Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen ilmakehään 16 % Absorboituminen pilviin 3 % Johtuminen ilmaan 7% Absorboituminen maahan ja mereen 51% avaruuteen pilvistä ja ilmakehästä 64 % 6 % Suora säteily maasta avaruuteen Säteilyä absorboituu ilmakehään 15% Veden höyrystymiseen sitoutunut latenttilämpö 23 % Lähde: Nasa, Atmospheric Science Data Center
Vesihöyry eli H 2 O Hiilidioksidi eli CO 2 Metaani eli CH 4 Dityppioksidi eli N 2 O Perfluoratut yhdisteet eli PFC:t Fluoriyhdisteet eli HFC:t Rikkiheksafluoridi eli SF6 Kasvihuonekaasut Otsoni eli O 3 Bromiyhdisteet eli halonit, esim. CF3Br Freonit eli kloorifluoratut hiilivedyt eli CFC:t
Jääkausien ja lämpimien kausien vaihtelut ovat kulkeneet samassa vaiheessa ilmakehän hiilidioksidin ja metaanin kanssa
SANASTO Sää Ilmasto Ilmasto-oppi Ilmastojärjestelmä Ilmastonmuutos Ilmastonsuojelu Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Luonnollinen ilmastonmuutos Ilmasto vaihtelee Miljoonien vuosien aikaskaalassa: Vuorten syntyessä paljastuu rapautuvaa maaperää, johon sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia Mannerlaattojen siirtyminen muuttaa merivirtoja 10 000-100 000 aikaskaalassa: Maapallon aseman vaihtelut kiertoradallaan 1-10 vuoden aikaskaalassa: Auringon säteilyn intensiteetin vaihtelut Tulivuorten purkaukset El Nino, Pohjois-Atlantin vaihtelu
Ihmisen toiminnan vaikutus - Kasvihuonekaasujen määrän kasvu -> lämmittävä vaikutus - Hiukkaspäästöt lisäävät auringonsäteilyn heijastumista ilmakehässä -> viilentävä vaikutus - Hiukkaset toimivat pilvipisaroiden tiivistymisytiminä ja lisäävät pilvisyyttä -> viilentävä tai lämmittävä vaikutus - Noki- ja pölypäästöt pienentävät lumen ja jään albedoa -> lämmittävä vaikutus - Havumetsien hävittäminen lisää albedoa -> viilentävä vaikutus - Metsien hävittäminen vähentää metsän nieluvaikutusta -> lämmittävä vaikutus
Hiilen sitoutuminen meriin ja biosfääriin Metsien nieluvaikutus Takaisinkytkentä -ilmiö Le Quéré et al. 2009, Nature-geoscience
NOOA ESRL GDM
Tiedon laatu Säteilypakote(W/m²) 2,0 1,0 0,0-1,0 heijastuskyky lentokoneet H 2 O pienhiukkaset Ihmisen toiminta Auringonsäteilyn muutos -2,0 Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti
IPCC:n 4. arviointiraportti lätkämaila
Stern, Nicholas. 2006. Stern Review on the Economics Of Climate Change. Executive Summary, s. 5.
Ilmakehän pitoisuuksien seuranta
Mallintaminen
Skenaariot A2-skenaario edustaa pessimististä tulevaisuudennäkymää. Sen kuvaamassa maailmassa teollisuus- ja kehitysmaitten tulo- ja kehityserot säilyvät suurina. Tällöin väestönkasvu jatkuu kehitysmaissa nopeana ja maapallon väkiluku kasvaa räjähdysmäisesti. Myös siirtyminen fossiilisista polttoaineista päästöttömiin energianlähteisiin on hidasta. B1-skenaario taas on varsin optimistinen. Siinä oletetaan teollisuus- ja kehitysmaitten hyvinvointierojen tasaantuvan, mikä saa väestönkasvun talttumaan kehitysmaissakin. Kestävä kehitys on arvossaan, ja ympäristölle ystävällisen teknologian kehittäminen ja käyttöönotto on nopeaa. A1B-skenaario edustaa näitten kahden ääripään välimuotoa.
Maailman kasvihuonekaasupäästöt (CO 2, CH 4, N 2 O, HFC:t, PFC:t ja SF6) vuonna 2005, yksikössä Gg CO 2 -ekvivalenttia 10x10 km ruutua kohti
Globaali kasvihuonekaasupäästöjen jakauma (UNECCC 2011) 8 % 5 % 3 % 21 % energiantuotanto teollisuus metsätalous 13 % maatalous liikenne 14 % 17 % 19 % rakennukset fossiilisten polttoaineiden hankinta jätteet
Suomen kasvihuonekaasupäästöt Ilmatieteen laitos http://www.stat.fi/tup/khkinv/index.html
Maakunnan ilmastotyö Päijät-Hämeen energiaperusteiset CO2-päästöt vuonna 2008 Maakuntakaava Varataan alueet eri energiantuotantomuodoille. Lisätään maakuntakaavan ohjausvaikutusta yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Priorisoidaan vähäpäästöisiä liikkumismuotoja. Selvitetään raideliikenteen lisäämisen edellytyksiä. Rahoitusinstrumentit Tuetaan ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä hankkeita. Energia- ja ilmastoneuvontaan osallistuminen Kuluttajien energianeuvonta Päijät- Hämeessä
Lahden seudun ilmastotyö 2013 Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen työryhmä
140% Suurten haasteiden edessä 120% 100% Vuoden 1990 taso 80% 60% 40% Lahden kaupungin strategia -50% 1990 tasosta Päijät-Hämeen tavoite -70% 2008 tasosta 20% Ilmastopoliittinen selonteko -80% 1990 tasosta 0% 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050
KANSAINVÄLISEN JA KANSALLISEN TASON SOPIMUKSET JA STRATEGIAT YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (tuli voimaan 1994) Kioton pöytäkirja (laadittiin 1997 ja tuli voimaan 2005) Kansainväliset ilmastokokoukset (19 kokousta vuodesta 1995) EU:n ilmasto- ja energiapaketti (hyväksyttiin komissiossa 2008) Direktiivi Euroopan laajuisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestämisestä (2003/87/EY) EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2002/91/EY) Direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (2006/32/EY) Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 uuden kansallisen pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian. Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi 2005 ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian.
ALUEELLISEN JA PAIKALLISEN TASON STRATEGIAT, SOPIMUKSET JA SUOSITUKSET Hämeen ympäristöstrategian tarkistus 9.12.2008. Lahden kaupungin strategia 2025 Hollola Lahti Nastola yhteinen ympäristöstrategia 2008- Lahden kaupungin energiatehokkuussopimus työ- ja elinkeinoministeriön kanssa 2008 Lahden kaupunki on allekirjoittanut Aalborgin sitoumukset 2004 Kuntaliitto on julkaissut 2006 suosituksia siitä, miten kunta voi vähentää kasvihuonepäästöjään Lahden kaupunki osallistuu kuntien ilmastonsuojelukampanjaan (2008)