Aika: 6.3.2015 klo 8.10-10.05 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. Sorvanto Jarkko vt. kaupunginjohtaja Ylöjärvi Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Tilalla: Koskinen Vesa henkilöstöpäällikkö Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Kurunmäki Kimmo 34 seutusuunnittelupäällikkö TKS 1/17
KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 32 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 33 AIRRPORT-KONSEPTIN JATKOTOIMENPITEET, ORGANISOINTI 4 34 KAUPUNKISEUDUN EDUNVALVONTATYÖN ORGANISOINTI 6 *** 8 35 RAKENNESUUNNITELMA 2040, VALTUUSTOKÄSITTELYT 8 36 PÄIVÄHOIDON SEUDULLISEN HAKEUTUMISEN SOPIMUS SOPIMUKSEN UUSIMINEN 11 * 12 37 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 12 38 SEUTUHALLITUKSEN ITSEARVIOINTI 14 39 KESKUSTELTAVAT ASIAT 15 40 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 16 41 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 2/17
****** 32 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 20.2., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu AiRRport jatkotoimenpiteet Käsittelyssä tässä kokouksessa PN KJK:n työmatka 11.-12.6. Ohjelman valmistelu jatkuu PN Seutupäivä 2.6. Järjestelytoimikunta valmistelee seutupäivän PN 3/17
33 AiRRport-KONSEPTIN JATKOTOIMENPITEET, ORGANISOINTI Seutujohtaja Nurminen 19.2.2015. Seutuhallitus käynnisti kesäkuussa 2014 AiRRport-hankkeen II vaiheen ja sopi hankkeen tekniseksi vastuutahoksi Tampereen kaupungin. AiRRport-konseptin II vaihe on päättynyt konseptin tarkentamiseen ja implementointiehdotukseen. Konsepti on mm. tarkentanut lentokenttäkaupungin sijaintipaikaksi Tampereen asemaseudun ja sieltä kulkumuodoksi kentälle kevytjunan, APM:n. Lisäksi konseptiin on lisätty Tampereen Messukeskus. Vaiheista I ja II on vastannut AiRRport-group. Seuraavaksi kuntien on tehtävä päätös sitoutumisesta vaiheittaiseen etenemiseen ja toiminnan pitkäjänteiseen organisointiin. Pormestari Rissanen esitti konseptin julkistamistilaisuudessa, että hankkeen veturiksi ryhtyisi Tampereen kaupunki. Pormestari Ikosen mukaan Tampereen kaupungilla on tähän valmiutta. Koska hanke on pitkäjänteinen ja strateginen sekä kytkeytyy niin kansallisiin kuin alueellisiin toimijoihin, on se tarkoituksenmukaista organisoida strategiseksi verkostoksi. Tampereen kaupunki toimisi verkoston isäntänä ja koordinoijana ja osoittaisi työlle oman resurssin, joka olisi kuntien yhteisrahoitteinen. Strategisen verkoston toimintamallia perustelee myös useat asiaan jo sitoutuneet toimijat sekä kehittämistyön jäsentäminen erilaisiin tehtäviin ja osaamisvaatimuksiin. Toimeenpano sisältää muun muassa edunvalvontaa, markkinointia, rahoitusmahdollisuuksien selvittämistä, maankäytön ja liikenteen suunnittelua, pilottihankkeiden suunnittelua sekä kumppanuusneuvotteluja Finavian ja VRn kanssa. Kauppakamarin kokoama lentoliikennetyöryhmä tulee huomioida organisointiratkaisussa. Ryhmä kokoaa lentoliikenteen edistämistä koskevia toimijoita ja huolehtii tiedonkulusta osapuolten välillä. Ryhmän tehtävä on operatiivinen. AiRRport-työn organisoinnissa tulisi huomioida seuraavat periaatteet: - työ organisoidaan strategiseksi verkostoksi, - verkostoa isännöi Tampereen kaupunki, joka nimeää koordinoivan resurssin, - koordinaatio valmistelee yhteiset toimintatavat ja käytännöt sekä esityksen kunnille perusrahoituksesta ja käynnistää verkoston toiminnan 4/17
