Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella 9.4.2019 Vaelluskalafoorumi Espoo Niilo Valkonen
ESITYKSEN SISÄLTÖ: 1. Taustaa 2. Pielisjoen kärkihanke 3. Lieksanjoen kärkihanke 4. Yhteenveto
1.1 Järvilohi Merilohen makeaan veteen sopeutunut muoto. Esiintynyt Vuoksen vesistön alueella Suomessa Saimaalla (Pielisjoki / Ala-Koitajoki) ja Pielisellä (Lieksanjoki) Alkuperäiset lisääntymisalueet ovat tuhoutuneet ja / tai voimalaitospatojen yläpuolella.
1.2 Järvilohi Järvilohi on nykyään äärimmäisen uhanalainen ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Laji on saatu pidettyä elossa laitosviljelyn avulla. Istutustulokset ovat olleet hyvin heikkoja (paluuaste 2010-2015 keskimäärin noin 0,1%.) Laitospoikasten saatavuudessa yhä suurempia ongelmia. Lajin pelastamiseksi tarvitaan uusia lisääntymisalueita ja luonnossa syntyneitä poikasia.
1.3 Järvilohi Järvilohen lisääntymisestä ja poikasten elinympäristövaatimuksista on opittu viime vuosina paljon (erityisesti Ala-Koitajoki) Emokalojen pyyntitulokset (2017 & 2018) ja viimeisimmät sähkökoekalastustulokset ovat lupaavia. Järvilohen pelastaminen on vielä mahdollista, mutta se edellyttää saumatonta yhteistyötä. Lieksanjoen smoltti (Mirko Laakkonen) Pielisjoen järvilohen emokalapyynti (Piironen / Luke)
2. Pielisjoen kärkihanke (Saimaan järvilohen kärkihanke)
2.1 Kuurna ja järvilohi Kuurnan Voima Oy:n omistama Kuurnan voimalaitos on Pielisjoen alin voimalaitos. Kuurnan Voima Oy:n omistajia ovat Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (89%) ja Joensuun kaupunki (11%) Laitos on käyttöönotettu vuonna 1971, sen rakennusvirtaama on 316 m3/s, putouskorkeus noin 7 metriä ja keskimääräinen vuosienergia 120 GWh. Saimaan järvilohen kutuvaellus pysähtyy Kuurnan voimalaitokseen, jonka alapuolelta kalat pyydetään ja lypsetään (tai siirretään) kannanhoitoa varten.
2.2 Kuurna ja järvilohi TULVAUOMA Voimalaitoksen vieressä sijaitsee Kuurnan tulvauoma (Laurinvirta), joka on järvilohen alkuperäistä lisääntymisaluetta. Pielisjoen vesi ohjataan voimalaitokselle ja tulvauomassa virtaa vettä ainoastaan tulva- ja poikkeustilanteissa. Tulvauoma on perkaamaton ja pohjaolosuhteiltaan monin paikoin luonnontilainen, mutta siinä on hyvin vähän putouskorkeutta. PÄÄUOMA VOIMALAITOS TULVAPATO
2.3 Hankekokonaisuus Laurinvirran kokonaisuus on vaelluskalakantojen elvyttämisen ja voimatalouden yhteishanke, joka rakentuu kahdesta toisiinsa kiinteästi liittyvästä osa-alueesta: e 1) Uusi pienvesivoimalaitos Kuurnan tulvapadon yhteyteen investoidaan uusi pienvesivoimalaitos. Tämä mahdollistaa tulvauoman jatkuvan vesittämisen virtaavalla vedellä. 2) Tulvauoman kunnostaminen järvilohelle (Saimaan järvilohen kärkihanke) Pienvesivoimalan tarjoama vesi (35 m3/s) mahdollistaa Kuurnan sivuuoman kunnostamisen järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi. Hankekokonaisuus mahdollistaa järvilohen ihmisestä riippumattoman elinkierron Pielisjoen ja Saimaan välillä ensimmäistä kertaa lähes viiteenkymmeneen vuoteen.
2.4 Valmistelu, aikataulu ja budjetti Hanketta on suunniteltu loppuvuodesta 2015 alkaen tiiviissä yhteistyössä eri osapuolten välillä. Hankkeen toteuttamisedellytykset ja mahdollisuudet on selvitetty sekä voimatalouden että vaelluskalakantojen elvyttämisen näkökulmasta. Vesilain mukainen lupahakemus valmistui elokuussa 2017. Vesilupa tuli lainvoimaiseksi toukokuussa 2018. Luvanhaltijana Laurinvirta Oy. Järvilohen lisääntymis- ja poikasalueen toteutuksen kilpailutus käyntiin toukokuussa. Voimalaitoksen testiajot toukokuussa ja järvilohialueen rakentaminen heinä-syyskuussa.
2.5 Hankeryhmä (kevät 2019) Laurinvirta Oy - rakennuttaminen ELY kalatalouspalvelut / Järvi-Suomi - rakentamisen valvonta ja kärkihankerahoituksen ohjaus Luonnonvarakeskus - asiantuntijatehtävät (kalabiologinen näkökulma) Maa- ja metsätalousministeriö - kärkihankerahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - yksityisen rahoituksen kanavointi ja sidosryhmäsuhteet Ramboll Finland Oy - rakennussuunnittelu ja kilpailutusasiakirjojen laadinta
2.6 Hankkeen rahoituskumppanit Maa- ja metsätalousministeriö (Pohjois-Savon ELY-keskus) Kuurnan Voima Oy UPM Energy Oy Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Nestorisäätiö Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj Joensuun kaupunki Varsinais-Suomen ELY-keskus Kontiolahden kunta Fingrid Oyj Oriveden ja Pielisjoen kalastusalueet Joensuun kalastuskunta Stora Enso Oyj Suur-Saimaan kalastusalue
Ohjaavat asiakirjat: (1) RAKENTAMINEN Hallinnollinen valvoja [ Pohjois-Savon ELY-keskus ] (2) Vesilain mukainen valvoja [ Pohjois-Karjalan ELY-keskus ] Sopimus vastuista ja velvoitteista (1) Vesilain mukainen lupa (2) Kalabiologinen näkökulma [ LUKE ] Luvanhaltija ja rakennuttaja [ Laurinvirta Oy ] KILPAILUTUK SET JA TOIMEKSIANNOT Projektin tekninen toteutussuunnitelma Projektin tekninen johto [ työmaan valvoja ] Toteutus [ urakoitsijat ] LASKUJEN MAKSU RAHALIIKENNE LASKUTUS Laskujen hyväksyminen ja taloushallinto [ Laurinvirta Oy ] AVUSTUSTEN MAKSU (valtion osuus) AVUSTUSHAKEMUK SET & TOTEUMAN RAPORTOINTI Rahoitus (julkinen rahoitusosuus), toteuman seuranta [ Pohjois-Savon ELY-keskus ] AVUSTUSHAKEMUK SET & TOTEUMAN RAPORTOINTI LAUSUNNOT HANKKKEEN TOTEUMASTA Projektin rahoitus- ja kustannussuunnitelma AVUSTUSTEN MAKSU (yksityisten rahoit tajien ja kuntien osuus) Omarahoituksen kokoaminen [ Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ] AVUS TUKSET Valtion kärkihankerahoitus [ MMM ] Raho ittaja 1 Raho ittaja 2 Rahoittaja 3 Rahoittaja n Yhteistyösopimukset (rahoitus, viestintä ja näkyvyys)
2.6 Valmistelu, aikataulu ja budjetti
2.6 Valmistelu, aikataulu ja budjetti
Vas. Ylhäällä: pohjaprofiili Oik. Ylhäällä: virtausnopeus (kynnys) Alhaalla: vesisyvyys Esimerkeissä käytetyt olosuhteet: Alavesi 76m, virtaus 35 m3/s (kuvat: Markku Lahti / Fortum)
2.7 Haasteita matkan varrelta Suunnittelu käynnistettiin talvella 2017 ja lupahakemus piti jättää loppukesällä 2017. Tarkentava suunnittelu jatkui hakemuksen jättämisestä eteenpäin vielä 1,5 vuotta. Putouskorkeutta vähän ja alaveden pinnankorkeusvaihtelut suuria; tavoitteena maksimoida tuotantopinta-ala eri olosuhteissa. Kilpailutuksen valmistelu ja sopivan urakoitsijan löytyminen ovat iso osa toteutuksen onnistumista. Rakentamisaikataulu on tiukka eikä se salli poikkeamia. Rakentamisaikaisten suotovesien määrää on vaikea ennakoida. Rakentamisaikaisiin vesiolosuhteisiin ei voida vaikuttaa; esim. tulvajuoksutusten tarve ja rakentamisaikainen alaveden pinnantaso.
3. Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke
3.1 Tietoa Lieksanjoesta Pituus Suomen puolella 80 km, keskivirtaama 97 m3/s (Lieksankoski). Alajuoksulla kaksi Kemijoki Oy:n voimalaitoista. Voimalaitosten yläpuolella merkittävä vapaana virtaava koskireitti (Ruunaan kosket). Kansallisen kalatiestrategian kärkikohde (2012) Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelman kärkikohde Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen kärkihankkeen pilottikohde (2016 =>)
3.2 Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke valmistelu Lieksan kaupunki tilasi kärkihankkeen toimenpidekokonaisuuden valmistelun helmikuussa 2016. Toimenpideohjelma esiteltiin sidosryhmille huhtikuussa 2016 ja se hyväksyttiin yhteisesti. Toimenpideohjelmassa esitetta va t toimenpiteet valittiin seuraavin perustein: 1. Kaikki keskeiset yhteistyo tahot kannattavat esitetta via toimenpiteita ja pita va t niita Lieksanjoen uhanalaisten vaelluskalakantojen elvytta misen ja luonnonkierron palauttamisen kannalta ta rkeina (tarkoituksenmukaisuus). 2. Toimenpiteet ovat toteutettavissa nopealla aikataululla, niilla on nopeaa vaikuttavuutta ja niihin saadaan kumppaneita merkitta va lla omarahoitusosuudella (toteutettavuus).
3.3 Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke valmistelu Yhteisesti hyväksyttyjä lyhyen aikavälin (2016 2018) painopistealueita ovat Emokalapyynti ja sen kehittäminen Ylisiirrot ja niihin liittyvä tutkimus Voimalaitosten yläpuolisten koskialueiden kunnostaminen Tuki-istutukset ja niihin liittyvä seuranta
3.4 Yhteistyön rakentaminen Kesäkuussa 2016 Lieksan kaupunki, Kemijoki Oy, Metsähallitus sekä Pielisen ja Ruunaan kalastusalueet allekirjoittivat yhteistyösopimuksen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Lieksanjoella. Yhteinen tavoite on, että Lieksanjoen vaeltavat järvilohi- ja taimenkannat elpyvät ja niiden luontainen elinkierto palautuu.
