Toimintasuunnitelma vuodelle 2019

Samankaltaiset tiedostot
MLL:n Kainuun piiri Vierailu MLL:n Lapin piiriin Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa / Seija Karjalainen

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Vertaistoimintaa kumppanuudella Vertaistoimintaa kumppanuudella

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

Yhdistysinfo_PRH_ / A-L Mauno. Hyvät tavat toimia. MLL 600 toimijaa lasten asialla

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL kunnan kumppanina

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry

15/11/2016 Kaisa Raninen. Toimintasuunnitelma 2017

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Varhaista tukea lapsiperheille. MLL:n ammatillisen ohjauksen palvelukuvaukset

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma 2013

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Yksi elämä -terveystalkoot

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Hakemus ennaltaehkäisevän lapsi- ja perhetoiminnan kuntakumppanuudesta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Sisältö. Esite julkaistu Tilastot vuodelta 2016.

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja

- Invalidiliiton valtuuston kevätkokouksessa hyväksytyt toimintasuunnitelman

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVȦ. Ȧ. ARKEA YHDESSȦ. Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Lapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla. Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ

Koulutukset ja aineistot alakouluille

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Tavoitteena lapsiystävällisempi yhteiskunta

Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme

Mediakasvatusseuran strategia

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Kohtaamispaikkojen kehittäminen Pohjois-Savossa. Henna Julkunen Pohjois-Savon Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma YHDESSÄ!

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

PERHEENTALO YHTEISTYÖ

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

Rovaniemen lapset ja perheet

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTA-AJATUS

Sisältö. Esite julkaistu Tilastot vuodelta Aluetoimipiste Kumppanuustalo Kirjastokatu HÄMEENLINNA p.

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

FAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Osallisuussuunnitelma

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kolmivuotissuunnitelma

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

MLL kunnan kumppanina

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla

LAPE-päivät Helsingissä Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

PerhePesä yhdessä toimien perheiden parhaaksi

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

JHL Sisä-Suomen TOIMINTASUUNNITELMA 2018

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 TOIMINTA-AJATUS

DIGI-tuki arkeen. Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Hanke

Transkriptio:

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Kuva MLL/Matti Matikainen.

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 3 VAIKUTTAMISTOIMINTA... 4 4 LASTENHOITOTOIMINTA... 5 5 AMMATILLISET PERHEPALVELUT... 6 6 PERHEKESKUSTOIMINTA... 7 6.1. Järjestötyön kehittäminen... 7 6.2. Vapaaehtoistoiminnan ohjaus... 8 7. KOULUYHTEISTYÖ JA NUORTEN VAPAAEHTOISTOIMINTA... 11 8. MENTALISAATIOPERUSTAINEN TOIMINTA... 10 9. YHTEISTYÖ... 11 9.1. Tapahtumiin osallistuminen... 11 9.2. Oppilaitosyhteistyö... 11 9.3. Kumppanuus... 12 10. HANKKEET... 12 10.1. Vertaistoimintaa kumppanuudella -hanke (2016-2019)... 12 10.2. Paikka auki nuoret työelämään, Nuorten palkkaaminen järjestöihin - avustusohjelma... 13 10.3. Uudet hankkeet: Maahamuuttajien osallisuus ja kaverit... 15 11. MUU TOIMINTA... 15 11.1. Jäsen- ja järjestöpalvelut... 15 11.2. Markkinointi, varainhankinta ja keräykset... 15 11.3. Kampanjat... 15 12. HALLINTO JA TALOUS... 16 12.1. Piirin luottamuselimet... 16 12.2. Talous... 17 12.3. Henkilöstö... 17

3 1 JOHDANTO Mannerheimin Lastensuojeluliiton (myöh. MLL) Lapin piirin toimintaa vuodelle 2019 suunni- tellaan haasteellisessa tilanteessa. Erityisen haasteen asettaa piirin talous ja siihen vaikutta- va maakuntamme SOTE on aivan keskeneräinen. Piirillä ei ole toiminnanjohtajaa taloudelli- sista syistä johtuen, joten piirihallituksen puheenjohtaja toimii toiminnanjohtajana. Suunnittelua vaikeuttaa myös se, että talouteen ja toimintaan vaikuttavia hankepäätöksiä saadaan vasta vuoden 2018 lopussa. Ei niin huonoa, ettei hyvääkin: taloushallintoa on hoidettu vuoden 2018 alusta alkaen MLL:n Kainuun piiristä. Vaikka toimitilamme ei ole mennyt kaupan, on vuokralaisia kuitenkin tulossa. Ja yhteistyötä pyritään laajentamaan kokonaisvaltaisesti muiden piirien kanssa. Toisaalta valtakunnallisesti valmistellaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, jossa järjestöjen ja yhdistysten roolia korostetaan palvelujen tarjoajana ja järjestöt halutaan ai- kaisempaa tiiviimmäksi osaksi kokonaisuutta. Painopistettä siirretään ennaltaehkäisevien palvelujen suuntaan, jossa MLL:llä on osaamista erityisesti matalan kynnyksen kohtaamis- paikkojen ja tukihenkilötoiminnan osalta. Monia asioita on siis avoinna niin toiminnan kuin taloudenkin osalta. Vuoden 2019 toimintasuunnitelma on laadittu periaatteella, että toiminnan taso nousee nykyiseltä tasolta. Toimintamuotoina säilyvät vaikuttamistyö, tilapäinen lastenhoito, ammatilliset perhepalvelut, perhekeskustoiminta ja nuorisotyö. Lisäksi hankkeiden (mm. Vertaistoimintaa kumppanuudella) ja verkostomaisen yhteistyön avulla luodaan edellytyksiä toteuttaa edellä mainittuja toimintamuotoja. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piirin alueella on toimintaa ollut yli 90 vuotta ja toiminnan tarkoituksena on edistää lappilaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden perusturvallisuutta, hyvinvointia ja tervettä kehitystä. MLL:n Lapin piiri on maakunnallinen organisaatio, joka yhdessä paikallisyhdistystensä kanssa vastaa muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin ja toteuttaa liiton valtakunnallisia linjauksia. MLL:n keskeiset arvot ovat lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys sekä yhdenvertaisuus. MLL:n periaatteet ovat avoimuus, ilo, kumppanuus, osallisuus ja arjen arvostus. Lapin piiri keskittyy toiminnassaan liiton valtakunnallisten arvojen lisäksi paikallisten tarpeiden huomioimiseen ja perhekeskeisyyteen. MLL:n Lapin piiri on hyväksynyt toimintaansa suuntaavaksi asiakirjaksi Keskusjärjestön strategian, lappilaisin erityispiirtein. Strategian mukaan piirimme perustehtävät koostuvat edelleen seuraavista osakokonaisuuksista: Vapaaehtoistoiminnan tukeminen MLL:n paikallisyhdistyksissä Lapsuuden ja vanhemmuuden tukeminen MLL:n perhekeskustoiminta ja nuorisotyö Aktiivinen yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi Jäsenyyden tukeminen ja paikallisyhdistysten jäsenmäärän kasvattaminen Piirin toimintaedellytysten turvaaminen ja toiminnan kehittäminen

