Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa Suomen MatkailuAsianTuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd 20.10.2009 n toimintaryhmä

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa Selvitys matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa, vuoden 2007 aineiston perusteella Tekijä on vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voida vedota / Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n virallisena kannanottona. / Travel Industry Experts Finland Ltd

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 1 2. Yleistä selvityksestä... 3 2.1. Selvityksen organisaatio... 3 2.2. Työmetodi... 4 2.3. Selvitysalue... 5 3. Lyhyt luonnehdinta selvitysalueen kunnista... 6 4. Rekisteröity majoituskapasiteetti... 10 4.1. Majoituskapasiteetti ja sen kehitys tilastojen valossa... 10 4.2. Huonekäyttöaste... 11 4.3. Yöpymisen keskihinta rekisteröidyissä majoitusliikkeissä... 12 4.4. Matkailijoiden viipymä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä... 12 4.5. Yöpymisten määrä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä... 13 4.6. Yöpymisen tarkoitus rekisteröidyissä majoitusliikkeissä... 15 4.7. Majoitusmyynnin arvo rekisteröidyissä majoitusliikkeissä... 17 5. Alueen rekisteröity ja rekisteröimätön majoitustoiminta... 18 5.1. Yleistä... 18 5.2. Majoitustoiminta kunnittain... 18 5.3. Majoitusgrafiikoita:... 23 6. Ravitsemistoiminta kunnittain vuonna 2007... 25 7. Omissa tiloissa yöpyjät ja päiväkävijät... 28 7.1. Veneilijät... 28 7.2. Mökkiläiset... 30 7.3. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyjät... 32 7.4. Muut päiväkävijät... 32 8. Matkailutulo ja matkailumeno... 33 8.1. Matkailijaryhmät ja matkailusta saatavat tulot... 33 8.2. Matkailijoiden rahankäyttö... 35 9. Työllistämis- ja palkkaselvitys... 38 9.1. Osa-aikaisesta työllistämisestä... 40 9.2. Työllistämistrendi... 40 10. Matkailun kunnallistaloudellisista vaikutuksista... 41 10.1. Verotulovaikutukset... 41 10.2. Kiinteistövero... 42 10.3. Yhteisövero... 43 11. Suomen matkailun kehittämisen linjauksista, nykytilasta ja kehityksestä... 44 11.1. Kehittämisen linjauksista... 44 11.2. Suomen matkailuelinkeinon nykytila ja kehitysnäkymiä vuoteen 2015... 46 11.3. Otteita eri raporteissa ja lähteissä mainituista matkailun kehitystekijöistä... 48 12. Matkailun kehittäminen Länsi-Uudellamaalla... 48 12.1. Yleistä... 48 12.2. Majoituselinkeinon kehityksestä Länsi-Uudellamaalla... 49 12.3. Länsi-Uusimaalla on erinomaiset matkailulliset edellytykset... 50

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 12.4. Miksi selvitysalueen majoituksen tunnusluvut ovat silti huonoja... 50 12.5. Paikallisten toimijoiden ja selvityksen tekijöiden asiantuntijanäkemysten eroista... 52 13. Suositus kehittämistoimenpiteiden ja investointien suuntaamisesta... 53 13.1. Heti käynnistettäviä kehittämistoimenpiteitä... 53 13.2. Yleisestä kehittämistoimenpiteiden kohdistamisesta... 54 13.3. Länsi-Uudenmaan matkailullinen imago... 54 13.4. Alueen matkailuklusteri... 55 13.5. Länsi-Uusimaa omaksi matkailun osa-alueeksi... 56 13.6. Länsi-Uudenmaan matkailun yhteisorganisaatio... 57 13.7. Informaatio- ja myyntijärjestelmä... 60 13.8. Laatukoulutuksesta muutama sana... 63 13.9. Yksittäisiä kehittämiskohteita, investointeja ja vetovoimatekijöiden kehittämistä... 63 14. Länsi-Uudenmaan matkailun kehitysennuste vuosille 2009-2015... 66 15. Kirjallisia lähteitä ja taustatietoaineistoja... 68

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 1 1. Tiivistelmä Tämä on raportti matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvityksestä, joka tehtiin Länsi- Uudenmaan seuraavalla alueella: Hiiden alue (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio) sekä Raaseporin alue (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari). Selvitys perustuu vuoden 2007 tilanteeseen ja lukuihin, mutta suosituksissa on mukana myös vuoden 2008 ja 2009 aineistoa. Selvityksen toimeksiantaja on / Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja tekijänä. Työ on toteutettu Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n kehittämällä mallilla, joka perustuu pohjoismaisen matkailutyöryhmän alun perin luomaan menetelmään. Selvitysalueella on rekisteröityjä majoitusliikkeitä keskimäärin vain 23 kpl tilastojen mukaan. Kuitenkin majoitustoimijoiden määrä on n. 220 kpl, kun mukaan lasketaan myös rekisteröimätön kapasiteetti. Vastaavasti rekisteröityyn kapasiteettiin kuuluu n. 2.150 vuodetta, kun niitä kaikkiaan on n. 5.550 kpl. Pieniä majoittajia on paljon ja isommista majoitusliikkeistä poikkeuksellisensuuri määrä on oppilaitoksia, leirikeskuksia tms. kohteita. Tämä antaa alueen majoitustoiminnalle oman erityisen luonteensa. Huonekäyttöaste alueen rekisteröidyllä kapasiteetilla oli 43,2 %. Vuodekäyttöaste oli koko alueella rekisteröidyissä majoitusliikkeissä 36,2 %, Hiiden alueella 40,4 % ja Raaseporin alueella 29,3 %. Yöpymisen keskihinta oli rekisteröidyissä liikkeissä koko alueella 33,13, Hiiden alueella 41,37 ja Raaseporin alueella vain 29,09. Rekisteröimättömissä yöpymisen keskihinta oli 28,29 Hiiden alueella, 21,47 Hangon ja Inkoon alueella ja 20,09 nykyisen Raaseporin kaupungin alueella (Tammisaari, Karjaa, Pohja). Keskihinta oli kesäaikaan alhaisimmillaan, kun tasoltaan vaatimattomampi kapasiteetti oli myynnissä. Majoituksen keskihinnan ero heijastuu alueiden matkailutulon eroon. Yöpyneiden matkailijoiden viipymä on koko alueella vuonna 2004 lähtien ollut 1,79 2,44 vuorokautta, vaikka moni mökki- tai huoneistomajoittaja myykin kapasiteettiaan pääosin viikkoperiaatteella. Hiiden alueella vapaa-ajan matkustajien osuus oli 68,3 %. Raaseporin alueella työhön liittyviä yöpymisiä oli enemmän, mikä jätti vapaa-ajan yöpymisten osuudeksi 57,3 %. Raaseporin seudulla ulkomaisia yöpymisiä oli vähän, vain 9,6 % ja lähes kaikki niistä keskittyvät kesäkauteen. Hiiden alueella ulkomaalaisyöpymisten määrä oli vieläkin vähäisempi, vain 4,9 %. Matkailun edellytykset Länsi-Uudellamaalla ovat erinomaisen hyvät. Silti edellä mainitut tunnusluvut ovat Suomen keskiarvoja alhaisemmat. Ravitsemispaikkoja ravintoloissa, pubeissa, pikaruokaloissa, kahviloissa on alueella yhteensä n. 21.700. Niistä Raaseporin seudulla on n. 12.700 ja Hiiden alueella noin 9.000 asiakaspaikkaa. Ilman yöpymistä tapahtuvia kiertomatka-, ohjelma-, asiointi-, harrastus-, ostos- yms. käyntejä kertyy n. 852.000 kpl. Lukuun eivät sisälly veneilijöiden ja kesämökkien aiheuttamat käynnit, koska nämä kohderyhmät yöpyvät tosin omissa tiloissaan. Veneilijöiden yöpymisvuorokausia alueella on n. 17.200 kpl. Niistä valtaosa kertyy Hangossa, n. 12.450 kpl. Veneilijöiden vaikutus alueen matkailuun on merkittävä leimallisesti ja matkailutulon kannalta. Loma-asuntojen määrä alueella on suuri, yhteensä n. 19.800 kpl. Kesämökkien määrästä on vähennetty kuntalaisten omistamat mökit ja lukuun on lisätty ulkokuntalaisten omistamat lomaasuntokäytössä olevat kerrostalohuoneistot. Koska nämä vapaa-ajan asunnot sijaitsevat lähellä omistajien vakituista asunpaikkaa, on niillä enemmän käyntikertoja ja vierailuja kuin muualla Suomessa keskimäärin. Kaikkiaan kertymä on 2.255.000 yöpymisvuorokautta. Lisäksi yöpymisen sisältäviä sukulais- ja tuttavavierailuja selvitysalueella asuvien henkilöiden kodeissa on noin 34.000 yöpymisvuokautta. Eniten Länsi-Uudellemaalle matkailutuloa henkilöä ja vuorokautta kohti laskettuna jättävät majoittuvat liikematkailijat, keskimäärin 103,40. Majoittuvilta vapaa-ajan matkailijoilta jää vastaavasti n. 79,30. Veneilijöiden jättämät majoitusmaksut, eli vierasvenesatamapaikkamaksut ovat henkilöä kohti keskimäärin vain n. 7, mutta koko vuorokausikulutus on yhteensä n. 61 / henkilö. Kyseessä on siis sangen tuottoisa asiakasryhmä.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 2 Päiväkävijät tulevat paikkakunnalle yleensä maksullisen ohjelman tai harrasteen vuoksi tai ostoksille. Niinpä tämä ryhmä jättää paikkakunnalle yli 51 euroa / henkilö / käynti. Kesämökeillä omistajien vieraina olevat kuluttavat n. 44 euroa / henkilö / vrk, mistä merkittävä osa menee tuliaisiin, mutta myös isäntäväelle tarjottu ateria ja ohjelmapalvelut vievät osansa. Paikkakuntalaisten kodeissa yöpyvät sukulaiset ja tuttavat kuluttavat hieman mökeillä vierailevia vähemmän, noin 43 / vuorokausi. Karavaanarit ja telttailijat käyttävät tunnetusti suhteellisen vähän paikallisia palveluja. Tämän selvityksen mukaan heidän rahankäyttönsä on henkilöä ja vuorokautta kohti noin 36 euroa, mihin sisältyy vaunu- tai telttapaikasta peritty maksu. Loma-asuntojen omistajat ovat suuren määränsä vuoksi alueelle hyvin tärkeä ryhmä, vaikka rahan käyttö vuorokautta kohti on vain noin 28 euroa / henkilö / vuorokausi. Kuitenkin on huomattava, että lisäksi tältä ryhmältä jää paikkakunnan rakennus-, tarvike-, puutarha- yms. liikkeille yhteensä 23 24 miljoonaa euroa/ vuosi. Selvitysalueen suora matkailutulo on n. 193.660.000. Se jakaantuu seuraavasti: maksullisessa majoituksessa olleilta 72.770.000, kesämökkiläisiltä vieraineen 69.032.000, karavaanareilta ja telttailijoilta 3.003.000, veneilijöiltä 3.252.000, sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiltä 1.454.000 ja päiväkävijöiltä 44.149.000. Eri toimijoille matkailutulo jakaantuu seuraavasti: polttoainemyynti + huoltamotoiminta yms. n. 4 %, liikenne n. 2 %, vähittäiskauppa n. 31 %, majoitus- ja ravitsemisliikkeet n. 37 %, ohjelma- ja vastaava virkistystoiminta n. 9 %, aktiviteetit ja harrasteet n. 10 %, nimeämätön toiminta 7 %. Epäsuoria matkailutuloja alueelle jää melko vähän, mm. siitä syystä, että osa tukkukaupoista toimii alueen ulkopuolella. Kuitenkin epäsuoria tuloja kertyy yhteensä n. 14 16 miljoonaa euroa. Matkailu saa alueelle aikaan n. 1920 henkilötyövuotta. Työllistäminen jakaantuu sektoreittain seuraavasti: polttoaine + huoltamo- yms. toiminta 30, kuntasektori n. 30, epäsuorat toiminnot (tukkukauppa yms.) n. 40, liikenne n. 50, erittelemättömät toimet n. 110, ohjelma- ja virkistys yms. toiminta n. 210, aktiviteetit ja harrasteet n. 270, vähittäiskauppa n. 390, majoitus- ja ravitsemistoiminta n. 790 henkilötyövuotta. Mm. voimakkaasta kausiluonteisuudesta johtuen Länsi-Uudellamaalla, erityisesti Raaseporin alueella on tavallista enemmän osa-aikaisia työpaikkoja. Matkailun aikaansaamista työpaikoista osa-aikaisia on hieman suurempi osuus, kuin keskimäärin Suomessa. Tämä aiheutuu mm. pienten yritysten suuresta määrästä ja voimakkaasta kausivaihtelusta. Palkkatuloja matkailusta kertyy alueelle n. 46.830.000, mistä puhdasta verotuloa alueen kunnille syntyy n. 7.200.000. Matkailutoiminnan (etupäässä kesämökkien ) kautta kertyy kunnille kiinteistöverotuloja n. 2.900.000. Arvion mukaan kunnat saavat yhteisöverotuottoa yhteensä noin 800.000 900.000 euroa. Tärkein syy pienehköön verokertymään on alueen matkailuyritysten pieni koko, suuret poistomahdollisuudet ja suhteellisen matala kannattavuustaso. Selvitystyössä paneuduttiin myös alueen matkailun ongelmiin ja kehittämistarpeisiin. Merkittävä ongelma on yhteistyöorganisaation puute ja heikko verkottuminen. Selvitysalueen markkinoinnin ja myynnin tukena oleva informaatiojärjestelmä on pirstoutunut, eikä minkään osoitteen kautta ole löydettävissä tyydyttävän kattavia tietoja. Alueella ei ole yhteistä varausjärjestelmää. Matkailun voimavarat tulisi konsultin mielestä keskittää tuotekehityksen, laadun, yhteistyön ja myyntijärjestelmän kehittämiseen. Alhaisia käyttöasteita voitaisiin parantaa, ohjata sesonkien kysyntää ja parantaa kannattavuutta mm. hinnoittelulla, mikä edellyttäisi hinnoittelukoulutusta. Vallitsevan talouslaman ja suhteellisen alhaisten käyttöasteiden vuoksi mm. majoituskapasiteetin lisäysinvestointeja ei juurikaan tarvita. Poikkeuksena voidaan mainita esim. Billnäsin alueen vetovoiman kehittämisinvestointeihin perustuva hotellikapasiteetin lisätarve. Lama ei tule vaikuttamaan selvitysalueen matkailuun yhtä voimakkaasti kuin valtakunnassa yleisesti, mm. siitä syystä, että lama vaikuttaa voimakkaimmin liikematkailuun ja ulkomaisiin yöpymisiin, joiden osuus tällä alueella on pieni. Notkahduksen jälkeen alueen matkailu tullee lievästi nousemaan jo vuonna 2013 hieman alle prosentin ja vuonna 2014 sekä 2015 noin yhden prosentin / vuosi.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 3 2. Yleistä selvityksestä 2.1. Selvityksen organisaatio Toimeksiantajana oli / Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. Selvityksen tekijäksi valittiin tarjousvertailun voittaja. Toimeksiantaja osoitti ohjausryhmän sekä alueen kuntien ja matkailuyrittäjien välillä toimivaksi henkilöksi Tove Wikströmin, jonka työstä suurin osa koostui tietojen keräämisestä ja karhuamisesta ruotsinkielisiltä yrittäjiltä. Hänen toimenkuvaansa kuului myös työn aikana tehtävät käännökset ruotsin kielelle. Lisäksi selvityksen tekijä käytti neljän muun haastattelijan palveluksia. Ohjausryhmä piti kahdeksan kokousta. Ohjasryhmän koostumus: Vaarala Erja ohjausryhmän puheenjohtaja projektipäällikkö Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Pulliainen Marika ohjausryhmän varapuheenjohtaja matkailupäällikkö Hangon kaupunki Ahlsten Erkki tekijän edustaja, ohjausryhmän sihteeri johtava konsultti Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Ajo Emma ohjausryhmän jäsen matkailusihteeri Lohjan kaupunki Arvonen Sirpa ohjausryhmän jäsen liikuntapalveluohjaaja Motipro Oy (Lohja) (6 / 08 asti) Blomberg Viveca ohjausryhmän jäsen matkailusihteeri Ekström Susanne ohjausryhmän jäsen Tammisaari, Raaseporin kaupunki Helsinki West / Siuntion kunta Ermala Minna ohjausryhmän jäsen, (Emma Ajon tilalle) matkailusihteeri Lohjan kaupunki Hakkarainen Jyrki ohjausryhmän jäsen (työn loppuvaiheessa) kehitysjohtaja Lindström Pirkko ohjausryhmän jäsen toimitusjohtaja Nyman Outi ohjausryhmän jäsen yritysneuvoja Raaseporin kaupunki Mustion Linna / Svartå Slott Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Tamminen Kirsti ohjausryhmän jäsen matkailusihteeri Pohjan kunta

