TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI >

Länsi-Uudenmaan MALe - yhteistyö: Teollisuusväylä TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > taide - teräs MAANKÄYTTÖSTRATEGIA raporttiluonnos 12.11.2010 E18 -pikaväylä - olisiko perinteinen raportti parempi vaihtoehto?? järvet luonto - rauha kylät ja kylänraitit urheilu - ulkoilu kauppa - retro? maatalous hevoset Lähteet: Paikkatietoanalyysit Taustaselvitykset Kuntakierrokset Virkamiesryhmätyö Työseminaari MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää huolinta - purjehdus EUROOPPA Opiskelun ja logistiikan väylä ITÄ-SUOMI - VENÄJÄ kartanot ruukit - taiteilijayhteisöt satamat energia Työn ja vapaa-ajan väylä kulttuuri 2asuminen saaristo - veneily golf -luksus Rakennemallityön kartta-aineisto löytyy KOKO > MALe nettisivulta: http://www.länsi.fi/koko/default.asp? sivu=198&alasivu=210&emosivu=19 8&kieli=246 kohdasta Teemakartat ja selvitykset 1

VISIO Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella visio on muutakin kuin rakennusmassoja Hallinnossa ja päätöksenteossa tarvittiin uusia keinoja Palveluissa otettiin yhteisöllisyyden ja onnen voimavarat käyttöön Raideliikenne ja virtuaalinen kommunikointi tukevat toisiaan Kunnat tekivät rohkeasti kuntaliitoksia niin, että lopuksi Länsi-Uudellamaalla oli vain 2 kuntaa: Suurlohja ja Suurraasepori. Kuntaliitosten vastapainoksi paikallisdemokratiaa vahvistettiin kaupunginosayhdistysten toiminnan kehittämisellä ja aidon vastuun ja tarvittavien resurssien jakamisella niille. Myös asukkaita kannustettiin ottamaan vastuuta omasta elämästään. Kuntien talous saatiin eri palveluja yhdistelemällä ja priorisoimalla ajoissa taloudellisesti kannattavalle tasolle. Myös aktiivinen maapolitiikka levisi kaikkiin kuntiin ja teki maankäytönsuunnittelusta ja rakentamisesta kustannustehokasta. Prosessi oli poliitikoille kipeä, mutta nuorten kannustaminen ja havahtuminen mukaan politiikkaan vauhditti päätöksentekoa. Kollektiivinen katse suunnattiin alueelliseen visioon ja sen toteuttamisen tarvitsemiin ennakkoluulottomiin ponnistuksiin. Alueen poliitikkojen yhteispelikyvyn lisäämiseen otettiin käyttöön uusia, luovuutta ja yhteistyökykyä lisääviä työskentelymenetelmiä aina tulevaisuusdialogeista muutaman viikon suljettuihin päätöksentekijäleireihin. Näin yhteistyökyky kehittyi kuntien toiminnan kaikilla tasoilla ja naapurisopu säilyi tiukkoja päätöksiä vaatineessa tilanteessa. Lisäksi päätöksentekijöiden jatkuva koulutus päätöksentekoaiheista aloitettiin. Kunnan virkamiehet rohkaistiin kehittäjiksi ja edistäjiksi, ja koko virkamiessanan käytöstä luovuttiin. Päivähoito ja koulutus järjestettiin uudelleen yhteistyön ja yhteisöllisyyden periaattein, mikä tuotti säästöjä jo muutaman vuoden sisäänajon jälkeen. Lastenhoidon ja eläkeläisten aktivoinnin yhdistämisellä tuotettiin paljon sukupolvikuilut ylittävää hyvinvointia. Lisäksi projektiin osallistuvan senioriväestön vireys kasvoi kaikkine kerrannaisvaikutuksineen, ja näin saavutettiin paljon säästöjä kuntoutuksessa, lääkityksessä, kotiavussa jne. Erikoissairaanhoitoa järkeistettiin, mutta sairaanhoidon kasvava resurssitarve kääntyi yllättäen laskuun, koska onnelliset asukkaat olivat terveempiä. Suomen kiire johtavaksi energiaviisaan yhdyskuntakehityksen suunnannäyttäjäksi vuoteen 2017 mennessä tuotti uutta panostusta ja innovaatioita joukkoliikenteen kehittämiseen. Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyön sinnikkäällä painostuksella oli tässä keskeinen rooli. Länsi- Uudenmaan raideliikenneinvestoinnit käynnistettiin ja kehitettiin koko Uuttamaata koskevat mallit eri liikennemuotojen yhteistyöhön niin, että matkustaja kulki yhdellä lipulla kuntarajojen yli ja liikennevälineestä toiseen. Kevyen liikkumisen verkoston ja pysäköinnin kehittäminen olivat luonnollinen osa joukkoliikenneinvestointeja. Raideliikenteen asemien syöttöliikenteelle syntyi uusia liikennevälineitä ja liikennöintitapoja kuskittoman oveltaovelle sähköauton kehittyessä. Päästövähennystavoitteiden saavuttamisvelvoite vaikutti voimakkaasti etätyömyönteisyyden kehittymiseen yhdessä tietotekniikan uusimpien kommunikaatiosovellusten käyttöönoton edistämisen kanssa niin, että PKS:lle työtätekevät jäivät yhä enemmän kotiin tai lähityöpisteeseen työskentelemään. E18-tien ja muiden väylien työmatkaruuhkat olivat historiaa. Vaikka suurin osa palveluista ja kaupasta oli muuttunut virtuaalimaailmassa hankittaviksi, vähempään itsensä liikuttamistarpeeseen perustuva elämä synnytti uutta kannattavuutta lähipalveluille. Tällä oli yllättävä paikallistasolla työllistävä vaikutus. 2

Lähipalvelut alkoivat kehittyä uudestaan Virtuaalimaailma tarvitsi vastapainokseen ulkoilua, seurustelua ja elämyksiä. Paikallisen liikenneverkon kehittämisen painopiste voitiin siirtää kevyen liikenteen väyliin, esteettömään liikkumisympäristöön ja niiden oheispalveluihin. Raideliikenne ja sen lähellä asuminen kasvattivat suosiotaan, sillä yhä useampien asukkaiden sukulaiset, ystävät ja työ olivat PKS:lla, eikä Helsingin elävää kulttuuritarjontaa tietenkään voinut siirtää virtuaalimaailmaan. Samoin raiteita pitkin tulivat PKS:n virkistysmatkailijat viikonlopuiksi Länsi- Uudenmaan pikkukaupunkeihin golffaamaan ja purjehtimaan sekä uudistumaan kylpylöihin ja erämaaretkille. Karkkilan elokuvakaupunki kehittyi nopeasti kansainvälisesti merkittäväksi kohtauspaikaksi. Kuntasektorilla tietotekniikan läpimurtoon panostaminen ja sen jo nyt tiedossa olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen osoittautui yhdeksi suurimmista hallinnon säästökohteista. Osasta julkisia rakennuksia voitiin luopua kokonaan ja virtuaaliopetus teki koulukuljetuksista tarpeettomia. Koska lasten yhdessäolo on koulussa myös yksi olennainen tekijä, alkoi kyliin syntyä uusia monitoimitiloja, kylätaloja, joissa lapset kokoontuivat opiskelemaan, vanhemmat tekemään etätöitä ja seniorit muuten vain surffailemaan netissä tai vaihtamaan puutarhanhoitovinkkejä. Uusi elämäntapa vähensi puun ja paperin kulutusta niin paljon, että Länsi-Uudenmaan metsät tuottivat rahaa hiilinieluina kasvamalla. Myös syrjäisempiä peltoja metsitettiin tähän tarkoitukseen. Metsistä yhdessä puistojen ja talvipuutarhojen kehittymisen kanssa tuli myös suosittuja turistikohteita. Yritystoiminnan kehitykseen investoitiin aluksi tuntuvasti Koska Länsi-Uusimaa ei yksin voi olla hyvinvoiva saareke Suomessa, on myös Suomi kokonaisuutena pysynyt kilpailukykyisenä vientiin panostavan metalli-, kone- ja energiatehokkuusteollisuuden ansiosta. Keskeinen rooli on ollut Länsi-Uudenmaan yritysten yhteistyöllä ensin oppilaitosten ja it-yritysten kanssa Otaniemessä ja sen jälkeen myös muualla maailmalla. Hangosta Karkkilaan ulottuvan elinkeinoyhtiön rohkea ja innovatiivinen toiminta käynnisti uusien yritysten jatkuvan virran Länsi-Uudellemaalle. Alussa panostettiin 50 /asukas yritysneuvontaan. Nykyisin Tammisaaresta löytyy maailman suurin TOFU:n ja tofujalosteiden tehdas, jonka tuotannosta suurin osa menee vientiin aina Japania myöten. Tofua alettiin valmistaa myös kotimaisista raaka-aineista, joita kasvatetaan Länsi-Uudenmaan pelloilla. Karjalohjalta alkunsa saanut polttomoottoriautojen muuttaminen sähköautoiksi osoittautui uudeksi Nokiaksi, jonka ansiosta Lohjan työpaikkaomavaraisuus nousi huippulukemiin. Matkailussa katseet suunnattiin rikkaiden kaukomaiden suurkaupunkeihin ja pian japanilaiset alkoivat viettää osan vuotta Länsi-Uudenmaan rauhassa nauttien erilaisista hoidoista ja tietysti myös tofusta. Korealaiset lomailijat tulivat työperäisen maahanmuuton jälkiaallossa Lohjanjärvelle, jonne oli myös rakennettu heille palveluja ja majoitusta tarjoava pilvenpiirtäjä. Tämä Lohjan maamerkki edustaa tietysti viimeisintä Länsi-Uudellamaalla kehitettyä rakennusteknologiaa ja on täysin energiaomavarainen. Rakentaminen tehtiin työllisyyttä tukien ja kuljetusenergiaa säästäen läheisyysperiaatteella paikallisista raaka-aineista. Rakennuksen ja siinä käytetyn teknologian esittelystä on tullut merkittävä tulolähde Lohjalle. Ulkomaiset investoinnit käynnistivät laajamittaisen tuulivoiman rakentamisen. Lisäksi Inkoosen nousi koko Suomen energiaomavaraisuuden takaava fuusiovoimala. Yhdyskuntasuunnittelua nopeutettiin ja terävöitettiin Koska kuntien piti entistä nopeammin reagoida uusien yritysten, asukkaiden ja energiatehokkuuden maankäyttö- ja liikennetarpeisiin, maankäyttö- ja rakennuslain valituspykäliä tiukennettiin tuntuvasti. Yhdyskuntasuunnittelussa alkoi uusi kulttuuri, jonka mukaan kaikki yleis- ja asemakaavat tehtiin energiatehokkaiksi ja luonnonvaroja säästäviksi, mikä lisäsi myös hiilinielujen säilymistä ja kasvua. Kaupunkisuunnitteluun haettiin uutta potkua Välimeren orgaanisesti kasvaneista rantakylistä, mutta kaavaohjauksessa ei silti annettu yhtään periksi terveellisyyden, turvallisuuden ja energiatehokkuuden vaatimuksista. Uusista ideoista rohkaistuneina Aurlahden rakennusmassat tuplattiin ja epäilyistä huolimatta alueen asunnot myytiin yhdessä päivässä. Parikseen Aurlahti sai pian Lohjanjärvelle viimeisintä energiatehokkuutta edustavan pilvenpiirtäjän, jonka aurinkopaneeli-ikkunat heijastelivat järven aaltoja ja taivaan pilviä. Vieläkin ristiriitaisia tunteita herättävä hanke osoittautui matkailun vetonaulaksi ja jonotetuksi, jopa Helsingin neliöhinnat hakkaavaksi asuin- ja työpaikaksi. Kunnat yhdistivät rakennusvalvonnan voimavaransa antaakseen neuvoja ja starttirahaa rakentajille niin, että kaikista uusista taloista rakennettiin nollaenergiataloja. Ylimääräistä kannustinrahaa sai, jos rakensi uusinta teknologiaa edustavia energiaa tuottavia taloja. Myös olemassa olevan rakennuskannan energiasaneeraus toteutettiin kuntien yhteistyöllä ja asukkaiden yhteisillä projekteilla. Länsi-Uusmaalaisille ominainen yhteisöllisyys oli hyvä pohja aluetta rikastuttavalle kansainvälistymiselle. Virtuaalisen työnteon ja koulunkäynnin yleistyessä taajamien ja kylien paikallisyhteisöt kehittyivät uudelleen. Hyvinvoivien, vehreiden puutarhojen ja älykkäiden asuinalueiden maine kiiri Eurooppaan asti ja eikä muuttajajonoille näy vieläkään loppua. Tämän vision tarjosi teille Aluekehitystyöryhmän tulevaisuusdialogi ja MAL-koordinaattori 2010. 3

Pitkien etäisyyksien takia Länsi-Uudenmaan taajamien välillä on vähän maankäyttövuorovaikutusta yhteiset intressit kohdistuvat liikennekorridoorien kautta palvelu- ja työpaikkarakenteeseen ja sitä kautta koko seudun elinvoimaisuuteen purjehdus 4

LÄNSI-UUSIMAA LAUKKAAN RAUTAHEVOSELLA Raide- ja joukkoliikenteen kehityskäytävät muodostavat Länsi- Uudenmaan rakenteen selkärangan ja rakennemallin lähtökohdan 5

Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 ei voi koittaa ilman raideliikenteen voimakasta kehittämistä! Rantaradan parantamisen ja Lohjan taajamaradan (Länsiradan) rakentamisen jälkeen 36% (nyt 16%) eli 38 000 asukasta Länsi-Uudenmaan nykyisistä asukkaista asuisi 2 km:n saavutusvyöhykkeellä raideliikenteestä. 5 km:n saavutusvyöhykkeellä, eli maaseudun ympäröimällä pikkukaupunkialueella todella lähellä, asuisi 62% Länsi- Uudenmaan nykyisistä asukkaista. 6

Rakennemallin taustalla ovat potentiaalit ja palvelut, joista syntyy Länsi-Uusmaalainen elämä sekä uusia asukkaita ja elinkeinoja houkutteleva vetovoima Muuttoliikkeen, mökkeilyn ja matkailun näkökulmista Länsi-Uusimaa on täynnä luontaista potentiaalia niin luonnon kuin rakennushistorian näkökulmista. Vapaa-ajan palvelujen tarjonta on urheilupainotteista. Tielläliikkujia ja PKS:laisia viipymään houkuttelevissa palveluissa, opasteissa, majoittumismahdollisuuksissa, vesiliikenteessä, jne. on paljon kehityspotentiaalia. Alue voisi profiloitua moottoripyöräretkeilyn lisäksi myös polkupyörämatkailuun avarien maalaismiljöiden ja mielenkiintoisten kulttuurikohteiden kautta. Tämä edellyttäisi kuitenkin retkipyöräilyyn soveltuvan, erillisen kevyen liikenteen verkoston rakentamista. 7

Lähes 30 paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysiä kertovat käynnissä olevista ilmiöistä: pendelöinnistä, rakentamisen suuntautumisesta, asukkaiden ikärakenteen vanhenemisesta, palvelujen saavutettavuudesta jne.. Näiden ilmiöiden hallittuun ohjaamiseen kuntatalouden, elämänlaadun ja kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteiden näkökulmista kestävään suuntaan on rakennemallityössä etsitty yhteisiä keinoja. Paikkatietoanalyyseistä erillinen teemakarttojen analysointiraportti, jossa myös keinovalikoimaa. 8

LUON- NOS1 9

Tulevaisuuskuvassa haasteet luovat elinvoimaa 1. Länsi-Uudenmaan potentiaalien kehittäminen eläväksi osaksi metropolialueen elämänlaatua ja kansainvälistä kilpailukykyä = merellisyyden, järvirikkauden, ruukki- ja teollisuuskulttuurimiljöiden, idyllisten pikkukaupunkien ja ylvään maaseudun potentiaalit käyttöön 2. taloudellisesti mielekkään palvelu- ja yhdyskuntarakenteen edistäminen, 3. joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen matkaosuuden kasvattaminen, 4. elinkeinopohjan uudistaminen, erityisesti luovat alat, 5. arjen monipuolisuuden ja ympäristöjen parantaminen taajamissa, 6. ikääntyvän väestön muuttokiertoon ja tarpeisiin vastaaminen, 7. maaseudun viehätykselle kilpailukykyisen kerrostalorakentamisen ja kaupunkiympäristön kehittäminen, 8. maahanmuuttoon varautuminen. KAIKISSA VALINNOISSA MUKANA OLEVAT HAASTEET: Energiatehokkuutta, CO 2 - ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä sekä kestävää kehitystä edistävän tietoisuuden ja tahtotilan synnyttäminen läpäiseväksi periaatteeksi kaikissa ratkaisuissa ja rakentamisessa. Uutena haasteena maailma on kohtaamassa vesivarojen ehtymisen erityisesti juomakelpoisen veden muodossa. Haaste avaa Suomessa uusia elinkeinopotentiaaleja mutta myös eettisen näkökulman kaikkeen veden käyttöön. 10

Tulevaisuuskuva kiteytyy neljään ydintavoitteeseen 1. Energiaviisaus (energiatehokkuus, päästöttömyys, kestävä kehitys) 2. Taloudellisuus 3. Lähielämä 4. Työpaikkaomavaraisuus Kaikkien hankkeiden ja rakentamisen kannattavuus peilataan yhdintavoitteita vasten. Kannattavassa hankkeessa 3 / 4 kriteerintä täyttyy. Tulevaisuuskuvaa tavoitellaan ensisijassa liikkumismahdollisuuksien kehittämisen kautta: Joukkoliikenteen parantaminen Raideliikenteen voimakas kehittäminen Lähiliikkumisen laatukäytävät Yhdyskuntien rakentaminen ja palveluverkon kehitys suunnataan mahdollistamaan asukkaiden ja yrittäjien energiaviisaat liikkumisvalinnat 11

Energiaviisaan tulevaisuuden keinosalkku Länsi- Uudellamaalla: Länsirata, Rantarata, Hanko-Hyvinkäärata ja joukkoliikenneratkaisut Kuntien sisäinen ja välinen joukkoliikenne Liityntäpysäköinti, jl-hinnan tukitoimet, hintahyppäysrajojen poistaminen: koko Uusimaa yhdeksi joukkoliikennevyöhykkeeksi Kevyen liikenteen kattava verkosto ja sujuvuus kuntien sisällä Energiatehokas kaavoitus, joka vähentää liikkumistarvetta monimuotoisella alueiden käytöllä ja palveluverkon kattavuudella Puutarhakaupunki, jossa yhdistyvät maaseudun ja kaupunkimaisuuden piirteet ja viherrakentaminen ulotetaan pihoilta puistoihin Joukkoliikennereittien läheisyyteen asumista Työpaikkaomavaraisuuden ylläpito ja lisäys Paikallinen energiantuotanto ja pyrkimys energiaomavaraisuuteen Yrittäminen asuminen - vapaa-aika -konsepti (esim. Siuntio) Kylien profilointi: 1: peruspalvelut sisältävien kylien asukaspohjan tukeminen 2: palveluttomien, mutta muuten yhdyskuntateknisesti mielekkäiden kylien salliminen Hajarakentamisen hillitseminen ja tietoinen ohjaaminen Ks. ERA17 info lopussa 12

13

RAKENNEMALLI Mitä rakennemallivaihtoehtoja on? Yhteinen lähtökohta: 1. Kunnilla on tuoreita osayleiskaavoja, joissa VATTien periaatteita toteutetaan: Hanko, Siuntio, Lohja, Nummi-Pusula, Karkkila 2. Länsi-Uudenmaan kunnissa on syntynyt laaja yhteisymmärrys virkamiesten kesken yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeesta VATTien hengessä: 1. Taajamia kehitetään kompakteina joukkoliikenteen ja kevyen liikkumisen toimintaedellytyksiä parantavina kokonaisuuksina 2. Kuntien taloudelle kestämätön ja yhdyskuntien kehittämistä häiritsevä hajarakentaminen lopetetaan ja sen ohjaamiselle etsitään yhteiset kriteerit, joihin sitoudutaan 3. Elinkeinoille luodaan kasvumahdollisuuksia erityisesti uusien liikennehankkeiden tuottamissa logistisissa solmukohdissa 4. Raideliikenteen lisäämiselle ja rakentamiselle luodaan edellytykset asemien ympäristöjen täydennysrakentamisella, uusia asemanseutuja avaamalla ja asemia hyödyntäviä työpaikka-alueita kehittämällä Nyt kehitettävässä ja valittavassa Länsi-Uudenmaan rakennemallissa ei ole syytä lähteä kyseenalaistamaan näitä tavoitteita. 14

RAKENNEMALLI Tavoiteltavan rakennemallin raamit: 1. Tiivistetään ja tuetaan olevia yhdyskuntia raideliikenne- ja bussiliikennekorridoreissa Vyöhykeajattelu rakentamisen intensiteetti: Raideliikennevyöhykkeet Muut joukkoliikennevyöhykkeet Liityntäliikenteen kautta haltuun otettavat alueet 2. Kehä V ajattelua vahvistetaan: sähköistys ja teollisuuden sijoittuminen logistisesti tehokkaisiin kohteisiin, joista on yhteys muualle Suomeen, samalla puretaan PKS:n tavarankuljetuspaineita 3. Alueen sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen erityisesti Lohjan suuntaan 4. Kasvun dynamiikka alueen sisälle eikä niinkään ulkopuolelle kuten nyt 15

Huom: 1. Raideliikenteen näkökulmasta olisi selvitettävä, mikä on kannattavuus, jos rakennetaan kokonaan uusi asemanseutu verrattuna olemassa olevan kehittämiseen. 2. Raideliikenteen kannattavuuteen ja asemien asukasmäärän kasvattamisen aiheuttamaan ajoneuvoliikennesuoritteen kasvuun vaikuttavia liikennepoliittisia ja matkaketjuliikkumista edistäviä keinoja tulisi tutkia ja tuoda mukaan investointien kannattavuus- ja suuntaustarkasteluihin. 3. Mikä rakennemalli kuvaa Länsi-Uudenmaan tavoitetta maankuntakaavan suuntaan? 16

RAKENNEMALLI Rakennemallivaihtoehdot TAVOITE 1: RAIDELIIKENNE MAX + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät TAVOITETTA TUKEVA KEHITYS 2: BUSSILIIKENNE MAX + lähiliikkumisen laatukäytävät LÄHTÖTILANNE 3: NYKYTRENDI MAX 17

Rakennemallivaihtoehdot muodostavat vaiheittainrakentumissuunnitelman RAIDELIIKENNE MAX JOUKKOLII- KENNE MAX Nykytilanne 18

1: Raideliikenne max + TAVOITE 1: RAIDELIIKENNE MAX + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät Yhdyskuntarakentaminen kohdistuu voimakkaimmin asemanseuduille: Kasvavat, vanhat asemanseudut, kasvupainejärjestyksessä: Siuntio, Inkoo, Karjaa, Tammisaari, Hanko Uudet asemat, joissa väestöpohjaa on jo: Lohjan keskusta ja Lohjan asemanauha Uudet asemataajamat: Kela/Vuohimäki Vanhojen asemakaupunkien vaikutusalueella yhdyskuntarakennetta ja liikkumista tukevat asemataajamat: Dragsvik, Lappohja Espoo-Salo kaukoliikenneradan asemataajama Lohjalla ja Nummi-Pusulassa Vyöhykeajattelu rakentamisen intensiteetissä, rakentaminen pienkerrostalovaltaista asemien ympärillä Hajarakentamisen hallinnassa yhteisin kriteerein, vaikka hyvä raideliikenne voi myös lisätä hajarakentamispainetta Joukkoliikennekorridorit Vt2 ja E18/kt110 bussiliikenteen kehittäminen, liityntäpysäköinti liittymiin (kannustinjärjestelmä?) Bussi- ja raideliikenteen saumaton yhteistyö vaihtopisteissä, aikatauluissa ja lipuissa Sisäisen joukkoliikenteen runkolinjat: kehä V (vt25+rata) ja Inkoo/Siuntio Lohja Nummi- Pusula Karkkila (palveluliikenne liityntäliikenne) Lähiliikkumisen laatukäytävät Kevyen liikkumisen verkostojen kattavuus ja laatukäytävät Pyöräpysäköinti, lippukannustimet ja matkaketjut (pyörän kuljetus/vuokrausmahdollisuudet) Vaikutushypoteeseja (tutkimusaiheita): Raideliikenteen ja vapaa-ajan palvelujen / matkailun kehittäminen on lisännyt alueen työpaikkoja xxxx kpl Lähielämän, kevyen liikenneverkon ja työpaikkaomavaraisuuden kehittyminen on vähentänyt liikennesuoritetta x% ja CO 2 /kasvihuonekaasupäästöjä y% Luovien alojen yrittäjiä on hakeutunut suurimmille asemille ja teollisuushistorialta vapautuvaan rakennuskantaan 19

2: Bussiliikenne max + TAVOITETTA TUKEVA KEHITYS 2: BUSSILIIKENNE MAX + lähiliikkumisen laatukäytävät Yhdyskuntarakentaminen omakotivaltaisempaa ja keskittyy lähemmäksi PKS:a. Muuten sama kuin edellä. Joukkoliikennekorridorit vt25/kt51, E18/kt110, vt2 säteettäiset joukkoliikennekorridorit PKS:n suuntaan: pikavuoroja vakioliikenteen roolien kehittäminen, liityntäpysäköinti liittymiin (kannustinjärjestelmä?) Bussi- ja raideliikenteen saumaton yhteistyö Rantaradan asemilla, aikatauluissa ja lipuissa Sisäisen joukkoliikenteen runkolinjat: vt25 ja Inkoo/Siuntio Lohja Nummi-Pusula Karkkila (palveluliikenne vaihtoliikenne) Lähiliikkumisen laatukäytävät Kevyen liikkumisen verkostojen kattavuus ja laatukäytävät myös taajamien välille ja kylien ympäristöön Pyöräpysäköinti, lippukannustimet ja matkaketjut (pyörän kuljetus/vuokrausmahdollisuudet) Vaikutushypoteeseja: Joukkoliikenteen matkaosuus ei kasva bussiliikenteellä raideliikenteen tasolle 1) matkustusmukavuuden ja 2) väljemmän rakenteen takia. 20

3: Nykytrendi max LÄHTÖTILANNE 3: NYKYTRENDI MAX Tarpeeksi isot investoinnit joukkoliikenteen kehittämiseen puuttuvat Tieverkkoa perusparannetaan pahimmissa kohdissa elinkeinoelämän ja liikenneturvallisuuden tarpeisiin Yhdyskuntarakentaminen omakotivaltaista Paine hajarakentamiseen kasvaa lähimpänä PKS:a ja palveluja entisestään harvan kunnan hanska pitää Kesämökkinen muuttuminen asunnoiksi voimistuu rannikolla. Joukkoliikennekorridoorit: Väljempi rakenne ja harventuva asukaskanta vaikeammin palveltavissa. Joukkoliikenne supistaa entisestään: vain pikavuoroja PKS:n suuntaan + koululaisille ja opiskelijoille ostettu liikennöinti. Lähiliikkumisen laatukäytävät: Kevyen liikkumisverkoston kehittämiseen ei löydy motiivia ja varoja, tehdään pieniä parannuksia lähinnä keskustoissa Vaikutushypoteeseja: Uudistumisen elinkeinovaikutukset jäävät toteutumatta Väestö polarisoituu niihin, joilla on varaa liikkua ja asua väljässä ympäristössä tai uusissa varakkaalle senioriväestölle kohdistetuissa kerrostaloissa, ja niihin, joiden on pakko asua peruskorjausta odottavassa kerrostaloympäristössä tai rapistuvissa omakotitaloissa Urbaanin elämän ympäristöt rapautuvat entisestään, palvelujen saavutettavuus heikkenee, parkkipaikkapaine rasittaa keskustoja Kaupan verkko harvenee: kaupan intressinä rakentaa liikennevirtojen varteen, keskustoissa suuntaudutaan vanhenevan väestön palveluihin 21

Yksinkertainen keskusverkko + liikennejärjestelmäkuva rakennemallivaihtoehdoista (tekeillä) 22

Priorisointia: LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Investoinnit: 1 Hanko-Karjaa-Hyvinkää radan sähköistäminen ja Lohjan asemanauha, jolta yhteys Nummelan asemaan (Hanko-Hyvinkääradalla ja Nummelan asemalla olisi olennainen merkitys seudun palveluyhteistyön liikkumisjärjestelmässä myös Karkkilan näkökulmasta) 2 Rantaradan perusparannus ja kantatie 51:n perusparannus välillä Vuohimäki- Sunnanvik 3 Länsiradan eli Espoo-Lohja kaupunkiradan rakentaminen 4 Inkoon pistorata 5 Esa-radan rakentaminen Toiminnan kehittäminen: 1 Olemassa olevien ratojen eli Rantaradan vuorotiheyden ja liityntäliikkumisen voimakas kehittäminen, lippuyhteistyö (myös pyöräilylle) 2 vt2:n, kt110, E18-tien, ja kt51/vt25 joukkoliikenteen ja pysäkkien saavutettavuuden kehittäminen, liityntäpysäköinti ja matkaketjut (myös pyöräilylle) 3 Pohjan kulttuuriaseman avaaminen selvitys? 23

Priorisointia - MAANKÄYTTÖ TAVOITE: Alueen makrorakenteen kaksivaiheinen kehittyminen: 1. Taajamien tiivistyminen ja kasvaminen tukien sisäistä ja ulkoista joukkoliikennettä. Samalla kaavoituksessa varaudutaan hankeselvityksissä esitettyjen asemien avaamiseen ja niiden vaikutusalueen pikkukaupunkimaiseen rakentamiseen. Yleiskaavat päivitetään raideliikenteen toteutumisen mukaan. 2. Raideliikenteen kehittyessä asemanseutujen tehokas rakentaminen ja uusien asemataajamien kehittäminen (radanvarsien nauhakaupunkikehitys) Mikrorakenteen kehittyminen: 1: Kaupunkitaajamien, maaseututaajamien ja maaseudun raja selkeytetään 2: Maaseututaajamat kehittyvät ja kasvavat omia erityispiirteitään vaalien tavoitteena palvelujen ylläpito, kevyen liikenneverkon kasvattaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen 24

LU : MALe - STRATEGIAN PÄÄLINJAT 1. PKS:n kasvun vaikutukset hallintaan aktiivisella maankäyttöpoliittisten keinojen käytöllä 2. Asemanseutujen laadukas toteutus lisää energiaviisasta rakennettua ympäristöä ja vähentää haja-asumiskysyntää 3. Lähielämän toimivuus, palvelut ja joukkoliikenteen käyttö tukemaan toisiaan 4. Elinkeinoelämän kysyntään vastataan entistä ennakoivammalla maapolitiikalla ja nopeammalla hallinnolla 5. Yhteistyökulttuurin kehittymiseen panostetaan, myös yhteisen tiedon tuottamisessa ja kehityksen seuraamisessa 25

LU : MALe - STRATEGIAN PÄÄLINJAT 1 1: PKS:n kasvun vaikutukset hallintaan aktiivisella maankäyttöpoliittisten keinojen käytöllä Olennaisimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät valmistuneiden ja käynnissä olevien liikennehankkeiden ja PKS:lta tulevan muuttopaineen hyödyntämiseen sekä tästä johtuvan hallitsemattoman kehityksen negatiivisten vaikutusten tunnistamiseen ja torjumiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat yhteiset linjaukset ja periaatteet sovitaan juuri valmistumisvaiheessa olevassa maankäyttöstrategiassa sekä sitä toteuttavissa maa- ja asuntopoliittisissa ohjelmissa. Kuntien kaavapotentiaalin parempi riittävyys ja erityisesti yleiskaavoituksen roolin kasvattaminen yhdessä MRL:n tarjoamien maanhankintavälineiden tietoisemman käytön kanssa ovat keskeisiä toteutuskeinoja, joiden käyttöä tehostetaan. 2: Asemanseutujen laadukas toteutus lisää energiaviisasta rakennettua ympäristöä ja vähentää haja-asumiskysyntää Asemanseutujen laadukkaat asunnot ja asuntoalueet vastaavat PKS:lta muuttavien tarpeisiin tarjoten lähellä olevat palvelut ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuden. Yhteisen maapoliittisen ohjelman yhdinhaaste on haja-asumisen ohjauskeinojen terävöittäminen, tietoisuuden lisääminen sen vaikutuksista poliittisella tasolla sekä haja-asumisen kanssa kilpailukykyisten taajamarakentamisvaihtoehtojen tarjoaminen. Nykyisten ja tavoiteltujen uusien asemanseutujen tiivistävä mutta laadukas rakentaminen on olennainen osa tätä strategiaa. 26

LU : MALe - STRATEGIAN PÄÄLINJAT 2 3: Lähielämän toimivuus, palvelut ja joukkoliikenteen käyttö tukemaan toisiaan Länsi-Uudenmaan rakennemallin toiminnallinen visio syntyy kahdesta elementistä: horisontaalista toiminnallisuudesta yli kuntarajojen ja vertikaalista toiminnallisuudesta arkielämän tasolta toiselle. Tämän tavoitteen saavuttamisessa olennaisia tekijöitä ovat palveluverkon säilyttäminen, lähiliikkumisen edistäminen ja raideliikenteen sekä joukkoliikennekorridoorien käytettävyyden parantaminen mm. liityntäpysäköinnin keinoin. Tavoitteena on myös tutkia muiden liikennepoliittisten keinojen vaikutuksia raideliikenteen käytön lisäämiseen jo nykytilanteessa. 4: Elinkeinoelämän kysyntään vastataan entistä ennakoivammalla maapolitiikalla ja nopeammalla hallinnolla Ajan henkeen vastaavat, edulliset asunnot, viihtyisät taajamat ja lapsiperheiden arkea helpottava palveluja liikkumisympäristö ovat olennainen kilpailuvaltti hyvien työntekijöiden ja yrittäjien houkuttelemisessa. Liikenneverkon, asemanseutujen ja kaupunkikeskustojen tarjoamat potentiaalit houkuttelevat yrityksiä ja hyödyttävät elinkeinoelämää vain, jos tontti- ja tilatarjonta on oikea-aikaista. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä kuntien kaavoitus- ja kiinteistötoimen ja elinkeinoelämän asiantuntijoiden välillä, tähän panostetaan. 5: Yhteistyökulttuurin kehittymiseen panostetaan, myös yhteisen tiedon tuottamisessa ja kehityksen seuraamisessa Kaiken taustalla on yhteistä tahtotilaa ja linjauksia tukevan suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin kasvattaminen niin kuntien sisäisessä yhteistyössä, kuntien välillä kuin yhteistyössä alueen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tavoite vaatii aikaa ja resursseja. Yhteistä tietopohjaa varten on tehty laaja YKRaineistoon pohjautuva analyysikartasto sekä kerätty yhteen kuntien kaavoitustilannetta kuvaavat kartat. 27

TAVOITTEISTA TEKOIHIN Tavoitellun tulevaisuuskuvan ja joukkoliikennettä tukevan rakennemallin toimivuus ja toteuttaminen edellyttävät (- hiomatta) TARVE Raideliikenteen yhteiset kannattavuusperustelut koko seudulle liikennepoliittisten keinojen ja päästövähennystavoitteiden näkökulmasta keskusta-asumisen tekemistä houkuttelevaksi sekä senioreille, perheille että nuorille aikuisille kaupallisen palveluverkon toimialakohtaisten elinehtojen tunnistamista ja ostovoiman lisäämistä julkisten palvelujen tarpeen parempaa ennakointia tilastoja ja paikkatietoanalyysejä hyödyntäen Toteutus parantamalla uustuotannon hintahallintaa, lisäämällä vuokraasuntoja ja monipuolistamalla asuntotuotantoa maankäyttöä tehostamalla tavoitteena toimialakohtaiset palvelulupaukset Toteuttajat ja vetäjät sisäisen joukkoliikenteen innovatiivista, operaattoriyhteistyötä parantavaa kehityssuunnitelmaa kevyen liikkumisverkoston palvelujen saavutettavuutta ja matkailua edistävää verkostosuunnitelmaa ja investointirahoituksen hankkimista eri tahoilta sisäisen liikenneverkon sujuvuuden ja turvallisuuden lisäämistä: auditointi, parannussuunnitelma ja toteutusohjelma - Entä väylien opasteet ja palvelukonseptit pitäisikö nostaa omaksi kohdakseen? 28

KONKREETTISET YHTEISTYÖKOHTEET JA TOIMET: Yhteistyötarpeen taustalla on toiminnallinen suuntautuminen 1. Mihin taajamat suuntautuvat? Puuttuvat yhteistyökohteet: Kirkkonummi, Vihti Toiminnallinen vuorovaikutus Länsi-Uudenmaan lounas- ja koillisosien välillä heikkoa: Hanko on aina kasvanut itsenäisenä ja omavaraisena, kaukana, väki vähenee, ei haja-asumista, ylimaakunnalliset ja kansainväliset yhteydet, tukee raideliikennettä (kehä V ja rantarata) Raasepori: kolme uutta keskusta yhdistävä kaupunki katsoo merelle ja suuntautuu rantaradan kehittämiseen 2. Kuntien välistä yhteistyötä vaativat kohteet 1. Kela/Vuohimäki uusi asema (Siuntio Kirkkonummi) 2. E18-liittymän kehittäminen (Lohja Vihti) 3. Saukkolan liittymän ja mt 110:n välisen alueen yrityspotentiaali (Lohja Nummi- Pusula) 4. E18-tien palvelujen kehittäminen (Varsinais-Suomi-Salo-Lohja-Nummi-Pusula-Vihti) Lisää kuntakierrosmuistioista 3. Tarkastettavia kaavoja Sammatin osayleiskaava Raaseporin yleiskaavoituksen kattavuus ja ajantasaisuus Inkoon kaavoituskulttuuri ja kaavavarannon riittävyys 29

TAUSTALLA Kuntien strategiat Taajamien kehitystavoitteet Yhteyksien nykytilanne Erityispotentiaalien hyödyntäminen: Vesistöjen läheisyys Logistiikka ja luovat alat Mitoituslähtökohdat ja skenaariot löytyvät asuntopoliittisesta ohjelmasta. 30

KUNTIEN STRATEGIAT 1 Siuntio Karkkila 1. Kuntakeskuksen väestöpohjan ja palvelurakenteen vahvistaminen 2. Störsvikin asuntoalueen ja vapaa-ajankeskuksen kehittäminen 3. Sunnanvikin yritysalueen kehittäminen, konseptiin yhdistetään työ asuminen vapaa-aika 4. Hajarakentamisen hillintä 5. Kehityskäytävät -rantarata, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat : Kuntakeskus,Kela, Vuohimäki -kantatie 51, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat : Vuohimäki, Sunnanvik, Störsvik 1. Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki, jossa yhdistyvät sekä kaupunkimaiset että maaseutumaiset piirteet 2. Tiivis kaupunkirakenne, jossa liikutaan pääasiassa jalan ja polkupyörällä 3. Elinkeino-omavaraisuuden nostaminen palveluja kehittämällä 4. Onnistumisen avaimet: - Asukasmäärän hallittu kasvu - Kaupunkimaisen keskustan ja joukkoliikenteen kehittäminen Ennakoiva ja ohjaava kaavoitus ja maapolitiikka Ympäristöarvot Nummi-Pusula Lohja 1. Maaseutumainen ja viihtyisä, laadukkaan asuinympäristön kunta 2. Hyödynnetään erinomainen sijainti osana metropolialuetta 3. Maankäytön suunnittelulla mahdollistetaan E18-tien, mt 110:n ja VT2:n hyödyntäminen elinkeinoelämän näkökulmasta 4. Kunta toimii aktiivisesti saadakseen tulomuuton kautta asukkaita 5. Kasvu pyritään pitämään hallittuna 1. Länsiradan edunvalvonta ja rakentamisen edellyttämä kaavoitus 2. Energiatehokkaan kaavoituksen toteuttaminen rakenteessa ja rakentamisessa 3. Joukkoliikenteen tukeminen kaavoituksen keinoin 4. Kevyen liikenteen reittien kehittäminen 5. Haja-rakentamisen ohjaaminen taajamiin 6. Länsi-Uudenmaan kaupallisen keskittymän aseman säilyttäminen ja sen kehittäminen 31