4 Yhteiskunnallisten muutosten seuraaminen, niiden haasteisiin vastaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Projektitoiminnassa ja ammatillisissa palveluissa painotetaan strategiakaudella kumppanuutta ja yhteistyötä sekä vanhemmuuden ja perheiden tukemista. 3 VAIKUTTAMISTOIMINTA MLL:n Lapin piiri vaikuttaa alueellaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja osallistuu aktiivisesti maakunnan lapsi- ja perhepolitiikkaan. Piirin vaikuttamistyö perustuu MLL:n linjauksiin, jotka on kirjattu MLL:n strategiaan, ohjelmiin, kannanottoihin ja lausuntoihin. Piiri vastaa toimialueensa vaikuttamistyöstä ja tekee yhteistyötä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Lapissa alueellisen vaikuttamisen merkittävä väline on viestintä, joka mahdollistaa piirin ja yhdistysten toiminnan näkymisen yhteistyöverkostoissa ja viestimissä. Piiri pyrkii tiedotta- maan toiminnastaan säännöllisesti yhdistyksillemme ja kuntapäättäjille sekä virkamiehille. Piiri ylläpitää ja kehittää sosiaalisen median sivustojaan ja laatii tiedotteita. vuodelle 2019 Kehitetään piirin vaikuttamistyötä. Edistetään lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa. Nostetaan esiin lasten ja nuorten kokemustieto heitä koskevissa asioissa. Pidetään esillä lapsen oikeuksia. Edistetään yhdistysten vaikuttamistyötä omalla toimialueella. Lisätään piirihallituksen osallisuutta vaikuttamistyössä. Annetaan lausuntoja sekä tehdään Laaditaan lausuntoja lausuntopyyntöihin ja tehdään aloitteita tarvitta- aloitteita lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevista asioista. essa. Ollaan aktiivisesti mukana maakunnan kehittämistyössä ja pidetään yhteyttä päätöksentekijöihin. Tiedottaa liiton valtakunnallisesta toiminnasta ja edistää lapsen näkökulman esiin nostamista Lapissa. Tiedotetaan aktiivisesti piirin ja paikallisyhdistysten toiminnasta tiedotusvälineille. Osallistutaan maakunnallisiin kehittämistyöryhmiin, kuten maakunnalliseen LAPE- työryhmään, erilaisiin SOTE:n sekä muihin kehittämistyöryhmiin. Välitetään tietoa valtakunnallisesta toiminnasta yhdistyksille ja yhteistyökumppaneille uutiskirjeillä, sähköpostilla, nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Kerätään ja lähetetään informaatiota medialle ja yhteistyökumppaneille.

5 4 LASTENHOITOTOIMINTA MLL:n Lapin piirin lastenhoitotoiminta vastaa perheiden tilapäiseen ja lyhytaikaiseen lastenhoitotarpeeseen. Piiri välittää laadukasta ja turvallista lastenhoitoapua perheille sekä järjestää ohjausta, neuvontaa ja koulutusta hoitajille. Erityisesti kiinnitetään huomiota perheiden ohjaukseen työnantajana toimimisessa ja hoitajien tukemiseen työtehtävissään. Lastenhoitokurssit järjestetään monimuoto-opintoina usean kunnan alueella. Kurssin ensimmäiset tapaamiset järjestetään mahdollisuuksien mukaan kasvokkain ja seuraavat kerrat osallistutaan omalta koneelta. Kasvatus-, sosiaali- tai terveysalan opiskelija tai ammattilainen tai paljon lastenhoitokokemusta omaava henkilö voi kouluttautua lastenhoitajaksi myös perehdytyskoulutuksen kautta. Paikallisia perehdytyskoulutuksia järjestetään tarpeen mukaan. Lastenhoitajille järjestetään myös lisäkoulutusta ja säännöllisiä Skype-tapaamisia. Lastenhoitotoiminnan järjestäminen on riippuvainen kuntien vuosittain myöntämästä rahoituksesta. vuodelle 2019 Lastenhoitotoiminta Pyritään aktiivisesti saamaan kuntasopimuksia ja ylläpidetään olemassa ole- Järjestetään lastenhoitokursseja. vat. Lastenhoitokurssia markkinoidaan paikallislehdissä ja internetissä sekä ilmoitustauluilla. Hankitaan uusia hoitajia kaikkiin kuntiin, joita yhteistyösopimus koskee. Tiedotetaan mahdollisuudesta tulla MLL:n lastenhoitajaksi perehdytyskoulutuksen kautta. Koulutetaan hoitajia tarpeen mukaan. Järjestetään vähintään kaksi lastenhoitokurssia monimuotona ympäri Lappia. Järjestetään yksi lastenhoitokurssi lähikoulutuksena Rovaniemellä. Järjestetään perehdytyskoulutuksia, jo koulutusta omaaville ja toimintaan mukaan tuleville, tarpeen mukaan. Järjestetään yksi jatkokoulutus toiminnassa mukana oleville hoitajille. Ylläpidetään lastenhoitotoimintaa paikkakuntien tarpeiden mukaan. Markkinoidaan ja tiedotetaan lastenhoitotoiminnasta niillä paikkakunnilla, joissa hoitajia on. Uusi välitysjärjestelmä.