- strategisessa verkostossa ovat osapuolina muun muassa kauppakamari, maakuntaliitto, Finavia, AiRRport-groupin edustus, Tredea, Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja kuntayhtymä - kaupunki kutsuu hankkeelle korkeantason ohjausryhmän - verkosto valmistelee suunnitelman jatkotoimenpiteistä ja merkittävien pilottien rahoittamisesta Lentoliikenteen kehittämistä koskeva periaatepäätös tulee käsitellä seutuhallituksen lisäksi kaupunkiseudun kuntien hallituksissa tahtotilan, organisointiratkaisun ja verkoston perusresurssoinnin varmistamiseksi. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.3.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että AiRRport-konseptin vaiheittain edistäminen käynnistetään, että lentoliikenteen kehittämistä koskeva toiminta organisoidaan strategisen verkostoksi yllä esitettyjen periaatteiden mukaisesti, että verkoston toimintaa seurataan Tampereen kaupunginhallituksessa ja seutuhallituksessa ja että ylläesitetty periaateratkaisu käsitellään kunnissa. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että asia palautetaan jatkovalmisteluun. 5/17
34 KAUPUNKISEUDUN EDUNVALVONTATYÖN ORGANISOINTI Seutujohtaja Nurminen 1.3.2015 Kuntayhtymän perussäännön 3 :n mukaan kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta. Seutuhallitus ja kuntajohtajakokous ovat hioneet kaupunkiseudun tavoitteita uuteen hallitusohjelmaan. Tavoitteet on hyväksytty 18.2.2015, ja niiden viestintä on käynnistynyt. Kuntayhtymän aiempia edunvalvontatoimia ovat olleet mm. toimialaan liittyvät lausunnot, tavoitteet valtion budjettiin ja liikennepoliittiseen selontekoon sekä vaikuttaminen maakuntasuunnitteluun. Edunvalvontaa on tehty niin kansanedustajien kuin ministeriöiden virkamiesten ja poliitikkojen suuntaan. Asiakirja ja esitepohjaisen edunvalvonnan lisäksi edunvalvontaa on tehty tilaisuuksissa ja tapaamisissa. Kuntayhtymän edunvalvontatoimien lisäksi jäsenkunnilla on myös omaa edunvalvontaa. Lisäksi maakuntaliiton edunvalvonnassa on myös kaupunkiseutua koskevia viestejä. Huomiota onkin kiinnitetty viestien yhdenmukaisuuteen ja edunvalvontatoimien koordinointiin. Myös edunvalvontatoimien oikeasta ajankohdasta on keskusteltu. Seutuhallitus on keskustellut edunvalvonnan kehittämisestä ja suunnitelmallisuuden lisäämisestä. Tämä ei tarkoittane vain kuntayhtymän toimintaa vaan myös jäsenkuntien harjoittamaa yhteisiin viesteihin perustuvaa edunvalvontaa. Kaupunkiseudun tärkeiden viestien tulisi olla sisällöltään selkeitä ja yhdenmukaisia, ajoitukseltaan oikea-aikaisia, materiaaliltaan laadukkaita sekä työnjaoltaan vastuutettuja. Koska edunvalvonnan merkitys kasvaa alueiden välisen kilpailun lisääntyessä, on kaupunkiseudulla tarve keskustella edunvalvonnan systematisoinnista ja sen pohjaksi edunvalvontasuunnitelman laadinnasta. Suunnitelman pohjaksi kartoitettaisiin jäsenkuntien edunvalvontasuunnitelmat ja esitettäisiin mm. kaupunkiseudun pääviestit, edunvalvonnan kalenteri, materiaalitarpeet, työnjako kuntien ja kuntayhtymän välillä sekä edunvalvontayhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Suunnitelma laadittaisiin ensisijaisesti kuntayhtymän tarpeisiin, mutta se tukisi myös jäsenkuntia omassa edunvalvonnassaan. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.3.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että kaupunkiseudulle laaditaan edunvalvontasuunnitelma. 6/17
Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että asia palautetaan jatkovalmisteluun. 7/17
