1.11.211 PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI 211 212 MARRASKUU 211
PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI 211 212 Tekijä VTT Expert Services Oy PL 345, 3311 Tampere Puh. 2 722 111 Painopaikka Tampere, marraskuu 211 Kannen kuva Ylöjärven kunta ja PIRKO rakennuttavat yhteistä koulutuskeskusta Kuva Kesäkuu 211, Markku Riihimäki
PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI 211 212 ALKUSANAT 1 RAKENTAMINEN SUOMESSA VOLYYMIA RIITTÄÄ PITKÄLLE ENSI VUOTEEN 2 Finanssikriisit uhkaavat talouskehitystä 2 Rakentaminen hyvällä tasolla, mutta talouden epävarmuus riipii aloituksia 2 MAAKUNNAN RAKENTAMINEN KASVUUN VASTA TÄNÄ VUONNA 4 Maakunnan talous kasvussa 4 Asuinrakentaminen kasvaa, toimitilapuoli supistuu osat vaihtuvat 4 Uudisrakentaminen kasvu jatkuu ensi vuonna koko maasta poiketen 6 Työvoiman saanti onnistunut hyvin 8 Kustannuksissa kova nousutahti 8 Asuntokauppojen määrä kasvoi, kiinteistökaupat huikeissa määrissä 9 PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI YHTEENVETO VASTAUKSISTA 11 Kiinteistö- ja rakennusalan suhdannenäkymät heikkenemässä 12 Kiinteistöalan tilanne jo heikentynyt, odotukset alavireiset 14 Suunnittelusektorin työvoiman kasvu ei hyydy 16 Rakentajilla selkeä työvoiman lisäys 18 Tuotemarkkinoilla kovinta kasvua, taso vielä alhainen 2 Liite: Pirkanmaan talous 211 / rakentaminen
1 ALKUSANAT Pirkanmaan rakennusbarometri 211 212 on viidestoista katsaus maakunnan rakennus- ja kiinteistöalan suhdannenäkymiin. Raportin tekemisen ovat rahoittaneet Lemminkäinen, NCC, Rauta-Otra, Rudus, Sampopankki, Talonrakennusteollisuus ry, Tampereen Messut, Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan rakentajat PIRA ry. Pirkanmaan rakennusbarometri 211 212 -raportti on tehty VTT Expert Servicessä Tampereella lokakuussa 211. Raportin ovat laatineet Markku Riihimäki, Liisa Jaakkonen (barometri), Risto Rintanen (tilastot) sekä Pekka Pajakkala ja Pekka Tienhaara (ennuste). Alueen rakennusmarkkinoiden kehitysarvio perustuu Tampereen ja sen ympäristökuntien yrityksille lokakuussa 211 tehtyyn barometrikyselyyn sekä VTT:n suhdanneasiantuntijoiden analyyseihin ja ennustemalliin. Barometrikyselyyn vastasi 44 yritystä, joiden palveluksessa on noin 3 henkilöä. Yritykset edustivat rahoittajia, rakennuttajia, suunnittelijoita, rakennusurakoitsijoita, talotekniikkaurakoitsijoita, rakennustuoteteollisuutta, rakennustarvikekauppaa, konevuokrausyrityksiä, kiinteistönvälittäjiä ja isännöitsijöitä. Kiitämme raportin rahoittajia, suhdannekyselyn vastaajia sekä Pirkanmaan rakennuspäivien järjestäjiä. Toivomme raportin hyödyttävän alalla toimivia tahoja tulevan suunnittelussa. Tampereella lokakuussa 211 Pekka Pajakkala Kiinteistöt ja rakentaminen Johtava neuvonantaja Markku Riihimäki Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus Tiimipäällikkö, erikoisasiantuntija
2 RAKENTAMINEN SUOMESSA VOLYYMIA RIITTÄÄ PITKÄLLE ENSI VUOTEEN Finanssikriisit uhkaavat talouskehitystä Talouden kasvun tielle on noussut vakavia uhkia, erityisesti Euroopassa. Aikaisemmin pahimpana ongelmana pidetty inflaatio on hidastumassa, mutta sen tilalle ja sitä suurempana uhkana ovat esille nousseet valtioiden velkaantumiset, budjettivajeet ja finanssikriisit. Euroalueen tilanne on pysynyt vaikeana ja joidenkin talouksien romahtamista ja kriisin leviämistä pelätään. Kehittyvissä maissa tilanne on rauhallisempi, ja niiden kysyntä on pitänyt maailmankaupan kohtuullisella tasolla. Yhdysvaltojenkin tilanne on rauhoittunut, mutta toisaalta mitään erityisen positiivistakaan sieltä ei ole kuulunut. Aivan valtaosa tämän syksyn talouden ennusteista merkitsee talouskasvun hidastumista, ei taantumaa. Uuden taantuman uhka ei ole kuitenkaan poissuljettu. Se luo epävarmuutta ja siitä toipuminen olisi muutaman vuoden takaista vaikeampaa. Edellisen taantuman kaltaisia elvytystoimia ei nyt voitaisi harjoittaa. Tämän vuoksi mahdollisen uuden taantuman siirtyminen reaalitalouteen olisi suoraviivaisempaa ja toipuminen hitaampaa. Synkistä ja epävarmoista odotuksista huolimatta positiivisiakin tekijöitä taloudessa on. Korkotaso on Suomessa edelleen varsin matala ja korkojen ennakoidaan pysyvän matalina vielä pitkään. Työllisyys on kehittynyt suotuisasti ja työttömyysaste on laskenut, vaikka sen uskotaan ensi vuonna hieman nousevan. Kuluttajien luottamus tulevaan on vielä kohtuullista, vaikka onkin viime syksystä saakka reilusti heikentynyt. Teollisuuden luottamuksen kasvu pysähtyi jo vuosi sitten ja kääntyi laskuun huonojen talousuutisten kantauduttua Euroopasta. Silti teollisuuden uusien tilausten määrä on kasvanut edelleen ja teollisuuden tilanne on kohtuullinen. Rakentamisen luottamusindikaattorissa ei laskua ole juuri vielä näkynyt. Tilanne on selkeästi parempi kuin 28 syksyllä. Suomen talouden supistuminen 8 %:lla vuonna 29 oli Baltian maiden jälkeen EUalueen suurinta. Talous alkoi toipua edellisestä taantumasta viime vuoden kevään jälkeen, hieman muuta Eurooppaa myöhemmin. Talouskasvu on ollut sen jälkeen varsin hyvää aina tähän saakka. Uusimmat ennusteet tälle vuodelle ovat 3 prosentin tuntumassa. Vuoden 212 ennusteita on vedetty reilusti alaspäin ja synkimmät ennusteet lähentelevät jo yhden prosentin tasoa. Edessä on vähintään lyhyt hitaan kasvun jakso. Rakentaminen hyvällä tasolla, mutta talouden epävarmuus riipii aloituksia Vuonna 21 Suomen rakentamisen kokonaisvolyymi lisääntyi 6 prosenttia. Rakentamisen taantuma oli lyhyt, sillä ainoastaan yhtenä vuonna rakentamisen volyymi laski (29, 12 %). Vuoden 21 kasvu tuli valtaosin asuinrakentamisesta. Vuonna 211 rakentamisen kokonaisvolyymin ennakoidaan kasvavan noin 3 %, ensi vuonna kehitys muuttunee negatiiviseksi. Uudisrakentamisen kasvu jatkuu kuluvana vuonna melko ripeänä, kuitenkin hitaampana kuin vuonna 21. Asuinrakentamisessa kasvu on vuonna 211 suurempaa kuin muussa rakentamisessa, mutta ensi vuonna mennään selvästi miinukselle. Korjausrakentaminen jatkaa kasvuaan. Infrapuolella volyymi supistuu 211, mutta päätynee kasvuun 212.
3 Asuntojen aloitusten tämänkertainen suhdannehuippu on juuri ohitettu. Huima aloitusten kasvu kääntyy loppuvuoden aikana ja päätyy muutaman prosentin laskuksi vuonna 211. Aloitusten lasku jatkuu myös ensi vuonna. Kun v. 21 aloitettiin reilun 33 5 asunnon rakentaminen, päätyy ensi vuosi selvästi alle 3 asuntoon. VTT:n tutkimuksen mukaan asuntojen tarve on 3 asunnon vuosittaisella tasolla vuodesta 25 vuoden 215 tienoille saakka. Tarpeen taustalla ovat väestönkasvu, muuttoliike, väestörakenteen ja perheaseman muutokset sekä poistuman lisääntyminen ja asuntovarauman kasvu. Tuotanto oli ennen taantumaa pitkän aikavälin trendin yläpuolella, taantumassa puolestaan alapuolella. Nyt ollaan siis saavuttamassa tuo laskennallisen tarpeen taso. Kuluttajabarometrin mukaan asunnon ostoaikomukset samoin kuin lainanottoaikomukset ovat jatkaneet vakaalla tasolla myös lokakuussa 211. Korkojen alhaisuus on osaltaan tukenut asuntojen hankintaa. Myymälärakentaminen oli erittäin vilkasta ennen taantumaa. Taso kuitenkin puolittui taantuman aikana. Myymälärakennusten aloitukset kasvoivat viitisen prosenttia vuonna 21, ja vuoden 211 aloitukset näyttävät päätyvän vähän edellisvuoden yläpuolelle. Vaikka kaupan rakennemuutos jatkuu ja monitoimikeskukset ovat suosittuja, on rakentaminen ollut niin vilkasta, että tason kasvua ei liene lähiaikoina odotettavissa. Vuodelle 212 ennakoimme siten merkittävääkin laskua. Uutta toimistotilaa on rakennettu paljon ja toimistojen vajaakäyttöasteet ovat kasvaneet suuriksi. Vaikka uusien hyvin varusteltujen ja sijainniltaan hyvien toimistotilojen kysyntä onkin tyypillisesti suurempaa kuin vanhojen, talouden kehitys ei juuri nyt mahdollista toimistorakentamisen merkittävää kasvua. Vuonna 21 aloitukset lisääntyivät prosenteissa paljon, mutta olivat silti alhaisella tasolla. Kasvu näyttää jatkuvan tänä vuonna. Kasvun ei kuitenkaan ennakoida jatkuvan enää ensi vuonna. Julkisten palvelurakennusten rakentaminen määrällinen taso on ollut varsin korkea. Taantumassa aloitukset vähenivät jonkin verran, mutta viime vuonna aloitusmäärä oli silti kohtuullisen iso ja kasvussa. Tänä vuonna aloitukset laskevat, mutta ensi vuodelle näyttää olevan melko isojakin hankkeita käynnistymässä ja aloituksille ennakoidaan kasvua. Teollisuusrakentamisessa kehitys on ollut samantapainen kuin liike- ja toimistorakennuksissa, eli aloitukset vähenivät korkealta tasolta parin vuoden aikana radikaalisti. Vuonna 21 aloitukset kääntyivät kasvuun. Vuoden 211 ennakoidaan teollisuusrakennuksille olevan suosiollisempi kuin liikerakennuksille, aloitusten ennakoidaan lisääntyvän viidenneksellä. Vuonna 212 edessä näyttäisi kuitenkin olevan supistuminen. Varastorakentamisen määrä on kohtuullisella tasolla ja tason uskotaan säilyvän lähivuosina. Korjausrakentaminen on pysynyt kasvun puolella. Taantumassa elvytyshankkeet lisäsivät volyymia. Nyt myös huoneistokorjausten ja toimitilakorjausten kasvu tuo lisää volyymia. Korjausikään tulevien rakennusten määrän kasvu ylläpitää kasvua korjausrakentamisessa. Infrarakentamisen määrä on ollut laskusuuntainen ja volyymin lasku kiihtyy tänä vuonna. Ensi vuonna infrarakentamisen määrä kääntyy kasvuun.
4 MAAKUNNAN RAKENTAMINEN KASVUUN VASTA TÄNÄ VUONNA Maakunnan talous kasvussa Työ- ja elinkeinoministeriön lokakuussa julkaiseman Maakuntien suhdannekehitys 29 211 -raportin mukaan talouskriisin vaikutukset heijastuivat voimakkaasti Pirkanmaalle, mikä näkyi mm. työttömyysasteen nopeana kasvuna. Pirkanmaalla toimii paljon vientimarkkinoilla toimivia ja investointihyödykkeitä valmistavia yrityksiä, joihin taantuma vaikutti suuresti. Työttömyysaste oli Pirkanmaalla ennen taantumaa matala, mutta taantuman aikana työttömyysaste nousi nopeasti yli koko maan keskiarvon, noin 1 prosenttiin. Hyvästä taloudellisesta kehityksestä huolimatta työttömyysaste on edelleen korkea, tällä hetkellä noin 9,5 prosenttia. Pirkanmaan talous 211 -raportin mukaan Pirkanmaan liikevaihto kehittyi viime vuonna myönteisesti lähes kaikilla toimialoilla. Yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 7 prosenttia verrattuna vuoteen 29. Yli kymmenen prosentin liikevaihdon kasvulukuja nähtiin kemikaali-, kumi- ja muovituoteteollisuudessa sekä myös teknologiateollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Pirkanmaan tukijaloiksi ovat yhä enemmän tulleet myös palvelut ja kauppa. Palvelualoilla vuoden 29 kriisi ei näkynyt yhtä suuresti kuin teollisuudessa, kauppa investoi myös laskusuhdanteessa. Yhteensä palvelualat ja kauppa tuovat 51 prosenttia Pirkanmaan liikevaihdosta. Pirkanmaan toimialarakenne on moneen muuhun maakuntaan nähden monipuolinen. Elinkeinoelämän keskusliiton PK-Suhdannebarometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten suhdannetilanne oli vielä alkukesällä melko vakaa, mutta syksyä kohden kevään valoisista odotuksista on alettu jäädä jälkeen, erityisesti teollisuudessa. EK:n heinäkuussa 211 tekemän tiedustelun mukaan suhdannetilanne oli teollisuudessa ja palveluissa likimain tavanomainen. Pienet yritykset suhtautuivat loppuvuoteen synkimmin odotukset lähikuukausille olivat aiempaa varovaisemmat. Pienet teollisuusja palveluyritykset eivät enää odottaneet suhdanteisiin parannusta. Rakentamisessa suhdannekuva on vahvistunut hieman keskimääräistä vahvemmaksi. Asuinrakentaminen kasvaa, toimitilapuoli supistuu osat vaihtuvat Pirkanmaan kiinteistö- ja rakennusmarkkinoiden koko oli lähes 3,6 miljardia euroa vuonna 21. Volyymi oli lievästi miinuksella edellisvuoteen nähden. Eniten rahaa käytettiin kiinteistöjen ylläpitoon ja toiseksi eniten talojen uudisrakentamiseen. Kiinteistöjen ylläpidon roolin korostuminen johtuu ylläpitokustannusten noususta samaan aikaan kun rakentamisen määrä on ollut laskussa. Rakentamisen määrä kasvaa kuluvana vuonna kolme prosenttia. Rakentamisen sektorikohtaiset erot ovat suuria. Toimitilojen rakentaminen supistuu kuusi prosenttia, vaikka julkinen rakentaminen on suhteellisen vilkasta, ja myös teollisuus- ja varastorakentamisen volyymi kasvaa. Toimitilojen heikko kysyntä näkyy myös korjausrakentamisessa. Asuntorakentaminen sen sijaan kasvaa voimakkaasti, kasvua on vilkkaan viime vuoden jälkeen edelleen peräti 14 prosenttia. Ensi vuonna tilanne kääntyy asuinrakentaminen supistuu ja toimitilarakentaminen kasvaa. Pirkanmaan infrarakentamisen investoinnit ovat edelleen alamaissa. Investoinnit ovat paljolti Tampereen kaupungin ja liikenneviraston rataosaston varassa. Rantaväylän asemakaavat hyväksyttiin Tampereen kaupunginvaltuustossa syksyllä 211. Väylän rakennussuunnittelun painopiste on 212 ja rakentamisen aloitus menee vuoden
