella on rakennus (Maanvuokralaki 76 ). Alueen ennallistamiseen vaikuttaa myös maan vuokraajan kanssa laaditun sopimuksen sisältö. 8. Ponsivuoren tuulivoimapuistohankkeella ei katsota olevan merkittävää vaikutusta mikroeikä makroilmastoon. Mikroilmastoon vaikuttaa enemmän metsätalous ja tuulivoima puolestaan ennemminkin auttavaa ilmaston muutoksen vastaisessa työssä ( makroilmasto). Tämän kokoisen hankkeen ei voida katsoa vaikuttavan merkittävästi tuuliolosuhteisiin hankkeen ympäristössä. 9. Näkemys kirjattu muistiin. Kaavatyössä on huomioitu yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset (MRL 39 ) sekä (MRL 10 a luvun) tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset. Tulkintamme mukaan yleiskaavan vaikutusten arviointi on kattava ja
12 (15) laadullisesti riittävä siten, että se täyttää MRL 9 :ssä säädetyn vaatimuksen vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa, sekä MRA 1 :ssä säädetyn vaatimuksen vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta 2.3 Asko Latvala Muistutuksen pääkohdat: 1. Luontokartoitukset pitäisi tehdä laajemmalle alueelle, eikä vain suppeasti rajatulle, sillä hankealueen ympärille ei kuitenkaan tule voimaloita peittävää aitaa. 2. Alueen linnuston lentoreitistöjä ole edelleenkään otettu huomioon valmistelussa. Voimalat eivät voisi olla huonommassa paikassa linnuston kannalta. 3. Maastossa vietetty aika linnustonseurantaan on aivan liian vähäinen. Muutaman päivän tarkkailu ei anna todellista kuvaa lintujen liikkeistä. Tällaisissa kartoituksissa pitäisi käyttää paikallistuntemuksen omaavia henkilöitä. Ponsijärven alueella on tehty linnustoseurantaa myös Riistantutkimuslaitoksen toimesta. Tätä ei ole lainkaan huomioitu linnuston osalta. 4. Lepakkokartoitus on tehty tieltä (ks. aiemmin toimitettu kartta 3), vaikka hankealueelle ei ole piirretty voimaloita tielle, vaan ne tulisivat pääosin hakkioille. Havaitsemani lepakon saalistusalueet on ympyröity karttaan. Lisäksi siihen merkitty viivoituksella alueen ulkopuolella sijaitseva vanhan metsän alue, joka soveltuu lepakoiden saalistusalueeksi ja jolla pesii myös liito-oravia. Suojapaikkoja lepakoille on myös Rautapäänkallion "luolissa". 5. Suomenselän-Maanselän alue Suomen keskiosissa muodostaa ekologisen käytävän, jota pitkin lajit ovat vaeltaneet idästä länteen ja päinvastoin (SLL 2014). Kyseessä on arvokas ekologinen yhteys Suomen sisällä sekä Suomen, Venäjän ja muiden lähialueiden välillä. Ponsi vuoren tuulivoima-alue on sijoitettu juuri Suomenselän-Maaselän alueelle, joten alue on myös tässä mielessä erittäin tärkeä ja tuuli voimalle soveltumaton. 6. Hankealuetta ei ole tutkittu lainkaan historiallisesti. Jos alueelta ei ole Museoviraston tiedossa kohteita, se ei tarkoita sitä, että niitä ei olisi, esim. Hornin Hautamäen tervahautaja Ponsivuoren hiidenkirnu eivät ole edelleenkään kartassa. 7. Ponsivuoren alue on Kurikan ensimmäisiä merestä nousseita alueita (vrt.hankealue, joka on ympyröity aiemmin toimitettuun karttaan Kyröönjokikiijan s. 8). Miksi tätä ei ole huomioitu hankevalmistelussa? 