Kulttuuri Euroopan unionin ohjelma kulttuurialan organisaatioille
Tanssi musiikki performanssitaide teatteri ooppera ympäristötaide taideteollisuus muotoilu yhteisötaide lastenkulttu EU:n Kulttuuri-ohjelma (2007 2013) 2
uri kirjallisuus valokuvataide tekstiilitaide tilataide arkkitehtuuri mediataide sirkustaide taidekasvatus henkinen ku Euroopan unionin Kulttuuri-ohjelma tukee eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavia kulttuurialan hankkeita ja rakentaa yhteyksiä eurooppalaisten kulttuuritoimijoiden välille. Tämän vuoksi hankkeissa tulee olla järjestäjiä useasta ohjelmaan osallistuvasta maasta. Kulttuuri-ohjelma seuraa Kulttuuri 2000 -ohjelmaa, joka päättyi vuoden 2006 lopussa. Uuden ohjelman kausi kattaa vuodet 2007 2013. Ohjelman piiriin kuuluvat kaikki taiteenalat sekä kulttuuriperintöala. Audiovisuaalista alaa tuetaan EU:n Media 2007 -ohjelmasta. Kulttuuri-ohjelmassa ei ole taiteenalakohtaisia kiintiöitä, vaan hankkeet voivat edustaa yhtä tai useampaa alaa. 3
ide tekstiilitaide tilataide arkkitehtuuri mediataide sirkustaide taidekasvatus henkinen kulttuuriperintö aineellinen ku 4
Kuka voi toimia hankejärjestäjänä? Kulttuuri-ohjelmasta rahoitettavassa hankkeessa järjestäjinä voivat toimia yksityiset ja julkiset kulttuurialan organisaatiot. Myös kulttuuriteollisuuden yritykset voivat olla järjestäjätahona, mikäli ne tässä yhteydessä toimivat voittoa tavoittelematta. Yksittäinen henkilö ei voi toimia hakijana tai hankejärjestäjänä. Ohjelmasta ei myöskään myönnetä yksittäisille taiteilijoille tai kulttuurialan toimijoille työskentely- tai matka-apurahoja. Kirjallisuuden käännöstukea voivat hakea yksittäiset kustantamot. lttuuriperintö arkeologinen kulttuuriperintö rakennusperintö KULTTUURIPERINTÖ Tanssi musiikki performanssitaide tea Järjestäjäorganisaatioiden tulee olla Kulttuuri-ohjelmaan osallistuvista maista. Näitä ovat EU-jäsenmaiden 1 lisäksi ETA-maat Norja, Islanti ja Liechtenstein, EU:n jäsenehdokasmaat Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Turkki sekä Länsi-Balkanin maista Serbia. Ajankohtaista tietoa mahdollisista muista ohjelmaan osallistuvista maista saa CIMOn Kulttuurin yhteyspisteestä (ks. yhteystiedot lopussa). Yhteistyötä voi tietyin ehdoin tehdä myös ohjelman ulkopuolisten maiden (ns. kolmansien maiden) kanssa. 1 EU:n 27 jäsenmaata vuonna 2009: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta, Unkari, Viro. 5
Järjestäjien roolit hankkeissa Yksi järjestäjistä toimii hankkeen pääjärjestäjänä (coordinator), joka myös vastaa yhteisen hankehakemuksen toimittamisesta Euroopan komission alaiseen toimeenpanovirasto EACEA:an. Pääjärjestäjä koordinoi hankkeeseen osallistuvien järjestäjien välistä yhteistyötä ja toimii sopimusosapuolena EACEA:n kanssa. Hankkeen muut järjestäjät eli yhteisjärjestäjät (co-organiser) osallistuvat yhtä lailla hankkeen suunnitteluun, toteutukseen sekä taloudellisen vastuun kantamiseen ja täyttävät oman osansa hakemuksesta. Järjestäjätahojen välinen tasapuolinen työnjako ja yhteistyön laatu on myös yksi hankkeiden arviointikriteereistä. si musiikki performanssitaide teatteri ooppera ympäristötaide taideteollisuus muotoilu yhteisötaide lastenkulttuuri Hankkeessa voi olla mukana myös yhteistyökumppanina (associated partner). Yhteistyökumppaneilta ei edellytetä rahoitukseen osallistumista ja heidän roolinsa voi vaihdella hankkeesta riippuen hyvinkin paljon: nämä yhteistyötahot voivat toimia esimerkiksi asiantuntijoina tai tarjota tilan tapahtumalle. Yhteistyökumppani voi myös olla ns. kolmannesta maasta, eli jostain sellaisesta maasta, joka ei osallistu Kulttuuri-ohjelmaan. 6