6 5 AMMATILLISET PERHEPALVELUT MLL:n Lapin piirin ammatilliset perhepalvelut tarjoavat ammatillista osaamista ja yksilöllisiä, joustavia palveluja lapsiperheille kaikkina vuorokauden aikoina. Tavoitteena on tukea perheitä heidän arjessaan nostamalla lapsen hyvinvointi etusijalle. Ammatillisia perhepalveluita ovat kotona tehtävä ennaltaehkäisevä perhetyö, lastenhoitopalvelu yrityksille, tuetut ja valvotut tapaamiset, ohjattu ryhmähoito sekä ammatillinen tukihenkilötyö. Ammatillisia perhepalveluita tarjotaan kunnille sekä yhteisöille, yrityksille ja yksityisille henkilöille. Perhepalvelupäällikkö vastaa palvelutilausten koordinoinnista, markkinoinnista, työntekijöiden rekrytoinnista, ohjauksesta ja lisäkoulutuksesta. Tuntityösuhteisilla työntekijöillä tulee olla sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutusta ja kokemusta perheiden kanssa työskentelystä. Vuonna 2019 toteutetaan vakiintuneita palvelumuotoja. Uusia palvelumuotoja ja toteuttamistapoja kartoitetaan, suunnitellaan ja toteutetaan tarvittaessa. vuodelle 2019 Palveluiden laadukas toteuttaminen. Huomioidaan asiakas- ja työntekijäpalautteet ja pidetään yhteyttä asiakkaiden kanssa. Turvataan riittävät työntekijäresurssit. Kehitetään ammatillisia perhepalveluita kuntien tarpeiden mukaan. Perhetyö: Työntekijöiden huolellinen rekry- Motivoituneet, osaavat perhetyönteki- tointi ja perehdytys. jät. Säännöllinen yhteydenpito, tarpeenmukaiset jatkokoulutukset sekä työnohjaus tarvittaessa. Ammatillinen tukihenkilötyö: Motivoituneet, osaavat tukihenkilöt. Toiminnan laajentaminen, tarpeen mukaan. Yritysten lastenhoitopalvelu: Lisätään yrityssopimuksia. Tukihenkilöiden ohjaus ja tuki. Huolellinen rekrytointi ja perehdytys. Tarjotaan laadukasta ja ajankohtaista koulutusta tukihenkilöille. Hyödynnetään sosiaalista mediaa ja verkostoja. Tiedotetaan yrityksiä palvelutarjonnasta sosiaalista mediaa ja verkostoja hyödyntäen Ryhmähoito: toiminnan laajentaminen mm. koulutustilaisuudet, yritysten markkinointitilaisuudet ja avointen ovien päivät, joissa tarjotaan perheille lapsiparkkipalveluita. Hyödynnetään sosiaalista mediaa ja verkostoja tiedottamisessa ja markkinoinnissa.

7 Palvelumuotojen ja toteuttamistapojen kehittäminen. Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun (Vapepa) osallistuminen. Kartoitetaan palvelutarpeita, neuvotellaan toteuttamistavoista ja järjestetään palveluita sopimusten ja tarpeiden mukaan. Vapepan aluetoimikuntaan osallistuminen ja verkostojen hyödyntäminen. 6 PERHEKESKUSTOIMINTA 6.1. Järjestötyön kehittäminen MLL:n Lapin piirissä on 23 paikallisyhdistystä, joissa on yhteensä noin 3 900 jäsentä. Paikallisyhdistysten toiminnassa on eri-ikäisten kansalaisten mahdollisuus toimia, olla osallinen ja tulla kuulluksi. Piiri tukee jäsenistöä ja yhdistyksiä ohjaamalla perhetoimintaa sekä järjestämällä yhdistyksilleen Täyskäsi -järjestökoulutusta ja erilaisia vertaistapaamisia. Yhdistyksiä tuetaan uusien vapaaehtoistoimijoiden löytämiseksi sekä yhdistystoimintojen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. vuodelle 2019 Edistetään paikallisyhdistysten verkottumista, yhteistoimintaa, vertaistukea siä tapaamisia kaksi kertaa Järjestetään yhdistyksille yhtei- sekä tiedotetaan yhdistystoiminnan vuodessa. ajankohtaisista asioista. Lähetetään yhdistyksille sähköinen uutiskirje 10 12 kertaa vuodessa. Koulutetaan yhdistyksiä yhdistystoimintaan liittyvissä asioissa. käsikoulutus Järjestetään yhdistyksille Täys- Järjestetään tarvittaessa eri luottamustoimiin kohdennettuja koulutuksellisia tapaamisia. Lisätään vapaaehtoisten saamaa tukea ja ohjausta. Aktivoidaan ja monipuolistetaan yhdistysten toimintaa. Vieraillaan tai otetaan yhteyttä yhdistyksiin vähintään kerran vuodessa. Osallistutaan pyydettäessä yhdistysten järjestämiin tapahtumiin. Esitellään yhdistystapaamisissa erilaisia toimintamuotoja ja hyviä käytänteitä. Tuetaan yhdistyksiä jatkuvan neuvonnan ja ohjauksen avulla, pyydettäessä.