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 4 2.2. Työmetodi Työ toteutettiin käyttäen pohjoismaisen matkailutyöryhmän kehittämää tulo- ja työllisyysvaikutusmenetelmää, jota on parannettu :n kehittämillä täydennyksillä. Työn taustatietoina on hyödynnetty Länsi-Uudenmaan klusteriselvityksen yhteydessä kerättyjä tietoja, ohjausryhmän jäsenten keräämiä ja toimittamia esitteitä, osoitteistoja, selvityksiä ja kaikenlaista alueen matkailuun liittyvää vanhempaa ja ajankohtaista aineistoa. Pohjatietoina käytettiin Heikki Artmanin / Art Travel Oy:n jatkuvasti keräämiä ja työstämiä matkailun tilastotietoja sekä :n hallussa olevaa laajaa matkailututkimusaineistoa. Työtä varten hankittiin tilasto- ja tutkimusaineistoja mm. Tilastokeskukselta, Asiakastieto Oy:ltä, verottajalta, kaupan järjestöiltä ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta. Osa tilastoista ja aineistoista tilattiin räätälöityinä. Työmetodi oli valittu siten, että tulokset perustuvat osittain alueen kapasiteettitietoihin ja vastaavien selvitysten yhteydessä saatuihin tunnuslukuihin, joita korjattiin kohdekunnan ominaispiirteiden edellyttämällä tavalla. Osa aineistosta perustuu :n keräämiin ja ajan tasalla pitämiin tietopankkitiedostoihin. Tärkeimmät tiedot perustuvat alueen yrittäjille kohdistettuihin luottamuksellisiin haastatteluvastauksiin. Haastatteluja oli yhteensä hieman yli 700 ja ne jakaantuvat puhelin-, sähköposti-, tiedonkeruuohjelman avulla suoritettuihin ja henkilökohtaisiin haastatteluihin. Haastatteluista yli 80% johti halutun tiedon saantiin. Parhaiten toimivat henkilökohtaiset ja tiedonkeruuohjelman avulla tehdyt haastattelut ja huonoiten sähköpostikyselyt. Alueen yritykset olivat poikkeuksellisen kitsaita kertomaan tuloihin liittyviä seikkoja, mikä johtunee siitä, että yritykset ovat keskimäärin poikkeuksellisen pieniä ja sivutoimisesti hoidettuja. Yleisestikin tällaiset yritykset ovat varovaisia taloudellisten tietojensa kertomisessa, koska usein tällaiset asiat koetaan ikään kuin yksityisasioiksi ja tietojen erittely muista tulolähteistä on työlästä. Toimijoiden matkailuun liittyviä taloudellisia tietoja löytyi tavallista vähemmän myös julkisista tiedostoista niitä ei oltu tavallisessa määrin ilmoitettu tai sivutoimisuuden vuoksi ne sisältyivät toimijan muuhun elinkeino-toimintaan. Tästä syystä matkailutuloon liittyviä seikkoja jouduttiin karhuamaan moneen kertaan ja täydentämään myös verohallinnon ja Kaupparekisterin tiedostoista. Selvityksen teko viivästyi alkuperäisestä aikataulusta osittain tästä tietojen hankinnan moniportaisuudesta ja tietojen saannin hitaudesta johtuen. Selvityksen eri osa-alueiden, kuten päiväkävijöiden määrän arvion osalla tuloksia verrattiin muiden indikaattoreiden, kuten liikenneanalyysin kautta saatuihin vertailulukuihin. Liikenneanalyysi perustui Tielaitoksen liikennelaskentatietoihin. Matkailijoiden rahan käyttö (matkailumeno) määriteltiin useiden tutkimusten synteesinä muodostuneita tunnuslukuja käyttäen. Niitä määriteltäessä otettiin huomioon mm. tutkimusalueen erityispiirteet, matkailukohteiden luonne, taso ja rakenne. Matkailumenon perusteena ei siis käytetty matkailijoiden haastatteluja, jotka ovat mm. yleensä käytettyjen otosten suppeuden ja haastattelutapahtumien rajoitetun ajoituksen aiheuttamien virhetekijöiden vuoksi osoittautuneet epäluotettaviksi. Matkailutuloon sisältyvien eri verotulojen määrittelyssä on käytetty kuntien taloustoimen ja verotoimen virkailijoiden apua. Työllisyysselvityksessä käytettiin varsinaisten matkailuyritysten kohdalla pääosin yrityksiltä saatuja tietoja. Matkailuun liittyvän liiketoiminnan työllistämis- ja palkkavaikutuksia selvitettäessä käytettiin niin ikään haastattelutietoja, mutta lisäksi ketjuilta ja keskusjärjestöiltä saatuja tietoja. Tällä metodilla saatiin aikaan hyvin luotettavat tiedot Länsi-Uusimaan matkailun tulo- ja työllisyys-selvitykselle sekä siihen liittyville alueen matkailun kehittämissuosituksille.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 5 2.3. Selvitysalue Selvitys on tehty Länsi-Uudenmaan seuraavalla alueella: Hiiden alueen kunnat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio sekä Raaseporin alueen kunnat Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari. Hiiden seutu Hiiden seutuun kuuluvat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio, Vihti. Näin ollen tähän selvitykseen kuuluvat kaikki seudun kunnat Vihtiä lukuun ottamatta. Tämän selvityksen kannalta se merkitsee sitä, että Vihdin matkailua ei ole tutkittu samalla tavalla kuin alueen muita kuntia. Seudullista yhteistyötä on tiivistänyt ja koordinoinut vuonna 2003 käynnistynyt paljon kiitosta saanut Hiiden pilotin toiminta, joka on jatkunut Aluekeskusohjelma Länsi-Uusimaana. Raaseporin seutu Raaseporin seutu sijaitsee Uudenmaan maakunnan läntisessä osassa ja koostuu kunnista Hanko ja Inkoo sekä 1.1.2009 Raaseporin kaupungiksi yhtyneistä kunnista Tammisaari, Karjaa ja Pohja. Nimi Raasepori on peräisin keskiaikaisesta linnasta, jonka rauniot vieläkin löytyvät seudulta. Asukkaista noin puolet on suomenkielisiä ja puolet ruotsinkielisiä. Tämä selvitys kohdistuu vuoden 2007 tietoihin, joten alueen kuntia käsitellään sen mukaisen tilanteen perusteella. Kuitenkin yhteenvedoissa noudatetaan 1.1.2009 syntyneen yhdistymisen mukaista jakoa. Kartta selvitysalueesta:

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 6 3. Lyhyt luonnehdinta selvitysalueen kunnista Karjalohja, Hiiden seutu Karjalohjan väestömäärä 31.12.2007 oli 1.465 henkeä. Kyseessä on siis selvitysalueen toiseksi pienin kunta. Ruotsinkielinen nimi Karislojo mainitaan ensi kerran 1400-luvun puolivälissä. Vuonna 2013 kunta tulee sulautumaan Lohjan kaupunkiin. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 50. Karjalohjan matkailuprofiilia dominoi vetovoimatekijöiden osalta luonto ja järvimaisema. Nämä tekijät painottuvat Karkalin luonnonpuistoon ja kunnan kokoon nähden todella suureen vapaa-ajan asuntojen määrään. Karjalohjan luontoja kyläidylli on inspiroinut tunnettuja kirjailijoita ja taiteilijoita. Matkailuyritysten osalta ylitse muiden ovat Kylpylähotelli Päiväkumpu ja Katteluksen tila. Karkkila, Hiiden seutu Karkkila on melko nuori kaupunki, joka saa kiittää syntyänsä Kulosuonmäen rautamalmiesiintymästä ja sopivan kokoisesta koskesta, jonka partaalle perustettiin malmin jalostamista varten Högforsin rautaruukki. Sijainti muinaisen hämäläisen kauppareitin varrella vahvisti sen asemaa pienehkönä kaupallisena keskuksena, kun maakuntien ihmiset ja tuotteet kohtasivat Karkkilan torilla. Tori on edelleenkin kesäisin suosittu kohde sekä paikallisen väestön että matkailijoiden keskuudessa. Karkkilan historia esiteollisena työläispaikkakuntana näkyy edelleen kaupungin poliittisissa voimasuhteissa. Karkkilan väestömäärä 31.12.2007 oli 8.996 henkeä, eli kyseessä on selvitysalueen viidenneksi suurin kunta väkiluvultaan vain niukasti Karjaata pienempi. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 130. Luontovetovoimaa paikkakunnalla ei ole merkittävästi. Karkkila on pienehkön talousalueen lähikeskus Lohjan, Hyvinkään ja Forssan välisellä alueella. Näistä seikoista johtuu, että Karkkilan matkailu on pienimuotoista ja painottuu lähikuntien asukkaiden ja VT 2 tien tuomaan päiväkävijöiden asiointi- ja ostosmatkailuun. Lohja, Hiiden seutu Lohjan tunnettu historia ulottuu aina 1300 luvulle saakka. Taajaman aseman vakiinnutti Suomen ensimmäinen rautakaivos ja teollisen keskuksen asemaa vahvisti mittava kalkkikaivoksiin perustuva kaivannaisteollisuus. Myöhemmin metsäteollisuus ja nykyaikaiset muut teollisuushaarat ovat varmistaneet Lohjan asemaa keskisuurena aluekeskuksena. Siihen onkin sulautunut ympäristön asutustaajamia ja kuntia, viimeisimpänä Sammatin kunta 1.1.2009 ja tämä kehitys jatkuu edelleen Karjalohjan liittyessä osaksi Lohjaa vuonna 2013. Lohjan väestömäärä 31.12.2007 oli 37.352 henkeä, eli kyseessä on ylivoimaisesti selvitysalueen suurin kunta. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 310. Maakunnallisena liike-elämän ja ostosalueen keskuksena Lohja saa merkittävästi päiväkävijöitä asiointi- ja ostosmatkailun ansiosta. Teollisesta elinkeinopohjastaan huolimatta Lohja on tärkeä alue myös luontoon liittyvän matkailun osalta. Syynä on lähinnä Lohjanjärvi, joka on Uudenmaan maakunnan suurin ja syvin järvi. Niinpä Lohjan kaupungin alueella on merkittävä määrä vapaa-ajan asuntoja ja kohtuullisen paljon kaupallisia mökkimajoittajia. Lohja on lisäksi melko merkittävä koulutuskaupunki, joten ulkopaikkakuntalaisten nuorten ja aikuisoppilaiden kautta muodostuu huomattavan paljon yöpymisvuorokausia ja kauppapalvelujen kysyntää. Lohjan matkailuprofiili aiheuttaa sen, että myös ravitsemisliikkeet ja liikenneyritykset, joita molempia on kaupungissa runsaasti, saavat merkittävän tulolisän matkailijoilta. Nummi-Pusula, Hiiden seutu Tämä kunta koostuu Nummen ja Pusulan kuntien yhdistelmästä ja yli 60 kylästä. Kyseessä onkin alueellisesti hajanainen ja pinta-alaltaan suurehko kunta. Nummi-Pusulan väestömäärä 31.12.2007 oli 6.029 henkeä. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 100. Tälle yhdistelmäkunnalle matkailullista leimaa antavat monet pienehköt järvet ja monipuolinen luonto. Niinpä vahvimmin talvimatkailuun painottuva Alhovuori ja kurssi- sekä leirikeskukset dominoivat aktiviteetti- ja majoitusmatkailua. Vielä selvitysvuonna 2007 valtatie 1 korosti liikenteen monipuolista vaikutusta

