Lounea Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu

Päätös 1 (47) Dnro: 29.4.2015 40/962/2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6 24100 Salo Lounea Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Yritys, jota päätös koskee Lounea Oy 1 2 Toimenpidepyynnön tekijä 3 Päätös Elisa Oyj Viestintävirasto katsoo, että Lounea Oy:n ("Lounea") perimät metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnat eivät ole sille 3.12.2012 annetun HMV-päätöksen (dnro 74/934/2012) ja tietoyhteiskuntakaaren tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneita. Viestintävirasto velvoittaa Lounean muuttamaan kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta lukien tilaajayhteyksien ja rinnakkaisyhteyksien kuukausi- ja kytkentämaksut kustannussuuntautuneelle tasolle. Tilaajayhteyden ja rinnakkaisyhteyden kuukausi- ja kytkentämaksut eivät saa ylittää tässä päätöksessä tietoyhteiskuntakaaren 73 :n mukaisesti määriteltyjä enimmäismääriä. Viestintävirasto päättää, että Lounean perimät metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnat eivät saa ylittää alla mainittuja euromääriä: Metallijohdintilaajayhteyden kuukausivuokra ei saa ylittää 10,70 euroa. Metallijohdintilaajayhteyden kytkentämaksu ei saa ylittää 85,00 euroa ja rinnakkaisyhteyden kytkentämaksu ei saa ylittää 57,00 euroa. 1 Aiemmalta nimeltään SSP Yhtiöt Oy. HMV-päätös 3.12.2012 (Dnro 74/934/2012) annettiin SSP Yhtiöt Oy:lle. Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL 313 00181 Helsinki Puhelin 0295 390 100 www.viestintävirasto.fi Östersjögatan 3A PB 313, FI-00181 Helsingfors, Finland Telefon +358 295 390 100 www.kommunikationsverket.fi Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI-00181 Helsinki, Finland Telephone +358 295 390 100 www.ficora.fi

2 (47) 4 Asian vireilletulo Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokra ei saa ylittää 75,50 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kytkentämaksu ei saa ylittää 131,00 euroa. Elisa teki 14.1.2015 Viestintävirastolle toimenpidepyynnön, jossa Viestintävirastoa pyydettiin selvittämään Lounean metallijohdintilaajayhteyksien kuukausivuokran hinnoittelun säännöstenmukaisuus. Elisan toimenpidepyyntö kohdistuu Lounean lisäksi myös Anvia Telecom Oy:hyn 2, DNA Oy:hyn ja TeliaSonera Finland Oyj:hin. Elisan mukaan metallijohdintilaajayhteyksien hintatason ennakoitavuus on ensiarvoisen tärkeää laajakaistamarkkinoiden kilpailulle. Markkinalle on tyypillistä, että uusinvestoinnit metallijohdintilaajayhteysverkkoon ovat vähäisiä ja verkon käyttöaste on aleneva. Elisa toimii markkinalla sekä vuokranantajan että vuokralaisen roolissa. Elisa toi toimenpidepyynnössään esille, että Lounean tilaajayhteyden vuokrauksesta perimä hinta poikkeaa Viestintäviraston 10.10.2014 antamassa päätösluonnoksessa sekä vuosivalvontakirjeessä esittämästä kustannussuuntautuneesta hintatasosta. Elisa ilmoitti virastolle 15.1.2015, ettei se näe asiassa edellytyksiä tietoyhteiskuntakaaren 314 :n mukaiselle sovittelulle. Viestintävirasto on oma-aloitteisesti tutkinut myös Lounean metallijohdintilaajayhteyksien kytkentämaksujen hinnoittelun säännöstenmukaisuutta ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelun säännöstenmukaisuutta. Viestintävirasto on samanaikaisesti tutkinut myös muiden kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten tilaajayhteystuotteiden säännöstenmukaisuutta. Tutkinnat ovat näin ollen kohdistuneet paitsi Lounean myös Anvia Telecom Oy:n, DNA Oy:n, Elisa Oyj:n, ja TeliaSonera Finland Oyj:n metallijohdintilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelun säännöstenmukaisuuden ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelun säännöstenmukaisuuden arviointiin. Viestintävirasto asetti Lounealle kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla 3.12.2012 annetussa HMV-päätöksessä (dnro 74/934/2012) velvollisuuden hinnoitella sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrista ja kytkentämaksuista perityt korvaukset siten, että korvaukset ovat kustannussuuntautuneita. Yksityiskohtaiset perustelut velvoitteen asettamiselle ilmenevät Lounealle annetusta HMV-päätöksestä 3. Viestintävirasto asetti 3.12.2012 antamissaan HMV-päätöksissä 2 3.12.2012 annettu HMV-päätös, jossa velvoite kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun asetettiin, annettiin Anvia Oyj:lle. Anvia Oyj siirsi teleliiketoimintansa tytäryhtiöönsä Anvia Telecom Oy:hyn 1.3.2015. 3 Viestintäviraston HMV-päätökset 3.12.2012. https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ennakkosaantelypaatokset/huomattavanmarkkinavoimanhmvsaantely/ hmv-paatokset/kiinteaanverkkoonpaasyntukkumarkkina.html.

3 (47) kustannussuuntautunutta hinnoittelua koskevat velvollisuudet myös AinaCom Oy:lle, Anvia Oyj:lle, DNA Oy:lle, Elisa Oyj:lle, Kymen Puhelin Oy:lle, PPO Oy:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. Yritysten yhdentymisten seurauksena tilaajayhteysmarkkinoilla toimii näistä yrityksistä tällä hetkellä Anvia Telecom Oy, DNA Oy, Elisa Oyj, Lounea Oy ja TeliaSonera Finland Oyj. HMV-päätöksissä yrityksille asetettiin myös velvollisuus noudattaa sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelussa viraston erillisessä päätöksessä asettamia kustannussuuntautuneita enimmäishintoja. Viestintävirasto antoi HMV-päätöksen nojalla Lounealle ja muille kustannussuuntautuneiden enimmäishintojen noudattamiseen velvoitetuille HMV-yrityksille 10.10.2014 päätösluonnokset enimmäishintojen asettamisesta metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokralle ja kytkentämaksulle. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi 27.10.2014 antamillaan päätöksillä Viestintäviraston huomattavan markkinavoiman päätökset enimmäishinnan asettamista koskevilta osin. HMVpäätöksissä asetetut muut velvoitteet kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoite mukaan lukien pysyivät kuitenkin voimassa. HMV-päätösten perusteella yritysten on siten tällä hetkellä hinnoiteltava sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrat ja kytkentämaksut kustannussuuntautuneesti. KHO:n antamien päätösten johdosta Viestintävirasto keskeytti enimmäishintoja koskevien päätösluonnosten kuulemiskierroksen ja päätöksentekoprosessin kokonaisuudessaan. KHO ei päätöksessään ottanut kantaa hinnan määrittämiseen vaan ainoastaan enimmäishinnan asettamisen perusteisiin. Viestintäviraston päätösluonnoksissaan esittämät arviot kustannussuuntautuneesta hinnoittelusta ja kustannussuuntautuneesta hintatasosta eivät ole muuttuneet enimmäishintoja koskevien päätösluonnosten antamisen jälkeen. Viestintävirasto totesi Lounealle 15.12.2014 toimittamassaan vuosivalvonnan palautekirjeessä, että Viestintäviraston päätösluonnoksessa esittämät hinnat vastaavat edelleen viraston näkemystä tämän hetkisestä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen kustannussuuntautuneesta tasosta. Viestintävirasto totesi edelleen, että mikäli Lounea ei ryhdy oma-aloitteisesti toimenpiteisiin tilaajayhteystuotteiden hintojen alentamiseksi kustannussuuntautuneelle tasolle, Viestintävirasto puuttuu hinnoitteluun jälkikäteisen valvonnan keinoin. Yritykselle annettiin aikaa alentaa oma-aloitteisesti hintojaan 16.1.2015 mennessä. Elisan toimenpidepyynnön yhteydessä Viestintävirasto käynnisti oma-aloitteiset selvitykset Lounean ja muiden HMV-yritysten metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteystuotteiden hinnoittelun kustannussuuntautuneisuudesta. Hallintolain (434/2003) 25 :n mukaan, jos viranomaisessa tehtävä päätös saattaa merkittävästi vaikuttaa muun samassa viranomaisessa samanaikaisesti vireillä olevan asian ratkaise-

4 (47) 5 Sovellettava laki miseen, viranomaisen on valmisteltava asiat yhdessä ja ratkaistava samalla kertaa, jollei yhdessä käsittelemisestä aiheudu haitallista viivytystä tai jollei se ole asian laadun taikka luonteen vuoksi tarpeetonta. Viestintävirasto on käsitellyt yhdessä Elisan vireille laittaman ja sen oma-aloitteisesti käynnistämän selvityksen Lounean tilaajayhteystuotteiden hinnoittelusta ja ratkaissut asiat yhdessä. Molemmissa selvityksissä on kyse olennaisesti samasta asiasta, minkä vuoksi niiden yhdessä käsitteleminen on perusteltua. Asioiden yhdessä käsittelemisestä ei myöskään ole koitunut haitallista viivytystä. Viestintävirasto soveltaa tässä päätöksessä tietoyhteiskuntakaaren (917/2014, jäljempänä myös "TYK") säännöksiä. HMV-päätökset kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla annettiin 3.12.2012. Päätöksissä yrityksille asetettiin viestintämarkkinalain (393/2003) nojalla muun muassa velvollisuus hinnoitella sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrista ja kytkentämaksuista perityt korvaukset siten, että korvaukset ovat kustannussuuntautuneita. Tietoyhteiskuntakaari tuli voimaan 1.1.2015. Tietoyhteiskuntakaaren 351 :n 2 momentin mukaan lailla kumottiin viestintämarkkinalaki. Lain siirtymäsäännösten perusteella tietoyhteiskuntakaaren voimaantulon jälkeen vireille tulleeseen hallintoasiaan sovelletaan tietoyhteiskuntakaarta (352 1 mom). Elisan valitus tuli vireille 14.1.2015 eli uuden lain voimaan tulon jälkeen. Tietoyhteiskuntakaaren 352 4 momentin mukaan viestintämarkkinalakiin perustuvat teleyritysten oikeudet ja velvollisuudet jäävät voimaan, kunnes Viestintävirasto on ensimmäistä kertaa tehnyt HMV-päätöksen tietoyhteiskuntakaaren säännösten nojalla. Säännös sisällytettiin vastaavansisältöisenä tietoyhteiskuntakaareen kuin aikoinaan viestintämarkkinalakiin viestintämarkkinalain kumotessa edeltäjänsä telemarkkinalain. Säännöksen perusteella on selvää, että markkina-analyysiin perustuvat HMV-päätökset pysyvät voimassa kunnes Viestintävirasto on analysoinut kyseisen markkinan uudelleen, arvioinut yritysten HMV-aseman nimeämistarpeet sekä asettanut kilpailun edistämiseksi ja kilpailun esteiden poistamiseksi tarpeelliseksi katsomansa velvollisuudet. Päätöksessä asetettavat velvollisuudet voivat koskea muun muassa käyttöoikeuden luovutusta, hinnoittelun ja ehtojen syrjimättömyyttä, avoimuutta sekä hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta. Velvollisuuksien noudattamisen valvonta tapahtuu jälkikäteisen valvonnan keinoin kulloinkin voimassa olevan lain perusteella. Ennakkosääntelyn alaisten markkinoiden analysointi tapahtuu analyysien eri sykleistä johtuen eri aikoina. Teknologianeutraalisuuteen pyrkivän viestintälainsäädännön tavoitteiden mukaisena ei voida pitää sitä, että eri markkinoilla HMV-päätösten antamisen ajan-

5 (47) kohdasta riippuen sovellettaisiin velvoitteiden jälkikäteisessä valvonnassa eri lakeihin perustuvia säännöksiä. Erotuksena jälkikäteen tapahtuvasta kustannussuuntautuneen hinnoittelun arvioinnista, mahdollistaa HMV-päätökseen perustuva etukäteen asetettava enimmäishinta kustannussuuntautuneen hinnan määrittämisen ennalta enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toisin kuin velvoitteiden jälkikäteisen valvonnan osalta, tulee HMV-päätöksessä etukäteen asetettavan enimmäishinnan määrittämisen perustua HMV-päätöksen antamishetkellä voimassa oleviin säännöksiin. Tietoyhteiskuntakaaren 352 :n 11 momentin mukaan: "Jos kumotun lain nojalla annetussa päätöksessä viitataan tällä lailla kumottuun lakiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain vastaavaa säännöstä." Kyseinen säännös lisättiin lakiin tässä muodossa tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittelyn ja liikenne- ja viestintävaliokunnan tietoyhteiskuntakaaren hallituksen esitystä koskevan mietinnön (LiVM 10/2015) perusteella. Valiokunta näki tärkeäksi siirtymäsäännösten täsmentämisen siten, että oikeustila kumotun lain jälkeen olisi kaikilta osin selvä. Valiokunta viittaa mietinnössään saamaansa asiantuntijaselvitykseen ja vuonna 2011 myönnettyihin analogisen radiotoiminnan toimilupia koskeviin päätöksiin toimikaudelle, joka päättyy vuonna 2019. Näissä ohjelmistotoimiluvista annetuissa päätöksissä viitataan tietoyhteiskuntakaarta koskevalla lakiehdotuksella kumottavaksi ehdotettuun radiotaajuuksista ja telelaitteista annettuun lakiin ja sen 6 a :ään, jonka nojalla on säädetty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta. Valiokunta ehdotti siirtymäsäännöksen viimeiseen momenttiin selvennettäväksi, että jos ehdotetulla lailla kumotun lain nojalla annetussa päätöksessä viitataan ehdotetulla lailla kumottuun lakiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan ehdotetun lain vastaavaa säännöstä. Valiokunta viittaa esimerkkitilanteena siihen, että säännöksellä varmistetaan, että analogisen radiotoiminnan ohjelmistotoimilupiin sovelletaan lakiehdotuksen voimaantulosta lukien Viestintäviraston tietoyhteiskuntakaaren lain 96 :n nojalla antamia määräyksiä. On huomattava, että radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain 6 a :ää täysin vastaavaa säännöstä ei enää ole. TYKin 96 nojalla taajuuksien käyttösuunnitelmasta määrätään nyt Viestintäviraston määräyksellä, ei enää valtioneuvoston asetuksessa. Toimivalta siirtyi viranomaiselta toiselle, mutta samalla myös säädöksen sisältö muuttui ja siihen tuli uusia reunaehtoja, jotka täytyy ottaa huomioon taajuuksien käyttösuunnitelmaa annettaessa tai muutettaessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta on tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittelyn aikana puuttunut havaittuun ongelmaan, joka on valiokuntakuulemisessa nostettu esiin. Samanaikaisesti säännöksellä on puututtu laajasti myös muihin vastaavankaltaisiin tilanteisiin, jossa kumotun lain nojalla annetussa päätöksessä viitataan tietoyhteiskuntakaarella kumottuun

6 (47) lakiin. Viittauksen viestintämarkkinalakiin katsotaan tarkoittavan tietoyhteiskuntakaaren vastaavaa säännöstä. Ohjelmistolupia koskeva esimerkki on analoginen HMV-päätösten kanssa, joissa myös viitataan kumotun viestintämarkkinalain säännöksiin. HMV-sääntelyn historiasta ei löydy tilannetta, jossa HMVpäätöksen antamisen jälkeen laki, jonka nojalla velvollisuudet on asetettu, olisi päätösten antamisen jälkeen kumoutunut. Tietoyhteiskuntakaaren siirtymäsäännökset huomioon ottaen lainsäätäjän tahto on yksiselitteinen; velvoitteisiin, joissa viitataan kumotun viestintämarkkinalain säännöksiin, tulee soveltaa tietoyhteiskuntakaaren vastaavia säännöksiä. HMV-velvoitteiden jälkikäteisen noudattamisen valvonnan osalta tämä tarkoittaa sitä, että mikäli asia on tullut vireille uuden lain voimaan tulon jälkeen, sovelletaan asiaan uuden lain säännöksiä. Tilaajayhteysmarkkinoilla HMV-yrityksille on vuonna 2012 annetuissa HMV-päätöksissä asetettu kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoite. Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitettiin hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Viestintämarkkinalaissa kustannussuuntautunut hinta määritettiin lain tasolla siten, että hinnan tuli perustua teleyrityksille aiheutuneisiin kustannuksiin. Tietoyhteiskuntakaaren viestintämarkkinalakia vastaavan säännöksen mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisesta. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa tehokkuusarvioinnin suorittamisen laajemmin kuin viestintämarkkinalaki siten, että kustannussuuntautuneen hinnoittelun sääntelyssä otetaan huomioon vain tehokkaan toiminnan kustannukset. Yrityksen omiin kustannuksiin perustuvan sääntelyn ei kaikissa tilanteissa voida katsoa johtavan kilpailtujen markkinoiden hintatasoon. Ainoa sisällöllinen ero viestintämarkkinalain ja tietoyhteiskuntakaaren välillä liittyy kustannussuuntautuneen hinnoittelun määritelmään. Kuten viestintämarkkinalain kustannussuuntautunutta hinnoittelua koskevilla säännöksillä, myös TYKin vastaavilla säännöksillä pyritään teleyritysten välisen kilpailun edistämiseen ja kilpailun esteiden, kuten kohtuuttoman hinnoittelun poistamiseen. Viestintäverkkojen tasapuolinen ja kohtuullinen hinnoittelu on edellytys myös uusien palveluja tarjoavien yritysten markkinoille tulolle. Lisääntyvä kilpailu puolestaan luo teleyrityksille paineita uusien palveluiden kehittämiselle ja loppukäyttäjiltä perittävien hintojen alentamiselle. Tietoyhteiskuntakaaren uusilla hinnoittelusäännöksillä edesautetaan lain ja HMV-sääntelyn tavoitteiden tehokkaampaa toteutumista. TYKin säännöksillä Viestintäviraston työkaluja hinnoittelun valvonnassa on lisätty, koska aiemmilla viestintämarkkinalakiin perustuvilla säännöksillä ei kaikilta osin ole ollut mah-

7 (47) dollista saavuttaa niillä tavoiteltuja kilpailunedistämispäämääriä tilaajayhteystuotteiden markkinoilla. 6 Asian käsittely Viestintävirastossa Asian selvittäminen Viestintävirasto kehitti vuosien 2012 2014 aikana tilaajayhteyksien enimmäishintojen määrittämistä varten ns. vakioituihin komponentteihin perustuvaa mallia. Mallin avulla oli tarkoitus määrittää kustannussuuntautunut hintataso tilaajayhteyksien kuukausivuokrille sekä kytkentämaksuille. Vakioituihin komponentteihin perustuvalla mallilla tarkoitetaan verkon arvon määrittämistä kaikkien teleyritysten osalta soveltamalla samoja ennalta määritettyjä verkon komponentteja sekä niiden hintoja ja pitoaikoja. Tilaajayhteysverkon (metallijohdin ja valokuitu) merkittävimmät komponentit määritettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Menetelmän käytössä ilmeni kuitenkin merkittäviä ongelmia, koska teleyritykset eivät pystyneet toimittamaan virastolle menetelmän soveltamisessa tarvittavia tietoja verkoistaan. Menetelmän soveltamisen kannalta olennaiset tiedot perustuivat pääosin yritysten arvioihin, eikä tuloksia voitu pitää luotettavina ja vertailukelpoisina. Viestintävirasto päätti jatkaa enimmäishintojen määrittämistä teleyritysten omien hinnoittelulaskelmien perusteella. Viestintävirasto pyysi 22.5.2014 päivätyllä tietopyynnöllä Louneaa (dnro 630/962/2014) ja muita kustannussuuntautuneen hinnan noudattamiseen velvoitettuja teleyrityksiä toimittamaan Viestintävirastolle voimassa olevien HMV-alueen metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokria ja kytkentämaksuja koskevat hinnoittelulaskelmansa taustalaskelmineen. Yrityksiltä pyydettiin selvitystä muun muassa siitä, miten yrityksen hinnoittelulaskelmassa tilaajayhteysverkon arvo on määritetty ja miten yritys on kohdistanut kustannukset yksittäiselle tilaajayhteydelle. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksien määristä, sitoutuneen pääoman määrittämistavasta sekä käytetystä poistomenetelmästä ja -ajasta. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksille kohdistetuista käyttö- ja yleiskustannuksista sekä tilaajayhteyden kytkennän kustannuksista. Lounea toimitti virastolle selvityksensä 4 3.6.2014 sekä täydennyksen selvitykseen 24.6.2014. Viestintävirasto tapasi Lounean edustajia 24.6.2014 voimassa olevien tilaajayhteystuotteiden perusteena olevien hinnoittelulaskelmien sekä niihin liittyvän tausta-aineiston läpikäymiseksi. Lounea toimitti edelleen virastolle lisäselvityksen 28.8.2014 viraston 28.8.2014 esittämään täydennyspyyntöön ja kyseisenä päivänä yrityksen edustajan kanssa pidettyyn puhelinkokouk- 4 Lounean selvitysten dnro on 630/962/2014.

