Kyrönjoki työryhmä

Samankaltaiset tiedostot
Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Ajankohtaista maatalous- ja ilmastopolitiikkaa. OPAL- Life Tampere Birgitta Vainio-Mattila

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

CAP Eerikki Viljanen

CAP27 uudistus: Yleiskatsaus. MMM/EUKA Kari Valonen

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola Maaseutu-työryhmän kokous 5.11.

CAP27 uudistus xx MMM

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

ProAgria Maitovalmennus

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä?

Maaseudun kehittämisohjelma

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Miten tästä eteenpäin? CAP-työryhmien vetäjät Minna-Mari Kaila, Taina Vesanto ja Anna-Leena Miettinen

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä neuvonta osana ohjelmaa

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Ympäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

CAP Juha Lappalainen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Ympäristökorvauksen muutostarve vuonna 2020

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Rakennetukien kesäpäivät 2018 MMM:n ajankohtaiset. Mika Saari, Sanna Koivumäki

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Maaseudun kehittämisohjelma

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma : MAATILOJEN NEUVONTA

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Tuleva ohjelmakausi Katselmus tulevasta ympäristökorvausjärjestelmästä. RaHa-seminaari tiistaina Johan Åberg / MTK

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

30 vuotta maaseudun yritysrahoitusta Maaseudun yritysrahoituksen tulevaisuus Juhlaseminaari Lahden Sibelius-talolla

LUONNONHAITTA- KORVAUS

Maatalouden ympäristövaikutukset maahan, veteen ja ilmaan saavutuksia

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela , sirkku.koskela@proagria.fi

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

Maaseudun kehittämisohjelman muutosesitys

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

Tuki neuvontapalveluiden hyödyntämiseen (koodi M02.1)

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Luomun kasvuskenaariot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020

CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Arvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Transkriptio:

Kyrönjoki työryhmä CAP27 suunnitelma (2021 2027) 04.03.2019 Pekka Länsivierto

CAP-toimenpiteet yleistä Ympäristö- ja ilmastonäkökulmaa vahvistettaisiin Jäsenmaille pakollinen I pilarin ekojärjestelmä (viljelijälle vapaaehtoinen osallistua) Ehdollisuuden järjestelmä korvaisi nykyiset täydentävät ehdot ja viherryttämistuen. Siihen kuuluisi nykyistä enemmän ilmasto- ja ympäristövaatimuksia, kuten turvemaiden asianmukainen suojelu, viljelykierto, paljaan maan kielto herkkinä aikoina ja ravinnetyökalu 40 % CAP-rahoituksen kokonaisuudesta pitäisi olla ilmastosidonnaista ja 30 % II pilarin määrärahoista ympäristö- ja ilmastosidonnaista Vientitukia koskevat säännöt poistettaisiin markkinajärjestelyasetuksesta. Lisätietoja: https://mmm.fi/cap27 (katso myös Reijo Karhisen raportti Uusi alku) 2

Komission valmistelemat 9 tavoitetta CAPuudistukselle 3

Nykyisen CAP:in toimet eroosion estoon ja kasvipeitteisyyden edistämiseen 1/2 Täydentävät ehdot: Sängen polttokielto Viljellyn maatalousmaan hoito Viljelemättömän pellon kasvipeitteisyysvaatimus(hoidetun) Pientareet Viherryttäminen: EFA-kesannot (Etelä-Suomessa) Pysyvät nurmet (luonnonlaitumet ja yli 5v (6) nurmella olleet) Viljelyn monipuolistaminen (kahden kasvin vaatimus, meillä)