*** 35 RAKENNESUUNNITELMA 2040, VALTUUSTOKÄSITTELYT Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 20.2.2015 Kaupunkiseudun kaikki kunnat hyväksyivät Rakennesuunnitelman 2040 valtuustoissaan tammi-helmikuussa 2015. Osaan päätöksistä liitettiin ponsia, jotka on tiivistetty seuraavasti: Kunta, Rasu-päätös kv:ssa Kangasala, hyväksytty 9.2.105 Lempäälä, hyväksytty 18.2.2015 Nokia, hyväksytty 26.1.2015 Orivesi, hyväksytty 26.1.2015 Pirkkala, hyväksytty 16.2.2015 Tampere, hyväksytty 16.2.2015 Vesilahti, hyväksytty 26.1.2015 Ylöjärvi, hyväksytty 2.2.2015 Ponsien ydinviesti tai muita merkintöjä päätökseen Kylät tarjoavat vaihtoehtoisia asumisen ja työnteon paikkoja. Maaseutumaisten kylien edelleen kehittäminen tärkeää. - 1. Etelä-Nokian laajan palvelutarjonnan huomioiminen laajentamalla Nokian keskustan aluekeskusmerkintää (aluekeskuskokonaisuus-viivoitus) Viholaan. 2. RASUsta poistettava lause Uusi ratayhteys mahdollistaisi myös nykyisen järjestelyratapihan siirron ja vaarallisten aineiden käsittelyn poistumisen kaupunkirakenteesta, koska ratayhteys lentoasemalta Ylöjärvelle ei ole edellytys järjestelyratapihan siirrolle. - Ehdotettiin läntisen ratayhteyden poistamista Rakennesuunnitelmasta. Ehdotus hylättiin. 3 valtuutettua jätti eriävän mielipiteen. Kunnan yhteen kasvavien taajamien palvelutarjontaa vahvistetaan tekemällä päätökset omien tarpeiden ja resurssien mukaisesti. Vesilahti tarjoaa vaihtoehdon nopeasti kasvavalla Tampereen kaupunkiseudulla. Taajamien ulkopuolisilla alueilla on mahdollistettava luonnollinen haja-asutusrakentaminen sekä maatalouden rinnalla muiden maaseutuelinkeinojen kehittäminen. Läntisen ratayhteyden maankäyttötarpeet tulee ottaa huomioon yhdessä vt:n 3 uuden linjauksen kanssa. Tienvarren mukainen linjaus aiheuttaa Ylöjärvelle merkittävästi vähemmän ympäristöhaittoja kuin poh- 8/17
Näkemyksiä valtuustoponsiin: javesialueen läpäisevä linjaus. Tienvarsi on tarkoituksenmukaisin vaihtoehto ratayhteyttä suunniteltaessa. Kangasala ja Vesilahti: Rakennesuunnitelma 2040 on rajattu koskemaan kaupunkiseudun ydinalueen taajamarakennetta ja sen välitöntä ympäristöä. Rakennesuunnitelmassa todetaan, että suunnittelualueen ulkopuolisia kylä- ja maaseutualueita kehitetään kuntien toimesta, ja että tiivistyvä ydinalue korostaa omalta osaltaan kylien merkitystä vaihtoehtoisina asumisen ja työnteon paikkoina. Lisäksi taajaman ulkopuolista rakentamista seurataan mm. MAL-aiesopimuksen seurannan yhteydessä. Ponnet kylä- ja maaseutualueista eivät aiheuta muutostarpeita Rakennesuunnitelmaan. Ylöjärvi ja Nokia: Läntinen ratayhteys linjataan valmisteilla olevassa maakuntakaavassa. Rakennesuunnitelmassa osoitetaan rata yhteystarpeena, ei konkreettisena linjauksena. Tältä osin Rakennesuunnitelmaa ei ole tarve muuttaa. Nokia: Aluekeskusmerkintä tarkoittaa alueen kehittämistä maankäytöltään monipuolisena kaupunkimaisena ympäristönä. Alueen asukaspohjaa vahvistetaan ja talotyyppejä monipuolistetaan yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Asuntotuotannossa huomioidaan niin omistusasuminen kuin vapaarahoitteinen ja kohtuuhintainen vuokra-asuminen. Julkiset palvelut sisältävät oppilaitosten ja terveyspalveluiden lisäksi mm. alueellisia liikunta- ja kulttuuripalveluita. Aluekeskuksessa on myös merkittävästi kaupallisia palveluita ja muita työpaikkoja. Aluekeskuksen tulee olla hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Rakennesuunnitelmassa 2040 esitetty keskusverkko ei estä Nokiaa kehittämästä Viholan palveluita. Viholan kytkemisessä osaksi keskustan aluekeskuskokonaisuutta on haasteena ison teollisuusalueen, Nokianvirran ja valtatien 12 muodostama toiminnallinen katkos. Vaihtoehdot Viholan/Etelä-Nokian huomioimisessa Rakennesuunnitelmassa 2040 ovat: - Karttamerkinnät ja selostus pidetään nykyisinä. Nokian kaupunki kehittää Viholaa tarpeidensa mukaisesti. - Vihola osoitetaan omana lähipalvelukeskuksena ja lähipalvelukeskuksia koskevaa selostusta täydennetään tältä osin. - Nokian keskustan aluekeskusmerkintää laajennetaan Viholaan aluekeskuskokonaisuus-viivoituksella, ja aluekeskuksia koskevaa selostusta täydennetään tältä osin. Rakennesuunnitelman toteutusohjelman asuntotuotantoa koskevat luvut ovat pyöristettyjä. Pyöristyksestä johtuen taulukossa Asuntotuo- 9/17
tannon jakautuminen kuntien kesken (s. 38) on Vesilahden osuudeksi v. 2031-2040 tullut nolla prosenttia (tarkemmin: 0,49%). Vesilahden pyynnöstä (Markku Männikkö 21.1.2015) luku korjataan yhteen prosenttiin. Seutujohtaja Päivi Nurminen 2.3.2015 Rakennesuunnitelman hyväksymismenettelystä on keskusteltu kuntajohtajakokouksessa 9.1. ja 23.1.2015. Ponsiesitykset sovittiin yhteiseksi menettelyksi muutostarpeiden osoittamisessa. (Seutujohtajan sähköpostiohje on toimitettu 23.1.2015 kaikille KJK:n jäsenille.) Koska kunnilla on ollut kuitenkin ollut erilaiset käytännöt valtuustoponsien sallimisessa, on tehdyt ponnet tarkoituksenmukaista merkitä tässä vaiheessa tiedoksi. Ehdotukset voidaan huomioida kuntien omassa jatkovalmistelussa ja rakennesuunnitelman toimeenpanossa. Tämä on mahdollista, koska rakennesuunnitelman ei ole juridisesti sitova suunnitelma. Asia käsitellään seutuhallituksessa 25.3.2015. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.3.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan todeta, että kaikki jäsenkunnat ovat hyväksyneet Rakennesuunnitelman 2040 valtuustoissaan esitetyn mukaisena, merkitä tiedoksi Rakennesuunnitelman 2040 hyväksymiskäsittelyn valtuustoponnet, todeta, että valtuustoponnet eivät muuta olennaisesti Rakennesuunnitelman 2040 sisältöä, ja kunnat voivat huomioida ne omassa kaavatyössään, että valtuustojen päätökset lisätään Rakennesuunnitelman 2040 liitetietoihin, että Rakennesuunnitelma-asiakirjaan 2040 ei tehdä muita muutoksia ja että Rakennesuunnitelma 2040 lähetetään Pirkanmaan liitolle maakuntakaavatyössä huomioitavaksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/17
36 PÄIVÄHOIDON SEUDULLISEN HAKEUTUMISEN SOPIMUS SOPIMUKSEN UUSIMINEN Kehittämispäällikkö Laine 17.2.2015 Tampereen kaupunkiseudun kuntien välinen sopimus päivähoidon ostopalvelusta on seutuhakeutumisen myötä päivitetty ja astunut voimaan vuonna 2014. Seutuhakeutumisen prosessikuvauksen mukaan osto, myynti ja laskutus toimivat päivitetyn seutusopimuksen mukaisesti. Sopimus tehtiin vuodeksi 2014 ja sen jatkamisesta on päätettävä uudelleen. Varsinaisen seutuhaun volyymit eivät olleet ensimmäisellä hakukerralla merkittävät, käsittäen vain n. 30 hakua seutuhakua keväällä. Osittain vähäinen suosio on saattanut johtua asetetusta hakuajasta sekä päivähoidon lähipalvelu -luonteesta. Seutuhakujen lisäksi seudulla on esimerkiksi muuttotilanteisiin liittyvää paikkojen osto- ja myyntitoimintaa, joka on jo pitkään liikkunut yhteisvolyymiltaan noin 100 paikan tienoilla. Yleisesti seudullista päivähoidon toiminnallisuutta kuitenkin rajoittaa edelleen merkittävä pula päivähoitopaikoista. Lainsäädännön mukaisesti paikat tulee ensisijaisesti osoittaa oman kotikunnan tarvitseville asiakkaille. Vähäisestä käyttäjämäärästä huolimatta sopimuksen uusimista voidaan pitää tarkoituksenmukaisena toiminnallisen, myös kuntalaisiin ulottuvan seutuyhteistyön tukemiseksi. Lisäksi tietoisuuden seutuhakeutumisen mahdollisuudesta odotetaan lisääntyvän ajan kuluessa. Varhaiskasvatustyöryhmä 8.10.2014 päätti esittää omalta osaltaan, että seudullinen hakeutumismahdollisuus avattaisiin ympärivuotiseksi. Seutusivistys 13.2.2015 on hyväksynyt sopimuksen omalta osaltaan siten, että sopimukseen voidaan tehdä vielä tarvittaessa juridis-teknisiä muutoksia. Tampereen kaupungin lakimiehet ovat tarkistaneet sopimuksen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - sopimusehdotus Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.3.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä sopimuksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 11/17
* 37 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Seutusihteeri Pohjonen 17.2.2015 Seutuhallituksen on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi. Yhtymäkokous käsittelee tilinpäätöksen kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma ja tase liitetietoineen, talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Sen allekirjoittavat seutuhallituksen jäsenet ja seutujohtaja. Vuosi 2014 oli kuntayhtymän kahdeksas kokonainen toimintavuosi. Seutuyksikkö toimi aikaisempia vuosia vastaavalla resurssitasolla huomioiden kuntien supistuvat voimavarat. Perusvoimavarana on ollut oman henkilökunnan ja kuntien johtavien viran-haltijoiden työskentely, joka on organisoitu vuoden 2013 keväällä uudistettujen seututyöryhmien kautta. Käytettävissä oli myös 228 200 euron hankemääräraha, jolla on voitu hankkia ulkopuolista osaamista seutuyhteistyön tarpeiden mukaisesti. Yhtymäkokous asetti vuodelle 2014 yhteensä 23 toiminnallista tavoitetta maankäytön ja asumisen, liikenteen, hyvinvointipalvelujen, infrapalvelujen ja seutuyhteistyön kehittämisen teemoille. Tavoitteista toteutui kokonaan tai pääosin 20 kpl (87 %). Toteutumatta jäi 3 tavoitetta: erityisryhmien asumista koskeva ohjelmatyö ei käynnistynyt, liikkumisen ohjausmallia ei otettu käyttöön kaupunkiseudulla ja kaupunkiseudun yhteistyön toimintamallista ei tehty päätöstä. Kaikkiaan tavoitteiden toteutumisessa onnistumista voidaan pitää hyvänä. Toteutuminen on raportoitu tavoitekohtaisesti toimintakertomuksessa. Seutuyksikön perusresursointi ja hankemääräraha on rahoitettu kokonaisuudessaan kuntien maksuosuuksilla. Vuoden 2014 maksuosuudet toteutuivat talousarvion mukaisesti, joka on 0,3 % vähemmän kuin vuonna 2013. Seutuyksikön kautta organisoitavan seutuyhteistyön laajuus on vakiintunut noin 1 milj. euron tasolle, joka merkitsee 2,8 euroa/kaupunkiseudun asukas. Kuntien maksuosuudet 2014 TA 2013 TA 2014 TOT 2014 Muutos % Yhteensä 1 045 000 1 042 300-0,3 1 042 300 Kangasala 86 603 86 030 86 030 Lempäälä 60 519 61 226 61 226 Nokia 92 686 92 393 92 393 Orivesi 28 166 27 332 27 332 Pirkkala 50 483 51 768 51 768 Tampere 623 406 620 885 620 885 Vesilahti 12 699 12 671 12 671 Ylöjärvi 89 648 89 997 89 997 12/17
Talousarvio vuodelle 2014 oli laadittu tulojen ja menojen osalta samansuuruisena. Tilinpäätös näyttää 64 611,37 euron ylijäämää. Kuntayhtymän tuloksen muodostuminen tilikaudelta 1.1.-31.12.2014 2014 2013 Toimintatuotot 1 253 981,28 1 219 925,48 Toimintakulut - 1 188 712,52-1 163 936,49 Toimintakate 65 268,76 55 988,99 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 8,15 11,63 Muut rahoituskulut - 665,54-414,52 Vuosikate 64 611,37 55 586,10 Tilikauden tulos 64 611,37 55 586,10 Tilikauden ylijäämä 64 611,37 55 586,10 Kuntayhtymän vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätökset olivat alijäämäiset, joten tilinpäätöksessä esitetään, että tilikauden ylijäämä siirretään taseen oman pääoman vuoden yli-/alijäämätilille. Tämän jälkeen taseessa on yhteensä 149 413,00 euroa kertynyttä ylijäämää. Kuntayhtymä on ollut kansallisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) teemaverkoston toteuttajaorganisaatio vuodesta 2010 alkaen. Vuoden 2014 aikana MAL-verkostoon osallistui Tampereen kaupunkiseudun lisäksi 14 muuta kaupunkiseutua, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen kuntaliitto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Osallistujat vastasivat myös verkoston toiminnan rahoittamisesta. MAL-verkoston toiminta on vakiintunut n 200 000 euron laajuiseksi kokonaisuudeksi. Asia käsitellään seutuhallituksessa 25.3.2015. Liite: - Kuntayhtymän tilinpäätös 1.1.-31.12.2014 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.3.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tilinpäätöksen tiedoksi, saattaa tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja Päätös. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. 13/17