kirjallisuus valokuvataide tekstiilitaide tilataide mediataide sirkustaide taidekasvatus henkinen kulttuuriperintö aine 7
Millaisia hankkeita tuetaan? Kulttuuri-ohjelmassa toteutettavat hankkeet voivat olla poikkitaiteellisia tai keskittyä yhdelle tietylle taiteenalalle. Ohjelmassa ei ole taiteenalakohtaisia kiintiöitä. Hankkeiden tulee toteuttaa ohjelman erityistavoitteita (ks. tavoitteet s. 10). Yhteistyöhankkeet koostuvat eri toimista, joita voivat olla esimerkiksi kiertonäyttelyt, työpajat sekä tiedon- ja kokemusten vaihto ammattilaisten kesken. Hankkeet voivat tähdätä myös kulttuurialan yhteistyöverkostojen luomiseen tai laajentamiseen. Ohjelma kannustaa erityisesti lyhyissä hankkeissa luovuuteen ja uudenlaisten toimintojen kehittämiseen. 1.1 Monivuotiset yhteistyöhankkeet Kesto: vähintään kolme ja enintään viisi vuotta Järjestäjien lukumäärä: vähintään kuusi järjestäjätahoa kuudesta eri maasta Tukisumma: Euroopan komission tuki on 200 000 500 000 euroa/vuosi ja se kattaa enintään 50 % hankkeen talousarviosta. Hakuaika päättyy vuosittain: 1. lokakuuta Vuosittain rahoitetaan: Noin 10 monivuotista hanketta. 1.2.1 Yhteistyöhankkeet Kesto: enintään kaksi vuotta (24 kk) Järjestäjien lukumäärä: vähintään kolme eri järjestäjätahoa kolmesta eri maasta Tukisumma: Euroopan komission tuki on 50 000 200 000 euroa koko hankkeen ajalle, ja se kattaa enintään 50 % hankkeen talousarviosta. Hakuaika päättyy vuosittain: 1. lokakuuta Vuosittain rahoitetaan: 80 100 lyhyttä yhteistyöhanketta. 8
1.2.2 Kirjallisuuden käännöshankkeet 1.3 Kulttuuriyhteistyöhankkeet kolmansien maiden kanssa Kulttuuri-ohjelmasta myönnetään kustantamoille tukea ohjelmaan osallistuvien maiden kirjallisuuden kääntämiseen. Hakijana toimii yksittäinen kustantamo. Käännösten tulee ylittää kansalliset rajat eli tukea ei myönnetä käännettäessä yhden maan viralliselta kieleltä toiselle. Tukea voi hakea kerrallaan 1 10 kirjan kääntämiseen joltain Kulttuuri-ohjelmaan osallistuvan maan viralliselta kieleltä jonkun toisen ohjelmaan osallistuvan maan kielelle (ks. lista maista sivulla 5). Kesto: enintään kaksi vuotta (24 kk) Tukisumma: 2 000 60 000 /hakemus Hakuaika päättyy vuosittain: 1. helmikuuta Kesto: enintään kaksi vuotta (24 kk) Järjestäjien lukumäärä: vähintään kolme eri järjestäjätahoa kolmesta eri maasta sekä vähintään yksi kolmannen maan kumppani Tukisumma: Euroopan komission tuki on 50 000 200 000 euroa koko hankkeen ajalle, ja se kattaa enintään 50 % hankkeen talousarviosta. Hakuaika päättyy vuosittain: 1. toukokuuta Euroopan komissio ilmoittaa vuosittain, mitä maata/maita haku koskee. Hakukierroksen budjetti on vuosittain n. miljoona euroa, mistä rahoitetaan 5 10 hanketta. Vuosittain rahoitetaan: n. 55 käännöshanketta. 9
Ohjelman tavoitteet Kulttuuri-ohjelman yleistavoitteena on edistää eurooppalaisille yhteistä ja yhteiseen kulttuuriperintöön perustuvaa kulttuurialuetta sekä Euroopan kansalaisuutta kehittämällä luovien taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja kulttuurilaitosten välistä yhteistyötä. Kulttuuri-ohjelman erityistavoitteena on: edistää kulttuurialalla työskentelevien henkilöiden liikkuvuutta kansallisten rajojen yli kannustaa taideteosten sekä taide- ja kulttuurituotteiden levitystä yli rajojen edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua. musiikki performanssitaide teatteri ooppera ympäristötaide taideteollisuus muotoilu yhteisötaide kirjallisuus valok 10