8 (47) seen liittyen. Yritys vahvisti kyseisen puhelinkokouspöytäkirjan 2.9.2014. Yrityksen toimittamien selvitysten lisäksi Viestintävirasto keräsi jo aiemmassa vaiheessa tietoja muun muassa Lounean verkon rakenteesta, tilaajayhteyksien määristä, verkon osien (esimerkiksi kaapelit) määristä, yksikköhinnoista, ikätiedoista ja työkomponenttien määristä. Virasto toimitti enimmäishintojen asettamista koskevat päätösluonnokset lausunnolle 10.10.2014, mutta keskeytti kuulemiskierroksen ja päätöksentekoprosessin kokonaisuudessaan KHO:n edellä mainittujen kumoamispäätösten vuoksi. Nyt kyseessä olevassa jälkikäteisessä hinnoittelun kustannussuuntautuneisuuden tutkinnassa Viestintävirasto on arvioinut Lounean esittämiä yksikkökustannuksia ja niiden perusteita samalla tavoin kuin enimmäishinnan asettamista koskevien päätösluonnosten yhteydessä. Viestintäviraston arvion ja laskelmien lähtökohtana ovat olleet Lounean päätösluonnosten yhteydessä esittämät tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Lounean tilaajayhteystuotteista perimät hinnat eivät ole muuttuneet päätösluonnosten antamisen jälkeen, minkä vuoksi hintojen perusteena olevien kustannustietojen uudelleen selvittäminen ei lähtökohtaisesti ole ollut tarpeen. Vastaavasti virasto on arvioinut muiden kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten yksikkökustannuksia ja niiden perusteita samalla tavoin ja samojen, yritysten enimmäishinnan asettamista koskevien päätösluonnosten yhteydessä toimittamien kustannustietojen ja tilaajayhteysmäärien perusteella. Viestintävirasto on niin ikään arvioinut yritysten kytkentämaksujen kustannussuuntautuneisuutta samoin perustein kuin enimmäishintapäätösten yhteydessä. Kuuleminen 7 Päätöksen perustelut Viestintävirasto pyysi Lounealta lausuntoa viraston valmistelemasta päätösluonnoksesta 12.3.2015. Lounea toimitti lausuntonsa Viestintävirastolle 1.4.2015. Viestintävirasto on arvioinut Lounean metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen kustannussuuntautuneisuutta. Viestintävirasto katsoo, että Lounean hinnat eivät ole sille annetun HMV-päätöksen ja tietoyhteiskuntakaaren tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneita. Viestintäviraston arvioinnin lähtökohtana ovat kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten esittämät yrityskohtaiset tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Samoin kytkentämaksujen määrittämisen lähtökohtana

9 (47) ovat yritysten esittämät kustannukset päätöksessä esitetyin tavoin. Korvausten kustannussuuntautuneet hinnat on määritetty viraston laskelmien mukaisten yksikkökustannusten perusteella painotettua keskiarvoa käyttäen. Virasto on soveltanut arvioinnissaan samoja periaatteita kaikkien kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten osalta. Viestintävirasto katsoo, että metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrat ovat tietoyhteiskuntakaaren tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneet silloin, kun ne eivät ylitä kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten painotettua keskikustannusta. Vastaavasti Viestintävirasto katsoo metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kytkentämaksujen olevan lain tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneita silloin, kun ne eivät ylitä kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten tilauskäsittelyn alakvartiilin ja asennustyön ulkoistaneiden yritysten asennuskustannusten alakvartiilin perusteella laskettua kytkentätyön kokonaiskustannusta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan näin määritetyt kustannussuuntautuneet hinnat kuvaavat luotettavalla tavalla kohtuullisia tehokkaan toimijan kustannuksia sekä edistävät tehokkaasti sekä lain yleisten että huomattavan markkinavoiman sääntelylle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Viestintävirasto velvoittaa tällä päätöksellään Lounean muuttamaan metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksiensä kuukausivuokria ja kytkentämaksuja kustannussuuntautuneelle tasolle. Hinnat eivät saa ylittää tässä päätöksessä asetettuja enimmäismääriä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan myöskään muut kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitetut yritykset eli Anvia Telecom Oy, DNA Oy, Elisa Oyj ja TeliaSonera Finland Oyj eivät ole noudattaneet niille asetettua kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoitetta. Viestintävirasto on tämän vuoksi velvoittanut myös kyseiset yritykset noudattamaan samansuuruisia metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja valokuitutilaajayhteyksien kytkentämaksujen enimmäismääriä. Metallijohdintilaajayhteyksien kytkentämaksujen osalta virasto on velvoittanut myös Anvia Telecom Oy:n ja TeliaSonera Finland Oyj:n noudattamaan kytkentämaksujen enimmäismäärää. Viestintäviraston näkemyksen mukaan samansuuruiset hintojen enimmäismäärät edistävät tehokkaasti sekä lain yleisten että huomattavan markkinavoiman sääntelylle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Asiaa koskevat säännökset ja yritykselle asetetut velvollisuudet Lounealle 3.12.2012 annetun HMV-päätöksen mukaisesti Lounean on hinnoiteltava sekä metallijohdin- että valokuitutilaa-

10 (47) Asiaan liittyvä EU-sääntely jayhteyksien kuukausi- ja kytkentämaksut kustannussuuntautuneesti. TYK 71 :n 3 momentin mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisesta. Lain perustelujen mukaan säännös jättää Viestintävirastolle harkintavaltaa sen suhteen, mitkä kustannukset on kohtuullista sisällyttää säännellyn tuotteen tai palvelun hintaan, millä tavalla kustannukset määritetään sekä millä tavalla toiminnan tehokkuus otetaan hinnoittelussa huomioon kunkin säännellyn tuotteen osalta. Kohtuullisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon säännöksen 5 -momentissa luetellut edellytykset. Kustannussuuntautuneen hinnan tulee 1) edistää viestintämarkkinoiden tehokkuutta ja kestävää kilpailua; 2) tuottaa hyötyä viestintäpalvelujen käyttäjille; 3) olla kohtuullinen suhteessa sillä tavoiteltaviin päämääriin; 4) kannustaa yritystä investointeihin tulevaisuudessa; ja 5) sallia kohtuullinen tuotto säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa kustannussuuntautuneen hinnoittelun arvioinnin viestintämarkkinalain mukaisesti teleyritykselle aiheutuneiden kustannusten perusteella (ns. top-down hinnoittelumalli). Tällöin toiminnan tehokkuutta voidaan arvioida esimerkiksi vertailemalla vastaavissa olosuhteissa toimivien teleyritysten kustannuksia. Ilman kilpailupainetta toimivalla yrityksellä ei ole kuitenkaan tarvetta tehostaa toimintaansa ja tämän vuoksi on katsottu, että HMV-yrityksen omiin kustannuksiin perustuva sääntely ei kaikissa tilanteissa ja kaikkien säänneltyjen tuotteiden osalta johda kilpailtujen markkinoiden hintatasoon. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa myös teoreettisesti mallinnetun tehokkaan toimijan kustannusten käytön (ns. bottom-up hinnoittelumalli). Viestintäviraston soveltama hinnoittelumalli voi tietoyhteiskuntakaaren mukaan olla lisäksi yhdistelmä top-down- ja bottom-up-malleista. Tietoyhteiskuntakaaren 73 :n 1 momentin perusteella yrityksellä on velvollisuus osoittaa Viestintävirastolle, että sen tuotteesta tai palvelusta perimä hinta on kustannussuuntautunut Viestintäviraston käsitellessä hinnoittelua koskevaa asiaa. Vastaava säännös sisältyi myös viestintämarkkinalakiin. Tietoyhteiskuntakaaren 73 4 momentin perusteella Viestintävirasto voi hinnoitteluvelvollisuuden noudattamista arvioidessaan yksittäistapauksessa päättää perittävän korvauksen enimmäismäärästä. Euroopan komissio antoi vuonna 2013 suosituksen syrjimättömyydestä ja kustannuslaskennasta C(2013) 5761 (jäljempänä "kustannuslaskentasuositus"). Suosituksen keskeisenä tavoitteena on tehokkaan kilpailun ja viestinnän sisämarkkinoiden edistäminen EU:ssa. Kilpailijoiden tehokasta verkkoon pääsyä edistetään yhtenäistämällä HMV-yrityksille asetettavia syrji-

11 (47) mättömyysvelvoitteita sekä kustannuslaskentamenetelmän käyttöä koskevia vaatimuksia. Viestintäviraston on otettava komission suositukset toiminnassaan mahdollisimman tarkasti huomioon. Mikäli Viestintävirasto ei noudata komission suositusta, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja perusteltava ratkaisunsa. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallisten sääntelyviranomaisten tulee käyttää kustannuslaskentamenetelmiä, joilla on mahdollista saavuttaa tehokkaasti kilpaillun markkinan hintoja vastaavat hinnat. Käytettävän kustannuslaskentamenetelmän tulee perustua nykyaikaiseen ja tehokkaaseen verkkoon. Suosituksen mukaan metallijohdinverkon tukkuhintojen tulee olla vakaat ja ennustettavissa olevat antaen riittäviä kannusteita investoinneille ja erityisesti NGA-verkkojen 5 käyttöönotolle. Hinnoittelussa tulee ottaa huomioon myös metallijohdinverkosta NGA-verkkoon siirtymisestä aiheutuvien pienenevien volyymien vaikutus. Sovellettavan kustannuslaskentamenetelmän tulee siis toisaalta varmistaa kilpailijoiden tehokas markkinoille tulo ja toisaalta taata riittävien kannustimien antaminen investoinneille. Kustannuslaskentasuosituksen mukaan kansallisten viranomaisten olisi käytettävä kustannuslaskennassa alhaalta ylöspäin (bottom up) rakennettua, pitkän aikavälin lisäkustannuksiin perustuvaa LRIC 6 +-menetelmää. Mallinnettaessa NGA-verkkoa viranomaisen tulee määritellä hypoteettinen tehokas NGAverkko, joka koostuu kokonaan tai osittain kuituelementeistä. Suosituksen perusteella metallijohdintilaajayhteyksien kuukausihintojen tulisi asettua suosituksen mukaisella menetelmällä laskettuna 8-10 euron välille vuoden 2012 hintatasossa laskettuna. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallinen sääntelyviranomainen voisi käyttää suosituksesta poikkeavaa ja suosituksen voimaantuloajankohtana käyttämäänsä kustannuslaskentamenetelmää, mikäli menetelmä vastaisi suosituksen tavoitteita ja täyttäisi tietyt kriteerit. Suosituksesta poikkeavan menetelmän tulisi ottaa huomioon asteittainen siirtymä metallijohdinverkosta NGA-verkkoon. Lisäksi siinä tulisi soveltaa sellaista omaisuuserien arvostusmenetelmää, joka ottaa huomioon, ettei tiettyjä rakennusteknisen infrastruktuurin omaisuuseriä toisinneta. Menetelmän tulisi myös sisältää metallijohdinverkon hintaennusteet, jotka osoittavat hintojen pysyvän vakaina pitkällä aikavälillä. Edelleen menetelmän tulisi taata sääntelyn läpinäkyvyys ja ennustettavuus sekä varmistaa hintavakaus. Menetelmä saisi edellyttää vain minimaalisia muutoksia kyseisessä jäsenvaltioissa jo käytössä olevaan kustannuslaskentamenetelmään. 5 NGA=next generation access 6 LRIC + - malli (LRIC = Long Run Incremental Costs) mahdollistaa tuotteen tai palvelun tuottamiseen liittyvien yleiskustannusten huomioon ottamisen kustannuslaskelmissa.

12 (47) Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa Viestintävirastolle laajemmat toimivaltuudet käytettävien laskentamenetelmien valinnassa. Laki mahdollistaa muun muassa komission suosituksen mukaisen LRIC+- laskentamenetelmän käytön. Viestintävirasto on käynnistänyt selvitystyön menetelmän hankkimiseksi. Ennen mahdollisen uuden laskentamenetelmän käyttöön ottoa Viestintävirasto arvioi hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta tässä päätöksessä kuvatuin tavoin. Lounean tilaajayhteyksien vuokraamisesta perimät hinnat Lounean 1.9.2013 ja 1.7.2014 päivättyjen hinnastojen mukaan yritys perii metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien vuokraamisesta seuraavan taulukon mukaisia kytkentämaksuja ja kuukausivuokria. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Kuukausivuokra /kk Kytkentämaksu Metallijohdintilaajayhteys (2-johdin) Metallijohdintilaajayhteyden rinnakkaisyhteys Valokuitutilaajayhteys omakoti- ja paritaloihin sekä muihin erillisiin pientaloihin Valokuitutilaajayhteys rivija kerrostaloihin sekä muihin kiinteistöihin 12,90 119,00 5,95 70,00 51,00 212,00 160,00 212,00 7.1 Tilaajayhteyksien kuukausivuokrat Lounean esittämät tilaajayhteyksien kuukausivuokrien kustannusperusteet Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Lounea toimitti Viestintävirastolle metallijohdintilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista viraston yhteenvetomallin mukaisen ja 3.6.2014 päivätyn laskelman ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. Lounean toimittama laskelma on päätöksen liitteessä 1. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty Lounean yhteenvetolaskelmassa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. Lounean hinnoittelulaskelman mukainen metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittäminen perustuu vaippakilometrin rakentamiskustannuksiin esimerkkikohteissa. Keskimääräinen rakentamiskustannus/vaippakilometri on määritetty urakoitsijoiden tarjoushintojen keskiarvojen perusteella.