8 Lisätään yhteistyötä kuntien ja paikallisyhdistysten välillä sekä lisätään yhdistysten ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Tiedotetaan yhdistyksiä yhteistyömahdollisuuksista kuntien ja järjestöjen kanssa. Aktivoidaan yhdistyksiä tekemään yhteistyötä. Tiedotetaan kuntia ja järjestöjä yhdistysten toiminnasta. 6.2. Vapaaehtoistoiminnan ohjaus Lapin piiri pyrkii kytkemään toimintansa entistä vahvemmin osaksi paikallista verkostoa, joka muodostuu lapsista ja perheistä, vapaaehtoisista, yhdistyksistä, eri järjestöistä ja kunnista. Toimintamuotoja eri paikkakunnilla on mm. perhekahvilat, vertaisryhmät. Pohditaan mahdollisuutta kokeilla lukumummi ja -vaaritoimintaa. Mikäli saadaan STEA:n rahoitus, myös kummitoiminta ja maahanmuuttajaäitien kaveritoiminta alkaa. Piirin koulutusten ja ohjaustoiminnan läpäisevänä ajatuksena on vertaisryhmätoiminta. Paikallisyhdistysten vertaistoimintaan voitaisiin harkita esimerkiksi isälapsikerhoja ja perhekummitoimintaa. Isä-lapsikerhoja vetäisivät vapaaehtoiset isät, toiminta on isien ja lasten kanssa yhdessä tekemistä. Piiri järjestää monipuolista vertaisryhmätoimintaa kattaen koko perheen Paikallisyhdistysten perhekahvilat ovat oman paikkakunnan avoimia kohtaamispaikkoja lapsiperheille. Piiri ohjaa ja tukee yhdistyksiä perhekahviloiden perustamisessa ja toiminnan toteuttamisessa sekä tukee, ohjaa ja kouluttaa yhdistysten perhekahvilatoimijoita. Terhokerhotoiminta on vapaaehtoisten ohjaamaa kaikenikäisille tarkoitettua kerhotoimintaa, jossa korostuu yhdessä oleminen ja tekeminen sekä leikki. Perhekummitoiminta tarjoaa vapaaehtoisille toimijoille mahdollisuuden toimia vertaistukena lapsiperheessä. Perhekummit tukevat perheen vanhempia keskustelemalla ja kuuntelemalla sekä auttamalla arjen asioissa. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien jaksamista, tukea lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta sekä edistää perheen arjen sujumista. Piiri kouluttaa, tukee ja ohjaa vapaaehtoisia perhekummeja sekä yhdistää perheet ja kummit ja järjestää kummisuhteiden aloitus-, seuranta- ja päätöspalaverit. Lukumummi ja vaaritoiminta tarjoaisi uutena vapaaehtoistyönmuotona mahdollisuuden eläkeikäisille lukemisesta kiinnostuneille henkilöille tukea kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Lukumummit ja vaarit vierailevat sovitusti alakoululla ja lukevat opettajan valitsemien oppilaiden kanssa kahden kesken. Toiminnalla tuetaan lukusujuvuutta. Piiri perehdyttää ja ohjaa vapaaehtoisia lukumummeja ja vaareja sekä koordinoi toimintaa.

9 vuodelle 2019 Perhekahvila- ja vertaisryhmätoiminta Vahvistetaan lapsiperheiden varhaisen tuen tarjontaa kunnassa. Kehitetään toimintaa osallistujien tarpeiden mukaan. Paikallisyhdistysten vapaaehtoiset saavat piiriltä ammatillista tukea ja ohjausta perhekahvila- ja vertaisryhmätoimintaan. Perhekahvilat ja vertaisryhmät lisäävät perheiden hyvinvointia ja auttavat arjessa jaksamisessa. Tuetaan yhdistyksiä paikallisten tarpeiden mukaisesti järjestämään perhekahvila- ja muuta vertaistoimintaa. Ohjataan ja kannustetaan perhekahvila- ja vertaisryhmätoimijoita toteuttamaan palautekyselyjä säännöllisesti ja käyttämään niistä saamiaan tietoja toimintansa kehittämisessä. Tiedotetaan yhdistyksiä uuden perhekahvilakyselyn tuloksista. Tuetaan yhdistysten perhekahvila- toimintaa järjestämällä vertaistapaamisia ja perhekahvilatoimintaa tukevia koulutuksia. Järjestetään tarvittaessa perehdytystä uusille perhekahvilaohjaajille ja vastaaville yhdessä paikallisyhdistyksen kanssa, esim. verkkokurssina. Tuetaan yhdistyksiä käynnistämään vertaisryhmätoimintaa, esim. isä- lapsitoimintaa, alueellisten tarpeiden mukaan. Ohjataan ja tuetaan yhdistysten vertais- ryhmätoimijoita järjestämällä heille tapaamisia vähintään kerran vuodessa. Tuetaan ja ohjataan yhdistyksiätuottamaan laadukasta, perheiden hyvinvointia lisäävää toimintaa. Tiedotetaan perheitä yhdistysten toiminnasta mm. lehdistössä, radioissa, netissä ja sosiaalisessa mediassa.