8. Hankealueen läpi on luultavasti kulkenut myös ensimmäisten kurikkalaisten kulkureitti. Museoviraston mukaan Isonkyrön-Karkun vanha kirkkotie vie Isostakyröstä Karkkuun Koskenkorvan kautta harjuja pitkin ja noin 3 km itään Kurikan kirkosta. Tien linjaus kulkee Kurikassa Jalas joen Pitkäkosken kautta Salonharjulle ja Ahvenlammelle Housu järven maastoon. (Museoviraston rekisteriportaali) Myös kulkureitti (kirkkotie) pitäisi ottaa huomioon ja tutkia tarkemmin, mitä matkan varrelle on jäänyt. 9. Ponsivuoren hankealueelta tehty arkeologinen inventointi ei ole alkuunkaan riittävä. Sen mukaan "tutkimusalueen kohdalta ei kulje vesi tai maakulkureittejä, joitka olisivat mahdollistaneet alueen aktiivista käyttöä". hankealue on päinvastoin paitsi historiallisesti,
13 (15) myös kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas alue, eikä se voimatuotantoon. sovellu teolliseen tuuli 10. Kurikan Luovan kylä Jalas joen maisemineen on kulttuuri ympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti arvokasta aluetta. Ponsivuoren tuuli voimalat näkyisivät kokonaan metsänreunan yläpuolella Luovan peltoaukeille, joten niistä muodostuisi ainakin Luovan kylän maisemakuvaa hallitseva elementti. Luovan kylän maisema-alue jäisi myös Ilmajoen Santa vuoren ja Ponsi vuoren hankealueiden väliin. Vastineet: 1. Ponsivuoren tuulivoimapuiston alueen luontoselvitykset on tehty alueen laajuus ja luonnonympäristö huomioiden riittävällä tavalla. Alueelta löytyneet metsä- ja vesilain mukaiset kohteet sekä uhanalaiset luontotyypit on raportoitu luontoselvityksessä (Ponsivuoren Luontoselvitys (Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2013) ja linnustotiedot linnustoselvityksessä (Ponsivuori - linnustoselvitys, Silvestris Oy, 2013). 2. Havainnointia on tehty niin keväällä kuin syksylläkin ja havaintoaineisto on esitetty huolellisesti ja lajien riskejä suhteessa tuulivoimaan on arvioitu. Linnustoselvityksessä on mm. arvioitu, että alueen lintumuutto seuraa pääosin Kauhajoki-Kurikka ja Jalasjärvi- Kurikka jokilaaksojen suuria peltoaukeita hankealueen ulkopuolella. Kurikan seudulla kulkee keväällä laulujoutsenten muuttoreitti, mutta esimerkiksi kurkien keväiset ja syksyiset päämuuttoreitit ohittavat alueen länsi- tai itäpuolelta (Lintujen päämuuttoreitit Suomessa, Birdlife Suomi, 2014). Luonnollisesti alueen läpi muuttaa lintuja, joista osa levähtää alueen pienillä järvillä tai soilla. Myös seudulla pesivät tai kiertelevät petolinnut liikkuvat Ponsivuoren alueella muutto- tai ruokailulennoillaan, kuten linnustoselvityksessä ja muistutuksessa on tuotu esille. Vaikka lajisto on monipuolinen, ei petolintujenkaan esiintymisessä oli mitään sellaista erityistä, esimerkiksi pesivää kalasääskeä, mikä vaikuttaisi hankkeen maankäyttösuunnitelmiin. Alue ei lintumuuton osalta poikkea vastaavista talousmetsien ja soiden kirjomasta sisämaan alueesta. Hankealueelta puuttuvat muuttoa ohjaavat johtolinjat, kuten laajojen vesistöjen reunat tai jokilaaksot. Myöskään tunnettuja ruokailu- tai yöpymisalueita, joille kerääntyisi merkittäviä määriä isoja lintuja, kuten hanhia tai joutsenia, ei hankealueen lähistöltä tunneta. Myös sääolosuhteet vaikuttavat siihen, miten voimakkaasti linnut seuraavat maantieteellisiä johtolinjoja ja miten korkealla linnut lentävät. Muistutuksen yhteydessä ei ole tuotu esille havainto- tai vertailuaineistoa, johon