13 (47) Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta-arvo koostuu ilmakaapeliverkon jälleenhankintahinnasta omissa pylväissä, ilmakaapeliverkon jälleenhankintahinnasta vuokrapylväissä, maakaapeliverkon jälleenhankintahinnasta, rimoista ja rakennuksista. Laskelmat yritys on tehnyt noin viisi vuotta sitten, mutta vaippakilometrien määrät ovat uudempia. Yrityksen ilmoituksen mukaan sillä ei ole tarkempaa dokumentaatiota laskelmista. Lounean virastolle toimittaman selvityksen mukaan yritys ei ole sisällyttänyt laskelmiin lainkaan kirjanpidossa kokonaan poistettua verkkoa. Yritys on selvityksensä mukaan käyttänyt menojäännöspoistoa poistomenetelmänä vuodesta 2010 alkaen, mutta sitä ennen yritys käytti tasapoistomenetelmää [ ] vuoden pitoajalla. Yrityksen mukaan merkittävä osa verkon pääomasta ehti tulla kokonaan poistetuksi ennen siirtymistä menojäännöspoistoihin: esimerkiksi ilmakaapeliverkosta on tällä hetkellä kokonaan poistamatta enää [ ] % ja maakaapeliverkosta [ ] %. Käytännössä laskelmassa on mukana vain vuoden 1999 jälkeen rakennettu osa metallijohdinverkosta. Rakennusten poistot yritys on tosin laskenut [ ] vuoden tasapoistoina eivätkä rakennukset ole miltään osin tulleet kokonaan poistetuiksi; rakennusten osuus kokonaisuudessa on kuitenkin vähäinen. Lounean laskelman mukaan sen metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Poistot Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto Lounea on laskenut metallijohdintilaajayhteysverkon vuosittaiset poistot [ ] %:n menojäännöspoistona jälleenhankintahinnasta. Rakennusten poistot Lounea on sen sijaan laskenut tasapoistona [ ] vuoden pitoajalla. Yrityksen selvityksen mukaan menojäännös jälleenhankintahinnasta on tällä hetkellä [ ] % ja nyt tehtävä poisto on siis tästä [ ]. Kun poistoihin lisätään poistot myös rakennuksista, vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismääräksi saadaan [ ] euroa. Poistojen määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/käytössä oleva tilaajayhteys kuukautta kohden. Lounea on laskenut metallijohdintilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon (NKA) yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan (JHH eli tilaajayhteysverkon arvo) ja verkon pitoajan (n) perusteella. Yritys on laskenut nykykäyttöarvon useiden teleyritysten käyttämällä kaavalla = 1 2. Metallijohdintilaajayhteysverkon osalta Lounea on käyttänyt pitoaikana laskennallista pitoaikaa [ ] vuotta ja rakennusten osalta [ ] vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma on yhteensä [ ] euroa.

14 (47) Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannukset yhteensä Valokuitutilaajayhteys Sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen toimittamassa laskelmassa laskettu verkon nykykäyttöarvolle. Lounea on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Kuukautta kohden sitoutuneen pääoman tuotto yhdelle tilaajayhteydelle on yrityksen laskelman mukaan [ ] euroa. Lounean metallijohdintilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta 1.1. 31.12.2013. Yritys on esittänyt, että suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat henkilöstökulut sekä materiaali- ja palvelukulut. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat [ ] euroa. Yleiskustannukset Lounea on laskenut yrityksen liikevaihdon suhteessa metallijohdintilaajayhteysverkolle. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Lounean virastolle toimittaman hinnoittelulaskelman mukaiset metallijohdintilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Yritys on kohdistanut kustannukset käytössä oleville tilaajayhteyksille, joita yrityksen mukaan on [ ] kappaletta. Tässä määrässä yritys on ottanut huomioon odottamansa yhteysmäärän vähenemän [ ] hinnoitteluperiodin 1.7.2014 30.6.2015 aikana. Tilaajayhteyden kuukausivuokran kustannuksiksi muodostuu yrityksen laskelmassa [ ] euroa. Yrityksen hinnaston mukainen hinta metallijohdinverkon tilaajayhteyksille on 12,90 euroa kuukaudessa. Lounea on toimittanut Viestintävirastolle valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista päätöksen liitteessä 2 esitetyt viraston yhteenvetomallin mukaiset ja 3.6.2014 päivätyt laskelmat ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. Lounea on esittänyt laskelmat erikseen toisaalta omakotitaloihin rakennettujen yhteyksien (FTTH 7 ) ja toisaalta kerrostaloihin rakennettujen (FTTB 8 ) yhteyksien osalta sekä yhteensä kaikkien kiinteistötyyppien osalta. Laskelmien lähtökohtana ovat olleet valokuituverkon kokonaiskustannukset, jotka ovat laskennallisesti jaettu FTTH- ja FTTB-yhteyksien kustannuksiksi. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty yhteenvetolaskelmissa jälleenhankintahintaisten poistojen, ti- 7 Fiber to the home 8 Fiber to the building

15 (47) Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Poistot laajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. Lounean ilmoittama valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta muodostuu Lounean perinteisellä HMV-alueella olevasta valokuitutilaajaverkosta, aiemmin rakennetuista putkituksista sekä rakennuksista. Lounea on määrittänyt valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan tehtyjen investointien tasetietojen perusteella. Tasearvot Lounea on indeksoinut maanrakennuskustannusindeksillä jällenhankintahintojen muodostamiseksi. Yrityksen ilmoituksen mukaan jako FTTH- ja FTTB-yhteyksien välillä on laskennallinen ja perustuu kustannusten analysointiin esimerkkialueilla. Yrityksen mukaan FTTB-yhteyden rakentaminen on [ ] kertaa niin kallista kuin FTTH-yhteyden rakentaminen; kerrostaloalueilla on useammin esimerkiksi asvaltointia yms., mikä tekee reitin rakentamisen kalliimmaksi. Valokuitutilaajayhteysverkon kokonaiskustannukset on jaettu FTTH- ja FTTB-liityntätyyppien kesken kyseisellä kertoimella. Selvityksen mukaan kertoimen avulla yritys ensin normeeraa FTTH- ja FTTB-yhteysmäärät (käytössä oleva tilaajayhteysmäärä x kerroin [ ]) ja laskee kustannusten jakosuhteen näiden normeerattujen tilaajayhteysmäärien perusteella; FTTH:n osuudeksi yritys on näin saanut [ ] % ja FTTB:n osuudeksi [ ] %. Laskelmiin ei ole sisällytetty tilaajayhteysmarkkinaan kuulumattomia verkon osia, kuten runkoverkkoja tai hitsaamalla rakennettuja PON 9 -verkkoja. Yritys toteaa tältä osin noudattaneensa Viestintäviraston keväällä 2014 antamaa ohjeistusta tilaajayhteysmarkkinan määrittelystä. Yritys on huomioinut laskelmissa myös valokuitutilaajayhteysverkon yhteiskäytön laajakaistapalvelujen ja kaapelitelevisiopalvelujen (ktv-palvelujen) kesken niin, että ktv-palvelu kattaa osan kustannuksista. Yritys on näiden tietojen perusteella korjannut kuituverkon taseen mukaisia investointimenoja vastaamaan tilaajayhteysverkolle kuuluvaa osuutta. Aikaisempien vuosien investoinnit yritys on muuttanut jälleenhankintahintaisiksi indeksoimalla ne maanrakennuskustannusindeksillä. Lounean selvityksen mukaan valokuitutilaajayhteysverkosta mikään osa ei ole tullut kokonaan poistetuksi. Laskelman mukaan koko valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa, josta FTTH-yhteyksille on laskennallisesti kohdennettu [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Vuosittaiset poistot Lounea on laskenut edellä kuvatusta valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta. Varsinaisen valokuituverkon pitoaikana Lounea on käyttänyt [ ] vuotta ja rakennusten pitoaikana on käytetty [ ] vuotta. Lounea on käyttänyt tasapoistomenetelmää poistojen määrittämisessä. 9 Passive optical network

