Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt



Samankaltaiset tiedostot
Maaperän saastuminen on vakava ympäristöongelma,

sa Ammonium-, NO 3 - ja kokonaistyppilaskeuma vähentyivät sadeveden kulkiessa latvuskerroksen läpi kaikilla kuusi- ja mäntykohteilla lukuunottamatta U

Kangasmaiden lannoitus

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi

Introduction Soil solution has been monitored on the ICP Forests Level II plots since 1995 During the early years ( ) of the soil solution monit

Tuhkan lannoitekäyttö ja sen vaikutukset

Vaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Puutuhkalannoituksen vaikutukset marjoihin ja sieniin. Nanna Tuovinen, Tapio Oy

Trends in stream water concentration and export of nitrogen and phosphorus from boreal forested catchments in Finland

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Continuous environmental monitoring for the automation of water balance management at mines

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Tuhkalannoituksen vaikutus marjoihin. Nanna Tuovinen, Raimo Heikkilä & Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus Luontoympäristökeskus

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Integrating full climate change impacts balances and management


Prognos Julkaisusuunnitelmat

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

16 Hakkuutähteen korjuun vaikutuksista 10-vuotiaissa kuusen taimikoissa

Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

Metsämaassa juurista tihkuvat monenlaiset hiiliyhdisteet

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Tuhka- ja typpilannoitus varttuneessa OMT-kuusikossa

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirrat lannoitteina ja maanparannusaineina

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

KUOLAN ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN KUOLAN ALUEELLA JA SUOMEN LAPISSA

Ydinjätteen riskien arviointiin soveltuvan radioekologisen mallintamisen kehittäminen empiirisen aineiston valossa

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi Seija Haapamäki

Talvivaara Sotkamo Oy

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY

Ten most important publications for this application in italics


Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

PK-lannoituksella aikaansaadun kasvureaktion suuruus riippuu ojitusaluemännikön ravinnetilasta

-lpvlq PHWVlWLHNRNHLVVD Nl\WHWWlYlQ VHRVWXKNDQ VLVlOWlPLHQ DLQHLGHQ KXXKWRXWXPLQHQ /XRQQRQYDUD MD ELRWDORXGHQ WXWNLPXV

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Määräys STUK SY/1/ (34)

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Puuntuhka ja kauppalannoitteet suomänniköiden ravinnetalouden hoidossa

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto


Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

STORMWATER -väliaikatuloksia

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

BIOTALOUS - FA Forest Oy

Biohiili ja ravinteet

NYT ON SADONKORJUUN AIKA

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Kiinteiden'materiaalien'magnee-set'ominaisuudet'

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

Transkriptio:

Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy

Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7 6 5 4 3 2 1.5 2 4 8 6 km 7 6 5 4 3 2 1 Cu, mg m -2 Ni, mg m -2 AVOIN METSIKKÖ KARIKE.5 2 4 8 6 km Nieminen & Saarsalmi 1998

Avoimen paikan sadannan (BP), metsikkösadannan (TF) ja vajoveden keskimääräiset vuotuiset Cu- ja Ni-määrät,5 km koemetsikössä vuosina 1992-1996 Cu, mg m -2 Ni, mg m -2 4 3 2 1 15 1 5 15 1 5 BP TF 5cm 2cm 4cm 4 8 Derome & Nieminen 1998

Avoimen paikan sadannan (BP) ja metsikkösadannan (TF) Cu- ja Ni-määrät,5 km koemetsikössä Cu 5 mg m -2 4 3 2 BP TF 1 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Ni mg m -2 7 6 5 4 3 2 1 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Derome 2

Turpeen Cu-kertymäsarja Harjavalta 2 15 1 5 pölypäästöt, [Mg yr -1 ] 8 4 Cu kertymä [mg m -2 yr -1 ] HJ Har 19 192 194 196 198 2 Rausch et al. 25

Ni-kertymäsarja Harjavalta 2 15 1 5 pölypäästöt, [Mg yr -1 ] Ni-kertymät [mg m -2 yr -1 ] 4 2 19 192 194 196 198 2 Rausch et al. 25

Turpeen Cu- kertymäsarja Outokumpu 2 malminnosto [Mg yr -1 ] 1 Cu kertymä [mg m -2 yr -1 ] 1 Outokumpu HJ 5 19 192 194 196 198 2 Rausch et al. 25

Cu kertymäsarja ja avoimen sadannan Cu-määrä Hietajärvi 1.4.7 Cu kertymä [mg m -2 yr -1 ] Cu laskeuma [mg m -2 yr - 1]. 19 192 194 196 198 2 Rausch et al. 25

Cu- ja Ni-pitoisuudet Alkkian turpeessa 4 vuotta metallisulfaattien levityksen jälkeen Surface layer 5-1 mg Cu kg -1 mg Ni kg -1 5 1 15 5 1 15 Surface layer 5-1 syvyys, cm 15-2 25-3 35-4 syvyys, cm 15-2 25-3 35-4 45-5 45-5 Totaalimäärä,15 cm kerros 199 kg Cu ha -1 127 kg Ni ha -1 Totaalimäärä, 5 cm kerros 2 kg Cu ha -1 23 kg Ni ha -1 Nieminen et al. 26

Metallien rikastuminen humuskerroksessa 1 Rikastumiskerroin, x 1 1 1,5 km.5 2 4 8 km Cu Zn Cd Ni Fe 8 km Derome et al. 2

Humuskerroksen Cu- ja Ni-pitoisuudet m g k g -1 Cu 5 4 3 2 exchangeable concentration nonexch. concentration 1.5 2 4 8 6 km Ni mg kg -1 35 3 25 2 15 1 5.5 2 4 8 6 km Nieminen & Saarsalmi 22

Ennallistamiskokeet: 1. Lannoitus 2. Biokompostikate TAVOITTEET: puuston elpyminen mikrobitoiminnan elpyminen aluskasvillisuuden elpyminen

Lannoituskäsittelyt Käsittely N P K Ca Mg S B kg ha -1 1. Kontrolli 2. Kalkitus (LS) 42 1 2 3. Mineraali sekoitus (MM) 31 56 98 61 37 1.3 4. Metsikkökohtainen lannoitus (SSF) 6-75 (urea) 315 5 6-75 (ammonium nitraatti) Mälkönen et al. 1999

Puiden tilavuuskasvu 1992-1996 m 3 /ha/yr 12 Käsittely 1 LS 8 MM 6 SSF 4 2.5 2 4 8 km Mälkönen et al. 1999

Lannoituksen vaikutus maaveden Cu- ja Nipitoisuuteen,5 km etäisyydellä sulatosta Cu, mg/l Ni, mg/l 2.5 4. 2. 3. 1.5 1. 2..5 1... 1992 1993 1994 1995 1996 1992 1993 1994 1995 1996 LS MM SSF Mälkönen et al. 1999

Biokompostikate -koe,5 km etäisyydellä Koejärjestely: Arctostaphylos uva-ursi Pinus sylvestris Maataskut + taimien istutus 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 Kate, maataskut + taimien istutus Empetrum nigrum 49 49 49 49 49 49 Betula pubescens 49 49 49 49 49 49 Maataskut Ei istutettu taimia Kate, maataskut 49 49 49 49 49 49 Ei käsittelyä Kate

Maaveden laatu Vesimäärä, ml Ei käsittelyä 96 (32) Biokompostikate 64 (3) ph 4.3 (.2) 4.3 (.1) DOC, mg L -1 23 (6) 32 (4) Cu tot, mg L -1 1.6 (.6) 1.1 (.3) Cu comp, mg L -1.11 (.3).15 (.4) Cu 2+, mg L -1 2. (.78).79 (.34) Ni tot, mg L -1.78 (.22).63 (.2) DI % 36 (4) 29 (3) Kiikkilä et al. 21

Istutettujen taimien elossa säilyminen 1996-25 Betula pubescens (68 %) 1 8 % 6 4 2 Pinus sylvestris (92 %) 1 8 6 4 2 Kuolleita Eläviä Arctostaphylos uva-ursi (36 %) 1 8 % 6 4 2 Ei käsittelyä Kate Empetrum nigrum (77 %) 1 8 6 4 2 Ei käsittelyä Kate Helmisaari et al. 1999

Kasviyksilöitä, kpl/ruutu 4 35 3 25 2 15 1 Kateaine Muu Paju Koivu Mänty 5 K asviyksilöitä, kpl/ru utu 4 35 3 25 2 15 1 5 Koivu Mänty Sianpuol. Variksenm. Vain kateaine Ei katetta Muu Paju Koivu Mänty Koivu Mänty Sianpuol. Variksenm. Maataskut Paljas Kateaineella peitetyille ruuduille ilmestyi runsaasti luontaista kasvillisuutta, etenkin puiden taimia. Helmisaari et al. 1999

Kirjallisuus: Derome, J. & Nieminen, T. 1998. Metal and macronutrient fluxes in heavy-metal polluted Scots pine ecosystems in SW Finland. Environmental Pollution 13: 219-228. Derome, J. 2. Effects of heavy-metal and sulphur deposition on the chemical properties of forest soil in the vicinity of a Cu-Ni smelter, and means of reducing the detrimental effects of heavy metals (väitöskirja). Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 769. 78 s. + 5 osajulkaisua. Helmisaari, H.-S., Salemaa, M., Derome, J., Kiikkilä, O., Uhlig, C. & Nieminen, T. 27. Remediation of heavy metal-contaminated forest soil using recycled organic matter and native woody plants. Journal of Environmental Quality 36: 1145-1153. Kiikkilä, O., Perkiömäki, J., Barnette, M., Derome, J., Pennanen, T., Tulisalo, E. & Fritze, H. 21. In situ bioremediation through mulching of soil polluted by a copper-nickel smelter. Journal of Environmental Quality 3: 1134-1143. Mälkönen, E., Derome, J., Fritze, H., Helmisaari, H.-S., Kukkola, M., Kytö, M., Saarsalmi, A. & Salemaa, M. 1999. Compensatory fertilization of Scots pine stands polluted by heavy metals. Nutrient Cycling in Agroecosystems 55: 239-268. Nieminen, T.M. & Saarsalmi, A. 22. Contents of Cu, Ni and Zn in smelter-polluted soil-plant systems. Geochemistry: Exploration, Environment, Analysis 2: 167-174. Nieminen, T.M., Ukonmaanaho, L., Rausch, N. & Shotyk, W. 26. Availability and toxicity of Cu and Ni to Scots pine in different soils. Forest, Snow and Landscape Research 8(3): 349-36 Rausch, N., Nieminen, T., Ukonmaanaho, L., Le Roux, G., Krachler, M., Cheburkin, A.K., Bonani, G. & Shotyk, W. 25. Comparison of atmospheric deposition of copper, nickel, cobalt, zinc, and cadmium recorded by Finnish peat cores with monitoring data and emission records. Environmental Science & Technology 39(16): 5989-5998.