uvataide tekstiilitaide tilataide arkkitehtuuri mediataide sirkustaide taidekasvatus henkinen kulttuuriperintö aineellin 11
isuus valokuvataide tekstiilitaide tilataide arkkitehtuuri mediataide sirkustaide taidekasvatus henkinen kulttuuriperin Hakuaikataulu Lohko 1: Tuki kulttuurihankkeille Haku päättyy Tulokset julkistetaan Hanke voi käynnistyä 1.1 Monivuotiset yhteistyöhankkeet 1. lokakuuta 31. maaliskuuta (seuraavana vuonna) 1. toukokuuta 1.2.1 Yhteistyöhankkeet 1. lokakuuta 31. maaliskuuta (seuraavana vuonna) 1. toukokuuta 1.2.2 Kirjallisuuden käännöshankkeet 1. helmikuuta 31. heinäkuuta 1. syyskuuta 1.3 Kulttuuriyhteistyöhankkeet kolmansien maiden kanssa 1. toukokuuta 30. syyskuuta 1. marraskuuta 12
Hankkeen rahoitus Kulttuuri-ohjelmasta saatava tuki on aina osarahoitusta: EU-tuki muodostaa enintään 50 % hankkeen budjetista. Jokainen järjestäjätaho sitoutuu omarahoitusosuuteen. Hakukierrokset Hanketukea voi hakea vuosittaisten hakukierrosten aikana. Tukihakemukset jätetään suoraan Euroopan komission alaiseen toimeenpanovirasto EACEA:an, viimeistään hakukierroksen viimeisenä päivänä. Määräpäivän postileima riittää. Ohjelmassa ei ole kansallisen tason päätöksentekoa. Rahoituspäätökset tekee Euroopan komissio riippumattoman asiantuntijaraadin avustuksella. Ohjelmaopas Toimeenpanovirasto EACEA julkaisi kesäkuussa 2008 Kulttuuri-ohjelman ohjelmaoppaan (Programme Guide). Opas muodostaa yhdessä hakulomakkeiden kanssa hanketukien hakumateriaalin. Oppaaseen kannattaa tutustua huolellisesti hakemusta valmisteltaessa, sillä se sisältää tarkan hakuohjeistuksen sekä neuvoja hakemuksen täyttämiseen. Ohjelmaopas on voimassa Kulttuuri-ohjelman kauden loppuun eli aina vuoteen 2013 saakka, ja se on käännetty myös suomeksi. Kaikki kieliversiot saa sähköisessä muodossa EACEA:n verkkopalvelusta. 13
Millainen on hyvä hanke? Hankkeen ja ohjelman tavoitteiden (ks. tavoitteet s. 10) yhteensopivuus on merkittävä tekijä siinä vaiheessa, kun hakemuksia arvioidaan Euroopan komissiossa. Rahoituspäätöksiä tehtäessä valintakriteereinä ovat myös järjestäjäorganisaatioiden asiantuntemus omalla alallaan, taloudelliset ja toiminnalliset valmiudet toteuttaa hanke sekä hankkeen laatu. Kulttuuri-ohjelma tukee eurooppalaisia yhteistyöhankkeita, joten alueelliset, kansalliset tai kahdenväliset hankkeet eivät kuulu ohjelman piiriin. Jo hanketta suunniteltaessa tulisi miettiä, miten yhteistyötä jatketaan ja miten tuloksia, käytäntöjä tai toimintaa voi hyödyntää hankkeen päätyttyä. Miten löydämme hankekumppaneita? Hyvä hanke perustuu aitoon yhteistyöhön. Yhteistyöhankkeiden suunnittelu kannattaa käynnistää oman organisaation olemassa olevien kansainvälisten kontaktien kanssa ja hyödyntää omia verkostoja. Kulttuurin yhteyspisteeseen tulee yhteydenottoja ulkomaisilta järjestäjätahoilta, jotka etsivät suomalaisia järjestäjiä mukaan toteuttamaan hankeideoitaan. Julkaisemme näitä yhteydenottoja koosteena verkkosivuillamme. Tämän lisäksi Espanjan Kulttuurin yhteyspiste pitää yllä yhteiseurooppalaista tietokantaa, jonne organisaatiot voivat kirjautua ja etsiä yhteistyökumppaneita. 14