esitetyt muuttoreitistöt tai ruokailualueiden väliset lennot perustuvat, vaikka muistuttajan paikallisen luonnon ja linnuston tuntemus onkin pitkäaikaista ja arvokasta. Edellä mainittujen lähtötietojen mukaan alueelta ei tunneta sellaisia lintumuuttoja tai kerääntymisalueita, jotka olisivat ristiriidassa linnustoselvitysten tulosten ja johtopäätösten kanssa, että hankealueen yli ei kulje mitään merkittävää kevät- tai syysmuuttolinjaa. Pesimälinnustosta on todettu, että se ei ole merkittävä. Erityisesti huomionarvoisten pesivien lajien parimäärä oli hyvin vähäinen: johtopäätös, jota myös Tiira -tietokannan avoin aineisto tukee. Alueen metsät ovat olleet voimakkaassa metsätalouskäytössä ja turvemaat on ojitettu. Tämä selittänee alueen linnuston tavanomaisuutta. Selvityksen mukaan merkittävintä alueen pesimälinnustossa ovat kanalinnut, joiden törmäämisriski tuulivoimaloihin on matalien lentokorkeuksien takia olematon. Voimaloiden rakennuspaikkojen ja teiden rakentaminen voi häiritä esimerkiksi metson soidinpaikkoja, joita ei alueelta kuitenkaan tunneta. Myös hiirihaukka saattaa pesiä alueen pohjoisosissa
14 (15) sekä alueellisesti uhanalainen kuukkeli esiintyä alueella, mutta siitä ei tehty havaintoja selvitystyön aikana. Mahdolliset riskit on kuvailtu ja asianmukaisesti arvioitu vähäisiksi. Ne eivät aiheuta esteitä maankäytön suunnittelulle ja toteuttamiselle esitetyllä tavalla. Alueen linnustoselvitykset ovat riittävän tarkkoja ja kattavia selvityksessä esitettyjen johtopäätösten tekemiseen 3. Linnuston havainnointiin varattu aika on käytetty tehokkaasti ja ammattitaitoisesti. Myös linnustoselvityksen yhteenvedossa on asianmukaisesti esitetty voimaloiden sijoittamiseen liittyviä arviointeja ja johtopäätöksiä. Hankealueen lähistöllä ei ole FINIBA -alueita (Suomen tärkeät lintualueet). Kohteet löytyvät Internetistä osoitteesta http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/finiba/finiba-johdanto.shtml. Myöskään Suupohjan seudun maakunnallisesti merkittäviä lintualueita (MAALI) ei sijoitu hankealueelle http://www.saunalahti.fi/retki/linnut/maali2012.htm. Lähtötietojen valossa pitempikin havainnointijakso ei tuo esiin seikkoja, joilla olisi vaikutusta alueen maankäytön suunnitteluun. Linnuston osalta selvityksessä on pyritty huomioimaan ja arvioimaan ympäröivät alueet, sillä hankealue sijoittuu maakuntakaavaan merkityn soidensuojeluohjelmaan kuuluvan Ponsineva - Ponsijärven läheisyyteen. Sen linnusto on lintuselvityksessäkin todettu runsaaksi ja arvokkaaksi. 4. Lepakoiden kartoituksessa hyödynnettiin alueella olevia metsäteitä ja polkuja syystä. Lepakot käyttävät näitä siirtyessään päiväpiiloilta ruokailualueille ja siirtyessään yhdeltä ruokailualueelta toiselle. Sama tie tai polku on usein monen lepakkoyksilön käytössä. Tämän vuoksi korkeimmat lepakkotiheydet, jotka ovat suoraan verrannollisia alhaisempiin ruokailureviiritiheyksiin, rekisteröidään juuri suojaisilta teiltä ja poluilta ja ne antavat parhaimman kuvan alueen lepakkolajistosta ja tiheyksistä, satunnaisten ruokailevien lepakoiden sijaan. Kartoituksen ja arvioinnin perusteena on käytetty julkaistua tieteellistä materiaalia Suomessa esiintyvien lepakoiden elinympäristövalinnasta