Kuntatalouden tila Hailitusohjelmaneuvottelut kevät 2019 Minna Karhunen @MinnaKarhunen 14.5.2019s
Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien nousu hidastunut ja valtionosuudet laskeneet. Valtionosuuksista jo viidennes verotulojen kompensaatioita. Kuntien kokonaismenoissa oman työn osuus laskenut. Investoinnit kasvussa. Väestö- ja ikärakenteen muutos kasvattaa peruspalveluiden kysyntää keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä. Eri tehtävissä palvelutarve kehittyy eri tavalla. Väestökehitys ja siitä seuraava kuntien eriytyminen haastavat kuntataloutta Ilman uusia toimenpiteitä kuntataloudessa on tulojen ja menojen kasvava epätasapaino 2
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Toimintakate -27,50-28,55-29,42-30,59-31,72-32,90-34,10 Verotulot 22,55 22,44 23,80 24,56 25,49 26,29 27,05 Käyttötalouden valt.os. 8,54 8,49 8,29 9,28 9,41 9,80 10,23 Rahoitustuotot ja kulut, netto 0,37 0,32 0,27 0,17 0,08-0,02-0,11 Vuosikate 3,96 2,70 2,93 3,42 3,25 3,17 3,06 Poistot -2,82-2,74-2,84-2,94-3,04-3,14-3,24 Satunnaiset erät, netto 0,14 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 Tilikauden tulos 1,28 0,02 0,14 0,53 0,26 0,08-0,13 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tulorah. korjauserät -0,53-0,41-0,41-0,41-0,41-0,41-0,41 Tulorahoitus, netto 3,57 2,35 2,57 3,06 2,89 2,81 2,70 Investoinnit, netto -3,46-3,84-4,08-4,27-4,35-4,45-4,40 Rahoitusjäämä 1) 0,11-1,48-1,50-1,21-1,45-1,65-1,70 Lainakanta 18,42 19,41 20,98 22,25 23,76 25,47 27,23 Rahavarat 6,40 6,02 6,02 6,02 6,02 6,02 6,02 1) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Lähde: Vuodet 2017 ja 2018 Tilastokeskus, Vuosien 2019-2023 arviot VM 4.4.2019 3
Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991-2023 (painelaskelman mukaan) mrd. 5,0 4,5 4,0 Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 5,0 4,5 4,0 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen. 3,5 3,0 2,5 3,5 3,0 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Lähde: Vuodet 1991-2018 Tilastokeskus, Vuosien 2019-2023 arviot VM 4.4.2019 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 0,0 4
Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 8,6 0,0-5,1-0,5 5,0 5,6 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 4,5 5,2 5,2 4,6 5,0 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 2,4 0,3-4,4 1,0-1,2 3,4 2,7 3,4 3,3 3,3 3,3-2,0-4,0-6,0 1) 2) 2) 3) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin johdosta vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuosina 2014-2015 toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. Lisäksi vuonna 2015 menojen tasoon vaikuttaa tilastouudistus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi ollut vuosina 2014 ja 2015 noin 1 %. 3) Vuonna 2017 toimintamenoissa näkyy perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto Kelalle sekä kiky-sopimus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi noin 1 %. Lähde: Vuodet 2017 ja 2018 Tilastokeskus, Vuosien 2019-2023 arviot VM 4.4.2019 5
Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta, paikallishallinnon nettoluotonanto sekä lainakannan muutos (painelaskelman mukaan) mrd. 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Lainakannan muutos Toiminnan ja investointien rahavirta 1) Paikallishallinnon nettoluotonanato 2) 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 1) Alijäämäinen (neg.) rahavirta ilmaisee, että menoja katetaan kassavaroja vähentämällä tai lainalla. Ylijäämäinen (pos.) rahavirta ilmaisee, kuinka paljon varoja jää antolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. 0,0-0,5 0,0-0,5 2) Nettoluotonanto kansantalouden tilinpidon mukaan = Paikallishallinnon kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus -1,0-1,5-1,0-1,5-2,0-2,0 Lähde: Vuodet 1991-2018 Tilastokeskus, Vuosien 2019-2023 arviot VM 4.4.2019-2,5 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23-2,5 6
