BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet



Samankaltaiset tiedostot
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan - Johdanto integroituihin digitaalipiireihin

Käytännön logiikkapiirit ja piirrosmerkit

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003

Sähkötekniikka ja elektroniikka

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

Sähkötekniikka ja elektroniikka

BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

Digitaalilaitteen signaalit

FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe (Vastaa kaikkiin viiteen tehtävään)

Transistoreiden merkinnät

FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe Vastaa kaikkiin viiteen kysymykseen

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET

amiedu DIGITAALITEKNIIKAN PERUSPORTIT 2 Sivu 1 (7)

Sähkötekniikka ja elektroniikka

IGBT-TRANSISTORI. Janne Salonen. Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Tietoliikennetekniikka Sulautetutjärjestelmät ja elektroniikka

ELEC-C3240 Elektroniikka 2 Digitaalielektroniikka Karnaugh n kartat ja esimerkkejä digitaalipiireistä

Transistoriteknologian kehitys

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 1 (20) Kombinaatiopiirit & & A B A + B

Analogiapiirit III. Tentti

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

PUOLIJOHTEET tyhjennysalue

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

Sähköpajan elektroniikkaa

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Näytteen liikkeen kontrollointi

HPM RM1 VAL / SKC HYDRAULIC PRESSURE MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. HPM-RM1 FI.docx / BL 1(5)

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V Transistorin virtavahvistus Transistorin ominaiskayrasto Toimintasuora ja -piste 10

FYSE301(Elektroniikka(1(A3osa,(kevät(2013(

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Sähkötekniikan perusteet

Digitaalitekniikan perusteet

Sähkötekiikka muistiinpanot

Ehto- ja toistolauseet

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

TRANSISTORIASTEEN TOIMINTA- SUORAN MÄÄRITTÄMINEN

Successive approximation AD-muunnin

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

a P en.pdf KOKEET;

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

R = xw = W e (v SG V T )v SD. (4) (v SG V T )v SD. (5)

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

Ratkaisu. Ensimmäinen kuten P Q, toinen kuten P Q. Kolmas kuten P (Q R):

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI Johdanto

VIM RM1 VAL / SKC VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx / BL 1(5)

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KANDIDAATINTYÖ. n-kanavaisen MOSFET-transistorin mittaaminen ja MATLABilla mallintaminen

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS. Pekka Rantala kevät 2016

Analogisen IC-piirin suunnittelu

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

ABB aurinkosähköinvertterit Pikaohje PMU laajennuskortti

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

AB LUOKAN AUDIOVAHVISTIMEN SUUNNITTELUOHJEITA

Kombinatorisen logiikan laitteet

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 8 Sivu 1 (23) Kombinaatiopiirielimet MUX X/Y 2 EN

Transkriptio:

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet

Bittioperaatioiden toteuttamisesta Tarvitaan kolmea asiaa: 1. Menetelmät esittää ja siirtää bittejä 2. Perusoperaatiot biteille, esim. AND, OR ja NOT 3. Muisti biteille Vout Voh Vin Vout Toteutusta rajoittavat fysiikan lait Epävarmuudet, sähkömagnettisen aallon etenemisnopeus, termodynamiikka, r, l, c, g, jne Vol Vil Vih Vin Tarvitaan epälineaarinen piiri, suurella vahvistuksella jonka lähtö ei ole ikinä värillisillä alueilla, mutta tulot voivat olla

Toivelistaa digitaalipiirille Pieni, yksinkertainen, toistettavissa oleva ja vakaa, tarvitaan epälineaarisia piirejä vahvistuksella tunnetuilla materiaaleilla ja tekniikoilla toteutettuna Voidaan tuottaa suurissa määrissä edullisesti (transistorit ja johtimet) Suorituskyky ja tiheys paranevat tutkimuksen ja kehityksen edetessä

Toiveet täytetty Pieni, yksinkertainen, toistettavissa oleva ja vakaa: epälineaarisia piirejä vahvistuksella tunnetuilla materiaaleilla Pii + Alumiini/Kupari + jne Voidaan tuottaa suurissa määrissä Valotetaan käytännössä piikiekolle miljardittain kerrallaan Suorituskyky ja tiheys paranevat tutkimus- ja tuotekehityspanosten myötä Mooren laki: tiheys x 2 aina 1.5 2 vuoden välein Transistorin suorituskyky paranee kun sen dimensiot pienenevät

MOSFET-transistori Erittäin ohut, (<20Å) SiO2-eristekerros eristää kanavan hilasta source lähde gate hila drain nielu Voimakkaasti doupatut lähde ja nielu n-tyyppi tai p-tyyppi Eriste (SiO2) kerrosten välillä Hilavarauksen avulla alustan "kanava" lähteen ja nielun välillä saadaan johtavaksi substrate alusta Alusta, kevyesti doupattu joko n-tyyppiseksi tai p-tyyppiseksi MOSFET:t (Metal-Oxide-Semiconductor Field-Effect Transistor) ovat neljäterminaalisia jänniteohjattuja kytkimiä. Virta kulkee transistorin terminaalien (lähde ja nielu välillä), jos jännite hilalla on riittävä johtavan kanavan luomiseen. Muutoin MOSFET ei johda.