ja ohjeina Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen laatimia kartoitusohjeita. Kohteen mahdollisia liito-oravatietoja tiedusteltiin etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, mutta viranomaisten rekisterissä ei ollut alueelta yhtään havaintoa lajista. Maastossa etsittiin mahdollisia liito-oravan elinympäristöjä toukokuun alussa parhaaseen inventointiaikaan sekä lisäksi heinäkuussa. Lajin puuttuminen hankealueelta johtunee metsien rakenteesta; eri-ikäisiä mäntytaimikoita, hakkuita ja rämesoita. Keski- ja länsiosissa on kuusikoita, jotka ovat kuitenkin puustoltaan nuoria ja alueet eristyneitä. Mahdollisiin hankealueen ulkopuolisiin liito-oravien elinympäristöihin ei hankkeella ole vaikutuksia. 5. Ponsivuoren tuulivoimapuisto ei vaikuta merkittävästi paikallisen vaikutuksensa osalta Suomenselän - Maaselän alueen ekologiseen käytävään 6. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy on suorittanut arkeologisen inventoinnin kaavoitettavalla alueella. Inventoinnin kenttätyöt tehtiin 2. ja 3.9.2014. Lisätarkastus maastossa tarkentuneiden suunnitelmien johdosta suoritettiin 6.10.2014 ja 24.11.2014. Inventoinnissa huomioitiin niin esihistorialliset kuin historiallisenkin ajan muinaisjäännökset. Esityövaiheessa tarkasteltiin muinaisjäännösrekisterin tietoja koskien alueen ja sen lähistön kiinteitä muinaisjäännöksiä ja tutustuttiin inventointialueen vesistö- ja tutkimushistoriaan sekä alueen lähistöllä suoritettuihin arkeologisiin inventointeihin. Aluetta kuvaavia historiallisia karttoja etsittiin Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Kartoista kävi ilmi, että inventoitava alue on ollut historiallisella ajalla asutuksen liepeillä, mutta lähinnä asumatonta
15 (15) suo-, metsä- ja kallioaluetta. Karttojen perusteella asutushistoriallisten kohteiden löytymistä alueelta voidaan pitää epätodennäköisenä. Ennen maastotöitä aluetta tutkittiin laserkeilausaineiston avulla maanpinnalle erottuvien muinaisjäännösten paikantamiseksi. Aineistosta paikannettiin muutamia potentiaalisia tervahautoja, jotka myöhemmin tarkastettiin maastossa. Tulkintamme mukaan kulttuuriympäristöön liittyvät kysymykset on huomioitu ja vaikutukset arvioitu asianmukaisesti osayleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus huomioon ottaen. 7. Ks. vastine 2.3.6. Tulkintamme mukaan tuulivoimapuiston vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä luontoon (kaavaselostus, kohdat 10.5, 10.6 ja 10.8) on tutkittu riittävällä tarkkuudella osayleiskaavan tarkkuus ja ohjaustavoite huomioon ottaen. Myös Museovirasto on antanut viranomaisena lausunnon osayleiskaavasta, ks. vastine 1.6 8. Ks. vastine 2.3.6. Tulkintamme mukaan tuulivoimapuiston vaikutukset kulttuuriympäristöön (kaavaselostus, kohdat 10.5 ja 10.6) on tutkittu riittävällä tarkkuudella osayleiskaavan tarkkuus ja ohjaustavoite huomioon ottaen. Myös Museovirasto on antanut viranomaisena lausunnon osayleiskaavasta, ks. vastine 1.6 9. Ks. vastine 2.3.6. 10. Näkemys kirjattu muistiin. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Maisemallisia vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa kappaleessa 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta.