Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008
Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi tuottajavastuun koskemaan myös henkilö- aj pakettiautoja sekä eräitä erikoisautoja. Tuottajavastuun mukaan auton valmistaja tai maahantuoja vastaa romuautojen kierrätyksen, uudelleenkäytön ja jätehuollon järjestämisestä sekä näistä aiheutuvista kustannuksista. uaton voi romuttaa ainoastaan auton virallinen omistaja. alin mukaan auton viimeisen omistajan on toimitettava auto tuottajavastuun piiriin kuuluvaan viralliseen vastaanottopisteeseen. Auton luovuttaminen kierrätykseen ja rekisteristä poisto ovat kuluttajalle maksuttomia. Ajoneuvon viimeinen omistaja saa itselleen romutustodistuksen, jolla hän voi varmistua siitä, että ajoneuvo on toimitettu lain mukaisesti käsittelyyn.
Romutustodistus Rekisteristä poiston yhteydessä omistajalle annetaan romutustodistus. Tietojärjestelmästä äl htee tieto vakuutusyhtiölle vakuutuksen katkaisemista varten sekä Ajoneuvohallintokeskukseen verojen päättämistä varten. Romutusta varten tarvitaan auton asiapaperit. Kun auto on poistettu rekisteristä, se on siirtynyt kierrätysjärjestelmään, eikä sitä voi enää uudelleen rekisteröidä.
Autojen valmistajat ja maahantuojat ovat tuottajavastuun mukaisesti luoneet Suomeen kattavan kierrätysjärjestelmän utottajayhteisö Suomen Autokierrätys Oy hoitaa autojen valmistajien ja maahantuojien puolesta henkilö- aj pakettiautojen kierrätystä Suomessa usomen Autokierrätys Oy:n sopimussuhteiset kierrätysoperaattorit ovat Stena Metalli Oy ja Kuusakoski Oy. Romuautojen viralliset vastaanottopisteet ovat joko kierrätysoperaattoreiden omistamia tai niiden yhteistyökumppaneita kuten autopurkamoja. Viralliset vastaanottopisteet ja esikäsittelylaitokset ovat panostaneet osaamiseensa sekä tarvittaviin tiloihin ja laitteisiin voidakseen käsitellä romuautoja asianmukaisesti. Ne raportoivat toiminnastaan säännöllisesti ja kehittävät toiminnan laatua osana laajempaa verkostoa. Kaikilta romuautojen käsittelijöiltä edellytetään ympäristölupaa
Valvonta jaluvat uatojen kierrätystä koskevan tuottajavastuulainsäädännön toteutumista valvoo valtakunnallisesti Pirkanmaan ympäristökeskus, joka pitää yllä myös tuottajatiedostoa. ormuautojen vastaanottopisteille ympäristöluvan myöntää kunta. Murskaamot ja esikäsittelylaitokset hakevat ympäristölupaa sijaintipaikkansa alueelliselta ympäristökeskukselta.
Romuauton hyötykäyttövaatimukset 2006 uudelleenkäyttö ja hyötykäyttö > 85 % (1 Loppusijoittaminen kaatopaikalle < 15 % 2015 uudelleenkäyttö ja hyötykäyttö > 95 % (2 Loppusijoittaminen kaatopaikalle < 5 % (1 josta uudelleenkäytönjakie rrätyksen osuusvähintään 80%, energiahyödyntämisen osuusenintään 5 %. (2 josta uudelleenkäytönjakie rrätyksen osuusvähintään 85%, energiahyödyntämisen osuusenintään 10 %.
Järjestelmä
Suomen Autokierrätys Oy:n romuautojen vastaanottopisteet usomen Autokierrätys Oy 224 kpl umrskaamoja 5 kpl Stena Metalli Oy 1 Po r i Kuusakoski OY 4 Va n t a a He i n o l a Kuopio Lapua isläksi asioimispisteinä A-katsastuksen sekä K1-katsastajien toimipisteet onin 210 kpl
Käytännössä suomalainen romuauto on masentava ilmestys. usomalainen loppuun ajettu romuauto on 18,3 v. ikäinen, ruosteinen ja isopäästöinen LEV auton arvo on sen materiaalisisällössä änistä ELV autoista voidaan hyödyntää käytännössän. 10 osaa. avrsinaiset uudelleenkäyttöön tarkoitetut kierrätysosat puretaan uudemmista (alle 10 v.) kolari- at i tuontiautoista
Esikäsittely
Romuajoneuvoista poistetaan nesteet, jotka varastoidaan erillisiin ongelmajätekontteihin
Esikäsittelyssä autoista poistetaan osia uudelleenkäyttöön kysynnän mukaan
Murskaamo (autopaloittamo)
Murskainlaitos Stena Metalli Oy, Pori
Ongelmia riittää edelleen nogelmana on ns. harmaat toimijat, jotka keräilevät romuautot sekä muutakin romua ilman lupia Lehti-ilmoittelua, Noudetaan romut pihalta, maksetaan 15 romuautoista rpe-paid liittymä, yrittäjä tuntematon. Ei aina toimipistettä evrot ym. jäävät maksamatta ormut kuivataan (jos kuivataan) soramonttuihin ym. erkisteristäpoisto äj ä tekemättä Murskaamojen kesäkuussa aloittama ryhtiliike karsii alalta pois harmaita yrittäjiä
Kadoksissa on vieläkin vuosittain (koko maassa): Moottoriöljyjä 120 000 l avihdeöljyjä 40 000 l äjähdytysnestettä 120 000 l ajrrunestettä 4 000 l yhödyntämiskelpoisia osia 400 000 kpl ormutustodistuksia tekemättä 40 000 kpl
Tuottajavastuu Tuottajavastuu tulee lisääntymään Tuottajavastuu kattaa nyt jo Pakkaukset 9tuottajayhteisöä (ty) 18 tuottajaa Juomapakkausten palautusjärjestelmät 13 palautusjärjestelmän ylläpitäjää (joista neljään järjestelmään voi liittyä) Keräyspaperi 2tuottajayhteisöä Romurenkaat 2tuottajayhteisöä Romuajoneuvot 2tuottajayhteisöä Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu 5tuottajayhteisöä 83 tuottajaa
Materiaalien kierrätys, yleensä äjtemateriaalien arvo on noussut viime vuosina (pois lukien nykytilanne) Kierrätysteknologia kehittyy kaikilla alueilla Kierrätys useimmiten halvempaa (ja osin helpompaakin) kuin uuden raaka-aineen hankinta Kierrätys ja energiahyödyntäminen täydentävät toisiaan Pääasia on ettei hyödyntämiskelpoista jätettä haudattaisi maahan (kaatopaikkasijoitus)
JÄTEALAN MEGATRENDIT JA HAASTEET EUROOPASSA TEKES; Streams -yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa - teknologiaohjelma Merkittävimpiä jätehuollon megatrendejä ovat: Turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden tutkimuskeskus 1. jätehuollon kustannusten ja jätteiden taloudellisen merkityksen kansainvälinen kasvu, 2. lainsäädännön jätehuollolle aiheuttamien paineiden kasvu sekä 3. materiaali- ja tuoteryhmäkohtaisen jätteen hyödyntämisen yleistyminen 4. suljettujen kiertojen kehittyminen 5. jätehuollon nykyisten (monopoli)rakenteiden muuttuminen http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/ohjelmaportaali/ohjelmat/streams/fi/dokumenttiarkisto/viestinta_ja_aktivointi/julkaisut/megatrendit-euroopassa.pdf
Jätealan visio 2015 ja 2025 uvoteen 2015 mennessä suomalaiset jätealan yritykset ovat integroituneet olennaiseksi osaksi Euroopan jätehuoltoklusteria, joka on vahva toimija jätteen kuljetuksen, käsittelyn ja turvallisen loppusijoituksen globaalissa logistiikassa ja teknologiassa. uvonna 2025 toimii 50% Suomen kansantaloudesta suljettuna kiertona siten, että jätehuoltoja ympäristöalan yritykset sekä muu teollisuus ja kauppa yms. kansantalouden yksityiset ja julkiset toimijat muodostavat ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän, tehokkaan ja logistisen kokonaisuuden