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 7 kunnan itäosien matkailuelinkeinoon. Nyt käyttöön otettu moottoritie luo uuden liikenteellisen ja kaupallisen tilanteen. Yksi esimerkki kärsijöistä on monitoimiyritys Kasvihuoneilmiö. Sammatti (osa Lohjan kaupunkia 1.1.2009 lähtien), Hiiden seutu Sammatista on löytynyt merkkejä hyvin vanhasta kivikauden aikaisesta asutuksesta. Myös 1800 luvun loppupuolella tämä pieni kunta lisäsi voimakkaasti väkimääräänsä. Perusteena oli hyväkasvuinen maaperä ja rehevä luonto. Väestömäärältään tämä kunta on selvitysalueen pienin, 31.12.2007 vain 1.334 henkeä. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on vähänlaisesti, kaikkiaan n. 20. Sammatin kunta on pieni matkailutoiminnoilla mitaten: pienin selvitysalueen kunnista ravitsemistoiminnan mittarilla ja toiseksi pienin vuodepaikkojen perusteella. Ilman Työtehoseuran hoitaman Lönnrot Opiston kapasiteettia kunnan kaupallinen matkailuvolyymi olisi lähes olematon. Tämäkin kapasiteetti kohdistuu pääosin koulutustoimintaan eikä varsinaiseen matkailuliiketoimintaan. Kuitenkin Sammatti on pieneen kokoonsa suhteutettuna jättiläinen vapaa-ajan asunnoilla mitattuna; niiden määrä perustuu mm. siihen, että alueella on useita järviä. Siuntio, Hiiden seutu Myös Siuntion asutus on vanhaa perustuen siihen, että jääkauden jälkeen merenranta loi hyvät vesiliikenne-edellytykset syvälle kunnan alueelle ja vetäytyessään meri jätti jälkeensä liikennöitäviä jokireittejä. Siuntion väestömäärä 31.12.2007 oli 5.780 henkeä. Siuntiokin edustaa Länsi-Uudenmaan vahvaa ruukkiperinnettä. Arkistolähteiden perusteella on tiedetty, että Erik Fleming (1487 1548) oli perustanut Siuntioon rautaruukin. Nyt Pohjois-Siuntiosta Tupalan kylästä, läheltä Lohjan rajaa, pienen puron varrelta on löytynyt Suomen vanhin rautaruukki, se on siis viemässä tämän tittelin Mustiolta. Se on ollut ilmeisesti toiminnassa jo vuonna 1535. Tupala on helposti otettavissa ruukkihistorian nähtävyyksien joukkoon, sillä se on säilynyt lähes koskemattomana toiminnan loputtua vajaat viisisataa vuotta sitten. Kaksi mahtavaa keskiaikaista kartanolinnaa, Sjundby ja Suitia antavat kunnalle vahvan ja jykevän leiman kivisine rakennuksineen. Myöhempi historia koskettaa kuntaa mm. Aleksis Kiven ja Porkkalan vuokra-alueen muodossa. Siuntio houkuttelee luonnonkauniiseen ympäristöönsä uusia asukkaita, koska se sijaitsee hyvän liikenneyhteyden vuoksi vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 60. Hanko, Raaseporin seutu Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, jota meri saartaa kolmelta suunnalta. Matkailukaupunki Hangolla on hiekkarantoja yli 30 km. Hangon väestömäärä 31.12.2007 oli 9.708 henkeä. Hangon synty perustuu merenkulkuun ja se on edelleenkin yksi Suomen merkittävimmistä satamakaupungeista kauppamerenkulun ohella myös vierasvenesatamana. Hangon Itäsataman vierasvenesatama on Suomen tunnetuin purjehdusharrastuksen keskus. Jo n. 130 vuotta sitten Hankoon perustettiin maamme ensimmäinen kylpylaitos. Siitä lähtien matkailu on ollut oleellisen leimaa antava osa Hangon kesää. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 230. Imagoltaan ja hengeltään Hangon matkailu on harvinaislaatuinen Suomen olosuhteissa: todellinen Suomen Etelä. Leimaa antavia tekijöitä ovat kaupunkia dominoivan merellisyyden lisäksi korkeatasoiset ravintolat, viehättävät pienimuotoiset majoitusliikkeet, runsas määrä vapaa-ajan asuntoja, jotka keskieurooppalaisittain voivat merkitä myös kerrostalohuoneistoja. Merkittävän leiman antaa myönteisessä merkityksessä vanha rakennuskanta, pikkuputiikit ja kahvilat. Tarjolla oleva suuri aktiviteetti- ja ohjelmapalvelujen määrä on myös Hangolle leimaa antava ominaisuus. Inkoo, Raaseporin seutu Tämä merellinen kunta omaa hienon saariston, pitkän rantaviivan ja satamapaikoiksi soveltuvia suojaisia lahtia. Vesielementin merkittävyyttä lisäävät Ingarskilanjoki ja monet pienet järvet. Satamien merkitys Inkoon matkailulle on suuri, onhan kunnan alueella tarjolla venekausipaikkoja vuokrattavaksi - myös ulkopaikkakuntalaisille - lähes 1.000 kpl, vaikka varsinaisia vierasvenepaikkoja onkin vain 15 kpl.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 8 Tämän Manner-Suomen kolmanneksi eteläisimmän kunnan alueella on hyvin rikas luonto. Kaikki suomalaiset jalot lehtipuut kasvavat siellä luonnonvaraisina. Inkoo on suotuisaa aluetta herkillekin hedelmäpuille ja puutarhoissa voidaan kasvattaa joitakin erikoisempiakin puutarhakasveja. Vanhimmat todisteet ihmisasutuksesta Inkoon alueella ovat kampakeraamiselta kaudelta yli 4000 vuotta sitten. Myöhemmin Inkoon vesillä ja saarissa matkailivat venekirveskansan jäsenet ja viikingit. Vakituisen asutuksen seutu sai jo keskiajalla. Alkuperäinen elinkeino oli luonnollisesti kalastus, jota täydensi hedelmälliseen maahan perustuva maanviljelys. Myös Inkoon teollisen elinkeinoelämän lähtökohtina olivat masuuni ja rautaruukki, jotka toivat mukanaan sekä työväen että kartanon. Pääkaupunkiseudun läheisyyden vuoksi voimakkaassa kasvussa oleva Inkoon väestömäärä oli 5.460 henkeä 31.12.2007. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan 80. Karjaa, Raaseporin kaupunki Pitkään on oletettu, että Kustaa Vaasan Karjaan Mustioon perustama rautaruukki oli Suomen ensimmäinen. Aivan viime aikoina on selvinnyt, että sen kunnian saakin Siuntion Tupalan kohde. Tämä ei kuitenkaan Mustion ruukki- ja linnakokonaisuutta himmennä. Karjaan puutarhakaupungin vahvuus on sen hyvissä liikenneyhteyksissä. Vaikka meriliikenne puuttuukin, sen korvaavat hyvät rautatie- ja maantieyhteydet. Vajaassa tunnissa pääsee niin Helsinkiin kuin Turkuunkin. Kaupungissa on useita koulutusyksiköitä, mitkä vaikuttavat kunnan matkailulliseen asemaan. Lisäksi suosituksi turistikohteeksi kehitetty ja tehokkaasti hoidettu Mustion Linna on merkittävä vetovoimakohde matkailulle. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 110. Karjaa on tämän selvityksen laatijan mielestä jollain tavalla piilosuuri matkailukunta. Sen väkiluku on selvitysalueen neljänneksi suurin, siellä on neljänneksi eniten majoitusvuoteita ja ravitsemispaikkoja. Pieni itse asiassa pienin - koko selvitysalueella se on vain loma-asuntojen määrässä. 31.12.2007 Karjaan väestömäärä oli 9.044 henkeä. 1.1.2009 lähtien Karjaa on ollut osa Raaseporin kaupunkia. Pohja, Raaseporin kaupunki Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja, kun pitäjään perustettiin noin vuonna 1630 Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki. Pohjan kunnan väestömäärä 31.12.2007 oli 4.903 henkeä. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 90. Pohja on vahvasti koko selvitysalueelle kulttuuri-imagoa antava osa-alue. Näin on siitä huolimatta, että itse asiassa Pohja on kaikilla mittareilla selvitysalueen muihin kuntiin verrattuna pieni: kolmanneksi pienin väkiluku, neljänneksi pienin majoitusvuodemäärä, kolmanneksi pienin ravitsemispaikkamäärä, toiseksi vähiten vapaaajan asuntoja. Mutta vahva ja elävä ruukki- ja käsityöläiskulttuuri, Billnäs ja Fiskars, tekevät Pohjan tietyille matkailijaryhmille lähes pyhiinvaelluskohteen kaltaiseksi alueeksi, mikä nostaa päiväkävijöiden määrän todella suureksi. Kunnan matkailullista painoarvoa lisäävät myös kunnassa olevat kaksi täysimittaista golfkenttää, kaksi ratsastuskeskusta, laskettelukeskus sekä urheiluopisto. 1.1.2009 lähtien Pohja on ollut osa Raaseporin kaupunkia. Tammisaari, Raaseporin kaupunki Tammisaaren edeltäjällä Raaseporilla oli paitsi puolustuksellista ja hallinnollista myös kauppapoliittista merkitystä, sillä se puolusti Ruotsin etuja Räävelin (Tallinna) hansakaupunkia vastaan. Kaupungin kauppapoliittista merkitystä paransi myös syvälle Hämeeseen saakka ulottuva vesireitti, joka kulki Tammisaaren kautta. Näin ollen Tammisaarella ei ollut teollisuuspohjaista elinkeinorakennetta, kuten suurella osalla muissa selvitysalueen kunnissa. Tammisaaren kaupungin väestömäärä 31.12.2007 oli 14.784 henkeä. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 310. Tammisaari on suuri kaupunkimatkailukohde monella tapaa: Selvitysalueen toiseksi suurin asukasluku, suurin ravitsemispaikkaluku, kolmanneksi suurin majoitusvuodekapasiteetti, merkittävä hallinnollinen kaupunki, aivan erityislaatuisella tavalla sympaattisen imagon omaava kaupunkilomailukohde melko monipuolisine putiikkeineen ja tapahtumineen. Tammisaarella on perinteitä koulukaupunkina ja se on myös tärkeä matkailukohde, jonka nähtävyyksiä ovat esim. Raaseporin linnanrauniot ja vanha kaupunki.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 9 Väestö kunnittain: Hangon kaupungissa tapahtunut pitkäaikainen väestömäärän lasku on niin suuri (20 vuodessa yli 17 %), että Inkoon 22 % väestönkasvusta huolimatta koko Raaseporin seudun väestökehitys on n. 1 % negatiivinen. Yleensä muuttovoittoisen Etelä-Suomen alueen osalta tämä on huolestuttava kehitys. Tässä suhteessa Hiiden alueella ei ole ongelmia, sillä kaikki alueen kunnat ovat olleet muuttovoittoisia ja 20 vuoden väestönlisäys on koko alueen osalta yli 15 %. Mainittakoon, että Siuntiossa lisäys on huikea: lähes 42 %. Tässä selvityksessä huomioon otetut matkailijoita palvelevien yritysten lukumäärät selvitysalueella: Muihin toimijoihin on laskettu mukaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan lisäksi matkailijoita palvelevat yritykset ja toimijat, mm. kaupan-, liikenteen-, ohjelmapalvelujen ja aktiviteettituotannon toimialoilla.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 10 4. Rekisteröity majoituskapasiteetti 4.1. Majoituskapasiteetti ja sen kehitys tilastojen valossa Tässä luvussa esitetyt tiedot perustuvat Tilastokeskuksen majoitustilastoihin. Tilastossa ovat mukana ns. rekisteröidyt majoitusliikkeet. Alle 10 huoneen tai mökin majoitusliikkeet eivät ole aineistossa mukana. Tarkastelujaksona ovat vuodet 2004 2007. Länsi-Uudenmaan rekisteröidyssä majoituskapasiteetissa on tapahtunut tarkastelujakson aikana melko vähän muutoksia. Rekisteröityjen majoitusliikkeiden määrä oli vuonna 2004 keskimäärin 25 liikettä ja vuonna 2007 keskimäärin 23 liikettä. Myös huonemäärä (1015 > 936) ja vuodepaikkamäärä (2273 > 2146) on jonkin verran pienentynyt. Kesäaikana rekisteröityä kapasiteettia on selvästi enemmän ja vuonna 2007 kesäkuukausina oli avoinna 30 liikettä vuodekapasiteetin ollessa enimmillään yli 2.600. Seuraavassa kuviossa on esitetty huone- ja vuodekapasiteetti kuukausittain (2004 2007): Raaseporin seudulta tilastoissa oli vuonna 2004 mukana keskimäärin 13 liikettä ja 1.017 vuodepaikkaa. Vuoden 2007 vastaavat luvut olivat 12 liikettä ja 908 vuodepaikkaa. Kesäkuukausina Raaseporin seudulla oli vuonna 2007 avoinna 16 liikettä vuodekapasiteetin olla suurimmillaan runsaat 1.200 vuodepaikkaa. Hiiden alueelta tilastoissa oli vuonna 2004 mukana keskimäärin 12 liikettä ja 1.256 vuodepaikkaa. Vuoden 2007 vastaavat luvut olivat 11 liikettä ja 1.238 vuodepaikkaa. Kesäkuukausina Hiiden alueella oli vuonna 2007 avoinna 14 liikettä vuodekapasiteetin olla suurimmillaan runsaat 1.400 vuodepaikkaa.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 11 4.2. Huonekäyttöaste Länsi-Uudenmaan rekisteröityjen majoitusliikkeiden huonekäyttöaste vuonna 2004 oli 43,4 % ja vuonna 2007 44,9 %. Se on jonkin verran alle koko maan keskiarvon (vuonna 2004 45,3 % ja vuonna 2007 50,2 %). Länsi-Uudenmaan huonekäyttöaste on korkeimmillaan heinä- ja elokuussa (52 58 %). Alhaisimmat käyttöasteet kirjataan yleensä joulukuussa (32 37 %). Raaseporin seudulla huonekäyttöaste on alhaisempi kuin Länsi-Uudellamaalla keskimäärin. Vuonna 2004 se oli 33,3 % ja vuonna 2007 41,0 %. Käyttöasteen kausivaihtelu on suuri, sillä heinäkuussa on päästy jopa yli 70 %:n tasolle samalla kun joulukuussa on jääty yleensä alle 20 %:iin. Hiiden alueen rekisteröidyn kapasiteetin huonekäyttöasteet ovat vastaavasti Länsi-Uudenmaan keskiarvoa korkeammat (vuonna 2004 50,8 % ja vuonna 2007 47,5 %). Kuukausittainen vaihtelu on suhteellisen vähäistä ja hyvin erilainen kuin Raaseporin seudulla. Yli 50 %:n käyttöasteita on tarkasteluvuosien aikana kirjattu kaikkina muina kuukausina kesä- ja heinäkuussa. Kuviossa on esitetty huonekäyttöaste kuukausittain Länsi-Uudellamaalla, Raaseporin seudulla ja Hiiden alueella (2004 2007): Seuraavassa kuviossa käyttöasteet on esitetty vuositasolla ja rinnalle on otettu myös koko maan huonekäyttöaste:

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 12 4.3. Yöpymisen keskihinta rekisteröidyissä majoitusliikkeissä Yöpymisen keskihinta oli Länsi-Uudenmaan rekisteröidyissä majoitusliikkeissä vuonna 2004 keskimäärin 33,13 EUR, mutta vuonna 2007 jo selvästi korkeampi eli 36,94 EUR. Kyseessä on siis yöpymisen keskihinta eikä myydyn huoneen keskihinta. Hinta on alhaisimmillaan kesällä, kun edullista kesäaikaista kapasiteettia tulee tilastoihin mukaan. Kuukausikohtainen keskihinta vaihtelee melko paljon vuosittain, mutta keskimäärin korkeimmillaan huonehinta on maalis-huhtikuussa ja syys-joulukuussa. Raaseporin seudulla keskihinta on Länsi-Uudenmaan keskiarvoa alempi (vuonna 2004 27,81 ja vuonna 2007 29,09 ). Keskihinnan kuukausivaihtelu on melko suuri ja korkeimmillaan yleensä maaliskuussa ja loka-marraskuussa. Hiiden alueen yöpymisen keskihinnat ovat vastaavasti Länsi-Uudenmaan keskiarvoa korkeammat (vuonna 2004 36,34 ja vuonna 2007 41,73 ). Kuukausittainen vaihtelu on keskimääräistä pienempää. Yleensä keskihinta on korkeimmillaan marras-joulukuussa. Seuraavassa kuviossa yöpymisen keskihinnat on esitetty vuositasolla ja rinnalle on otettu myös yöpymisen keskihinta koko maassa: 4.4. Matkailijoiden viipymä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä Matkailijoiden viipymä voidaan laskea jakamalla yöpymiset saapumisten määrällä. Viipymä on kuitenkin majoitusliikekohtainen ja useammassa liikkeessä yöpyneet kirjautuvat aina uusina saapumisina. Raaseporin seudulla viipymä on Länsi-Uudenmaan keskiarvoa lyhyempi (1,79 1,95 yötä). Kuukausitasolla selviä eroja on vaikea löytää. Kuitenkin hieman keskimääräistä kauemmin matkailijat viipyvät loppu- ja alkuvuodesta (marras-joulukuu ja tammi-helmikuu) ja lyhimmän ajan syyslokakuussa.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 13 Hiiden alueella viipymä on vastaavasti Länsi-Uudenmaan keskiarvoa pidempi eli keskimäärin 2,75 3,12 yötä. Vaihtelu kuukausittain on pientä. Elo-syyskuussa se on hieman keskimääräistä lyhyempi ja joulukuussa jonkin verran tavanomaista pidempi. Seuraavassa kuviossa on esitetty viipymä vuositasolla Länsi-Uudellamaalla, Raaseporin seudulla ja Hiiden alueella (2004 2007): 4.5. Yöpymisten määrä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä Vuosina 2004 2005 selvästi yli puolet ulkomaalaisyöpymisistä tilastoitiin kesä-elokuussa. Vuosina 2006 2007 kausivaihtelu oli hieman pienempää kesä-elokuun osuuden ulkomaalaisyöpymisistä ollessa 42 47 %. Eniten ulkomaalaisyöpymisiä tulee Länsi-Uudellemaalle Saksasta, Ruotsista ja Venäjältä. Raaseporin seudulla kirjattiin tarkasteluvuosien aikana 120.000 133.000 yöpymistä vuodessa. Heinäkuu on selvästi vilkkain (32.000 35.700 yöpymistä). Joulu- ja tammikuussa on hiljaisinta (2.500 4.700 yöpymistä). Kotimaisten yöpymisten osuus on 88 90 % eli hieman vähemmän kuin Länsi-Uudellamaalla keskimäärin. Ulkomaalaisyöpymiset keskittyvät voimakkaasti kesäkuukausiin: vuosina 2004 2005 65 66 % ja vuosina 2006 2007 53 54 % koko vuoden yöpymisistä. Hiiden alueella yöpymismäärä on vuositasolla 195.000 213.000. Kesä-elokuu ovat vilkkaimpia, mutta kausivaihtelu on pienempi kuin Länsi-Uudellamaalla keskimäärin. Yöpymiset tulevat lähes kokonaan kotimaasta (95 97 %). Ulkomaalaisyöpymisissä kesä ei erotu sesonkina samalla tavalla kuin muulla Länsi-Uudellamaalla elokuun ollessa kuitenkin keskimäärin vilkkain kuukausi.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 14 Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu kokonaisyöpymisten jakautumista kuukausittain Raaseporin seudulla ja Hiiden alueella: Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu kotimaisia ja ulkomaisia yöpymisiä Länsi-Uusimaalla:

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 15 Seuraavissa kuvioissa on tarkasteltu kotimaisia ja ulkomaisia yöpymisiä Raaseporin seudulla ja Hiiden alueella: 4.6. Yöpymisen tarkoitus rekisteröidyissä majoitusliikkeissä Vapaa-ajan yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä on Länsi-Uudellamaalla 66 73 % vuosittain. Korkeimmillaan osuus on luonnollisesti kesä-elokuussa ja alimmillaan marras- ja tammikuussa. Raaseporin seudulla vapaa-ajan matkailijoiden osuus on selvästi pienempi eli vuositasolla keskimäärin 54 57 %. Kesä-elokuussa jopa lähes 80 % voi olla vapaa-ajan matkailijoita, mutta muina kuukausina työajan matkailijat ovat yleensä suurin ryhmä. Hiiden alueella yöpymiset tulevat pääasiassa vapaa-ajan matkailijoilta, vaikka osuus onkin ollut pienenemään päin: vuonna 2004 80 % ja vuonna 2007 68,3 %. Vapaa-ajan matkailijoiden osuus on suuri ympäri vuoden.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 16 Seuraavissa kuvioissa yöpymisen tarkoitusta on tarkastelu Raaseporin seudulla ja Hiiden alueella kuukausittain.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 17 4.7. Majoitusmyynnin arvo rekisteröidyissä majoitusliikkeissä Rekisteröityjen majoitusyritysten majoitusmyynnin arvo (yöpymiset x yöpymisen keskihinta) on ollut Länsi-Uudellamaalla lievässä nousussa tarkastelujakson aikana. Se oli vuonna 2004 10,58 milj. EUR ja vuonna 2007 jo 12,27 milj. EUR. Eniten majoitusmyyntiä kertyy kesäheinäkuussa siitä huolimatta, että keskihinta on tällöin alimmillaan. Yöpymisten määrä on kuitenkin suuri. Elo-syyskuu ja toukokuu ovat kesäkuukausien jälkeen yleensä tuottoisimmat kuukaudet. Raaseporin seudulla majoitusmyynti kävi huipussaan vuonna 2006 (4,36 miljoonaa EUR), mutta pieneni jälleen vuonna 2007 (3,66 milj. EUR). Majoitusmyynnin selvästi merkittävin kuukausi on heinäkuu. Hiiden alueella majoitusmyynnin arvo on ollut nousussa: vuonna 2004 7,24 milj. EUR ja vuonna 2007 8,61 milj. EUR. Arvon kuukausitason vaihtelut ovat täällä keskimääräistä pienempiä. Myynniltään paras kuukausi on vuosittain vaihdellut (loka-, heinä- tai kesäkuu). Kuviossa on majoitusmyynnin arvo esitetty vuositasolla Länsi-Uudellamaalla, Raaseporin seudulla ja Hiiden alueella. Y-akseli euroina:

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 18 5. Alueen rekisteröity ja rekisteröimätön majoitustoiminta 5.1. Yleistä Tyypillistä Länsi-Uudenmaan selvitysalueelle on poikkeuksellisen runsas määrä pieniä majoitusyrityksiä tai toimijoita Varsinaisia majoitusyrityksiä on lukumääräisesti laskien vähemmistö majoittajista. Tämä aiheutuu siitä, että selvitysalueella on erittäin runsaasti 1-4 mökin sivutoimisia majoitustoimijoita. Toinen merkittävä seikka on se, että kapasiteetilla mitaten majoitustoimintaa dominoivat epätyypilliset majoitustoimintaa harjoittavat yritykset. Tällaisia epätyypillisiä majoitusyrityksiä ovat: Internaatti- ja muuta opiskelijamajoitusta tarjoavat ja välittävät oppilaitokset Seurakuntien ja muiden uskonnollisten toimijoiden sekä kuntien ylläpitämät kurssi- ja leirikeskukset Majoitusta tai leirintää tarjoavat tutkimuslaitokset, selvitysalueen ulkopuolisten organisaatioiden hallinnoimat luonto- ja muut keskukset. Joissakin selvitysalueen kunnissa näiden epätyypillisten majoitusyritysten vuodepaikkojen määrä on suurempi kuin tyypillisissä majoitusyrityksissä, siis hotelleissa, motelleissa, hostelleissa, matkakodeissa, gasthauseissa, B&B kohteissa, omavaraismökeissä jne. 5.2. Majoitustoiminta kunnittain Karjalohja, Hiiden seutu Rekisteröityä ja rekisteröimätöntä majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 20 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 550. Vain kesäaikaisia niistä on n. 15 %. Kylpylähotelli Päiväkumpu on kunnan matkailun kiistaton veturi ja alueen onneksi halukas matkailun kehittämiseen muiden yrittäjien kanssa. Heponiemen Hiljaisuuden keskus tuo tavallisuudesta poikkeavaa erilaista vetovoimaa Karjalohjan matkailuun. Katteluksen tila edustaa suurehkoa ja monipuolista karjalohjalaista täyden palvelun tilamatkailua. Pienemmistä majoituskohteista Laiskanlinnan majatalo on kapasiteettitietojaan merkittävämpi siksi, että sitä markkinoidaan ja hoidetaan korkean tason ammattitaidolla. Karkkila, Hiiden seutu Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä Karkkilassa on vain 7 kpl ja niissä on tarjolla ympärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 70. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneita tai mökkejä on n. 30 %. Vuodemäärällä mitaten suurin yksikkö on kaupungin ylläpitämä Vuotinaisten leirikeskus, johon mahtuu majoittumaan alle 30 henkilöä. Kesäaikana asiakkaita on vain niistä ryhmistä, jotka ovat tehneet varauksensa riittävän aikaisin alkuvuodesta. Varsinaista matkailijoille suunnattua majoitusta tarjoaa Ravintola Rautaruukki, jossa on 7 majoitushuonetta. Muu kaupungin alueelta löytyvä majoitus koostuu yhteensä viiden huoneen tai mökin yksiköistä. Seitsemäs selvityksessä mukana ollut majoitusyritys on konkurssissa.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 19 Lohja, Hiiden seutu Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 30 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia ja kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 1.000. Kyseessä on siis majoitusvolyymilla mitaten alueen toiseksi merkittävin kunta. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneita tai mökkejä on n. 25 %. Lohja on alueellinen liike-elämän keskus, mistä syystä sieltä löytyy liikematkustukseen soveltuvia majoitusliikkeitä, mutta yllättävän vähän verrattuna kaupungin volyymiin. Matkan tarkoituksesta kerätyt tiedot osoittavat, että liikematkustajat ovat oppineet käyttämään esim. Kisakallion majoituspalveluja mm. Hotelli Lohjan tarjoamien palvelujen ohella. Lohja on luontoon liittyvän matkailun osalta tärkeä alue lähinnä Lohjanjärven ansiosta. Niinpä alueella on hyvin merkittävä määrä vapaa-ajan asuntoja ja kohtuullisen paljon kaupallisia mökkimajoittajia. Lohjan matkailun veturina toimii suvereenisti 250 vuodepaikkainen Kisakallio, joka on urheiluopisto ja liikunta-alan ammatillinen oppilaitos. Kisakallio tarjoaa majoituksen ohella hyvin monipuolisia liikunta- ja ohjelmapalveluja. Kisakalliota hallinnoi Kisakalliosäätiö, jossa puolestaan voimatekijänä on Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat SVoLi ry. Majoituskapasiteetilla mitaten Lohjan toiseksi suurin matkailuyritys on Vivamon Toimintakeskus, joka tarjoaa monen eri tasoista majoitusta maksimissaan noin 240 henkilölle. Se on Kansan Raamattuseuran toimintakeskus, joka tarjoaa hyvin monipuolisia ohjelma- ja kurssipalveluja sekä koulutustiloja ympärivuotisesti. Koulujen kesälomien aikana Vivamo täyttyy rippikoululeiriläisistä. Kesähotelli Lohjanrinne on kolmanneksi suurin majoitusliike n. 100 vuodepaikallaan. Näiden lisäksi Lohjalla on yli 20 majoitustoimijaa, joiden kirjo kattaa hyvällä tavalla erityyppiset majoitustarpeet. Nummi-Pusula, Hiiden seutu Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 10 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 190. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneita tai mökkejä on n. 18 %. Vahvimmin talvimatkailuun painottuva Alhovuori ja kunnassa olevat kurssisekä leirikeskukset dominoivat aktiviteettimatkailua. Majoituspuolella Alhovuori on 320 matkailuvaunupaikan ansiosta merkittävä vaikuttaja, erityisesti siitä syystä, että nämä vaunupaikat kohdistuvat vahvasti talvikauden matkailuun. Alhovuoren kausiluonteisesti vuokraamia matkailuvaunuja ei tässä selvityksessä ole laskettu mökeiksi. Hieman yllättäen loma-asuntoja tarjoava Arimaa nouseekin erääksi kunnan vahvimmista majoitusyrittäjistä, kun neljästä enemmän vuodepaikkoja tarjoavasta yksiköstä kolme on leirikeskuksia ja yksi on entisestä 45 vuoteisesta hotelliyrityksestä muuntautunut kuntoutus- ja hoitokodiksi. Majoitustoiminnan painopiste ei siis Nummi-Pusulassakaan noudata aivan tavanomaista matkailun yritysprofiilia. Sammatti (osa Lohjan kaupunkia 1.1.2009 lähtien), Hiiden seutu Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on vain 3 kpl ja niissä on tarjolla ympärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 170. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneita tai mökkejä on n. 10 %. Ilman Työtehoseuran koulutuskeskuksena toimivan Lönnrot Opiston yli 100 vuodepaikan kapasiteettia Sammatin majoitusvolyymi olisi lähes olematon. Toisaalta internaattityyppisesti toimiva, matkailu-, ravitsemis- ja palvelualaan erikoistunut koulutustoiminta takaa hyvän käyttöasteen näille vuodepaikoille. Toinen kohtuullisen suuri noin 50 vuodepaikkaa tarjoava majoitusyksikkö Elämännokka toimii puolestaan Oulunkylän seurakunnan leirikeskuksena. Varsinaista majoituselinkeinoa Sammatissa edustaa tyylikkäästi Lammin Talo, yksinomaan matkailuun erikoistunut yritys, joka tarjoaa majoitusta sekä talon päärakennuksessa että saaristolaishenkisesti Villa Mariellassa yhteensä 14 vuodepaikan voimin. Kuitenkin on huomattava, että Sammatti on pieneen varsinaiseen vuodemääräänsä suhteutettuna jättiläinen vapaa-ajan asunnoilla mitattuna niitä on yli 1.200 kpl.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 20 Siuntio, Hiiden seutu Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on 4 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia ja kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 480. Lähes koko majoituskapasiteetti on ympärivuotista. Siuntion kunta ei siis pääse ylpeilemään majoitustoimijoiden määrällä, mutta Siuntion Hyvinvointikeskus 320 vuodepaikallaan, kylpylä- ja hoito-osastopalveluillaan sekä tarjolla olevilla aktiviteetti- ja ohjelmapalveluillaan hyvittää monin verroin yritysten vaatimattoman kappalemäärän. Vuodepaikkamäärällä mitaten toiseksi suurin majoitusyritys on Helsingin Yliopiston hallinnoima kurssipalvelukeskus, seuraavana on kohtuullisen kokoinen B & B yritys ja pienimpänä matkailun aktiivinen monitoimiyritys, joka tarjoaa pienimuotoisen majoituksen ohella ohjelma- ja muita matkailupalveluja. Hanko, Raaseporin seutu Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 70 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 1170. Vain kesäaikaan käytettävissä olevia huoneita tai mökkejä kapasiteetista on n. 16 %. Käytännössä kausijousto on suurempi, kun kaikki sellainen majoituskapasiteetti, jota olisi teknisesti mahdollista käyttää myös talvella on mm. kysyntäsyistä suljettuna. Vuodepaikoilla mitaten Hangon kaupunki on yksittäisistä kunnista tämän selvitysalueen suurin. Majoitusprofiililtaan Hanko on kaikin tavoin erikoinen: kaupungin suurin matkailuyritys on Tvärminnen eläintieteellinen asema, toiseksi suurin majoituskapasiteetti on Villoista koostuvalla yksiköllä. Ja tietysti Länsi-Uusimaalaiseen tapaan kaupungista löytyy kaksi suurehkoa internaattityyppisesti toimivaa oppilaitosta: 80 vuodepaikkainen Teologinen opisto ja noin 60 vuodepaikkainen Evangeliska folkhögskolan, joka toimii opiskelijoiden internaattimajoituksen ohella monentasoista majoitusta tarjoavana, kaikkien matkustajien käytettävissä olevana vieraskotina. Merkittävää on, että majoitustoimijoista 2/3 on alle 10 vuodepaikan yrittäjiä. Hangon majoitusprofiili on todellakin poikkeuksellisen monipuolinen: Laivahotelli, kolmessa saman pihapiirin rakennuksessa toimiva Hotelli Villa Maija, hyvin runsaasti erillisiä Villoja, erilaista mökkimajoitusta, Suomen olosuhteissa erikoisen paljon lomakäyttöön vuokrattavia kaupunkiasuntoja, leirintäalueita matkailuvaunupaikkoineen, vierasvenesatamia palveluineen ja yöpymismahdollisuuksineen, todella runsaasti vieraspaikkakuntalaisten omistamia kesämökkejä ja vielä Keski-Euroopan lomailukaupunkien tapaan erikoisuutena runsaasti vieraspaikkakuntalaisten omistamia kaupunkiasuntoja, jotka on hankittu vain lomailutarkoitukseen. Hangon majoituskokonaisuus henkii vanhaa perinteistä kylpyläkulttuuria, mistä koko kaupungin matkailu ammentaa ilmeensä. Kaupungin perinteinen Hotelli Regatta oli selvitystä tehtäessä todella huonossa kunnossa. Nyt se on suljettuna täydellisen peruskorjauksen ajaksi ja auennee vuonna 2010. Inkoo, Raaseporin seutu Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä Inkoossa on n.15 kpl ja niissä on tarjolla ympärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 280 kpl. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneita tai mökkejä on n. 10 %. Majoitusvuoteiden lukumäärän perusteella selvitysalueen keskikastiin kuuluva Inkoo on mittavan merenrannan ja saariston omaava kunta, minkä seurauksena siellä on selvitysalueen kunnista neljänneksi eniten ulkopaikkakuntalaisten omistamia vapaaajan asuntoja. Tässäkin kunnassa kuten yllättävän monessa muussakin Länsi-Uusimaalaisessa kunnassa merkittävin majoituskapasiteetti on internaattimajoitusta omaavassa oppilaitoksessa: Yrkeshögskolan Sydväst kykenee tarjoamaan lähes 90 vuodepaikkaa. Muu Inkoon majoitustarjonta on monipuolista: löytyy kartanomajoitusta, kestikievaria, matkailumaatilaa, pienhotellia, omavaraismökkejä, huoneistomajoitusta sekä leirintä + matkailuvaunualuepalveluja. Siis lähes ihanteellinen kirjo majoitusmuotoja matkailijan valittavaksi. Tätä kirjoa täydentävät vielä lähes 1.000 kausivenepaikan satamapaikat ja sinänsä vaatimaton määrä - 15 kpl - varsinaisia vierasvenepaikkoja.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 21 Karjaa, Raaseporin kaupunki Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 10 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 630. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneita tai mökkejä on n. 10 %. Tyypilliseen Länsi-Uusimaalaiseen tapaan tässä kunnassa korostuu internaattityyppistä majoitusta tarjoavien oppilaitosten vuodepaikkamäärä. Oppilaitoksia on kolme kappaletta ja niissä on yhteensä noin 640 vuodepaikkaa. Tilapäisesti paikkakunnalla asuvat opiskelijat ovat kuitenkin määritelmän mukaan matkailijoita ja saavat aikaan merkittävän määrän majoitusvuorokausia, vaikka näin kertyvä majoitusmaksu yötä kohti onkin tietysti hyvin pieni esim. hotellissa yöpyvän matkailijan jättämään majoitusmaksuun verrattuna. Onhan Karjaalla lisäksi tarjolla monen muunkin tyyppisiä majoitusliikkeitä: vetovoimainen, historiallisen miljöön ja korkealaatuisen palvelun tarjoava Mustion linna, perinteinen pienhotelli Socis, minikokoinen bed & breakfast -palveluja tarjoava hotelli, pari leirikeskusta ja lisäksi aito, nostalgiseen majoitukseen valjastettu heinälato! Pieni itse asiassa pienin koko selvitysalueella Karjaa on vain loma-asuntojen määrässä. Pohja, Raaseporin kaupunki Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 10 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 300. Huonekapasiteetista alle 10 % ei ole käyttökelpoista kylmänä vuodenaikana. Pohjan kunnan matkailullinen merkitys ei piilekään majoitusyrityksissä, vaan vahvassa kulttuuri-imagossa. Pohjan majoitustarjonta olisi todella minimaalista ilman Työväen Urheiluliiton hallinnoiman Kisakeskuksen yli 200 vuodepaikan kapasiteettia. Kisakeskus on merkittävä matkailutoimija myös tuottamiensa korkeatasoisten urheiluopistopalvelujen, monipuolisen ohjelmatarjonnan sekä kokous- ja ryhmäohjelmien vuoksi. Lisäksi Pohjassa on mahdollisuus majoittua perinteisen Wärdshusin uudenaikaisissa hotellihuoneissa tai eri pienmajoittajien historiaa havisevassa ihastuttavissa bed & breakfast kohteissa ja huone- tai mökkimajoituksissa. Imagon kannalta on mainio asia, että Pohjan pienimuotoinen majoitustarjonta heijastaa niin tyylikkäästi Pohjan kulttuuria. Tammisaari, Raaseporin kaupunki Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 40 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 770. Vain kesäaikaan käytettävissä olevan kapasiteetin osuus on n. 25 %. Tammisaari on virkistävä poikkeus tämän selvitysalueen kuntien joukossa: täällä merkittävimmän majoituskapasiteetin tarjoaa varsinaisena matkailuyrityksenä toimiva hyvätasoinen kaupunkimotelli, Motelli Marine ja sen varauspalveluihin kuuluva Villa Vitsten, joissa on yhteensä 50 huonetta ja 133 vuodepaikkaa. Toiseksi suurin yksikkö on internaattimajoitusta tarjoava oppilaitos Tammisaaren Axxell, jolla on n. 100 vuodepaikkaa. Seuraavana suuruusjärjestyksessä on korkeatasoinen koulutuskeskus Calliola 62 vuodepaikallaan. Seuraavina vuodemäärän perusteella ovat hyvätasoiset kaupunkihotellit Stadshotellet ja Sea Front. Tammisaaresta löytyy todellakin kaikentasoista ja kaikkiin makusuuntiin sopivaa majoitusta: on majoitusta kartanomiljöössä, vuokrattavia huipputasoisia ja tavallisia kaupunkihuoneistoja, ohjelmaa (mm. metsästystä) tarjoavia bed & breakfast kohteita, retkeilymaja, omavaraismökkejä, leirintä- ja matkailuvaunualueita. Tammisaaressa on tarjolla yöpymismahdollisuus vaikkapa uudistetussa kivinavetassa tai laavumajoituksessa. Vapaa-ajan asuntoja, tilastokeskuksen kielellä kesämökkejä Tammisaaressa on todella paljon - toiseksi eniten kaikista Suomen kunnista.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 22 Majoitukseen liittyviä tietoja taulukkona Tarkasteluvuosi: 2007 Länsi- Uusimaa AKO-alue Hiiden alueen kunnat Lohja Karkkila Raaseporin alueen kunnat Hanko+ Inkoo Raaseporin kaupunki REKIST. maj. liikk. keskim. 23 11 0 6 12-7 MUITA majoittajia kpl 193 63 7 24 130-50 KAIKKI majoittajat kpl 216 74 7 30 142-57 REKIST. huon. + mökk. 940 564-250 370-275 MUITA huoneita + mökk. 1.100 336 20 150 760-325 KAIKKI: huoneet + mökit 2.030 900 20 400 1.130-600 REKIST. vuod. paikk. 2.150 1.240 0 550 910-690 MUITA vuodepaikkoja 3.730 1.270 70 500 2.460-1.230 KAIKKI vuodepaikat 5.880 2.500 70 1.050 3.370-1.920 REKIST. yöp. vuorokausia 332.000 206.300 0 72.100 125.700 38.200 87.500 MUU yöp. vuorokausia 337.100 143.900 7.000 50.200 193.200 101.200 92.000 YHT yöp. vuorokausia 669.100 350.200 7.000 122.300 318.900 139.400 179.500 REKIST. vuodekäyttöaste 40 % - 40 % 29 % 30 % 28 % MUU vuodekäyttöaste 31 % 27 % 28 % 22 % 22 % 21 % REKIST. huonekäyttöaste 48 % 0 % 40 % 41 % 42 % 40 % MUU huonekäyttöaste 33 % 29 % 29 % 28 % 28 % 28 % REKIST. ammatti. yöp. 86.700 42.100-28.800 44.600 13.500 31.100 MUU ammattiin liitt. yöp. 32.600 9.800 500 3.400 22.800 11.900 10.900 KAIKKI ammattiin liitt. yöp. 119.300 51.900 500 32.200 67.400 25.400 42.000 REKIST. vapaa-ajan yöp. 245.300 164.200-43.300 81.100 24.700 56.400 MUU vapaa-ajan yöp. 304.500 134.100 6.500 46.800 170.400 89.300 81.100 YHT. vapaa-ajan yöp. 549.800 298.300 6.500 90.100 251.500 114.000 137.500 REKIST. yöp. keskihinta 41,73-26,67 29,09 30,47 29,09 MUUN yöp. keskihinta 28,29 20,6 20,76 20,09 21,47 20,09 Kesämökkejä kpl 18.878 9.818 962 2.367 9.060 2.864 6.196 Mök. kuntal. omistamia 2.509 1.348 218 534 1.161 292 869 Vapaa-ajan huoneistoja 873 298 65 222 575 210 365 YHT. vap.ajan mökit+huon 17.240 8.770 810 2.060 8.470 2.780 5.700 REKIST. maj. liikkeitä 23 11-6 11-7 MUITA majoittajia kpl 196 66 7 24 130,3-50 KAIKKI majoittajat kpl 219 77 7 30 142 85 57 REKIST. Huon + mökk. 940 560-250 372-275 MUITA huoneita + mökk. 1.100 340 20 150 760-325 KAIKKI: huoneet + mökit 2.030 900 20 400 1.130 530 600 REKIST. vuodepaikkoja 2.150 1.240 0 550 910 220 690 MUITA vuodepaikkoja 3.740 1.270 70 500 2.460 1.230 1.230 YHT. vuodepaikkoja 5.880 2.510 70 1.050 3.370 1.450 1.920