10 MLL:n perhekahvilat ja vertaisryhmät edistävät eri taustoista tulevien perheiden keskinäistä kohtaamista. Tuottaa tietoa MLL:n perhekeskustoiminnasta. Terhokerhotoiminta Terhokerhotoiminta mahdollisesti jatkuu yhteistyössä SPR:n kanssa. Tuetaan yhdistyksiä paikallisten ja alueellisten leikkipäivätapahtumien järjestämisessä. Perhekummitoiminta Perheet jaksavat paremmin ja saavat arjen apua perhekummilta. Opastetaan tiedottamalla perhekahviloiden ja vertaisryhmien ohjaajia ottamaan huomioon eri taustoista tulevat perheet. Tuetaan ja ohjataan monikulttuurista toimintaa yhdistyksissä. Tiedotetaan maahanmuuttajia yhdistysten toiminnoista ja kutsutaan heitä mukaan toimintaan. Osallistutaan MLL:n perhekeskustoiminnan sisältöjen kehittämiseen, arviointiin ja materiaalin tuottamiseen yhdessä keskusjärjestön ja muiden piirien kanssa. Yhdistyksiä innostetaan jatkamaan ja aloittamaan uudestaan Terho- kerhotoimintaa yhdessä paikallisen SPR:n osaston kanssa. Toimintamuodosta puhutaan yhteisissä tapaamisissa ja sen tarpeellisuutta pidetään yllä. Piiri pitää yhteyttä SPR:n piirin kanssa ja kartoittaa mahdollisuuksia yhdistysten ja osastojen yhteistyölle. Yhdistyksille tiedotetaan leikkipäivätoiminnasta ja innostetaan heitä toteuttamaan leikkipäivätapahtumia. Perhekummitoimintaa harkitaan piirissämme. Lukumummi ja -vaaritoiminta Perhekummisuhteen tavoitteet luodaan aloituspalaverissa yhdessä perheen kanssa ja niiden toteutumista tarkastellaan seurantapalavereissa tai -puheluissa noin kaksi kertaa kummisuhteen aikana. Lukumummi ja vaaritoiminta Järjestetään opettajille tiedotustilaisuus toiminnasta. Opettajia tuetaan toiminnan käynnistyessä.

Vapaaehtoiset saavat tukea toimintaansa. Perehdytettyjä vapaaehtoisia tuetaan toiminnan alkaessa tiiviisti. 11 7. KOULUYHTEISTYÖ JA NUORTEN VAPAAEHTOISTOIMINTA Piiri tukee koulujen osallisuusryhmistä erityisesti tukioppilastoimintaa. Tukioppilastoiminta on peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistukeen. Tukioppilas on vapaaehtoinen yläkoulun oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa yhteisössään muita. Aikuiset tukioppilasohjaajat ovat kouluilla tukioppilasnuorten tukena. Piiri pitää yhteyttä alueensa tukioppilasohjaajiin ja tukee toiminnan aloittamisessa ja kehittämisessä sekä kouluttaa tukioppilaita ja heidän ohjaajiaan keskusjärjestön kanssa. Piiri on mukana Opetushallituksen rahoittamassa Vaikuttavaa ja osallistavaa kiusaamisen vastaista työtä -hankkeessa. Hankkeessa toteutetaan koulukohtaisia kehittämisprosesseja, joiden tavoitteena on vahvistaa koulun kiusaamisen vastaisen työn rakenteita ja käytäntöjä sekä vahvistaa oppilaiden osallisuutta, myönteistä vuorovaikutuskulttuuria ja sitä tukevaa pedagogiikkaa. Hanketta koordinoi MLL:n keskusjärjestö kumppaninaan Turun Yliopiston KiVa koulu -ohjelma sekä Lapin ja Satakunnan piirit. Piirin nuorisotyön kouluttajat toteuttavat koulutuksia mm. tukioppilastoiminnasta, mediakasvatuksesta ja kiusaamisen ehkäisystä. Koulutustoiminta on keskeinen osa piirin nuorisotyötä, kouluyhteistyötä sekä vanhemmuuden ja ammattilaisten tukea. Piiri kannustaa myös yhdistyksiä kouluyhteistyöhön sekä muuhun nuorisotoimintaan. vuodelle 2019: Kehitetään kouluyhteistyötä ja nuorisotoimintaa yhdessä keskusjärjestön ja muiden piirien kanssa. Laaditaan yhteinen työsuunnitelma vuodelle 2019 keskusjärjestön kanssa. Tehdään yhteistyötä muiden piirien kanssa mahdollisuuksien mukaan. Tuetaan ja ohjataan kouluilla tehtävää tukioppilastoimintaa. Ylläpidetään ajantasaista rekisteriä tukioppilastoiminnan ohjaajista ja toiminnasta kouluissa. Ollaan aktiivisesti yhteydessä tukioppilasohjaajiin. Tehdään kouluvierailuja ja/tai yhteydenottoja yläkouluihin ja kannustetaan toiminnan kehittämiseen tai aloittamiseen. Järjestetään koulutusta ja tarpeen mukaan vertaistukea tukioppilasohjaajille.