Hankkeet arvioidaan ja pisteytetään seuraavin kriteerein: 1 2 3 4 5 6 7 8 Hankkeen tuoma eurooppalainen lisäarvo (eurooppalainen ulottuvuus) eli esimerkiksi se, kuinka hankkeen tavoitteet saavutetaan paremmin eurooppalaisella yhteistyöllä kuin kansallisella tasolla. Kuinka hankkeen toimet edistävät Kulttuuri-ohjelman erityistavoitteita (kulttuurialalla työskentelevien henkilöiden liikkuvuus, taideteosten ja kulttuurituotteiden levitys yli kansallisten rajojen, kulttuurienvälinen vuoropuhelu). Hankkeen korkea laatu: luovuus ja innovatiivisuus, hankejärjestäjien kokemus ja asiantuntemus, kohderyhmien tavoittaminen. Järjestäjätahojen yhteistyön laatu: järjestäjien välinen työnjako, sitoutuneisuus, toimenkuva hankkeessa. Itse hakemuksen tasokkuus. Hankkeen vaikuttavuus: tulokset, kohderyhmät, poikkisektoraalisuus. Tiedottaminen ja hankkeen näkyvyys. Hankkeen pitkän tähtäimen vaikutukset, pysyvät tulokset ja jatkuvuus. Kansainvälisen yhteistyön ulottuvuus (HUOM! Tämä koskee vain lohkoa 1.3: kulttuuriyhteistyöhankkeet kolmansien maiden kanssa). Hankkeet arvioidaan asteikolla 0 35 pistettä, eli kustakin kriteeristä voi saada 0 5 pistettä. Arviointikriteereistä 1 3 tulee saada vähintään 3,5 pistettä ja kokonaispisteistä vähintään 75 %. (Lohkon 1.3 hankkeet arvioidaan asteikolla 0 40, jolloin niiden tulee saada kohdista 1 3 sekä kohdasta 8 kustakin vähintään 3,5 pistettä.) 15
Mitä muuta Kulttuuri-ohjelmasta tuetaan? 1.3 Erityistoimet Kulttuuripääkaupunkitapahtuma on näkyvimpiä Euroopan unionin kulttuurituen muotoja. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1985 ja se on nykyään osa Kulttuuri-ohjelmaa. Suomi isännöi kulttuuripääkaupunkitapahtumaa vuonna 2011 yhdessä Viron kanssa, jolloin kulttuuripääkaupunkeina ovat Turku ja Tallinna. Erityistoimista rahoitetaan myös esimerkiksi eurooppalaisia kulttuuripalkintoja kulttuuriperinnön, nykyarkkitehtuurin, populaarimusiikin ja nykykirjallisuuden aloilla. 2 Toimintatuki Euroopan laajuisesti toimiville kulttuurialan organisaatioille Tukea myönnetään neljässä eri kategoriassa: 1 2 3 4 eurooppalaisen kulttuurin lähettiläille eurooppalaisille kulttuurialan verkostoille eurooppalaisittain merkittäville festivaaleille Euroopan unionin kulttuuriagendaa 2 tukeville verkostoille Toiminta-avustus voi olla enintään 80 % organisaation tukikelpoisista kustannuksista sinä tilikautena, jolle avustus myönnetään. Vuosittainen hakuaika päättyy 1. marraskuuta. 3 Tuki kulttuuriyhteistyön tiedonkeruulle ja -levitykselle sekä analyysityölle Lohkosta tuetaan mm. kulttuurin yhteyspisteiden toimintaa sekä rahoitetaan kulttuurialan selvityksiä. 2 http://ec.europa.eu/culture/our-policy-development/doc399_en.htm 16
Koko seitsemänvuotisen ohjelmakauden budjetti on 400 miljoonaa euroa, joka jakautuu suunnilleen seuraavasti: Toimintalohko 1 1.1 monivuotiset yhteistyöhankkeet 1.2.1 yhteistyöhankkeet 1.2.2 kirjallisuuden käännöshankkeet 1.3 kulttuuriyhteistyöhankkeet kolmansien maiden kanssa sekä erityistoimet (kulttuurialan palkinnot, kulttuuripääkaupungit yms.) Toimintalohko 2 Toimintatuki Euroopan laajuisesti toimiville kulttuurialan organisaatioille Toimintalohko 3 Tuki kulttuuriyhteistyön tiedonkeruulle ja -levitykselle sekä analyysityölle koko Kulttuuri-ohjelman budjetista 77 % 10 % 5 % Suomalaisten osallistuminen Kulttuuri-ohjelmaan