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 23 5.3. Majoitusgrafiikoita:

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 24 Vuodepaikkojen jakaantuminen tyypillisiin ja ei-tyypillisiin kunnittain:

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 25 6. Ravitsemistoiminta kunnittain vuonna 2007 Karjalohja, Hiiden seutu Ravitsemistoimipaikkoja on 6 ja niissä sisätiloissa + kabineteissa + terasseilla olevia asiakaspaikkoja on n. 850 ja varsinaisia sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja n. 740. Valtaosa kunnan ravitsemistoiminnasta keskittyy Kylpylähotelli Päiväkumpuun, jossa on 400 ravintolapaikkaa ja yli 100 paikkaa kokoustiloissa. Lähes kaikki Heponiemen Hiljaisuuden keskuksen, Laiskanlinnan majatalon ja Katteluksen tilan ravitsemismyynti suuntautuu matkailijoille. Lisäksi Karjalohjan huoltoasemien kahviloiden ravitsemismyynti kohdistuu suurimmaksi osaksi matkailijoiden palvelemiseen. Matkailun kannalta muita merkittäviä ravitsemisliikkeitä ei Karjalohjalla ole. Karkkila, Hiiden seutu Ravitsemistoimipaikkoja on n. 30 ja niissä sisätiloissa + kabineteissa + terasseilla olevia asiakaspaikkoja yhteensä n. 1.900 ja varsinaisia sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja on n. 1.600 kpl. Majoitusliikkeiden yhteydessä olevat ravitsemispalvelut keskittyvät Hotelli-ravintola Rautaruukkiin ja Heinojan kestitupaan. Lisäksi tarjolla on oheistoiminnan luonteisia ravitsemispalveluja vähäisessä määrin muutaman aktiviteetti- ja ohjelmapalveluyritysten toimesta. Varsinaisista ravitsemisliikkeistä ovat matkailun kannalta merkittäviä Karkkilan Kehäkahvio, Lounaspirtti / Pohjanpirtti, ABC- ja Shell liikenneasemien yhteydessä olevat ravitsemisliikkeet. Muut ravitsemisliikkeet palvelevat matkailijoita - pääasiassa päiväkävijöitä - melko vähäisessä määrin. Lohja, Hiiden seutu Ravitsemistoimipaikkoja Lohjalla on runsaasti, yhteensä n. 70 kpl ja niissä sisätiloissa + kabineteissa + terasseilla olevia asiakaspaikkoja yhteensä n. 4.300 ja sisätiloissa olevia ravintolapaikkoja n. 3.600. Tämä merkittävä ravitsemistoimijoiden ja asiakaspaikkojen määrä selittyy sillä, että kaupunki on sekä väkirikas että luonteeltaan alueellinen asiointikeskus. Pääsääntöisesti matkailijoille suuntautuvia ravitsemispalveluja tuottavat majoituspalvelujen ohella Martinpiha, Vivamon Toimintakeskus, Lylyisten Kartano, Hotelli Gasthaus-Laurinportti ja Kesähotelli Lohjanrinne. Näiden toimijoiden joukkoon ehkä merkittävimpänä - kuuluu Kisakallion Urheiluopisto, joka on sikäli erilainen, että sen ravitsemistuotanto on ulkoistettu Fazer Amicalle. Lohjan keskeinen liikenteellinen asema saa aikaan sen, että huoltoasemien yhteydessä olevat ravitsemispalvelut ovat matkailullisesti merkittäviä. Varsinaisista kahviloista, pikaruokaloista ja ravintoloista eniten matkailullista merkitystä omaavat mm. tavaratalojen, Neidonkeitaan yms. yhteydessä olevat toimipisteet. Erityisesti matkailijoita ulkopaikkakunnilta vetäviä ravintoloita ei Lohjalla ole, mutta asiointi-, ostos- ja ohjelmapalvelujen vuoksi Lohjalla päiväkäynnillä vierailevat tai yöpyvät matkailijat käyttävät jossain määrin lähes kaikkien Lohjan ravitsemisliikkeitten palveluja, joten matkailu antaa niille tärkeän tulolisän. Nummi-Pusula, Hiiden seutu Ravitsemistoimipaikkoja on n. 25 ja niissä sisätiloissa +kabineteissa +terasseilla olevia asiakaspaikkoja yhteensä n. 1.600 ja ravintolasaleissa n. 1.300. Majoitusyritysten yhteydessä ei Nummi- Pusulassa ole merkittäviä tai leimaa antavia ravitsemisliikkeitä, koska kurssi- sekä leirikeskukset dominoivat majoitustarjontaa. Valtatie 1 ja moottoritie korostavat liikenteen monipuolista vaikutusta kunnan matkailuelinkeinoon. Hyvä esimerkki tästä on monitoimiyritys Kasvihuoneilmiö kahvila- ja ravintolapalveluineen. Selvitysajankohdan jälkeen liikenteen siirryttyä uudelle, toimipisteen ohittavalle moottoritielle hiljeni sen ravitsemismyynti oleellisesti. Omistajilla on uusia suunnitelmia, mutta niitä ei haluttu kertoa vielä selvitystä tehtäessä. Suhteellisen merkittäviä matkailuun liittyviä ravitsemistoimijoita ovat lisäksi mm. Alhovuori ja Kultahiekka. Vuonna 2007 toimi vielä matkailullistakin merkitystä omaava Saukkolan Seurahuone, mutta se lopetti toimintansa. Nyt Nummi-Pusulassa tämäntyyppistä ravitsemistoimintaa edustaa lähinnä vain Lahjahovi 100 asiakaspaikallaan.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 26 Sammatti (osa Lohjan kaupunkia 1.1.2009 lähtien), Hiiden seutu Varsinaisia jatkuvatoimisia ravitsemistoimipaikkoja on 3 ja niissä sisätiloissa olevia asiakaspaikkoja terassi- ja kabinettipaikkoineen n. 850 ja sisätiloissa n. 490. Lönnrot Opisto dominoi kunnan ravitsemistarjontaa noin 300 asiakaspaikallaan + terassillaan. Sammatin Kievarin ravintola kykenee tarjoamaan ravintolapalveluja 120 hengelle ja Laten kuppila antaa kunnan ravitsemistoiminnalle paikallisväriä. Lisäksi tarjontaa täydentävät tilauksesta toimivat yritykset. Siuntio, Hiiden seutu Ravitsemistoimipaikkoja on n. 15 ja niissä sisätiloissa olevia asiakaspaikkoja terassi- ja kabinettipaikkoineen n. 1.600 ja sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja n. 1.200. Siuntion hyvinvointikeskus on merkittävin kunnan ravitsemisliikkeistä 250 ravintolapaikallaan ja parinsadan hengen kokoustiloillaan. Myös Gårdskulla Gård, Artalli ja Pickalan Golfravintolat ovat merkittäviä matkailullisia ravitsemispalvelujen tuottajia. Aivan vailla merkitystä eivät ole myöskään kunnassa toimivat koulutusja leirikohteet. Muut ravitsemisliikkeet palvelevat matkailijoita melko pienessä määrin. Hanko, Raaseporin seutu Ravitsemistoimipaikkoja Hangossa on n. 70. Sisätiloissa ja terasseilla olevia asiakaspaikkoja on yhteensä n. 4.900 ja asiakaspaikkoja varsinaisissa ravintolasaleissa n. 3.700. Hangossa on siis lähes sama määrä toimipaikkoja ja asiakaspaikkoja kuin Lohjalla. Ero on kuitenkin selvä: Hangon ravitsemisliikkeiden toiminta kohdistuu selvästi enemmän varsinaisten matkailijoiden palveluun ja on samalla selvästi enemmän kausiluonteista. Paikallinen matkailuväki on erityisen ylpeä siitä, että ensimmäisenä Suomessa Hanko on pyrkinyt profiloitumaan ruokamatkailu-kaupunkina. Kulinaristien suosimat ravintolat, mm. Origo, Makasiini, Pirate ja HSF edustavat tätä perinnettä. Ravintola Casino on kaupungin ravintolaelämän lippulaiva sekä n. 400 asiakaspaikan kapasiteetillaan että perinteisellä toiminnallaan. Kaupungin monipuoliseen tarjontaan kuuluu laaja kirjo hyvin erilaisia ravintoloita, kuten tanssi- ja ohjelmaravintola Lappohjan Tähti, joka on yksi Hangon suurimmista ravintoloista, tai todella suuren terassin, ohjelmaa, karaokea ja laajan palvelukokonaisuuden Itäsataman veneilijöille tarjoava Roxx Café & Pub. Kaiken kaikkiaan Hangon ravintolatarjonta on niin monimuotoista, että kiinnostaviakin toimipaikkoja jää suuri määrä pois tältä listalta. Kuitenkaan ei missään nimessä saa jättää mainitsematta kaupungin luonteeseen oleellisesti liittyvien monilukuisten ja puolisten kahviloiden merkitystä sekä ravitsemismielessä että imagon antajina. Esimerkkinä keskikaupungin kahviloiden lisäksi olkoon perinteinen Neljän Tuulen Tupa. Inkoo, Raaseporin seutu Ravitsemistoimipaikkoja on n. 20 ja niissä sisätiloissa ja terasseilla olevia asiakaspaikkoja on yhteensä n. 1.400. Niistä sisätiloissa olevia varsinaisia ravitsemispaikkoja on n. 1.000. Inkoon ravitsemispalvelut jakaantuvat liikennetyyppisiin toimipaikkoihin, kuten Café restaurant 51, varsinaisten matkailuyritysten yhteydessä oleviin toimipaikkoihin, kuten Kopparnäsin Kestikievari ja Hotelli Tigris sekä Yrkeshögskolan Sydvästin yhteydessä olevaan tarjontaan. Lisäksi erityisesti sataman kahvilat luovat väriä kunnan ravitsemisimagoon. Karjaa, Raaseporin kaupunki Ravitsemistoimipaikkoja on n. 35 ja niissä sisätiloissa + terasseilla olevia asiakaspaikkoja yhteensä n. 3.400 ja varsinaisia sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja n. 2.600. Asiakaspaikkamäärää kasvattaa monitoimiravintola After Eight. Sen vetovoima vaikuttaa laajalti kunnan ulkopuolellekin monen sadan asiakaspaikan kapasiteetilla sekä tanssi- ja ohjelmapalveluilla. After Eight ei olekaan pelkästään ravitsemisliike, vaan merkittävä matkailullinen vetovoimatekijä. Karjaan yllättävän runsasta ja monimuotoista ravintolatoimintaa täydentävät suurehkot Art café, Ravintola Knäppen, monet suurehkot pikaruokapaikat ja kahvilat. Yksi peruste runsaalle ravintolapaikkatarjonnalle on koulutuslaitosten oppilaspaikkojen merkittävä määrä, mikä lisää sekä huvittelutyyppisten ravintoloiden myyntiä että myös arkipäivästä ravitsemistarjontaa oppilaitosten yhteydessä olevien ravitsemistilojen kautta. Oman merkittävän lisänsä korkeampitasoiseen ravitsemistarjontaan tuovat myös majoitusyritykset, erityisesti Mustion Linna.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 27 Pohja, Raaseporin kaupunki Ravitsemistoimipaikkoja on 17 ja niissä sisätiloissa + terasseilla olevia asiakaspaikkoja yhteensä n. 1.100 ja sisätiloissa n. 900. Pohjan ravintolapalveluissa Fazer Amica / Kisakeskus on merkittävä tekijä, kuten Lohjan Kisakalliossakin. Kuitenkin Pohjan varsinainen ravintolaimago pohjautuu erinomaisiin, omintakeisiin ruoka- ja anniskeluravintoloihin, kuten Fiskars Wärdshus, Ruukinpatruuna ja Ravintola Kuparipaja. Lisäksi runsas päiväkävijöiden määrä on luonut paikkakunnalle pienempiä ravitsemisliikkeitä. Tammisaari, Raaseporin kaupunki Ravitsemistoimipaikkoja Tammisaaressa on paljon - yhteensä n. 90. Niissä on asiakaspaikkoja yhteensä n. 5.100 sisätiloissa ja terasseilla. Sisätiloissa asiakaspaikkoja on n. 4.300. Tammisaari on siis selvitysalueen merkittävin paikkakunta toimipaikoilla ja asiakaspaikoilla mitattuna. Tammisaari kykenee ravitsemispalvelujensa laadun ja monipuolisuuden puolesta ylpeilemään matkailukaupungin maineellaan. Korkeatasoisista ravintoloista voidaan mainita esim. Knipan, Ravintola GH, Rusthållets Stallkrog, Restaurant Marine, ja koulutuskeskusravintola Calliola - Conference & Event Center sekä tilausravintolat Sea Front ja Gullö Krog. Ravintoloiden lisäksi Tammisaaressa on suuri määrä hyvätasoisia kahviloita, pikaruokaloita, koulutus- ja oppilaitosten yhteydessä olevia ruokaloita sekä liikennettä ja veneilyä palvelevia yksiköitä. Näiden liikevaihdosta merkittävä osa tulee matkailijoilta - erityisesti kesäaikaan.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 28 7. Omissa tiloissa yöpyjät ja päiväkävijät Tässä kohdassa tarkoitetaan matkailijoita, jotka eivät yövy varsinaisissa maksullisissa kohteissa, vaan omissa veneissään, kesämökeillään, matkailuvaunuissa, sukulaisten tai tuttavien luona tai ovat selvitysalueella vain päiväkäynnillä. 7.1. Veneilijät Tätä selvitystä tehtäessä sovittiin, että veneilijät otetaan erityisen tarkastelun kohteeksi. Useat Länsi-Uudenmaan kunnat ovat merellisiä ja niiden vierasvenesatamissa yöpyy merkittävä määrä tilastoimattomia matkailijoita ja lisäksi lähialueilla asuvat veneilyn harrastajat ovat vuokranneet satamäärin kausipaikkoja veneilleen. Veneily-yöpymiset on saatu haastattelemalla yrittäjiä. Veneilijät käsitellään tässä selvityksessä päiväkävijöiden yhteydessä, vaikka valtaosa heistä onkin yöpyviä vieraita - siis omassa veneessään yöpyviä. Maksullistakin tämä yöpyminen on, mutta vierasvenesatamamaksut ovat kuitenkin huonemajoitukseen verrattuna pienet. Hyvin kirjavista laituritai satamapaikkamaksuista voi venevuorokauden keskiarvoksi määritellä n. 15. Kausipaikasta hinta voi olla hyvinkin edullinen, esim. Inkoossa keskimäärin 300 koko kaudelta. Veneilijöiden rahankäyttö on merkittävää, vaikka yöpymismaksu / henkilö onkin vaatimaton. Venematkailijoiden rahankäytöstä on käytettävissä eräitä kyselytutkimustuloksia Suomen eri vesistöalueilta. Niissä rahan käyttöä on selvitetty henkilön tai venekunnan tasolla päivässä tai matkaa kohti. Matkailun välitöntä kokonaistaloudellista merkitystä voidaan arvioida vain karkeasti, koska riittävän yksityiskohtaista ja kattavaa tutkimusta ei tämän selvityksen laatijan tiedossa ole. Pohjois-Savon veneilijäkyselyn mukaan veneilijät käyttivät veneilykaudella 2003 päiväretkillä rahaa keskimäärin 35,8 euroa/venekunta. Nauvossa vuonna 2003 tehdyn veneilijä- ja yrittäjäkyselyn mukaan venekunta (keskimäärin kolme henkeä) käytti rahaa Nauvossa käyntipäivien yhteydessä keskimäärin 200 euroa. Yöpyneiden venekuntien kokonaismäärän mukaan arvioituna veneilykauden aikana kuntaan jäi rahaa noin 1 miljoonaa euroa. Ahvenanmaalla on arvioitu, että saaren vierasvenesatamissa yöpyjät käyttävät rahaa yhteensä noin 4 miljoonan euron verran vuodessa. Myöhempinäkin vuosina tehdyt selvitykset viittaavat siihen, että rahan käyttö ei venekuntien osalta ole merkittävästi noussut. Veneilijöiden aikaan saamaan matkailutuloon palataan tulolaskelman yhteydessä. Nyt tehdyn selvityksen ja aiempien rahankäyttöhaastattelujen perusteella voidaan todeta veneilyn olevan merkittävä matkailun osa-alue etenkin Hangossa ja Tammisaaressa. Ei niinkään satamamaksujen vuoksi, vaan lähinnä muun rahankäytön perusteella, sillä veneilijät käyttävät rahaa reippaammin kuin mikään muu päiväkävijöihin luokiteltava ryhmä. Seuraavissa luvuissa on mukana myös pitkäaikaispaikoista perityt maksut: Selite / kunta Hanko Tammisaari Inkoo Veneyöpymisvuorokausia 12.000 4.000 600 Henkilöyöpymisvuorokausia 39.000 13.000 2.000 Kertyneitä satamamaksuja 296.000 70.000 14.000 Siuntion Pickalassakin on muutama veneyöpyminen, mutta niin vähän, että niitä ei ole mielekästä eritellä muualla kuin grafiikassa. Hangon Itäsatama tuli selvitystyön aikana korostetusti esille kahdestakin syystä: Se on merkittävän suuri ja suosittu matkailutoimija. Paikkapula pakottaa lähinnä heinäkuussa 1.000 2.000 venekuntaa etsimään jotain muuta satamapaikkaa, kun Itäsatamasta ei enää löydy tilaa. Hanko siis menettää tästä syystä vuosittain n. 3.000 6.000 venematkailijaa, eli n. 180.000 370.000 euroa matkailutuloja.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 29