Selvitetään kiinnostusta alakoulujen tukioppilastoiminnalle Lapissa. 12 Järjestetään koulukohtaisia kehittämisprosesseja kiusaamisen vastaiseen työhön. Järjestetään yhdessä keskusjärjestön kanssa kaksi koulutuspäivää Rovaniemellä. Toteutetaan kouluvierailut. Tuetaan kouluja kehittämistehtävien toteuttamisessa. Tuetaan Koulurauha-ohjelman toteuttamista alueella. Tiedotetaan alueen peruskouluja, varhaiskasvatusta sekä toisen asteen ammattioppilaitoksia aiheesta mahdollisuuksien mukaan. Kannustetaan yhdistyksiä tukemaan Koulurauha-ohjelman toteuttamista alueellaan. Tarjotaan koulutusta ja tietoa mm. tukioppilastoiminnasta, mediakasvatuksesta, kiusaamisen ehkäisystä. Kehitetään ja tuetaan kouluttajaverkostoa. Tarjotaan koulutuspaketteja eri toimijoille. Päivitetään esitteitä tarvittaessa. Jaetaan keskusjärjestön tuottamia materiaaleja koulutuksissa ja muissa kohtaamisissa. Jaetaan tietoa MLL:n auttavista puhelin- ja nettipalveluista. Perehdytetään ja rekrytoidaan lisää kouluttajiksi sopivia henkilöitä. Järjestetään kouluttajatapaaminen. Välitetään tietoa jatkokoulutuksista alueen kouluttajille. Kannustetaan yhdistyksiä kouluyhteistyöhön ja muuhun nuorisotoimintaan. Jaetaan tietoa toimintamahdollisuuksista. Kannustetaan Kaveriviikon järjestämisessä alueellaan. Kannustetaan yhdistyksiä tukemaan Koulurauha-ohjelman toteuttamista alueellaan.

10 8. MENTALISAATIOPERUSTAINEN TOIMINTA Mentalisaatio tarkoittaa kykyä eläytyä sekä omiin että toisen ihmisen kokemuksiin. Vanhemmuudessa se tarkoittaa vanhemman halua ja kykyä pohtia sekä omaa että lapsensa kokemusta ja näkökulmaa. Vanhemman mentalisaatiokyky auttaa säätelemään omia ja lapsensa tunnetiloja. Se tukee perheen hyvää vuorovaikutusta ja vähentää vanhemmuuteen liittyvää stressiä. Piiri kouluttaa sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan ammattilaisia mentalisaatioon perustuvaan työotteeseen sekä perhe- ja vanhempainryhmän ohjaajiksi. vuodelle 2019: Tarjotaan mentalisaatioperustaista koulutusta. Tarjotaan koulutuspaketteja eri toimijoille. Järjestetään koulutuksia yhteistyössä muiden MLL:n mentalisaatiokouluttajien kanssa. Tuetaan alueen koulutettuja Vahvuutta vanhemmuuteen ja Lapsi mielessä -ryhmänohjaajia. Järjestetään keskusjärjestön kanssa ohjaajien jatkokoulutuspäivä Rovaniemellä. Välitetään Lapin ohjaajille mentalisaatiotiedotteet sekä muuta tietoa. Ylläpidetään ja lisätään omaa osaamista mentalisaatioperustaiseen toimintaan liittyen. Osallistutaan MLL:n valtakunnallisiin osaamista syventäviin työkokouksiin / mentalisaatiokouluttajien jatkokoulutuspäiviin ja skypeihin. Koulutetaan piirin työntekijöitä mentalisaatioperustaiseen työotteeseen.

11 9. YHTEISTYÖ 9.1. Tapahtumiin osallistuminen Alueellisissa tapahtumissa MLL:n tavoitteita ja toimintoja tehdään tunnetuksi ja luodaan yhteyksiä sekä kansalaisiin että asiantuntijoihin. Piiri tukee yhdistyksiään liiton valtakunnallisten tapahtumien alueellisessa ja paikallisessa toteuttamisessa ja tiedottamisessa. Piiri ottaa osaa alueellisesti liiton valtakunnallisiin tempauksiin ja tapahtumiin, kuten esimerkiksi Lapset ensin -keräykseen. 9.2. Oppilaitosyhteistyö MLL:n Lapin piiri tekee aktiivisesti yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä ylläpidetään ja lisätään tarjoamalla opiskelijoille piirin toimintaan liittyviä opinnäytetyöaiheita. Lisäksi harjoittelut, projektityöt, tempaukset, kampanjat ja tapahtumat toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

12 9.3. Kumppanuus Piiri tukee ja edistää MLL:n ja kuntien kumppanuutta paikallisessa palveluverkossa käymällä SOTE:n ja kuntien kanssa neuvotteluja yhteistyöstä. Kumppanuutta eri järjestöjen kanssa tarvitaan kansalaistoiminnan näkyvyyden parantamiseen, tiedottamiseen ja muun muassa yhteisten tapahtumien järjestämiseen. Tätä tehdään mm. Vertaistoimintaa kumppanuudella -hankkeessa. vuodelle 2019 Tehdään yhteistyötä eri yhteistyötahojen kanssa tapahtumien ja tilaisuuksien teistyöhankkeita yhdessä yhteis- Järjestetään tapahtumia ja yh- järjestämisessä. työkumppaneiden kanssa. Kehitetään oppilaitosyhteistyötä. Ollaan aktiivisesti yhteydessä eri oppilaitoksiin, haetaan yhteistyön mahdollisuuksista ja otetaan vastaan yhteistyö- tarjouksia. 10. HANKKEET 10.1. Vertaistoimintaa kumppanuudella -hanke (2016-2019) Vertaistoimintaa kumppanuudella -hanke on STEAn rahoittama kolmivuotinen kehittämishanke, jonka päämääränä on tukea rovaniemeläisten perheiden arkea järjestämällä ja koordinoimalla yhteistyössä kumppaneiden (Rovaniemen kaupunki, seurakunta, järjestöt, yritykset) kanssa perheiden tarpeiden ja toiveiden mukaista toimintaa sekä tiivistää kumppaneiden yhteistyötä. Tavoitteena on myös kehittää ja lisätä piirin omistaman Perhetoimintakeskuksen toimintaa. Kehittämistyön tuloksena saadaan toimintamalli, jossa kolmannen sektorin toimijat ovat tiiviissä yhteistyössä sekä keskenään että julkisten palveluntuottajien kanssa. Tavoitteena on nykyistä koordinoidumpi ja rakenteellisempi järjestölähtöinen malli, jossa myös resursointia on kehitetty. Lisäksi järjestöissä tehtävän työn sisältöjä kehitetään ja suunnataan tarpeen mukaisesti. Hankkeella on kolmen vuoden rahoitus ja se jatkuu maaliskuulle 2019. Kaikkiin hankkeen tavoitteisiin ei ole päästy, joten hankkeelle haetaan yhden vuoden jatkorahoitusta. Päätöksiä saadaan vuoden lopussa.