3.5 Yhteistyötahoja
3.6 Tärkeimmät toimenpiteet 2016-2018 Kutu- ja poikasalueiden kunnostaminen (Naara-, Käpy- ja Saarikoski) helikopterisorastuksen avulla - luvanhaltijana Ruunaan ka. (2016, 2017) Emokalapyynti ja siihen liittyvät uudet kokeilut (2016-2018) Järvilohen ja taimenen tuki-istutukset eri ikäluokissa (2016-2018) Saarijoen padon ohittavan kalatien rakentaminen ja virtavesikunnostukset (2017 & 2018) Järvilohen ja taimenien ylisiirrot ja kutukalojen radiotelemetriaseuranta (2017 & 2018) Kutu- ja poikasalueiden kunnostaminen alueella Haapavitja-Mustapyörre luvanhaltijana Metsähallitus (2018)
3.7 Hankkeen budjetti ja rahoitus 2016-2018 Kokonaisbudjetti noin 650 000 euroa (alv. 0%), josta yksityinen rahoitus 63 % ja valtion kärkihanketuki 37 % Suurimmat yksityiset rahoittajat: Kemijoki Oy: 190 000 euroa (lisääntymis- ja poikasalueiden kunnostus) Pielisen kalastusalue: 114 000 euroa (vaelluspoikasten istutus) Metsähallitus: 34 000 euroa (kunnostukset ja istutukset) Lieksan kaupunki: 30 000 euroa (suunnittelu, koordinointi ja viestintä) Lieksan osakaskunta / jakokunta: 25 000 euroa (Saarijoen toimenpiteet)
3.8 Tuloksia kolmen kärkihankevuoden jälkeen Syksyllä 2018 erittäin positiivisia tuloksia: Emokalapyynnissä selvästi uusi järvilohiennätys, 59 kappaletta Sähkökoekalastuksissa (Luke) luonnonkudusta syntyneitä poikasia (0+) parhaimmillaan 35 kappaletta aarilla. Järvilohen osalta on valoa nähtävissä, mutta taimenen tilanne on entistä huolestuttavampi. Lieksanjoen järvilohiemokalat 1992-2019 (Piironen / Luke)
3.9 Suunnitelmia vuodelle 2019 Kärkihanke on ollut Lieksanjoella erittäin merkityksellinen sekä yhteistyön kehittämisen että konkreettisten toimenpiteiden toteuttamisen näkökulmasta. Joulukuussa 2018 hankkeen kumppanit päättivät jatkaa toimenpiteitä ja myöntää hankkeelle jatkorahoitusta. Vuoden 2019 budjetti on 260 000 euroa ja hankkeen kokonaisbudjetti nousee yli 900 000 euron. Aiempina vuosina hyviksi koettuja toimenpiteitä jatketaan (emokalapyynti, kunnostukset, ylisiirrot, telemetriaseuranta jne.) Uusina teemoina mukaan otetaan smolttiseuranta ja alasvaellus smolttipyynti havaspyydyksellä kiinteän kiinniotto-/alasvaellusratkaisun suunnittelu ja toteutus
TULVALUUKUT NIPPUNOSTURIN PAIKKA VOIMALAITOS Yläpuolisen altaan leveys 80 metriä.
4. Yhteenveto Hankkeet ovat luonteeltaan erilaisia; Pielisjoen kärkihanke on kokonaisvaltaisesti haasteellinen ja monitahoinen rakennusprojekti, jonka valmistelu kestää useita vuosia ja varsinainen toteutusvaihe noin kolme kuukautta. Lieksanjoen kärkihanke koostuu monista pienemmistä juoksevista osatoimenpiteistä, jotka toteuttavat strategiaa järvilohen ja taimenen pelastamiseksi. Molempien hankkeiden keskeinen tekijä on yhteistyö. Ilman kärkihankerahoitusta hankkeet eivät olisi olleet mahdollisia ainakaan tällaisessa aikataulussa. Hankkeiden yhteisbudjetti noin 4M. Järvilohen (ja taimenen) pelastamiseksi hankkeet tulivat viimeisellä mahdollisella hetkellä.
Esimerkkejä tehdyistä toimenpiteistä (Lieksanjoki) Ylisiirrot ja radiotelemetriaseuranta (syksy 2017) => VIDEO
Kiitos. Niilo Valkonen Future Missions Oy niilo.valkonen@futuremissions.fi Siltakatu 12 B 14 +358 45 875 3735 80110 Joensuu www.futuremissions.fi