16 (47) Sitoutunut pääoma ja sen tuotto Käyttö- ja yleiskustannukset Yrityksen esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistojen yhteismäärä [ ] euroa, josta on laskennallisesti kohdennettu FTTH-verkolle [ ] euroa ja FTTB-verkolle [ ] euroa. Tilaajayhteyttä kohti laskettuna poistot ovat FTTH-verkossa [ ] ja FTTB-verkossa [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Toisin kuin metallijohdintilaajayhteysverkossa, Lounea on laskenut valokuitutilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman valokuituverkon osalta indeksoimalla vuosittaisten valokuituverkkoinvestointien poistamattomat osuudet maanrakennuskustannusindeksillä. Lounean laskelmassa valokuituverkon jälleenhankintahinta ja sitoutunut pääoma ovat lähes samat. Tämä johtuu Lounean mukaan laskentatavasta, jossa se määrittää sitoutuneen pääoman indeksoimalla poistamattoman osuuden vuosittaisista investoinneista (taseen perusteella) maanrakennuskustannusindeksillä. Käytännössä vuosittaisista valokuituinvestoinneista on vähennetty vuosipoistot ja jäljellä oleva osuus on indeksoitu maanrakennuskustannusindeksillä. Valokuituverkossa mikään osa ei ole tullut kokonaan poistetuksi. Varsinaisen valokuitutilaajayhteysverkon lisäksi yritys on sisällyttänyt sitoutuneeseen pääomaan aiemmin rakennettuja putkituksia ja rakennuksia. Sitoutuneeseen pääomaan on lisäksi sisällytetty lyhytaikaisia nettovaroja. Lyhytaikaiset nettovarat koostuvat lyhytaikaisista varoista ja keskeneräisestä käyttöomaisuudesta, joista on vähennetty lyhytaikaiset velat. Lyhytaikaiset nettovarat on kohdennettu valokuituverkolle laskennallisesti liikevaihdon mukaan. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma on [ ] euroa, josta FTTH-yhteyksien osuus on yhteensä [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuoton yritys on laskenut valokuitutilaajayhteysverkon nykykäyttöarvolle ja toimittamassaan laskelmassa Lounea on käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla yhteensä [ ] euroa, FTTH-yhteyksille [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Käytössä oleville tilaajayhteyksille kohdistettuna sitoutuneen pääoman tuotto on FTTH-yhteyksien osalta [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien osalta [ ] euroa kuukaudessa. Lounean valokuitutilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat yhteensä [ ] euroa. FTTH-yhteyksille Lounea on kohdentanut käyttökustannuksia [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa ajanjaksolta 1.1. 31.12.2013. Yrityksen selvityksen mukaan suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat henkilöstökulut sekä materiaalit ja palvelut. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla FTTH-

17 (47) Kustannukset yhteensä yhteyksien osalta [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden ja FTTB-yhteyksien osalta [ ] euroa /tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat yhteensä [ ] euroa, joista FTTH-yhteyksille on kohdennettu [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkossa, yleiskustannukset valokuitutilaajayhteyksille on laskettu liikevaihdon suhteessa. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla FTTHverkossa [ ] euroa/tilaajayhteys ja FTTB-verkossa [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Lounean virastolle toimittamien hinnoittelulaskelmien mukaiset valokuitutilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat yhteensä [ ] euroa. FTTH-yhteyksien osalta kustannukset ovat [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien osalta [ ] euroa. Yritys on käyttänyt laskelmassaan kaikkien käytössä olevien tilaajayhteyksien lukumäärää 1.7.2014 31.12.2014 tilanteen mukaan, jolloin FTTH-tilaajayhteyksiä arvioidaan olevan [ ] kappaletta ja FTTB-tilaajayhteyksiä [ ] kappaletta. Laskelmassa on huomioitu ennakoitu määrien muutos [ ] hinnoitteluperiodilla 1.7.2014 31.12.2014. Yrityksen laskelmissa tilaajayhteyden kuukausivuokran kustannukset ovat FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. Vastaavat tilaajayhteyksistä perittävät hinnat ovat 51 euroa ja 160 euroa. Viestintäviraston arvio Lounean tilaajayhteyksien kuukausivuokrien kustannusperusteista Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Viestintäviraston arvion ja laskelman lähtökohtana ovat Lounean ilmoittamat tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Viestintävirasto on käyttänyt arviossaan ja laskelmassaan alla esitettyjä periaatteita, joita virasto on soveltanut samalla tavoin kunkin kustannussuuntautuneeseen hinnoittelun velvoitetun yrityksen kohdalla. Viestintäviraston laskelmat metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksuista ovat päätöksen liitteinä 1-2. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan tilaajayhteysverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla virasto määrittää vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutuneen pääoman. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta voidaan arvioida eri tavoin muun muassa tilaajayhteysverkon joidenkin rakenneosaryhmien (esimerkiksi ilmakaapelit, maakaapelit ja kanavaputkitukset) määrien ja keskimääräisten yksikkörakentamiskustannusten perusteella.

18 (47) Arviointi voidaan tehdä myös pidemmän ajan vuosittaisten uusinvestointien perusteella, jos nämä uusinvestoinnit riittävällä tarkkuudella vastaavat rakenteeltaan verkon keskimääräistä rakennetta. Viestintävirasto on määrittänyt kaikkien kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan siten, että se sisältää yritysten koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon. Tuotannollisessa käytössä olevalla verkolla tarkoitetaan sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on tällä hetkellä yrityksen itsensä käytössä tai vuokrattuna toiselle yritykselle sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on otettavissa käyttöön tai vuokrattavissa. Jälleenhankintahintaan ei sisällytetä sellaisia verkon osia, jotka on purettu tai joita suunnitellaan purettavaksi. Korkein hallinto-oikeus 10 on pitänyt lainvastaisena laskentatapaa, jossa tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittämisessä on jätetty ottamatta huomioon kirjanpidossa kokonaan poistettu omaisuus. Kyseisen ratkaisun perustelujen mukaan laskentatapa, jossa pääoman tuotto lasketaan vain sille verkon osalle, jolla on kirjanpidossa poistamatonta hankintamenoa, johtaa siihen, että pääoman tuotto lasketaan vain osalle sitoutunutta pääomaa ja että kirjanpidossa kokonaan poistetulle, mutta kuitenkin vuokrausvelvollisuuden kohteena olevalle verkon osalle eli osalle sitoutuneesta pääomasta ei lasketa mitään tuottoa. Tämä saattaisi teleyritykset korkeimman hallintooikeuden mukaan perusteettoman epäedulliseen asemaan. Lounean ilmoittama metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta ei ole sisältänyt yrityksen käyttämää poistoaikaa vanhempaa verkkoa. Tämän ja edellä esitettyjen perusteluiden vuoksi yrityksen ilmoittamaan jälleenhankintahintaan on lisätty ilmakaapeliverkon, maakaapeliverkon ja rimojen käytettyä poistoaikaa vanhempien verkon osien jälleenhankintahinnat. Viestintävirasto on siten lisännyt Lounean ilmoittamaan [ ] euron jälleenhankinta-arvoon [ ] euroa. Viestintäviraston arvio yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon jälleenhankinta-arvosta on yhteensä [ ] euroa. Viestintäviraston laskelman mukainen verkon jälleenhankinta-arvo on [ ] kuin Lounean omassa laskelmassaan esittämä verkon jälleenhankintahinta. Poistot Viestintävirasto on käyttänyt kaikkien kustannussuuntautuneen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten osalta pitoaikana teknistaloudellista pitoaikaa. Virasto on laskenut kunkin yrityksen vuosittaiset poistot tasapoistoina jälleenhankintahintaisesta verkon arvosta. Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka omaisuus on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista 10 KHO:n vuosikirjaratkaisu 2012:58.