vuodelle 2019 13 Vertaistoimintaa kumppanuudella -hanke Perheille toimintaa ja tukea. Edistetään lasten hyvinvointia, turvallista kasvua, kehitystä ja osallisuutta. Vahvistetaan perheen omia voimavaroja, verkostoja ja ehkäistään yksinäisyyttä. Jalkaudutaan sivukylille ja kehitetään etäteknologisia osallistumistapoja. Lisätään ja tiivistetään Rovaniemellä lapsiperheiden parissa toimivien tahojen yhteistyötä. Toiminnat ja palvelut tehdään näkyväksi ja niistä kerrotaan perheille selkeämmin ja tuodaan ne perheiden tavoitettavaksi nykyistä paremmin. Järjestö-kunta -kumppanuutta kehitetään lapsiperheille suunnatun ennaltaehkäisevän toiminnan osalta. Järjestetään yhteistyöfoorumeita, joissa tietoa, osaamista ja asiantuntijuutta vaihdetaan kaupungin lapsiperhepalveluiden ja järjestötoimijoiden välillä. Kehitetään toimintamalli lapsiperheille suunnatun järjestölähtöisen ennaltaehkäisevän toiminnan integroimiseksi kaupungin ja järjestötoimijoiden välille. Kehitetään hankkeen tuloksia (esim. Liikun ja leikin - tapahtumat, Perheiden tori ja Koululaisten kesäkerho) entisestään, ei niinkään kehitetä uutta. Etäyhteydet ja niiden kautta esim. vertaisryhmiin osallistuminen. Tehdään Perheiden torista myös pysyvä ja tärkeää toimijoiden säännöllinen yhdessä tekemisen ja kohtaamisen paikka. Järjestetään kunta- ja järjestöammattilaisten kesken yhteistyöfoorumeita, tapaamisia tai koulutusta. Kaupunki-järjestöyhteistyön eteenpäin vieminen ja tulosten juurruttaminen yhdessä kaupungin toimijoiden kanssa. Selvitetään tarvetta ja tuetaan pieniä yhdistyksiä tarpeiden mukaan. 10.2. Paikka auki nuoret työelämään, Nuorten palkkaaminen järjestöihin - avustusohjelma Nuorelle työtä projektin tavoitteena on nuoren työttömän työllistäminen vuodeksi MLL:n Lapin piirin järjestötyöhön. Työnkuvan perustana ovat MLL:n Lapin piirin tarpeet, jotka ovat nuoren osallistuminen toimistotyöhön, asiakaspalveluun, tapahtumien, koulutusten ja keräysten järjestelyihin sekä tiedottamiseen. Työnkuvaan on mahdollista liittää tarpeen mukaan myös kerhojen ohjausta sekä lastenhoitoa. Työnkuvaa tarkennetaan ja täsmennetään yhdessä nuoren kanssa huomioiden hänen vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Rahoitusta on haettu ja saatu STEAlta vuodelle 2018 2019.

14 Vertaistoimintaa kumppanuudella - hanke Perheille toimintaa ja tukea: edistetään Järjestetään kerhoja, vertaistoimintaa, lasten hyvinvointia, turvallista kasvua, kehitystä ja osallisuutta. Vahvistetaan perheen omia voimavaroja, verkostoja ja ehkäistään yksinäisyyttä. asiantuntijaluentoja, ta- pahtumia ja muita kohtaamisia kohderyhmän toiveiden ja tarpeiden mukaan. Jalkaudutaan sivukylille ja kehitetään etäteknologisia osallistumistapoja. Lisätään ja tiivistetään Rovaniemellä lapsiperheiden parissa toimivien tahojen yhteistyötä. Toiminnat ja palvelut tehdään näkyväksi ja niistä kerrotaan perheille selkeämmin ja tuodaan ne perheiden tavoitettavaksi nykyistä paremmin. Järjestö-kunta -kumppanuutta kehitetään lapsiperheille suunnatun ennaltaehkäisevän toiminnan osalta. Järjestetään yhteistyöfoorumeita, joissa tietoa, osaamista ja asiantuntijuutta vaihdetaan kaupungin lapsiperhepalveluiden ja järjestötoimijoiden välillä toiminnan jatkuvaksi kehittämiseksi. Hankekohtainen työn arviointi ja palautteen kerääminen. Käytetään monikanavaisia tiedotusmenetelmiä ja kehitetään uusia keinoja hankkeen kohderyhmien tavoittamiseen. Työskennellään yhdessä hankkeen nykyisten toimijoiden kanssa ja ollaan avoimia uusille toimijoille. Järjestetään kohtaamispaikkoja eri toimijoille yhteistyön tiivistämiseksi. Kehitetään yhteistyömuotoja ja - foorumeita päämäärän saavuttamiseksi kunnan ja järjestöjen kesken. Ohjausryhmän seuraa ja tukee hanketta. Kokoukset 3-4 kertaa vuoden 2018 aikana. Verkostokoordinaattori kerää palautteen ja kehittää sen mukaan toimintaa.