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 30 7.2. Mökkiläiset On hieman huvittavaa puhua kesämökeistä ja mökkiläisistä, kun tiedetään, että vapaa-ajan asunnot ovat yleensä erittäin hyvin varusteltuja ja joukossa on runsaasti aivan luksustasoisiakin asumuksia. Lisäksi vapaa-ajan asuntoja käytetään yhä enemmän ympärivuotiseen lomailuun. Tilastokeskus kuitenkin käyttää tuota kesämökki nimitystä ja käytössä se on niin paljon helpompi termi kuin vapaa-ajan asunto, että tässäkin selvityksessä käytetään pääsääntöisesti sitä. Länsi-Uudellamaalla on poikkeuksellisen paljon loma-asuntoja. Luonnollinen selitys tähän on pääkaupunkiseudun läheisyys, etelärannikon hyvät sääolosuhteet, merenranta, monimuotoinen saaristo ja muutamat lomailuun hyvin soveltuvat järvet. Valtaosa kesämökkien omistajista asuu muualla kuin mökin sijaintipaikkakunnalla. Näin ollen he täyttävät matkailijan kriteerit oleskellessaan mökkinsä sijaintipaikkakunnalla. Erityisesti Hangossa ja Tammisaaressa, mutta hieman yllättäen myös Lohjalla on merkittävä määrä kerrostalohuoneistoja, jotka on varta vasten ostettu vapaa-ajan käyttöön. Lisäksi näyttää siltä, että Länsi-Uudellamaalla suvusta vapautuvaa asuntoa ei myydä tavanomaisen herkästi pois, vaan säilytetään usein perheen ja suvun kesken vapaa-ajan asuntona. Mökkiläiset muodostavat hyvin merkittävän matkailijasektorin esim. vuorokausilla mitaten n. sata kertaa suuremman kuin veneilijät. Länsi-Uudellamaalla sijaitsevat mökit ovat erittäin runsaassa käytössä verrattuna esim. Saimaan alueen loma-asuntoihin. Turku, Tampere ja pääkaupunkiseutu ovat niin lähellä, että houkutus rentoutumiseen omalla mökillä on helppo toteuttaa myös vaikkapa vain yhden yön pikalomana. Tätä tukevat myös melko hyvä tieverkko ja sujuvat liikenneyhteydet.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 31 Seuraavassa kuviossa esitetyt kesämökkien määrään liittyvät tiedot on saatu Tilastokeskuksen aineistoista: Vapaa-ajan asunnot 31.12.2007 Lähde: Tilastokeskus Kunta (mökkikunta) Väkiluku 31.12.07 Mökkien lukum. kunnassa Ulkokuntalaisten tai "tuntemattomien" omistamien mökkien määrä Mökkien määrä, joiden omistaja asuu mökki-kunnassa Kerrostalohuoneistoja tms., jotka ovat vapaaajan käytössä Kesämökit + vapaa-ajan huoneistot yhteensä Karjaa 9.044 522 444 78 96 618 Pohja 4.903 575 497 78 59 634 Siuntio 5.780 803 520 98 7 810 Hanko 9.708 711 463 90 190 901 Karkkila 8.996 962 554 218 65 1.027 Sammatti 1.334 1.215 909 84 1 1.216 Karjalohja 1.465 1.729 1.353 106 0 1.729 Inkoo 5.460 2.153 1.452 202 20 2.173 Lohja 37.352 2.367 1.411 534 222 2.589 Nummi-Pusula 6.029 2.742 1.976 308 3 2.745 Tammisaari 14.784 5.099 4.386 713 210 5.309 Loman aikana ja vieraiden kanssa vietetty normaalia leppoisampi elämä vaikuttaa monin tavoin niiden kesämökkipaikkakuntien elämään. Lomilla ja vapaapäivillä rahan käyttö on runsaampaa kuin kotona arjen aikana. Lisäksi kiinteistön hoitoon tarvittavat hankinnat tehdään usein mökkipaikkakunnalta. Tämä heijastuu lomapaikkakunnan palvelujen käyttöön: elintarvikeliikkeisiin, lähimpiin Alkoihin, ravintoloihin, puutarhamyymälöihin, rakennustarvikemyymälöihin jne. Seuraavasta taulukosta ilmenee, miten tärkeän ja suuren joukon kesämökkien omistajat ja heidän vieraansa muodostavat. Vapaa-ajan asunnoissa yöpyvien omistajaperheiden yöpymismäärät on selvitetty eri haastattelututkimuksia hyödyntäen ja painottaen Länsi-Uudenmaan alueella olevien mökkien lyhyttä etäisyyttä omistajien asunnoista, mikä lisää käyntikertoja (mm. vuoden 2009 alussa valmistunut, Tilastokeskuksen julkaisema Kesämökkibarometri ). Myös mökkien omistajien vieraat löytävät tällä alueella sijaitsevan loma-asunnon vierailukohteekseen helpommin ja useammin kuin Kainuun korvessa sijaitsevan mökin. Näin yöpymismäärät lisääntyvät tätäkin kautta ja vieraiden yöpymisvuorokausia on selvitysalueella enemmän kuin keskimäärin muualla Suomessa olevilla loma-asunnoilla. Länsi-Uusimaa AKO-alue yht. Hiiden alueen kunnat Raaseporin alueen kunnat Hanko Inkoo Raaseporin kaupunki MÖKKILÄISTEN omat yöpymisvuorokaudet MÖKKILÄISTEN vieraiden yöpymisvuorokaudet 1.876.000 954.000 922.000 88.000 214.000 620.000 379.000 193.000 186.000 18.000 43.000 125.000

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 32 7.3. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyjät Tässä tarkoitetaan sellaisia yöpymisiä, jossa ulkopaikkakuntalainen henkilö yöpyy selvitysalueella asuvien sukulaisten tai tuttavien asunnossa. Tämä yöpyjien määrä on suurimmalta osalta sidoksissa kunnan asukaslukuun ja kunnassa olevien talouksien määrään. Kuitenkin selvää merkitystä on myös kunnan tai seutukunnan matkailullisella vetovoimaisuudella. Vetovoimaiset tapahtumat, matkailukohteelle tyypillinen huippusesonki ja sosiaalista luonnetta omaavat harrasteet, kuten esim. golf, veneily, laskettelu yms. lisäävät sukulaisja tuttavayöpymisiä. Elintason kasvaessa sukulais- ja tuttavayöpymiset ovat vähenemään päin, mutta melko hitaasti, koska yöpymisen sisältävät sukulais- ja tuttavavierailut ovat perinteistä yhteydenpitoa. Tehdyistä selvityksistä johdettujen tietojen mukaan Länsi-Uudenmaan alueella on vuosittain lähes 1,5 miljoonaa tällaista yöpymistä. Yleensä vierailijat tulevat kyläilyn ohella osallistuneeksi johonkin ohjelmaan tai aktiviteettiin ja isäntäväen kanssa käytetään normaalia elämää enemmän myös ravintola- ja muita viihdepalveluja. Niinpä rahan kulutus onkin keskimäärin 43 / vieraileva henkilö / vuorokausi. 7.4. Muut päiväkävijät Oleellista on, että nämä muut päiväkävijät eivät yövy alueella, mikä merkitsee samalla sitä, että he kuluttavat suhteellisesti enemmän rahaa liikennepalveluihin kuin yöpyvät matkailijat. Muiden päiväkävijöiden saapumismotiivit ovat hyvinkin moninaiset. Tavallisia syitä ovat mm: Läpikulku- tai kiertomatkailu, jonka yhteydessä pysähdytään tutustumaan paikkakuntaan. Ostosmatka, jolloin saavutaan kaukaakin, mikäli paikkakunnalla on jokin erikoinen, harvinainen tai vetovoimainen myyntipiste. (esim. Rakennusapteekki Pohjassa, tehtaanmyymälät yms.) Matkailullinen ostospäiväkäynti syntyy myös esim. silloin kun vain perustason kauppapalveluja tarjoavasta pienemmästä kunnasta käydään naapurissa sijaitsevassa kaupungissa ostoksilla. Asiointimatka, kun lähikunnasta tullaan esim. aluetason viranomaispalveluja tarjoavalle toiselle paikkakunnalle hoitamaan viranomaisasioita. Samalla yleensä tehdään ostoksia ja käytetään ravitsemispalveluja. Tapahtuma- ja ohjelmamatka tapahtuu, kun eri paikkakunnalta kotoisin oleva henkilö saapuu toiselle paikkakunnalle katsomaan tai osallistumaan kulttuuri-, urheilu- tai muihin tapahtumiin tai tutustumaan nähtävyyksiin. Aktiviteetit ja harrasteet saavat aikaan melkoisen määrän päiväkäyntejä, kun tullaan lähikunnista pelaaman golfia, ratsastamaan, veneilemään tai osallistumaan muihin alueen tarjoamiin moninaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Terveyspalvelut: sairaalat, hoidot, terapiat saavat myös runsaasti aikaan päivämatkailua. Työhön liittyvät palaverit, kokoukset, tutustumismatkat jne. aiheuttavat myös merkittävän määrän päivämatkailua. Myös opiskelu aiheuttaa monenlaisia päiväkäyntejä.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 33 Päiväkävijöiden määrä on simuloitu vetovoimatekijöiden ja kertoimien avulla. Ristiin vertailu on tehty tielaitoksen liikennetilastoja käyttäen. Esim. Hangossa, jossa ei ole läpiajoliikennettä ristiin vertailu täsmäsi harvinaisen tarkasti. Päiväkävijöitä selvitysalueella oli kaikkiaan n. 850.000 vuoden 2007 aikana. Päiväkävijöiden keskimääräinen rahan käyttö käyntiä kohti laskettuna on melko suurta. Tämä perustuu siihen, että yleensä tämän asiakasryhmän henkilöt tulevat paikkakunnalle varta vasten käyttämään jotain maksullista palvelua. Rahan käytön suuruuteen on vaikutusta silläkin, että päiväkävijän ei tarvitse varata rahaa yöpymiseen. Keskimääräinen rahankäyttö on eri tutkimuksiin perustuen arvioitu 52 suuruiseksi, joten tämä asiakasryhmä tuo alueelle hieman yli 44 miljoonan euron matkailutulon. 8. Matkailutulo ja matkailumeno Matkailutulolla tarkoitetaan sitä rahamäärää minkä matkailija jättää paikkakunnalle. Sitä selvitetään yleensä kahdella eri menetelmällä: menomenetelmässä matkailijoilta itseltään tiedustellaan paljonko rahaa he käyttävät tulomenetelmässä selvitetään tutkimusalueen yritysten matkailijoilta saama liikevaihto. Tässä selvityksessä ei ole käytetty matkailijoiden haastatteluja, joten matkailutulo on selvitetty tulomenetelmällä ja aiempien luotettavien tutkimusten yhteydessä selvitetyn ryhmäkohtaisen keskimääräisen rahankäytön avulla. Tunnusluvut ja kertoimet ovat peräisin Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n omasta järjestelmästä. Tämän raportin lopussa on mainittu ne selvitykset ja tutkimukset, joita on käytetty konsulttitoimiston oman aineiston lisäksi. Rekisteröityjen yöpymisten määrä on Tilastokeskukselta. Alueista pieniä kuntia ei voitu eritellä, koska liikesalaisuussuojan vuoksi Tilastokeskus ei julkaise kunnan erillistietoja, mikäli paikkakunnalla ei ole riittävästi yrityksiä, jolloin liikesalaisuus voisi vaarantua. Hieman yllättäen Hangossa ei rekisteröityjä majoitusliikkeitä ole riittävästi, joten selvityksessä on käsitelty Hanko + Inkoo yhdistelmää. Muiden kuin rekisteröityjen majoittajien yöpymismäärien perusteena on tämän työn yhteydessä selvitetty vuodepaikkamäärä, jonka perusteella kävijämäärä saadaan laskettua sijaintialueen ja yritystyypin mukaista vuodekäyttöastetta käyttäen. Matkailijoiden rahankäyttökertoimet on saatu useista eri haastatteluista painottamalla alueen ja matkailijatyypin luonnetta. 8.1. Matkailijaryhmät ja matkailusta saatavat tulot Länsi-Uudellamaalla majoitus + ravitsemismyynnin suhteellinen osuus on hieman pienempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Tämä selittyy mm. alhaisella keskihinnalla ja majoituksen rakenteella. Samoin polttoainekulut ovat hieman alhaisemmat kuin maassa keskimäärin. Tämä siksi, että etäisyydet ovat suhteellisen lyhyet, eikä näin ollen reissussa ole pakko joka kerta tankata ja huoltaa autoa, vaan voidaan käyttää asuinpaikkakunnan tuttuja palveluja. Sen sijaan selvitysalueen runsaat ja monipuoliset aktiviteettipalvelut keräävät normaalia suuremman osuuden matkailijoiden rahankäytöstä, johtuen veneilystä, lukuisista golf- ja tenniskentistä, muista aktiviteettikohteista sekä alueen urheiluopistoista. Vähittäiskauppa saa täälläkin leijonan osan matkailijoiden rahankäytöstä. Jälleen kerran tulee mieleen, että pitäisi löytää keinot saada kauppa mukaan rahoittamaan matkailumarkkinointia sehän on suoranaista kaupan myynnin edistämistä. Kuntia, jossa kauppa erityisesti hyötyy matkailijoista ovat mm. Hanko, Pohja ja Tammisaari. Myös esim. Lohja ja Karkkila alueellisina asiointikeskuksina tuottavat kaupoille merkittävästi lisämyyntiä, kun osa ulkopaikkakuntalaisista tulee varta vasten ostosmatkalle tai asiointimatkailijat tekevät heräteostoksia.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 34 Kaupan piirissä matkailijoista hyötyjiä on monen tyyppisiä: Liikennemyymälät, jotka myyvät sekä polttoaineita että elintarvikkeita sekä huoltamopalveluja Putiikit ja pienet erikoiskaupat, joissa matkailijat kiertävät ohjelmapalveluluonteisesti Veneilyä ja meriliikennettä palvelevat kaupat ja yritykset, koska vierasvenepaikkojen ja kausipaikkojen määrä on suuri. Harrastevälineliikkeet, koska aktiivimatkan yhteydessä on houkutus tehdä matkan yhteydessä urheiluun ja harrasteisiin liittyviä isompia ja pienempiä hankintoja. Rakennusmateriaaleja ja rakentamispalveluja tarjoavat kaupat ja yritykset, mikä seikka perustuu runsaaseen vapaa-ajan asuntojen määrään. Puutarha- ja taimistoyritykset sekä mökkitalkkaritoiminta, mikä perustuu myös vapaa-ajan asuntojen suureen määrään. Tukkukauppa Suurimpia hyötyjiä perinteisesti ovat elintarvikeliikkeet ja esim. torikauppa sekä suoramyynti. Merkille pantavaa on, että matkailupalvelut luovat Länsi-Uusimaan asukkaille tavattoman paljon erilaisia kauppa- ja muita palveluja ja harrastus- ja viihtyisyystekijöitä sekä taide- ja tapahtumapalveluja, joita perusväestön kulutuspotentiaali ei kykenisi ylläpitämään. Kuvioina matkailutulon luovuttajat ja matkailijaryhmien jättämän rahamäärän jakaantuminen:

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 35 Kuviona selvitysalueen matkailutulon jakautuminen kulutusryhmittäin: 8.2. Matkailijoiden rahankäyttö Seuraavana esitetään eri matkailijaryhmien keskimääräinen rahankäyttö: Kuvassa esitetyt summat on esitetty siten, että jokainen matkustaja kuluttaa esitetyn summan euroina jokaista paikkakunnalla viettämäänsä vuorokautta tai päiväkäyntien yhteydessä alle vuorokauden kestävää käyntikertaa kohti. Sillä ei ole merkitystä, onko henkilö aikuinen tai lapsi.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 36 Rahankäyttö on selvitetty käyttäen selvitysalueen toteutuneita majoitushintoja vuodepaikkaa kohti ja muun rahankäytön osalta on noudatettu 10 eri selvityksen tutkimusarvoja, joita on painotettu tämän selvitysalueen profiilin mukaisesti. Lisäksi on käytetty eri matkailijasektoreita tarkasteltaessa joidenkin erikoisselvitysten tuloksia, kuten esim. Tilastokeskuksen juuri valmistunutta mökkibarometria. Majoittuneiden matkailijoiden käyttämä rahamäärä on Raaseporin seudulla n. 10 euroa suurempi kuin Hiiden alueella, mikä johtuu pääasiallisesti keskimääräisen yöpymishinnan erosta. Liikematkustajat käyttävät kalliimpaa majoitusmuotoa kuin vapaa-ajan matkustajat keskimäärin. Silti liikematkustajien majoitukseen käyttämä rahamäärä on vain noin 30-35 % vuorokauden kokonaiskulutuksesta. Vastaavasti vapaa-ajan matkailijoilla yöpymisen osuus on lähes 45 %. Liikematkailijoiden rahan käyttö on siis sekä runsaampaa että vahvemmin ravitsemis- ja liitepalveluihin kohdistuvaa. Asia on yleisesti tunnettu ja selityskin siihen on selkeä: edustaminen ja firman piikkiin menevät kulut selittävät osan runsaammasta rahankäytöstä, mutta merkitystä on silläkin seikalla, että liikematkalla on yleensä vain yksi jäsen perheen taloudesta, mikä on omiaan lisäämään rahan käyttöä. Veneilijöiden rahankäyttö on merkittävän suurta, vaikka majoituksen, eli satamayöpymismaksun osuus venekunnan jäsentä kohti on vain noin 7. Veneilijöiden taloudellisiin mahdollisuuksiin ja kulttuuriin kuuluu siis tavallisia vapaa-ajan matkailijoita suurempi ravintoloiden ja ohjelmapalvelujen käyttö. Lisäksi he ovat hyviä asiakkaita myös ja erityisesti polttonestekaupalle. Satamamaksujen lisäksi veneilijät kuluttavatkin siis lähes 54 euroa / henkilö vuorokautta kohti. Päiväkävijöiden rahankäyttö on myös melko korkea, koska suurimmalta osalta tähän ryhmään kuuluvat tulevat paikkakunnalle tekemään jotain erityistä, esim. osallistumaan tapahtumiin, harrastamaan jotain aktiviteettia tai ostoksille. Kun pääsyliput, harrastusmaksut ja ostokset lisätään matkan aikana nautittuihin ruokailukuluihin, niin summa / henkilö muodostuu yli 50 euroksi, vaikka summa ei sisälläkään majoitusmaksuja ja vaikka usein mukana on myös lapsia. Kesämökin omistajien vieraiden ja paikkakuntalaisten kodeissa vierailevien sukulaisten ja tuttavien vuorokautista rahankäyttöä vähentää ilmainen yöpyminen ja vastaavasti sitä nostaa paikkakunnalta ostetut tuliaiset ja esim. vierailun aikana isäntäväelle tarjotut ateriat ja / tai ohjelmapalvelumaksut. Karavaanareiden rahankäyttö on kaikissa tuloselvityksissä osoittautunut alhaiseksi. Siihen on loogisena selityksenä mm. se, että mukana on ruokien ja juomien kylmäsäilytystilat, joten elintarvikeostoksia ei tarvitse tehdä yhtä paljon kuin muut matkailijaryhmät. Matalan rahankäytön ryhmään kuuluvat myös telttailijat, jotka puolestaan matkustavat usein säästöbudjetilla. Kesämökin omistajat elävät pääsääntöisesti normaalia perhe-elämää omassa loma-asunnossaan, joten myös päivittäiset kulut muodostuvat vain hieman korkeammiksi kuin normaalit elinkustannukset. Mukaan on laskettu paikkakunnalta ostetut päivittäistavarat + matkakustannukset + muut paikkakunnalta ostetut tavarat + muut palvelut. Kuitenkaan loma-asuntoon liittyviä korjaus tms. menoja ei tässä yhteydessä ole otettu huomioon, joten loma-asuntojen omistajille ei kohdisteta majoituskuluja tätäkään kautta. Jos rakentaminen ja korjaus halutaan laskea mukaan, niin sen kokonaissumma juuri valmistuneen mökkibarometrin lukujen mukaan olisi Länsi-Uudenmaan mökkimäärän perusteella melko tarkkaan 47 miljoonaa euroa, josta paikkakunnan yrittäjille kohdistuisi noin puolet, eli n. 23.500.000 euroa. Kiinteistöveroja ei ole huomioitu tässä kohdassa, vaan ne esitetään myöhemmin matkailun kunnallistaloudellisten matkailutulojen kohdalla.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 37 Matkailijaryhmät ja matkailusta saatavat tulot taulukkona (summat euroina): Tiedot vuodelta 2007 MÖKKILÄIST. omat maj. vrk:t MÖKILLÄ vierailevien oleskelu vrk:t Karavaanareiden yöp.vrk:t Veneyöpymisiä vierassatamassa Veneilijöistä hlövuorokausia Asukasluku 31.12.2007 Asuntokuntien lukumäärä Vierailevia sukul. ja tuttavien yöp. Päiväkävijöiden määrä REK. maj. olleilt. liikematkailij. REK. majoituks. yöpyviltä vap.ajan matkailijoilta MUUSSA majoit. yöp. liikematk. MUUSSA majoit. vap.-ajan matk. Majoittuneet jättävät YHT Mökin omistavat perheet käyttivät rahaa Mökin omistajien vieraat käyttivät Kesämökkien kautta YHT. Karavaanareilta ja telttailijoiltayht. Veneilijöiltä YHT. Sukulais- ja tuttavavierailijoilta Päiväkävijät jättivät YHT. Matkailijoilta saadut tulot YHT. Länsi- Uusimaan AKO-alue Hiiden alueen kunnat Karkkila Lohja Raaseporin alueen kunnat Hanko + Inkoo Raaseporin kaupunki 1.876.000 954.000 88.100 224.000 922.000 302.000 620.000 379.000 193.000 17.800 45.000 187.000 61.000 125.000 99.000 46.000 5.600 7.100 53.000 26.000 27.000 17.000 100 - - 17.000 12.000 4.000 52.000 200 - - 54.000 41.000 13.000 104.880 60.960 8.996 37.350 43.920 15.200 28.720 47.210 26.960 4.130 16.810 20.250 6.990 13.260 34.000 19.000 3.100 12.000 15.000 5.000 10.000 852.000 428.000 66.000 272.000 424.000 120.000 304.000 9.940.000 5.090.000-3.049.000 4.850.000 1.480.000 3.368.000 22.610.000 15.800.000-3.515.000 6.810.000 2.099.000 4.714.000 2.920.000 930.000 52.000 297.000 1.990.000 1.047.000 944.000 37.290.000 21.270.000 410.000 5.745.000 16.020.000 7.349.000 8.675.000 72.770.000 43.090.000 462.000 12.606.000 29.680.000 11.975.000 17.701.000 52.528.000 26.706.000 2.467.000 6.272.000 25.822.000 8.464.000 17.357.000 16.504.000 8.391.000 774.000 1.971.000 8.113.000 2.658.000 5.455.000 69.032.000 35.098.000 3.241.000 8.243.000 33.934.000 11.122.000 22.812.000 3.003.000 1.442.000 159.000 202.000 1.561.000 685.000 876.000 3.252.000 17.000 - - 3.235.000 2.415.000 820.000 1.454.000 832.000 133.000 519.000 622.000 215.000 408.000 44.149.000 22.181.000 3.418.800 14.064.000 21.968.000 6.232.000 15.737.000 193.660.000 102.666.000 7.414.000 35.627.000 90.781.000 32.651.000 58.126.000

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 38 9. Työllistämis- ja palkkaselvitys Länsi-Uudenmaan matkailulla on hieman Suomen keskiarvoja suurempi työllistävä vaikutus. Tämä johtuu pääosin siitä, että yritykset sekä varsinaiset matkailuyritykset että matkailijoita palvelevat muut yritykset - ovat keskimääräistä pienempiä. Suoritusportaan toteutunut keskipalkka vaihtelee tilastojen mukaan toimialasta ja tehtävästä riippuen ollen noin 1.800 2.000 / kk + yö-, sunnuntai- yms. lisät, jotka matkailualalla ovat merkittävä palkan lisä. Polttoaine-, huoltamo-, yms. toiminta työllistää matkailijoiden toimesta noin 30 henkilötyövuotta. Määrä on liikevaihtoon suhteutettuna pieni, mikä johtuu kylmäasemien suhteellisen suuresta ja yhä lisääntyvästä määrästä ja työllistävän autohuoltotoiminnan voimakkaasta vähentymisestä. Toisaalta selvitysalueen vesiliikennealueilla tämän sektorin työllisyyttä lisää mm. veneilyn polttoainejakelu. Matkailuliikenne työllistää noin 50 henkilöä ympärivuotisiksi työpaikoiksi laskettuna, mikä jakaantuu vesiteiden- ja maanteiden linjaliikenteeseen, sekä vesi- ja autotaksiliikenteeseen. Sekä elintarvike- että muussa kaupassa matkailijoita palvelevien yritysten keskimääräinen liikehuoneisto- ja liikevaihto on selvitysalueella melko pieni, mikä on omiaan lisäämään työvoiman suhteellista määrää. Erityisesti tähän vaikuttavat yhden työntekijän pikkuputiikit, joita alueella on runsaasti. Lopputuloksena on se, että kaupan työllistävä vaikutus on alueella noin 390 henkilötyövuotta. Majoitus- ja ravitsemiselinkeinon piirissä sama pieni yrityskoko vaikuttaa jossain määrin työvoimaa lisäävästi. Länsi-Uudenmaan matkailijoita palveleva majoitus- ja ravitsemistoimi saa aikaan n. 790 henkilötyövuotta. Ohjelma- ja virkistyspalveluihin kuuluu hyvin monenlaisia palveluja suurista ja pienistä matkailutapahtumista konsertteihin, näyttelyihin, urheilukilpailuihin ja henkilökohtaisiin hemmotteluihin kylpylä- ja uintipalveluista kauneudenhoitopalveluihin saakka. Tämä sektori oheispalveluineen on hyvä työllistäjä, koska usein on kyse pienehköjen ryhmien henkilökohtaisesta palvelemisesta. Lopputuloksena selvitysalueelle aiheutuu näistä palveluista noin 210 henkilötyövuoden määrä. Vielä ohjelmapalvelujakin enemmän suhteellisesti työllistävät aktiviteetit ja harrasteet. Tämä sektori on vahvasti edustettuna Länsi-Uudellamaalla kaikkien matkailijaryhmien osalta. Tänne tullaan harrastamaan vesi- ja luontoaktiviteetteja, kalastamaan ja metsästämään, harrastamaan erilaisia liikuntalajeja, golfaamaan ja pelaamaan muita pelejä, ratsastamaan, käyttämään liikuntakeskusten ja opistojen palveluja jne. Päiväkävijöiden ja majoittuvien matkailijoiden lisäksi myös vapaa-ajan asunnoissa lomailevat käyttävät runsasta tarjontaa hyväkseen. Niinpä matkailu työllistääkin tällä sektorilla ympärivuotisiksi työpaikoiksi muutettuna noin 270 henkilöä. Kaikkea matkailijoiden kulutusta ei ole onnistuttu kohdistamaan em. elinkeinoihin, mistä syystä on ollut tarkoituksenmukaista luoda erittelemätön ryhmä, joka sisältää kaikkea sellaista elinkeinotoimintaa, joka ei mahdu edellä mainittuun elinkeinojakoon. Yhteenlaskettuna nämä erittelemättömät tai kohdistamattomat toiminnot aiheuttavat työllistymistä noin 110 henkilötyövuoden verran. Edellä mainittujen lisäksi on lukuisia yrityssektoreita, joita matkailijat työllistävät. Näitä ovat esim. epäsuorat matkailupalvelut, kuten ravintoloita palveleva tukku- ja vähittäiskauppa sekä tilojen suoramyynti, pesula- ja jätehuolto, energiayhtiöt, huoltoliikkeet, kirjanpito- ja muut yrityspalvelut. Nämä työllistävät alueella noin 40 henkilöä täysiksi työvuosiksi laskettuna. Tämä on melko vähän, mikä johtuu mm. siitä, että alueen matkailuliikkeet käyttävät runsaahkosti esim. tukkuripalveluja, jotka toimivat selvitysalueen ulkopuolella. Suorasti ja toisaalta joissain tapauksissa epäsuorasti matkailijat työllistävät myös kuntaorganisaatiossa työskenteleviä henkilöitä. Esimerkkejä ovat mm. matkailutoimiston työntekijät. Hieman vaikeammin hahmotettavaa on samaan kategoriaan kuuluvat palvelut, kuten esim. ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asuntojen omistajien rakennuslupien käsittelyyn yms. toimenpiteisiin käytetty työaika. Yhteensä matkailun vaikutuksen on tällä alueella arvioitu aiheuttavan noin 30 henkilötyövuotta.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 39 Länsi-Uudellamaalla on paljon hyvin pieniä matkailuyrityksiä, jotka työllistävät vain osa-aikaisesti tai jopa lähes harrastusluonteisesti. Tämän seurauksena yrittäjäperheiden jäsenet tekevät yhteen laskettuna merkittävässä määrin palkatonta työtä. Tyypillisesti tällaisia yrityksiä ovat esim. omavaraismökkejä tai kaupunkiasuntoja sivutoimisesti vuokraavat pienyrittäjät. Monessa tapauksessa palkaton työ on suoranaisesti välttämätöntäkin, koska toiminnan tuotto ei kestäisi täysimääräisiä palkka- ja henkilösivukuluja. Nämä työpanokset ovat työllistämisselvityksen kannalta ongelmallisia, koska ne eivät aiheuta oikeita henkilötyökuukausia ja vuosia, mutta toisaalta ne saavat aikaan selvää arvonlisää elinkeinon sisällä. Näitä omistajien ja heidän perheenjäsentensä talkootöitä ei ole laskettu mukaan työllistävään vaikutukseen, mutta on hyvä huomata, että karkean arvion mukaan niistä kertyy noin 40 60 henkilötyövuotta koko selvitysalueella. Ansiokertymä taulukkona: Toimintasektori Työvuosia Keskipalkka Palkat yht. Polttoaine, huoltamo yms. 30 1.950 702.000 Liikenne 50 2.490 1.494.000 Vähittäiskauppa 390 1.820 8.518.000 Majoitus+ravitsemispalvelut 790 2.320 21.994.000 Ohjelma- ja virkistys yms. 210 1.680 4.234.000 Aktiviteetit ja harrasteet 270 1.820 5.897.000 Sekalaista 110 1.800 2.376.000 Epäsuora matkailutulo 40 1.850 888.000 Kuntasektori 30 2.010 724.000 YHTEENSÄ 1.920 17.740 46.827.000