19 (47) tai käytöstä poistamista. Teknis-taloudellisen pitoajan voidaan katsoa kohtelevan yrityksiä tasapuolisemmin kuin kirjanpidon poistojen, jotka yritykset itse määrittelevät kirjanpitolainsäädännön perusteiden mukaisesti. Kirjanpidossa noudatettavasta varovaisuusperiaatteesta johtuen pääoma tulee kirjanpidossa usein kokonaan poistetuksi jo ennen tuotannollisen käytön päättymistä. Teknis-taloudellisten pitoaikojen käyttö vastaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöä. Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO 2012:58, että poistot tulee määrittää verkon teknis-taloudellisen pitoajan perusteella. Viestintävirasto on käyttänyt teknis-taloudellisena pitoaikana 30 vuotta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden pitoaika antaa hyvän kuvan ajasta, jonka metallijohdintilaajayhteysverkon osat ovat keskimäärin liiketoiminnallisessa käytössä. Valittu 30 vuoden pitoaika vastaa hyvin myös Viestintäviraston teleyrityksiltä saamia arvioita verkon keskimääräisestä tuotannollisesta eliniästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan metallijohdintilaajayhteysverkon teknis-taloudellista pitoaikaa määritettäessä on otettava huomioon meneillään oleva teknologinen murros eli siirtyminen metallijohdintilaajayhteysverkosta yhä enenevässä määrin valokuitutilaajayhteyksiin. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden teknis-taloudellinen pitoaika ottaa huomioon toisaalta ajan kulumisen ja vanhempien verkon osien laskelmissa mukana olon ja toisaalta teknologiamurroksesta johtuvat metallijohdintilaajayhteysverkolle kohdistuvat alhaisemmat tulontuotto-odotukset. Lounean tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta edellä kuvatulla tavalla lasketut vuosittaiset poistot ovat 30 vuoden teknis-taloudellisen pitoajan perusteella laskettuna [ ] euroa. Viestintäviraston laskelmassa poistojen määrä on [ ] kuin Lounean esittämässä laskelmassa. Viestintävirasto on siten huomioinut laskelmassa [ ] poistokustannuksia kuin mitä Lounea on esittänyt omassa laskelmassaan. Viestintäviraston laskelmassa vuosittaisten poistojen määrä on [ ], koska virasto on määrittänyt vuosittaiset poistot edellä esitetylle koko tuotannollisessa käytössä olevalle verkolle sekä käyttänyt poistomenetelmänä tasapoistomenetelmää 30 vuoden teknistaloudellisella pitoajalla laskettuna. Sitoutunut pääoma Tietoyhteiskuntakaaren mukaan kustannussuuntautunut hinta saa sisältää kohtuullisen tuoton pääomalle. Viestintäviraston vakiintuneessa ratkaisukäytännössä pääomalle laskettava tuotto on määritetty toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Virasto on käyttänyt arvioinnissaan käyttöomaisuuteen sitoutuneena pääomana nykykäyttöarvoa. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut viraston soveltaman arviointimenetelmän lainmukaisuuden. Viestintävirasto on määrittänyt kunkin kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitetun yrityksen verkon nykykäyttöarvon vähentäen jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jälleenhankintahintaiset poistot

20 (47) verkon keski-ikä huomioiden. Pitoaikoina on käytetty teknistaloudellisia pitoaikoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavoin laskettava nykykäyttöarvo antaa luotettavan kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä alla olevaa kaavaa: = 1 -ä, missä =äö = ähh =-"# -ä = ä Viestintäviraston näkemyksen mukaan yllä esitetty sitoutuneen pääoman määrittämisessä käytettävä kaava antaa tarkemman kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta verrattuna Viestintäviraston ja useiden teleyritysten aiemmin käyttämään laskentakaavaan (NKA=JHH*(pitoaika-1)/(2*pitoaika)). Aiemmin käytetyn laskentatavan avulla määritettiin verkon keskimääräinen sitoutunut pääoma. Käytännössä aiemmalla nykykäyttöarvon laskentakaavalla sitoutuneeksi pääomaksi muodostui verkon iästä riippumatta keskimäärin noin puolet verkon jälleenhankintahinnasta. Viraston nyt käyttämässä kaavassa otetaan huomioon myös verkon ikä. Verkon keski-iän käyttäminen sitoutuneen pääoman määrittämisessä ottaa huomioon verkon vanhenemisesta ja kulumisesta johtuvan arvon alenemisen. Viestintäviraston nyt käyttämällä laskentakaavalla määritetty sitoutunut pääoma kuvaa siten aiempaa paremmin verkon iän mukaista sitoutunutta pääomaa, jolloin esimerkiksi uudemman verkon sitoutunut pääoma (verkon nykykäyttöarvo) muodostuu korkeammaksi kuin keski-iältään vanhemman verkon sitoutunut pääoma. Tästä johtuen kaavan perusteella saadaan tarkempi arvio verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt metallijohdintilaajayhteysverkon osalta pitoaikana edellä mainittua 30 vuoden teknistaloudellista pitoaikaa. Viestintävirasto on käyttänyt metallijohdintilaajayhteysverkon sitoutuneen pääoman määrittämisessä verkon keski-ikänä 20 vuotta, mikä perustuu kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitetuilta yrityksiltä keväällä 2014 kerättyihin tietoihin. Vaikka Viestintäviraston saamien tietojen mukaan verkot ovat keskimäärin yhtä vanhoja, verkon osien ikätiedot on yrityksissä dokumentoitu hyvin vaihtelevasti. Siten yrityskohtaisten ikätietojen käyttäminen ei antaisi kaikilta osin oikeaa kuvaa verkkojen iästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 20 vuotta vastaa parhaiten kaikkien kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten tilaajayhteyskaapeleiden keskiikää, mikä viraston näkemyksen mukaan antaa parhaan arvion koko metallijohdintilaajayhteysverkon keski-iästä.