Ympäristökorvaukset Nykyisen CAP:in toimet eroosion estoon ja kasvipeitteisyyden edistämiseen 2/2 Suojakaistat vesistöjen varrella Suojavyöhykkeet (24 000 ha) Monivuotiset ympäristönhoitonurmet (2 700 ha) Luonnonhoitopeltonurmet (68 000 ha) Monimuotoisuuspellot (24 000 ha) Kerääjäkasvit (110 000 ha) Talviaikainen kasvipeitteisyys (1 441 000 ha) Puutarhakasvien kattaminen (4 300 ha) Hankkeet Koulutus ja tiedonvälitys Investoinnit Salaojitus / säätösalaojitus Ei-tuotannolliset (kosteikot) Neuvonta (Neuvo); Ruokavirasto valitsee neuvojia kahdeksasta eri aihepiiristä: Energia, Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia, Luonnonmukainen tuotanto, Maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen,tuotantoeläimet Ympäristö tarkista 5.3.2019 mitä muuttuu valmistelun edetessä

CAP27-uudistus ja valmistelusta Komission esitys! EU-tasolla määritellään isot tavoitteet ja yhteinen viitekehys sekä EU-minimivaatimukset. Jäsenmaalle enemmän valtaa tukikokonaisuutensa sisällöstä, valvonnasta ja seurannasta. => Jäsenmaakohtainen strateginen suunnitelma CAP:in tavoitteista, tuloksista ja toimenpiteistä (kattaa molemmat pilarit) Komissio hyväksyy suunnitelman ja seuraa jäsenmaiden tavoitteiden saavuttamista. Toimeenpanomallin muuttuminen lisää kansallista säädöstarvetta

Kansallinen valmistelu: ilmasto- ja ympäristöaiheisia työpajoja Eroosionesto ja kasvipeitteisyyden edistäminen Maaperästä ja vesitaloudesta huolehtiminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen sekä ilmanlaadun parantaminen Ravinteiden käytöstä huolehtiminen maataloustuotannossa Kasvinsuojelusta huolehtiminen maataloustuotannossa Maatalousluonnon monimuotoisuuden edistäminen Geenivarojen suojelu ja käytön edistäminen Myös muissa työpajoissa pohditaan läpileikkaavasti ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista, mm. maatalouden investointien edistämistä ja osaamisen kehittämistä koskevissa työpajoissa Muut maaseudun kehittämisen toimet ympäristö- ja ilmastotavoitteiden edistämiseen. (Tarveanalyysin perusteella tulee laadittavaksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukainen valikoima erilaisia ympäristöilmastotoimenpiteitä. tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä 5.3.2019

Elinkelpoinen maatila Elinkelpoista maatilaa koskevan erityistavoitteen kannalta keskeisenä Suomen lähtökohtana on kotimaisen ruuan alkutuotannon kannattavuuden turvaaminen. Kun tuotannon perusedellytykset ovat kunnossa, on tuotannossa mahdollista saavuttaa myös muita keskeisiä alkutuotantoon liittyviä tavoitteita (ympäristö- ja ilmastovaikutukset, eettisyys ja eläinten hyvinvointi, puhtaat ja turvalliset raaka-aineet jne.). kuluttajat haluavat ruualta elämyksellisyyttä, jota tuotetaan muun muassa tarinallistamalla ruuan ketju kuluttajalle. Maatalouden tuottamia ekologisia palveluita. Lisäksi alkutuotannon pitkäjänteinen kehittäminen ja tulevaisuuteen investoiminen sekä jatkuvuuden turvaaminen (sukupolvenvaihdokset) edellyttävät ensin kohtuullista ja suhteellisen vakaata tuotannon peruskannattavuuden tasoa. Ilman yhteisen maatalouspolitiikan tukia ja niitä täydentäviä kansallisia tukia sekä maatalouden rakenteen kehittämistä maatalous ei voi säilyä Suomessa. Koko elintarvikeketjun kannalta on keskeistä, että aktiivista maataloustuotantoa harjoittavien tilojen toimintaedellytykset turvataan. Uusien yrittäjien vähäinen kiinnostus maataloutta kohtaan tuo esille sen, että maatalous ei ole kannattava elinkeino koko maassa tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä 5.3.2019

Uusinta tutkimustietoa ja innovaatioita Yhteistyön kohteena ovat myös maatalouden ravinnepäästöt Itämeren valuma-alueella ja ravinteiden kierrätys, mikä tukee myös EU:n Itämeristrategian tavoitteita. (media tuottaa negatiivisia mielikuvia). Vaikka investoinnin lähtökohta usein onkin kilpailukyvyn parantaminen, se samalla parantaa myös eläinten hyvinvointia ja ympäristön tilaa. Erilaiset ympäristön tilan seurannat, täsmäviljelyn teknologian kehittäminen ja laaja käytäntöön ottaminen, sekä tuotantopanosten käyttäjien ja tuotteiden markkinoinnin uudenlainen yhteistyö avaavat uusia mahdollisuuksia parantaa kannattavuutta, lisätä resurssitehokkuutta sekä vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. erilaisten materiaalien ja prosessien sivuvirtojen hyödyntämistä tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä 5.3.2019

Sopeutuminen kestävä kehitys Mahdollisuudet Uhat Ilmastonmuutoksen myötä kasvinviljelyn vaihtoehdot laajenevat ja monipuolistuvat Kestävästi hoidettu peltomaa parantaa satotasoja, uuden teknologian hyödyntäminen tehostaa tuotanto-panosten käyttöä. Monipuoliset viljelykierrot, erilaiset maanparannusaineet lisäävät maaperän hiilen määrää ja parantavat peltomaan rakennetta Maaseudun elinvoimaisuuden väheneminen syventää entisestään kielteisten vaikutusten kierrettä. Ympäristövaatimukset lisäävät tilojen kustannuksia ja tuotantoriskejä sekä heikentävät tilojen kannattavuutta. Turvemaiden suojelutoimet ja viljasuomi toimenpiteet asettavat eri alueilla sijaitsevat tilat eriarvoiseen asemaan tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä 5.3.2019

CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötoimet (tavoitteet) Edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa; Edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman tehokasta hoitoa; Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia.

Cap taustalta Riskejä lisäävät markkinatilanteen lisäksi ilmaston muutoksen mukanaan tuomat haasteet kuten äärevät sääilmiöt, muutokset sadannassa sekä kasvukauden pituudessa, lämpösummassa Riskien hallintaan liittyy sekä agronomisia toimia että tilan toimintaan liittyviä valintoja ja uudenlaisia yhteistyökäytäntöjä Ympäristö neuvonta Keskiöön nousee johtamisen kehittäminen sekä viljelijöiden tieto-taidon lisääminen läpileikkaavana teemana tässä on resurssitehokkuuden lisääminen kiertotalouden ja yhteistyön keinoin

Hillintä ( ilmastonmuutos ) Perustana kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ovat YK:n ilmastosopimus, EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet, kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2030, vuonna 2017 annettu ilmastolain mukainen keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma (KAISU) sekä ilmastolaki Maataloutta koskevat toimet KAISU-suunnitelmassa koskevat eloperäisten maiden viljelyä monivuotisesti kasvipeitteisesti, pohjaveden pinnan nostamista eloperäisillä mailla säätösalaojituksen avulla, eloperäisten maiden metsittämistä ja kosteikkometsittämistä ja biokaasutuotannon edistämistä. Tavoitteet toimenpiteiden laajuudelle vuoteen 2030.

viljely- ja ojitusteknisiä menetelmiä kehittämällä Turvemaiden päästöjen hillintää voidaan edistää vähentämällä maiden muokkaamista ja viljelemällä monivuotisia kasveja, ympärivuotisesta kasvipeitteisyydestä huolehtimalla tai hyvin kosteassa viihtyvien erikoiskasvien viljelyllä. Turvepeltojen tuotantokunto tulee säilyttää, koska turvepelloilla on merkitys maataloustuotannossa tietyillä tuotantosuunnilla ja alueilla. Maatalouskäytössä olleen turvemaan ennallistaminen luonnontilaiseksi vesipintaa nostamalla saattaisi muuttaa pellon hiilinieluksi ajan myötä, mutta riskinä ovat isot ravinnehuuhtoumat vesistöihin. Tästä syystä turvemaiden ennallistamistoimet on järkevintä kohdistaa muuhun kuin aktiivikäytössä olevaan maatalousmaahan. tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä 5.3.2019

Ilmastonmuutoksesta selviämiseen tarvitaan Maatilan hyvää johtamista riskien hallintaa Tarkoituksenmukainen suojelu Veden hallintaa peruskuivatus ja salaojitus - ojitusyhteistyö maatalous- ja metsätalousmaankäyttö -veden kulun hidastaminen (luonnonmukainen ojitus, kosteikot, säätösalaojitus) Monipuolisia viljelykiertoja, tällä hetkellä viljelykierrot vilja-suomessa ovat erittäin yksipuolisia uusia kasvilajeja ja lajikkeita on mahdollista ottaa käyttöön Maan rakenteen itse tuhonneita tuetaan! (Itämeriraha) Uusia kasvilajikkeita pitää jalostaa Suomessa (jalostus toteutetaan kansallisesti/kaupallisesti) tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä 5.3.2019

Vesi, maaperä Vesien tilan parantaminen - Vesipuitedirektiivi vesienhoito- ja merenhoitosuunnitelmat Maaperällä ei omaa säädöstöä Ilmanlaatu kv. sopimukset EU. Päästökattodirektiivi - kansallinen ilmansuojeluohjelma maatalouden ammoniakkitoimenpideohjelma Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja turvaaminen edellyttävät maataloudelta erityisesti ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä maaperän happamuudesta aiheutuvan kuormituksen vähentämistä. Maatalouden lisäksi muidenkin toimialojen tulee tunnustaa kuormituksensa ja ryhtyä vähentämistoimenpiteisiin! Maatalouden vesistöihin aiheuttamiseksi lasketun hajakuormituksen hallinta edellyttää laajaa ja monipuolista keinovalikoimaa sekä peltomaalla, lannankäsittelyssä, vesistöjen varsilla että vesistöissä.

Vesi ja maaperä Kasvien tarpeen mukainen lannoitus, (ystävällisempää kuin ympin mukainen Suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla eroosion esto vs. liukoinen fosfori Talviaikainen (ympärivuotinen) kasvipeitteisyys (savimaat ongelma) Kerääjä ja aluskasvit hyviä kokemuksia, myös ilmastonmuutoksen hillintäkeino Maaperän rakenne tiivistyminen haittaa kasvien kasvua ja vähentää muiden toimien positiivisia vaikutuksia Vesien hallinta pellon vesitalous kaiken perusta - ojitusvelka luonnonmukaiset uomat tärkeä virtaushuippukeino Rakennekalkki, kuitu, (kipsi), tulevat nyt ohjelman ulkopuolelta (YM) Orgaanisen aineksen lisäys maaperän rakenne, ravinteiden kierto, orgaaniset puhtaat lannoitevalmisteet Otetaanko mukaan suunnitelmaan?

Ravinnetaseiden parantaminen ja ravinnehuuhtoumien ehkäiseminen Vesistöön joutuneiden ravinteiden kulkua on tarpeen hidastaa ja ravinteita poistaa muokkaamalla uomien rakennetta luonnontilaisemmaksi sekä perustamalla ja hoitamalla kosteikkoja ja rakentamalla pohjapatoja soveltuviin kohteisiin. Vanhoja valtaojia perattaessa on perusteltua palauttaa niitä luonnonmukaisiksi vaarantamatta kuitenkaan peltojen vesitaloutta. Suojavyöhykkeet, kosteikot, kaksitasouomat ja altaat ovat oleellinen osa luonnonmukaista uomaverkostoa. Luonnonmukaiset uomat ja kosteikot sekä pellon toimiva vesitalous ovat tarpeen myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. Peltomaan kasvukunnon ylläpitäminen ja peltomaan tiivistymisen ehkäiseminen vaativat pellon kantavuuden varmistamisen ja liiallisen veden poistamisen kuivatusalueelta. Salaojituksessa voidaan tarvittaessa soveltaa säätösalaojitusta ja säätökastelujärjestelmiä. tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä 5.3.2019

CAP:n ilmasto- ja ympäristötoimet 3 2 Neuvontapalvelut Osaamisen siirto Nykyisin Innovaatiot Yhteistyö Vaatimustaso Komission ehdotus II pilarin ilmastoja ympäristötoimet I pilarin ekojärjestelmät + II pilarin ilmasto- ja ympäristötoimet I pilarin viherryttämistuki Täydentävät ehdot Ehdollisuus

Kestävän kehityksen edistäminen ja luonnonvarojen (kuten vedet, maaperä ja ilma) tehokas hoito Vahvuudet Runsaat luonnonvarat, puhdas ilma ja maaperä,valtaosa järvistä ja joista on hyvässä tai erinomaisessa tilassa, pinta- ja pohjavesien nitraattipitoisuudet ovat matalia. - Ekosysteemipalveluita tuottava luontoympäristö,maisemat, retkeilyalueet, jokamiehenoikeudet, puhdas ilma ja vesi, väljyys, turvallisuus,hiljaisuus, kauneus - Tilat osallistuvat laajasti ja monipuolisesti vapaaehtoisiin ympäristötoimenpiteisiin. tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä 5.3.2019 Heikkoudet, uhat Asenteellisesti maatalous on ongelma eikä ratkaisu! Maataloudesta peräisin oleva ravinnekuormitus on yksi suurimmista vesiympäristöön kohdistuvista paineista. - Vesien tilan parantaminen vaatii yhä merkittäviä toimenpiteitä, ja tuotannon alueellinen keskittyminen voi jatkossa lisätä ympäristöhaittojen riskiä. - Maatalouden heikko kannattavuus rajoittaa ja hidastaa tilatason ympäristötoimenpiteitä. -Ympäristöllisen kestävyyden parantamiseksi tehtävät toimenpiteet voivat olla ristiriidassa kannattavuuden parantamisen ja rakennekehityksen edistämisen kanssa. - Pienvesien tilasta ei ole riittävästi tietoa, mikä vaikeuttaa toimenpiteiden kohdentamista.

Ehdollisuus On EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien ja osarahoittamien maaseudun kehittämisen viljelijäkorvausten täysimääräisen saamisen ehtona Tarkoituksena 1)edistää kestävää maataloutta tekemällä tuensaajat tietoisemmiksi vaatimuksista 2)saada CAP vastaamaan paremmin yhteiskunnan odotuksiin Koostuu edelleen 1)hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (GAEC), jotka jäsenvaltio määrittelee EU-asetuksessa säädetyn perusteella 2)lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR), jotka ovat ympäristöä, kansanterveyttä, kasvien terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia unionin lainsäädännön vaatimuksia

Vahvistettu ehdollisuus Suuri osa vaatimuksista ennallaan Poistettaisiin mm. viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisen vaatimus (meillä C-alueella kaksi kasvia) Osa vaatimuksista muutettuna, mm. ekologisen alan sijaan vähimmäisosuus ei-tuotannollisia aloja (esim. lintujen pesintä pensaikko) Uusia vaatimuksia mm. eläintaudeista ilmoittaminen sekä erityisesti ilmasto- ja ympäristötoimien vahvistamiseen: Turvemaiden ja kosteikkojen asianmukainen suojelu Paljaan maan kielto herkkinä aikoina Ravinteiden kestävän käytön työkalu Viljelykierto Vesipuitedirektiivistä ja torjunta-ainedirektiivistä tietyt artiklat Vahvistettu ehdollisuus~ sisältäisi enemmän ja vaativampia vaatimuksia kuin täydentävät ehdot ja viherryttämistuki yhteensä tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä 5.3.2019