MOSFET-transistorit (1) MOSFET-transistoreihin perustuva (Metal-Oxide-Semiconductor Field Effect Transistor) on yleisin digitaalipiiritekniikka: Tyypiltään unipolaarisia, eli joko elektronit tai aukot varauksenkuljettajina Toiminta perustuu nielun (drain) ja lähteen (source) väliin muodostuvaan kanavaan, jota säädellään hilan (gate) ja lähteen välisen jännitteen avulla Lähde ja substraatti on kytketty samaan molemmissa tyypeissä terminaaliin Transistoreja on kahta tyyppiä: P-kanava (PMOS) N-kanava (NMOS) drain (-) p gate (-) source (+) p drain (+) n gate (+) source (-) n n-type substrate p-channel mosfet P- ja N-tyypin MOSFET-transistorien periaattelliset rakenteet p-type substrate n-channel mosfet

MOSFET-transistorit (2) MOSFET-transistori voi olla joko: Sulkutyyppinen (Depletion type) Avaustyyppinen (Enhancement type) Transistorin tyypillä tarkoitetaan transistorin kanavan tilaa hila-lähdejännitteellä Vgs = 0 V Sulkutyyppinen transistori johtaa kun Vgs = 0 Avaustyyppinen vaatii hila-lähdejännitte (positiivinen/negatiivinen) johtaakseen Digitaalipiireissä käytettävät transistorit ovat tyypillisesti avaustyyppisiä Transistoreilla kolme toimintamoodia Cut-off: ei johda; avoin kytkin Lineaarimoodi; Jänniteohjattu vastus Saturaatio,kyllästys; jänniteohjattu virtalähde

MOSFET-transistorit (3) MOSFET-tekniikka on syrjäyttänyt bibolaaritransistoritekniikan digitaalipiireissä, syitä: Staattinen tehonkulutus pieni -> suuri integrointitiheys Transistori vaatii pienen piipinta-alan -> suuri integrointitiheys Yksinkertaisempi valmistaa kuin BJT Pystytään käyttämään myös vastuksena N-tyypin avaus-mosfet, johtava tila, kun: VGS V T P-tyypin avaus-mosfet, johtava tila, kun: V GS V T Tyypillinen pitojännite: V T 0.8V N- ja P-avaustyypin MOSFET:n piirrosmerkit

NMOS-logiikka Loogisia funktioita toteuttavia kytkentöjä voidaan toteuttaa pelkästään P-tai N-tyypin kanavatransistoreilla (NMOS ja PMOSlogiikat) Q1 toimii vastuksena lineaarinen alue NMOS-invertteri NMOS-NAND NMOS-NOR

CMOS (Complementary Metal- Oxide Semiconductor) Lisäämällä p-tyypin lähde ja nielu n-tyypin alustalle voidaan valmistaa komplementti NMOS:lle (PMOS) Gate Gate Source Drain Source Drain p p n n n p G S Molempien transistorityyppien NMOS ja PMOS hyödyntäminen -> CMOS logiikkapiiriperheet G D D S

CMOS-logiikka CMOS-tekniikka (Complementary Metal-Oxide Semiconductor) hyödyntää sekä N- että P-tyypin avaustyyppisiä kanavatransistoreja Transistorit pystytään muodostamaan samalle piialustalle CMOS-tekniikan perusporttina on invertteri Tehonkulutus dynaamista (kuva alla) Invertterin toiminta: N-kanvatransistori johtaa kun V a > V th P-kanavatransistori johtaa kun V a < V th Kumpikaan transistoreista ei johda kun V a = 0 Invertterin ohjaaminen: jännite (oikea), virta (vasen) CMOS-invertteri

CMOS-NAND NAND-portin toiminta 2-tuloinen CMOS-NAND A B Q1 Q2 Q3 Q4 Z L L on on off off H L H on off off on H H L off on on off H H H off off on on L

CMOS-NOR NOR-portin toiminta 2-tuloinen CMOS-NOR A B Q1 Q2 Q3 Q4 Z L L on on off off H L H on off off on L H L off on on off L H H off off on on L

