Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä
Itämeren tilastoitu lohisaalis noin 1 milj. kg Painopiste siirtynyt rannikko- ja jokikalastukseen Joki Rannikko Avomeri
Vuonna 2013 Ammattikalastuksen tilastoitu lohisaalis Itämeressä oli noin 97000 lohta 34 % Itämeren pääallas 10 % Suomenlahti 56 % Pohjanlahti Vapaa-ajankalastuksen merisaalis oli 22000 lohta (hyvin epävarma arvio) Jokisaalis oli yhteensä noin 40000 lohta Poikasten vaellus syönnösalueelle Avomerikalastus Jokikalastus Rannikkokalastus Aikuisten lohien kutuvaellus lisääntymisalueille
Kesällä 2014 Pohjanlahden ammattikalastuksen tilastoitu lohisaalis yhteensä 57072 lohta yli 90 % kiintiöstä täyttyi Ruotsi Perämeri Selkämeri 27710 kpl 20351 kpl 7359 kpl Suomi Perämeri Selkämeri 29362 kpl 20350 kpl 9012 kpl Pohjanlahdelle tuli arviolta 470 000 lohta
Nykyisin yli puolet kaloista selviytyy jokeen (1990-luvun alussa alle kymmenesosa) Avomeri, kalastettu osuus Rannikko, kalastettu osuus 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 100% 80% 60% 40% 20% 0%
tuhatta yksilöä Tornionjoen kutulohimäärät 10-20 kertaistuneet kahdessa vuosikymmenessä
Kesän 2014 kutuvaelluksen huippu aikainen Päivittäinen lohimäärä, Kattilakoski
Tornionjoen kesänvanhojen poikasten tiheys huipussaan, mutta vanhempien poikasten tiheys laskenut
Tornionjoen vaelluspoikastuotanto kasvanut 0,1 milj./vuosi 1,5 milj./vuosi
Kesän 2014 voimakkaan kutunousun syitä taustalla koko ajan runsastuneet luonnonpoikasmäärät (onnistunut kantojen elvytys 90-luvulta lähtien, erityisesti kalastuksensäätely) lohenpoikasten luontainen eloonjäänti merivaelluksen alussa on viime vuosina parantunut Etelä-Itämerellä luvattomasti pyydettyjen lohien saalis näyttää vähentyneen (2-3 vuotta tehostettua kalastuksenvalvontaa) Etelä-Itämeren leudon talven jälkeen kutuvaellus on runsaampi ja aikaisempi kuin kylmän talven jälkeen
0 1000 2000 3000 4000 5000 0 20 40 60 80 100 140 0 1000 2000 3000 4000 5000 0 1 2 3 4 0 20 40 60 80 100 140 0 200 400 600 800 Smolt production (thousand) 0 20 40 60 80 100 140 0 1 2 3 4 Smolt production (thousand) 0 20 40 60 80 100 140 0 1000 2000 3000 4000 0 200 400 600 800 Smolt production (thousand) 0 200 400 600 800 0 1000 2000 3000 4000 Smolt production (thousand) 0 200 400 600 800 Poikasia, tuhatta kpl AU 1 AU 1 AU 2 2000 2005 2010 2015 AU 3 (upper bound for PSPC=13) ATLANTIC OCEAN North 2000 2005 AU 2 2010 2015 AU 2000 3 (upper bound 2005 for PSPC=13) 2010 2015 AU 4 NORWAY 2000 2005 2010 2015 Units 1-4 2000 2005 2010 2015 SWEDEN AU 2 AU 2 2000 2005 2010 2015 AU 4 2000 2005 2010 2015 AU 4 GULF OF BOTHNIA 2000 2005 2010 2015 FINLAND GULF OF FINLAND ESTONIA RUSSIA Pohjanlahden ja Suomenlahden kantojen poikastuotanto kasvussa Poikasia suhteessa potentiaalituotantoon 2000 2005 AU 4 2010 2015 2000 Units 2005 1-4 2010 2015 2000 2005 2010 2015 2000 2005 2010 2015 BALTIC SEA LITHUANIA LATVIA 2000 2005 2010 2015 POLAND RMANY
Eloonjäänti (%) Vaelluspoikasten eloonjäänti merivaelluksen alussa on asteittain parantunut vuodesta 2005 lähtien Luonnonlohi Laitoslohi
Moni lohikanta vahvistumassa onko merialueen sekakantakalastus riittävän vähäistä? Pohjanlahdella Rickleån, Öreälven, Lödgeälven sekä Simojoen poikastuotanto on kuitenkin vielä kaukana tavoitteesta Etelä-Itämerellä lohikannat näitäkin heikommassa kunnossa Heikkojen kantojen vahvistumisen hidasteena tai esteenä ei yhtä yksittäistä tekijää vaan eri tekijöitä jokikannasta riippuen: Vaellusesteet sekä vanhat tulva- ja uittoperkaukset Heikko veden laatu (ravinteet ja kiintoaines) Kesänaikaiset olosuhteet poikasalueilla (mm. korkea lämpötila) Kalastus (meri, jokisuu ja joki; mukaan lukien salakalastus) ICES katsoi, että ei perustetta pienentää eikä kasvattaa kalastuskiintiösuositustaan nykytilanteessa
Kiitos - Tack Kuva: Panu Orell
Seuraavat diat kaiken varalta Poistetaan jakeluversiosta!
90-95 % luonnonpoikasista ATLANTIC OCEAN 60-65 % istutuspoikasista Luonnonlisääntymistä noin 30 joessa (luonnonkannat) Lohenpoikasia viljellään ja istutetaan kymmeniin jokiin/jokisuihin Vain luonnonkannoille kans.väl. sopimusten edellyttämät hoitotavoitteet 2011 luonnonpoikasmäärät suhteessa tavoitteeseen 75 % suurimmasta mahdollisesta poikasmäärästä: North NORWAY SWEDEN GULF OF BOTHNIA FINLAND GULF OF FINLAND ESTONIA RUSSIA saavutettu saavuttaminen melko todennäköistä saavuttaminen epävarmaa BALTIC SEA LITHUANIA LATVIA saavuttaminen epätodennäköistä RMANY POLAND
Poikasmäärät kasvaneet luonnonpoikasten runsastuessa
Luonnonkantojen tuottavuudessa eroja Lohikannan tuottavuuden määrittää suurimmaksi osaksi kutujoen laatu lohen lisääntymisympäristönä mädin ja poikasten säilyttävä hengissä jääolosuhteiden, virtaamien, vedenlaadun, petojen määrän ym. vaihdellessa Kutujokien välisten laatuerojen vuoksi merivaellukselle lähtevistä poikasista tulisi selvitä takaisin kudulle huonolaatuisiin jokiin suhteessa suurempi osuus kuin hyvälaatuisiin jokiin Eri luonnonkannat kestävät eri määrän kalastusta Mikäli kaikilla luonnonkannoilla samat hoitotavoitteet, sekakantakalastus tulee mitoittaa vähiten kalastusta kestävien kantojen mukaiseksi