38 SEUTUHALLITUKSEN ITSEARVIOINTI Seutujohtaja Nurminen 11.2.2015 Seutuhallitus on tehnyt työskentelystään sähköisen kyselyn avulla itsearviointia tammikuun aikana. Kyselyssä seutuhallitusta pyydettiin arvioimaan mm. työskentelyn tavoitteellisuutta, ilmapiiriä ja omaa panostaan. Lisäksi pyydettiin arvioimaan yhteistyöprosessien hallintaan sekä onnistumista eri teemojen käsittelyssä. Kysely sisälsi myös mahdollisuuksia tehdä ehdotuksia työskentelyn kehittämisestä sekä tulevista painopisteistä. Kyselyn vastaukset on koottu ja niiden pohjalta keskustellaan johtopäätöksistä ja työskentelyn kehittämistarpeista. Asiaa käsitellään seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen yhteiskokouksessa 25.3.2015. Liite: - Itsearviointikyselyn kooste Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.3.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan valmistella seutuhallituksen itsearvioinnin tulosten pohjalta tarvittavat kehittämisehdotukset Päätös. Seutuhallitus ja kuntajohtajakokous käyvät kehittämiskeskustelun 25.3.2015 yhteiskokouksessa. 14/17
39 KESKUSTELTAVAT ASIAT (45 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: SOTE-uudistuksen toimeenpano. Seutujohtajan infoasiat: Ennakkotiedot tammikuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2014 Muutos, joulu-tammi Muutos%, joulu-tammi Väkiluku, 31.1.2015 Työttömyys%, tammikuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 345 143 0,5 % 30 488 13,1 13,1 Lempäälä 21 829 407 1,9 % 22 236 11,4 11,4 Nokia 32 690 155 0,5 % 32 845 15,5 15,5 Orivesi 9 630-41 -0,4 % 9 589 15,1 15,1 Pirkkala 18 369 320 1,7 % 18 689 11,7 11,7 Tampere 220 446 2 912 1,3 % 223 358 17,8 17,8 Vesilahti 4 473 24 0,5 % 4 497 11,1 11,1 Ylöjärvi 31 743 555 1,7 % 32 298 13,7 13,7 Kaupunkiseutu 369 525 4 475 1,2 % 374 000 16,1 16,1 Kehyskunnat 149 079 1 563 1,0 % 150 642 13,4 13,4 Pirkanmaa 500 166 3 609 0,7 % 503 775 15,7 15,7 Suomi 5 451 270 24 180 0,4 % 5 475 450 13,7 13,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Kokoustiedotteet: INFRA-työryhmän kokoustiedote 17.2.205 SIVISTY-työryhmän kokoustiedote 13.2.2015 SOTE-työryhmän kokoustiedote 11.2.2015 15/17
40 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 9.1.2015 Hallitusohjelmatavoitteet Paikkatietohanke Kuntaprosessien tuottavuus (Mika Uusi-Pietilä klo 10.00) 23.1.2015 AiRRport-konsepti, vaiheen 2 tulokset, Virkkunen ja Neilimo EU-yhteystoiminnan tulokset 2014 ja tavoitteet 2015, Räikkönen 6.2.2015 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Maakuntakaava ja kj:t (maakuntaliitto klo 13.00) 18.2.2015 SH + KJK, TEN-T-verkko/Tervala 20.2.2015 AiRRport- jatkotoimenpiteet, keskustelu 6.3.2015 AiRRport- jatkotoimenpiteet, päätöskäsittely Tilinpäätös 2014 Rasun 2040 valtuustokäsittelyt, yhteenveto ponsista Päivähoidon sopimuksen päivittäminen 20.3.2015 Peruttu 25.3.2015 SH+KJK yhteiskokous 2.4.2015 Lentoliikenteen kehittäminen, edunvalvonta 17.4.2015 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014 MAL3-aiseopimuksen tavoitteet ja valmistelun organisointi 30.4.2015 Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014TA 2016 lähetekeskustelu 15.5.2015 29.5.2015 11.-12.6.2015 Työmatkakokous Oulussa 26.6.2015 14.8. 28.8. Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen 16/17
41 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.05. 17/17