Ilmastoon ja ympäristöön liittyvät ehdollisuuden vaatimukset

Ehdollisuus VESI [GAEC4] suojavyöhykkeiden perustaminen vesiväylien varrelle! Jokien suojaaminen saasteilta ja valumilta Maaperä [GAEC 6,7,8] Maanmuokkauksen hallinnointi maaperän köyhtymisvaaran pienentämiseksi. Kasvipeitteisyys. Viljelykierto. Maanhoito, eroosion rajoittamiseksi Maaperän suojelu talvella Maaperän potentiaalin säilyttäminen Luonnon monimuotoisuus ja maisemat [SMR 3,4] Suojelu ja laatu Natura 2000 alueiden (luontotyyppien suojelu)

Ekojärjestelmä I pilari Uusi suorien tukien ilmasto- ja ympäristöjärjestelmä = ns. ekojärjestelmä Jäsenvaltioille pakollinen, viljelijöille vapaaehtoinen Jäsenvaltio laatii luettelon ekojärjestelmään sisältyvistä ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisista maatalouskäytännöistä Tuki voitaisiin myöntää sitoumuksista, jotka menevät pidemmälle kuin ehdollisuuden vaatimukset (GAEC:t ja SMR:t) menevät pidemmälle kuin lannoitteiden ja kasvisuojeluaineiden käyttöä sekä eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset menevät pidemmälle kuin muut kansallisessa ja unionin lainsäädännössä vahvistetut pakolliset vaatimukset menevät pidemmälle kuin maatalousmaan säilyttämistä koskevat vaatimukset eroavat II pilarin ympäristö- ja ilmastositoumuksista

II pilarin toimenpiteet Ympäristötoimenpiteiden valinta CAP-suunnitelmaan tulee perustua tunnistettuun tarpeeseen. EU:n ja kansalliset strategiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet sekä toimintaohjelmat tulee ottaa huomioon. Toimenpiteille asetetaan tavoitteet, joita seurataan vuosittain. II pilarin ympäristötoimenpiteitä voi toteuttaa, pinta-alaperusteisina hoitositoumuksina, investointeina, erilaisina hankkeina tai neuvontana. Hoitositoumusten ympäristö- ja ilmastositoumukset ja neuvonta ympäristöasioissa on jäsenvaltiolle pakollisia, tuensaajille vapaaehtoisia. CAP-kokonaisuus ei saisi olla ympäristötavoitteiltaan aiempaa alemmalla tasolla, vaikka kokonaisrahoitus molemmissa pilareissa alenee ja tilojen taloustilanne on heikko. Miten osoitetaan, että on ylemmällä tasolla

II pilarin hoitositoumukset Sitoumusten ehtojen on oltava erilaisia kuin suorien tukien ympäristö- ilmastojärjestelmän (ekojärjestelmä) vaatimukset. Jäsenvaltion on korvattava hoitositoumuksista aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset sekä tarvittaessa myös transaktiokustannukset. Näin myös tulosperusteisten toimien osalta. Ympäristö-ilmastotoimenpiteiden ja luonnonmukaisen tuotannon toimenpiteiden korvaus tulee määrittää hehtaariperusteisesti Tukea voidaan myöntää myös eräiden lakisääteisten vaatimusten aiheuttamaan haittaan liittyen vesipuitedirektiiviin tai Naturaan. Jäsenmaan on tarjottava neuvontaa useasta eri ympäristöteemasta

CAP-valmistelun tilannekatsaus 15.2.2019 tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä 5.3.2019

Kiitos! Lisätietoja: https://mmm.fi/cap27 TÄMÄ ON SYKSYISTÄ PELTOA