ja lisätietoja rahoitusta saaneista hankkeista Suomalaiset kulttuurialan organisaatiot ovat osallistuneet aktiivisesti sekä EU:n Kulttuuri-ohjelmasta että sen edeltäjästä Kulttuuri 2000 -ohjelmasta rahoitusta saaneisiin hankkeisiin. CIMOn Kulttuurin yhteyspisteen verkkopalvelussa on lisätietoja hankkeisiin osallistuneista suomalaistahoista ja rahoitusta saaneista hankkeista. Verkkopalvelussa julkaistaan myös suomalaisten hankejärjestäjien haastatteluita. Euroopan komissio on lanseerannut sähköisen EVE-tietokannan 3, josta voi hakea tietoja Kulttuuri 2000 - ja Kulttuuri-ohjelmista rahoitettujen hankkeiden lisäksi myös muista komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston ohjelmien rahoittamista hankkeista. 3 http://ec.europa.eu/eve 17
Ohjelman hallinto ja neuvonta Kulttuuri-ohjelmaa hallinnoi Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääjaosto. Ohjelman toimeenpanosta, hakemusten käsittelystä ja hankkeiden kanssa tehtävistä sopimuksista vastaa Euroopan komission alainen koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto EACEA, jonne myös tukihakemukset toimitetaan. Viraston osoite löytyy ohjelmaoppaasta. Kulttuuri-ohjelmassa ei ole maakohtaisia kiintiöitä tai kansallista päätöksentekoa, vaan kaikki eurooppalaiset hankkeet ovat samalla viivalla tukipäätöksiä tehtäessä. uotoilu yhteisötaide kirjallisuus valokuvataide tekstiilitaide tilataide arkkitehtuuri mediataide sirkustaide taidekasv Kulttuurin yhteyspisteet (Cultural Contact Points) vastaavat ohjelmaan osallistuvissa maissa ohjelman tiedotuksesta ja hakijoiden neuvonnasta kansallisella tasolla. Suomessa Kulttuuri-ohjelman yhteyspisteenä toimii Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Kulttuurin yhteyspisteessä päämääränämme on varmistaa, että suomalaiset kulttuurialan toimijat ja asiantuntijat saavat tarvitsemansa tiedon ja pystyvät osallistumaan Kulttuuri-ohjelmaan täysipainoisesti. Ota meihin yhteyttä, kun kaipaat lisätietoja Kulttuuriohjelmasta tai haluat keskustella hankeideasi sopivuudesta ohjelmaan. 18
CIMO, Kulttuurin yhteyspiste PL 343 (Hakaniemenranta 6), 00531 Helsinki sähköposti: ccp@cimo.fi puh. 0207 868 509 tai 0207 868 540 Lisätietoja Kulttuuri-ohjelmasta suomeksi Internetissä: www.cimo.fi/kulttuuri-ohjelma Hakuaineisto ja ohjelmaopas Euroopan komission alaisen toimeenpanovirasto EACEA:n verkkopalvelussa: http://eacea.ec.europa.eu/culture/index_en.htm Euroopan komission kulttuurisivut: http://ec.europa.eu/culture/index_en.htm Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Kulttuuri-ohjelman (2007 2013) perustamisesta 12.12.2006: http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/06/st03/st03656-re01.fi06.pdf atus henkinen kulttuuriperintö aineellinen kulttuuriperintö arkeologinen kulttuuriperintö rakennusperintö KULTTUURIP ISBN 978-951-805-246-6 (painettu). ISBN 978-951-805-247-3 (pdf). Paino: Libris 2/2009, 1. painos, 5000 kpl. Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä. Kuvat: Jussi Vierimaa, Miikka Kiiminki (Turku 2011), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (Intertango-hanke), Satu Haavisto (Suomenlinna, Dream Factories? -hanke), Merja Pöyhönen (Teatteri Mukamas, Young Century -hanke). 19
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO PL 343, 00531 Helsinki Puhelin 0207 868 500 (vaihde) Faksi 0207 868 601 cimoinfo@cimo.fi www.cimo.fi