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 40 9.1. Osa-aikaisesta työllistämisestä Osa-aikaisiksi työntekijöiksi katsotaan tässä selvityksessä sellaiset henkilöt, jotka eivät työskentele ympärivuotisesti tai täyspäiväisesti tai normaalia viikkotuntimäärää tehden matkailuun liittyvissä tehtävissä. Länsi-Uudellamaalla matkailun piirissä on osa-aikaisesti tai sivutoimisesti työllistettyjä selvästi maan keskiarvoa enemmän. Syyt löytyvät monista eri seikoista: Alueen majoitus- ja ravitsemisliikkeistä merkittävä osa on vain kesäaikana toimivia yrityksiä, joten niissä työskentelevät henkilöt ovat matkailualaa tarkastellen osa-aikaisia työntekijöitä. Selvitysalueella on paljon pieniä, yhden työpaikan matkailutoimijoita, joissa vapaapäivien ja sairauslomien tuuraajina on henkilöitä, jotka työskentelevät matkailuun liittyvissä tehtävissä vain muutamana päivänä kuukaudessa. Mökki- ja huoneistovuokraajien joukosta suurin osa on henkilöitä, jotka työllistyvät matkailutoiminnasta vain muutamana päivänä kuukauden aikana ja ovat mahdollisesti muun ajan vakituisesti muussa työssä tai ovat eläkeläisiä tai perheen- tai maatilan emäntiä tai isäntiä, mutta siis matkailuelinkeinon puitteissa osa-aikaisia työntekijöitä. Kaupan piirissä tulkitaan useimmiten, että matkailusesonkien ajaksi palkatut henkilöt liittyvät matkailutoimintaan. Näin ollen valtaosa tätä kautta matkailun työntekijöiksi laskettavista henkilöistä on osa-aikaisia. Niinpä osa-aikaisen työn osuus varsinaisissa matkailuyrityksissä ja matkailuun liittyvissä yrityksissä on Raaseporin alueella hieman yli 40 % ja Hiiden alueen kunnissa noin 35 %. 9.2. Työllistämistrendi Absoluuttisen työllistämisen ja työllistämisosuuden lisäksi merkitystä on työllistämistrendillä suhteessa muihin elinkeinoihin. Länsi-Uudellamaalla matkailuun liittyvillä työpaikoilla näyttää olevan kasvutrendi samaan aikaan kuin esim. teollisuudessa työpaikat vähenevät. Länsi-Uudenmaan saaristoa ja eräitä rannikkoalueita, pääosin Inkoossa ja Tammisaaressa, uhkaa selvä vakituisesti asuvan väestön väheneminen. Alue muuttuu entistä enemmän vapaa-ajan asukkaiden paratiisiksi. Perinteisillä elinkeinoilla ei tämän trendin vallitessa ole juurikaan menestymisen mahdollisuuksia, mutta ennakoivalla maapolitiikalla, kaavoituksella, infrastruktuurin kehittämisellä ja yrityspolitiikalla nämä alueet ovat erinomaisia matkailuelinkeinon kasvualueita. KTM on Suomen matkailustrategiassa todennut: Matkailulla on Suomessa merkittävä vaikutus kansantalouteen ja työllisyyteen. Matkailun merkitystä kasvattaa alan paikkasidonnaisuus; matkailualan työpaikkoja ei voida siirtää muihin maihin eikä muille paikkakunnille. Matkailu tulee pysymään työvoimavaltaisena, myös teknologian lisääntyessä. Matkailu aikaansaa myös moninaisia kerrannaisvaikutuksia muille elinkeinoille.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 41 Seuraavassa esimerkkikuvassa on Hangon työllistämistrendi: Työllinen työvoima toimialoittain Hangossa 1993-2006 2 000 Työlliset, henkilöä 1 500 1 000 500 Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta Yhteiskunnalliset ja henk.koht. palvelut 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi SeutuNet Vuoden 2009 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot Matkailua tarvitaan Länsi-Uudellamaalla työllistäjänä. Tilastot näyttävät selvästi, että tilastoryhmä kauppa-majoitus-ravitsemistoiminnot on ollut viime vuosina kasvava työllistäjä. Sen sijaa esim. teollisuudesta työpaikat ovat vähentyneet. 10. Matkailun kunnallistaloudellisista vaikutuksista 10.1. Verotulovaikutukset Verotulovaikutuksia laskettaessa huomioitiin välitön-, välillinen ja johdettu verotulovaikutus. Vuonna 2007 selvitysalueen veroprosentit olivat seuraavat: Kuntien vuoden 2007 veroprosentit. Lähde: Kuntaliitto Kunta Tulovero-% Yleinen kiinteistövero-% Hanko 18,75 0,70 Inkoo 19,25 0,65 Karjaa 21,00 0,70 Karjalohja 19,25 0,75 Karkkila 19,75 0,75 Lohja 18,50 0,70 Nummi-Pusula 19,50 1,00 Pohja 20,00 0,85 Sammatti 19,00 1,00 Siuntio 19,50 0,80 Tammisaari 19,75 0,60

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 42 Vähennysvaikutusten huomioon ottamisen jälkeen päädyttiin tässä selvityksessä käyttämään kerrointa 15,4 % kokonaisverovaikutusta laskettaessa. Selvitettyjen matkailun aiheuttamien palkkatulojen perusteella kuntien saama palkkatulon kunnallisvero muodostui seuraavaksi: Toimintasektori Palkat yht. Palkkatulojen verovaikutus Polttoaine, huoltamo yms. 702.000 108.000 Kuntasektori 724.000 111.000 Epäsuora 888.000 137.000 Liikenne 1.494.000 230.000 Sekalaista 2.376.000 366.000 Ohjelma- ja virkistys yms. 4.234.000 652.000 Aktiviteetit ja harrasteet 5.897.000 908.000 Vähittäiskauppa 8.518.000 1.312.000 Majoitus+ravitsemis 21.994.000 3.387.000 46.827.000 7.211.000 10.2. Kiinteistövero Matkailu aiheuttaa selvitysalueen kunnille huomattavan suuren kiinteistöverokertymän. Syynä on lähinnä alueen suuri ulkopaikkakuntalaisten omistamien loma-asuntojen määrä, 17.200 kpl. Keskimäärin alueen kunnissa vapaa-ajan asunnon kiinteistövero on 174 euroa. Tässä selvityksessä on lisäksi laskettu mukaan majoitus- ja ravitsemisyritysten maksama, lomaasuntojen tuottoon verrattuna sinänsä pieni kiinteistöverojen määrä. Lisäksi on arvioitu varovainen osuus kauppaliikkeitten maksamista kiinteistöveroista matkailijoille suuntautuneen myynnin suhteessa.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 43 10.3. Yhteisövero Matkailun aikaansaamat yhteisöveron tuotot selvitysalueen kunnille olivat melko vaikea selvitettävä, koska suuri osa yrittäjistä näyttää kokevan kaikki tuloslaskelmaansa liittyvät osat liikesalaisuuksiksi. Näin on usein erityisesti pienissä yrityksissä ja Länsi-Uusimaallahan pieniä yrityksiä on tavallista enemmän. Kun näihin kysymyksiin ei saatu tyydyttävässä määrin vastauksia, hankittiin Asiakastieto Oy:ltä otos selvitysalueen yritysten eräistä julkisista tilinpäätöstiedoista, joita käytettiin pohjana mm. yhteisöveron tuottoa arvioitaessa. Osuus yhteisöverosta kuntakentälle on 22.03 %, jos yrityksellä on toimintaa vain yhdellä paikkakunnalla ja pääkonttori siellä. Kuitenkin, jos yrityksellä on toimintaa useilla eri paikkakunnilla, osuus jakaantuu työpaikkojen suhteessa. Länsi-Uudenmaan kunnissa on runsaasti pieniä matkailuyrityksiä. Poikkeuksellisen usein nämä pienet matkailutoiminnot ovat osana esim. maatilan toimintaa tai muuten toimivat epäitsellisesti. Näin ollen niiden osuutta yhteisöverosta on vaikea joissain tapauksissa lähes mahdoton - selvittää edes kohtuullisella tarkkuudella. Tässä selvityksessä päädyttiin seuraavaan menettelyyn kohtuullisen tarkan yhteisövero-osuuden määrittämiseksi: Selvitettiin kuntien työllisen työvoiman kokonaismäärä ja matkailun aiheuttama henkilötyövuosien määrä. Saatiin matkailun aiheuttaman työn suhdeluku. Tätä suhdelukua käyttäen selvitettiin kunnan koko yhteisöveron määrästä laskettuna matkailun osuus. Lopputulos ei suinkaan ole tarkka, mutta antaa suuruusluokan. Tällä metodilla selvitettynä ovat kuntakohtaiset matkailuyritysten aiheuttamat yhteisöverotuotot seuraavat (luvut euroina): Raasepori Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja (+Sam) Nummi-Pusula Siuntio (Ta+Ka+Po) Yht. 241.000 90.000 5.000 52.000 180.000 25.000 26.000 179.000 798.000

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 44 11. Suomen matkailun kehittämisen linjauksista, nykytilasta ja kehityksestä 11.1. Kehittämisen linjauksista Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta on asiakirja, joka määrittelee valtakunnallisen matkailupolitiikan suuntaviivat. Se julkaistiin 21.12.2006. Siinä määritellään mm. työnjakoa ministeriöiden, Matkailun edistämiskeskuksen, maakuntien liittojen, alueorganisaatioiden, seutukunnallisten ja kunnallisten matkailutoimistojen ja yrittäjien välillä. Suomen matkailutoimialaa kuvataan periaatepäätöksessä mm. seuraavan klusterikuvan avulla: Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat Ilmastomuutokset Liikunta ja ja urheilu PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, tapahtumat, käyntikohteet/ nähtävyydet Ennakoimaton Maailmantalouden kehitys (Koettu) turvallisuus Vientiyritykset Henkilöstöpalveluyritykset TOIMINTA- EDELLYTYSTEN LUOJAT JA TUKIJAT Edunvalvontaorganisaatiot Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot Rahoittajat (julkinen ja yksityinen) MARKKINOINTI- VIESTINTÄ JA MYYNTI Ministeriöt ja niiden alaiset virastot, alueviranomaiset ja kunnat Eduskunta EU Majoituspalvelut Ravitsemispalvelut Liikennepalvelut Matkailukeskukset, palveluiden tuottajat Matkanjärjestäjät, DMC Matkatoimistot Sähköiset tieto- ja kauppapaikat Laatu MEK Alueelliset organisaatiot Toimialakohtaiset organisaatiot Hankkeet Ruokatuotanto Kulutustavarateollisuus Maatalous ICT Vähittäiskauppa LUOVAT ALAT Kulttuurituotanto, media, viestintä, design Terveys- ja ja hyvinvointipalvelut Rakentaminen Metsäsektori Mietittäessä Länsi-Uudenmaan matkailun kehittämistä on hyvä ottaa lähtökohdaksi tämä valtioneuvoston periaatepäätös. Seuraavana joitakin otteita siitä: Matkailun merkitystä kasvattaa alan paikkasidonnaisuus; matkailualan työpaikkoja ei voi siirtää muihin maihin eikä muille paikkakunnille. Matkailu tulee pysymään työvoimavaltaisena, myös teknologian lisääntyessä. Matkailu aikaansaa myös moninaisia kerrannaisvaikutuksia muille elinkeinoille. Suomalaisten rekisteröityjen yöpymisvuorokausien odotetaan kasvavan keskimäärin 3 prosenttia joka vuosi, kasvun ollessa vuodesta 2004 vuoteen 2013 yhteensä 31 prosenttia (tämä ennuste oli tehty ennen nykyisen laman pikaista ilmaantumista, tekijän huomautus).

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 45 Voimakkaan kasvun aikaansaamiseksi matkailun kehittämistoiminta kohdistetaan kahteen strategiseen painopistealueeseen: Matkailukeskusten kehittäminen Teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Mm. seuraaviin strategisesti tärkeimpiin kansallisiin toimenpiteisiin tulee myös varata lisäresursseja: Toteutetaan kansainvälisen Suomi-viestinnän yhtenäistämiseksi viestintäsuunnitelma toimenpiteineen vuosille 2007 2013: 1 miljoona euroa vuodessa. Luodaan Suomeen valtakunnallinen sähköinen informaatio- ja kauppapaikka: 1 milj. euroa portaalin rakentamiseen ja 1,5 miljoonaa euroa jaettuna kolmelle vuodelle sen ylläpitoon. Panostetaan Helsinki-Vantaan sekä suurimpien alueellisten lentokenttien toimivuuteen sekä matkailun kannalta merkittävien maakunnallisten kenttien lentoliikenteen säilymiseen: 3 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuosittain. Kehitetään sujuvat ja nopeat matkaketjut matkailukeskuksiin perille saakka -periaatteella: 1 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuosittain. Valittujen teemojen koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi laaditaan teemoittain valtakunnalliset tuotekehitysohjelmat. Koordinaatiovastuu on pääosin MEKillä. Hankkeet alaprojekteineen toteutetaan yhdessä alueorganisaatioiden ja yritysten kanssa. Kehitystyön tavoitteena on kannattava yritystoiminta. Tuoteteemat: Lumi- ja joulutuotteet: kasvuodotukset 5 prosenttia vuodessa Vesistötuotteet: kesämatkailukauden pidentyessä ja vesistöjen lämmetessä kysynnän odotetaan kasvavan, myös tasokkaan tarjonnan lisääntyessä Suomalaisen hyvinvointituotteet: kasvuodotukset noin 6 prosenttia vuodessa Tapahtumat: kasvuodotukset noin 3 prosenttia vuodessa Tuoteteemoihin perustuen kehitetään mm. seuraavia matkailun muotoja: Kokous-, kongressi- ja incentivematkailu: kasvuodotukset noin 4 prosenttia vuodessa Lyhytlomat: kasvuodotukset 6 prosenttia vuodessa Kiertomatkailu: kasvuodotukset 6 prosenttia vuodessa Matkailun merkitys elinkeinona ja alueellisen kehittämisen painoalana suhteessa muihin toimialoihin määritellään Maakunnan liiton toimesta laadittavassa maakuntaohjelmassa. Sen tulee organisoida matkailustrategian laatiminen, määritellä alueellisen matkailustrategian linjaukset sekä matkailullisesti järkevän suuralueyhteistyön tarve. Myös Maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön tulee sisäistää matkailulle määritellyt tavoitteet ja painopistealueet. Strategian mukaisesti Maakunnan liitto toimii omalta osaltaan matkailuhankkeiden rahoittajana. Aluekehittämisviranomaisena liitto seuraa alan kehitystä ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Alueellisissa matkailustrategioissa määritellään valtakunnallista strategiaa tarkemmin alueen seudullisten toimijoiden roolit ja vastuut. Kuntien seutuyhteenliittymien tulee sopia yhteistyöstä alueorganisaation ja oman alueen yrittäjien kanssa sekä vastata alueen yritystoiminnan operatiivisesta kehittämisestä ja toimia alueen matkailuhankkeiden hallinnoijina. Toteutuksessa on varmistettava matkailuosaamisen korkea taso. Kuntien ensisijaisena tehtävänä on huolehtia matkailun vaatiman toimintaympäristön luomisesta kuten kaavoituksesta, lupapolitiikasta ja infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpidosta. Matkailutoimijoiden puolestaan tulee jo kehittämistoimiensa suunnitteluvaiheessa olla entistä aktiivisemmin yhteydessä kuntiin. Jos matkailulla on kunnassa merkittävä rooli, vastaa kunta silloin yleensä matkailuneuvonnan ja markkinoinnin tukemisesta. Sen tulee sitoutua myös alueellisen matkailustrategian toteuttamiseen.

Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 46 Kuntien matkailutoimintaa kehitetään organisoimalla kunnalliset matkailutoimistot Palvelevat matkailutoimistot verkostoksi. Näin parannetaan matkailutoimistojen toiminnan laatua, profiilia ja arvostusta. Verkostolle luodaan yhtenäinen toimintatapa, laatukriteeristö, tunnukset ja systemaattinen seurantajärjestelmä. Verkoston jäsenet saavat virallisen I-kilven käyttöoikeuden. Verkoston yhtenäistä markkinoinnillista näkyvyyttä lisätään ja palvelutasoa parannetaan. Matkailutoimistojen tietotarjonnan on oltava kattavaa ja toiminnan ammattimaista. Alueellisen tiedon lisäksi toimistojen on osattava opastaa matkailijaa muiden alueiden matkailutarjonnasta. Matkailutoimistot sijoitetaan matkailijoiden tarpeita ja liikkumista ajatellen keskeisiin paikkoihin. Yhteistyö matkailun alueorganisaatioiden kanssa on välttämätöntä. (lähdeviite: Valtioneuvoston periaatepäätös) 11.2. Suomen matkailuelinkeinon nykytila ja kehitysnäkymiä vuoteen 2015 Suomen matkailu on majoitustilastoilla mitattuna kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 2,7 % vuodessa. Kotimaan matkailun kasvu on ollut keskimäärin 2,0 % / vuosi ja ulkomailta tulleen matkailun lisäys keskimäärin 4,8 % / vuosi. Voimakkaimman kasvun vuosia olivat 2006 ja 2007. Vuonna 2008 kasvu hiipui ja jäi hieman alle kymmenen vuoden keskiarvon. Kansainvälinen talouskriisi heijastuu nyt Suomen matkailuun. Jo kesällä 2008 (kesä-elokuu) jäätiin kehityksessä miinukselle ja marras-joulukuussa yöpymisten määrä kääntyi uudelleen laskuun. Kotimaan matkailu pysyi edelleen suunnilleen edellisvuoden tasolla, mutta ulkomailta tulleiden yöpymiset kääntyivät selvään laskuun. Vuosina 2009 2010 matkailu oletettavasti vähenee ja se johtuu erityisesti ulkomailta suuntautuvan matkailun taantumisesta. Lähimarkkinoiden valuuttojen devalvoituminen (Venäjä ja Ruotsi) vähentää matkailua näistä maista. Viron heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa samalla tavalla. Kotimaan matkailussa muutokset jäänevät melko pieniksi, mutta oleellista on, että laman vaikutuksesta muutoksena lienee lievä kasvu taantuman sijasta. Grafiikassa esitetyn ennusteen mukaan ulkomaiset yöpymiset vähenevät vuonna 2009 n. 3 %. Lasku jatkunee vuonna 2010. Vasta vuonna 2012 päästäneen kokonaisyöpymisissä takaisin nykytasolle.