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat mrd. (painelaskelman mukaan) 28 26 24 22 20 Lainakanta Rahavarat 28 26 24 22 20 18 18 16 16 14 14 12 12 10 10 8 8 6 6 4 4 2 2 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 0 Lähde: Vuodet 1991-2018 Tilastokeskus, Vuosien 2019-2023 arviot VM 4.4.2019 7
Miten eteenpäin? 1) Vanhat rästit on hoidettava Peruspalvelujen valtionosuus kasvaa v. 2020 voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti 989 milj. euroa johtuen: Kilpailukykysopimukseen liittyvä kuntien valtionosuusvähennys lomarahaleikkauksen perusteella poistuu vuonna 2020 (+315 milj. ) Lomarahaleikkaukseen liittyvän kaksinkertaisen valtionosuusleikkauksen kompensaatio (+237 milj. ), Indeksikorotukset voimaan 2020 eteenpäin (määräaikainen laki indeksijäädytyksistä vuosina 2016-2019 päättyy) (+187 milj. ), valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta (+101 milj. ) sekä verotulomenetysten kompensaatioiden kasvusta, jos 2020 kevennetään verotusta (+215 milj. ). Nämä eivät vahvista kuntataloutta, mutta lopettavat sen heikentymisen näiltä osin. 8
Miten tästä eteenpäin? 2) Mahdollisten uusien ja laajenevien tehtävien sekä verotulomenetysten kompensointi Kuntien mahdollisiin uusiin ja laajeneviin tehtäviin on myönnettävä 100 %:n valtionosuusrahoitus voimassa olevan valtionosuuslain mukaisesti. Tämän tulee koskea myös vanhuspalvelujen parantamista. Hallituskaudella tehtävien mahdollisten veronkevennysten vaikutukset kuntien verotuloihin tulee kompensoida kunnille, kuten on tehty vuodesta 2003 alkaen. Vähennykset huomioiva ns. efektiivinen veroprosentti on 14,29 v. 2019, kun keskimääräinen kunnallisveroprosentti oli 19,86. Kompensoinnit tehtävä verojärjestelmän sisällä tai vähintään erotettava omaksi momentikseen peruspalvelujen vos-momentilta, jossa kompensointien osuus nyt jo yli viidennes. 9
Miten eteenpäin? 3) Kuntatalouden tasapainottamistavoitteeksi miljardi euroa vaalikauden aikana Vaihtoehdot: Paikallishallinnon nettoluotonanto supistuu vuoteen 2023 mennessä 0,5 mrd. euroa, jos rahoitusasematavoite -0,5 % BKT:sta 1,1 mrd. euroa, jos rahoitusasematavoite -0,3 % BKT:sta 1,9 mrd. euroa, jos rahoitusasematavoite nolla % BKT:sta Kuntaliitto: Paikallishallinnon rahoitusasematavoitteeksi tulee asettaa vähintään -0,3 % BKT:sta vuoden 2023 tasossa ja tasapainoa tulee tavoitella viimeistään vuonna 2027. 10
Miten eteenpäin? 3) Kuntatalouden tasapainottamistavoitteeksi miljardi euroa vaalikauden aikana Tasapainottamisurakasta selviytyminen edellyttää: Kuntien tulopohjan vahvistamista (valtionosuusrahoituksen tasokorotus, vero- ja maksutulojen lisääminen) Kuntien liikkumavaraa lakisääteisten palvelujen järjestämiseen on lisättävä. Normeja ja sääntelyä on purettava. Kunnilta tämä edellyttää toimintatapojen uudistamista, investointien priorisoimista, vero- ja maksupäätöksiä jne. Tasapainottamistavoite edellyttää kuntien ja valtion yhteistä suunnitelmaa sekä toimenpiteiden vaikutusarviointia valtion ja Kuntaliiton yhteistyönä 11
On päätettävä toimista, jotka vievät sekä taloutta että asukkaiden hyvinvointia oikeaan suuntaan. Kommunforbundet.fi Finlands framgång skapas lokalt PB 200, 00101 Helsingfors Kommunernas hus, Andra linjen 14 00530 Helsingfors