15 10.3. Uudet hankkeet: Maahamuuttajien osallisuus ja kaverit Lähes kaikissa piireissä on maahanmuuttaja- ja kaverihankkeita. Maahanmuuttajia on useissa kunnissamme ja kaverien, kummien tarve ilmeinen Lapissakin. Olemme hakeneet STEAn rahoittamaa kolmivuotishanketta, jonka tarkoituksena on valmentaa ja sitouttaa kolmannen sektorin yhteistyöverkosto osallisuuteen ja pysyvään, vastuulliseen, maahanmuuttajien varhaista kotoutumista edistävään kumppanuustyöhön. Hankkeella vahvistetaan toimijoiden kulttuurienvälistä yhteistyötä, edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä ja ulkopuolisuutta. Kohderyhminä ovat yhdistykset, kunnat ja yhteisöt sekä alueella asuvat maahanmuuttajat. Kehittämistyön avulla kartoitetaan ja löydetään keinoja kohderyhmien aktivoimiseen ja osallisuuden lisäämiseen, erityisesti keskiössä lapset. 11. MUU TOIMINTA 11.1. Jäsen- ja järjestöpalvelut Piiri toimii yhteistyössä Keskusjärjestön jäsenpalvelun kanssa ja tiedottaa jäsenyyteen liittyvistä asioista yhdistyksille sekä ohjaa ja neuvoo tarvittaessa jäsenasioissa. Yhdistyksiä ohjataan ja kannustetaan vapaaehtoistoimijoiden huomioimiseen. 11.2. Markkinointi, varainhankinta ja keräykset Piiri tiedottaa aktiivisesti ja avoimesti toiminnastaan. Varainhankintaan, jäsenyyden tukemiseen ja jäsenhankintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Piiri osallistuu valtakunnalliseen Lapset ensin -keräykseen. Yritysyhteistyötä levitetään ja lisätään positiivisen näkyvyyden ja piirin varainhankinnan lisäämiseksi. 11.3. Kampanjat MLL osallistuu Hyvä Joulumieli -keräyskampanjaan yhteistyössä Ylen Aamu TV:n, Keskon, Radio Suomen ja Suomen Punaisen Ristin kanssa sekä organisoi Hyvä joulumieli - lahjakorttien jakelua. Piiri hoitaa yhdessä paikallisyhdistysten ja yhteistyötahojen kanssa Hyvä Joulumieli -lahjakorttien jakelun alueen apua tarvitseville lapsiperheille. Piiri tukee alueen yhdistyksiä toteuttamaan muuta liiton välittämää avustustoimintaa sekä yhdistyksiä ja kouluja Hyvä alku koulutielle kampanjan toteuttamisessa.

16 vuodelle 2019 MLL:n jäsenmäärä kasvaa Lapissa: Olet tärkeä-sivusto Ulkopuolinen rahoitus lisääntyy ja monipuolistuu. Toteutetaan Hyvä Joulumieli kampanja. Toimintaa tehdään näkyvämmäksi. Kerrotaan aktiivisesti MLL:n jäsenyydestä eri tilaisuuksissa. Uusia yritysyhteistyökumppaneita hankitaan tukemaan piirin toimintaa. Yhteistyötä jo olemassa olevien yrityskumppaneiden kanssa kehitetään. Koordinoidaan Hyvä Joulumieli lahjakorttien jakamista alueen apua tarvitseville lapsiperheille yhteistyössä paikallisyhdistysten ja yhteistyötahojen kanssa. 12. HALLINTO JA TALOUS 12.1. Piirin luottamuselimet Piirin ylintä päätäntävaltaa käyttävät paikallisyhdistykset piirin kevät- ja syyskokouksissa. Syyskokouksessa jäsenet valitsevat piirille hallituksen, joka panee toimeksi syyskokouksen toimintasuunnitelmassaan määrittelemät asiat. Piirihallitus hoitaa piirin asioita ja edustaa piiriä. Sääntöjen mukaan piirihallitus johtaa, kehittää ja valvoo piirin toimintaa huolehtii ja valvoo, että piirin taloutta ja omaisuutta hoidetaan huolellisesti laatii ja esittää vuosittain piirin kokoukselle ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi sekä toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi ja lähettää ne tiedoksi keskusjärjestöön valmistelee piirin kokouksessa käsiteltävät asiat. huolehtii yhteydenpidosta piirin alueen paikallisyhdistyksiin, toisiin piirijärjestöihin ja keskusjärjestöön hyväksyy jäsenet ja pitää niistä luetteloa ottaa ja erottaa piirin toimihenkilöt, päättää heidän palvelussuhteensa ehdoista ja valvoo heidän toimintaansa voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan ja muita valiokuntia, toiminta- ja työryhmiä sekä kutsuu niihin asiantuntijajäseniä. Piirihallituksen tukena on työ- ja valintoja valmisteleva valiokunta, johon kuuluvat puheenjohtajat ja hallituksen nimeämät edustajat.

17 12.2. Talous Piirin toiminnan perusta on hyvin hoidettu talous. Piirin hyväksytty johtosääntö täsmentää ja selkiyttää taloushallinnon vastuita ja toimeenpanoa. Talouden hoidon perusta on suunnitelmallisuus, ajantasainen seuranta ja raportointi. Taloushallinto on siirretty 1.1.2018 Kainuun piirin taloussihteerin hoidettavaksi kirjanpidon osalta. 12.3. Henkilöstö Piirin henkilöstöpolitiikka perustuu yhteisöjohtamisen ja verkostoituneen työtavan periaatteisiin. Piiri on kannustava, kehittävä ja avoin ammatillinen työyhteisö, jossa työskentelee ammattitaitoinen, innostunut ja tehtäviinsä sitoutunut henkilöstö. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan yhteisillä tapahtumilla sekä liikunta-/ kulttuuriseteleillä.