CMOS siirtoportti (Transmission Gate) Ainut porttityyppi, jota ei ole toteutettu muilla piiriperheillä Sähköinen kytkin, jota ohjataan samanaikaisesti n- ja p-tyypin MOSFET:llä; Puolijohderele, joka johtaa molempiin suuntiin Voidaan hyödyntää useiden digitaalielektroniikan piirien toteutuksessa Esimerkiksi multiplekserit, pitopiirit, jne. N X TG Y X N = 1 P = 0 Y P Siirtoportin looginen symboli X N = 0 P = 1 Y Siirtoportin rakenne Siirtoportin toiminta

CMOS-logiikkapiiriperheet CMOS-tekniikalla on toteutettu useita logiikkapiiriperheita Toteuttavat samoja perusfunktioita kuin TTL-piiriperheekin Käyttöjännitteet +5V ja +3.3V, nykyisin myös +2.5 ja +1.8V, osa TTL-yhteensopivia Tehonkulutus verrannollinen kellotaajuuteen CMOS-piireissä lähtöasteet voivat olla, vrt. TTL: Toteemipaalulähtö (totem-pole) Avonielu (open drain) Kolmitilalähtö (tri-state) CMOS-portin tuloimpedanssi on suuri -> käyttämättömät tulot sidottava maapotentiaaliin tai käyttöjännitteeseen 5V ja 3.3V (LV)-CMOS-logiikkapiiriperheiden ominaisuuksia Piirisarja V D (V) t P (ns) P D,Q (W) I O (ma) 74HC 5 7 2.75 4 74AC 5 5 0.55 24 74AHC 5 3.7 2.75 8 74LV 3.3 9 1.6 12 74LVC 3.3 4.3 0.8 24 74ALVC 3.3 3 0.8 24

CMOS-piiriperheiden loogiset tasot 5V 3.5 V Looginen tila 1 Looginen tila 1 5 V 4.4 V 3.3 V 2 V Looginen tila 1 Looginen tila 1 3.3 V 2.4 V Määrittämätön tila Määrittämätön tila Määrittämätön tila Määrittämätön tila 1.5 V 0.8 V Looginen tila 0 Looginen tila 0 0.33 V Looginen tila 0 Looginen tila 0 0.4 V Tulojännite Lähtöjännite Tulojännite Lähtöjännite +5V ja +3.3V jännitteellä toimivien logiikkapiirien loogiset tilat

Dynaamisen tehonkulutuksen lisäksi myös johdotus aiheuttaa ongelmia Vin Vout Vin Vin Vout R C 50ps/mm RC Nykyisin (esim. viivanleveydellä 100 nm) Tarkoittaa karkeasti, sitä että kestää noin 2 ns kun signaali etenee poikittain 20x20mm piirin poikki. Tämä on pitkä viive 2 GHz prosessorille

Schmitt-trigger-tuloaste Schmitt-trigger on erikoistyyppinen digitaalipiirien tuloaste Perustuu tuloasteen positiiviseen takaisinkytkentään ja hystereesiin: HYSTEREESIKOMPARAATTORI TULOASTEESSA Suodattaa tulosignaalin häiriöitä hystereesin avulla Sovelluskohteena ulkoisen I/O:n liittäminen digitaalielektroniikkaan, esim: painikkeet ja muut ulkoiset keskeytyslähteet Vout (V) V th- V th+ 3.3 V 0.2 V 0.9 V 1.7 V Schmitt-trigger-invertterin toiminta Vin (V) Schmitt-Trigger-invertterin piirrosmerkki

Schmitt-Trigger-invertterin toiminta Tulo ja lähtösignaalit: tavallinen invertteri (vasen), schmitt-trigger (oikea)

BiCMOS-logiikka BiCMOS-tekniikka perustuu CMOS-transistorien käyttöön tuloasteena ja bibolaaritransistorien lähtöasteena Etuja: Pieni staattinen tehonkulutus Suuri tuloimpedanssi Virransyöttökyky Haittoja: Monimutkainen rakenne -> integrointitiheys Hitaampi kuin CMOS (pienillä kuormilla) Sovelluskohteina esim. RF-piirit BiCMOS-invertteri

Yhteenveto MOSFET:n ominaisuuksia Jänniteohjattu kytkin, kontrolloidaan hila-lähdejännitteen V gs :n avulla Kutistuva transistorin koko parantaa suorituskykyä CMOS:n piirteitä CMOS on luonnollisesti invertoiva: 1 tulossa johtaa tilaan 0 lähdössä Suuret kohinamarginaalit V ol = 0 ja V oh = V dd Komplementaarinen logiikka, symmetriset lähdöt ja tulot Ei periaatteessa omaa staattista tehonkulutusta