5 213 puolelle. Hämpin parkin pysäköintiluola otetaan käyttöön 212. Lähialueiden katusaneeraukset ovat käynnissä. Tampereen katuinvestoinnit säilyvät 212 vuoden 211 tasolla. Katuja parannetaan mm. Lamminpäässä, Nekalassa, Tesomajärvellä ja Lentävänniemessä. Vuoreksen kunnallistekniikan työt jatkuivat vilkkaina vuonna 211. Virolainen ja keskuspuisto valmistuvat. Kesällä 211 otettiin käyttöön Särkijärven silta, joka yhdistää Vuoreksen Tampereen keskustaan. Koukkurannan kunnallistekniikkaa rakennetaan v. 212. Uusien alueiden kunnallistekniikkaa rakennetaan mm. Sarankulmaan, Hiidenmäkeen ja Rissoon. Ratinan ja Tampereen Kansi -hankkeen suhteen ollaan valmiudessa. Ratapuolella Lielahti-Kokemäki allianssihanke, 9 milj. euroa, lähti käyntiin 211 ja rakennustyöt alkavat 212. Näin ollen infrarakentaminen kasvaa muutaman prosentin vuonna 212. Pirkanmaan kiinteistö- ja rakennusmarkkinat 21 yhteensä 3,55 mrd.euroa Maa- ja vesirakentaminen 38 milj. 1,2 1,8 Rakennus- ja kiinteistöalan suhdannetilanne ja poikkeama pitkän aikavälin keskiarvoon Kiinteistönpito 1 35 milj.,6 Korjausrakentaminen 78 milj. Uudistalonrakentaminen 1 4 milj. Lähde: VTT lokakuu 211,4,2 -,2 -,4 suhdannetilanne suhdannetilanne, keskiarvo 1997-211 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Pirkanmaan rakennus- ja kiinteistöalan yritysten suhdannetilanne on barometrikyselyn mukaan vähintäänkin tyydyttävä ja parantunut viime vuodesta, mutta on silti pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Rakentamisen ja kiinteistöalanan suhdannetilanne on kyselyn mukaan toimialoista heikoin. Yritykset uskovat suhdanteiden hieman heikkenevän ensi vuonna. Alla olevassa taulukossa on VTT:n ennuste rakentamisen sektorien volyymikehitykselle Pirkanmaalla. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto-odotukset tälle ja ensi vuodelle olivat hyvin samansuuntaiset. RAKENTAMISEN ARVO PIRKANMAALLA JA MUUTOSENNUSTE 21...212 ARVO MUUTOS-% MUUTOS-% MUUTOS-% 21, milj. 21 211 212 Asuntorakentaminen 53 3 % 14 % -9 % Muu talonrakentaminen 51-22 % -6 % 18 % - liike- ja toimistorakentaminen 21 - julkinen rakentaminen 6 - teollisuus ja varastorakentaminen 11 - muu uudisrakentaminen 13 Uudisrakentaminen yhteensä 1 4-2 % 4 % 3 % Talojen korjausrakentaminen 78 1 % 3 % 1 % Maa ja vesirakentaminen 38-1 % % 3 % Koko rakentaminen yhteensä 2 2-1 % 3 % 2 % Lähteet: Tilastokeskus, VTT ennusteet ja laskelmat, lokakuu 211 VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus, Tampere
6 Uudisrakentaminen kasvu jatkuu ensi vuonna koko maasta poiketen Pirkanmaa selvisi vuoden 29 rakentamisen laskusta muuta maata paremmin ja pudotus näkyikin selvemmin vasta viime vuonna. Vuoden 29 lopulla alkanut asuntorakentamisen voimakas kasvu on näkynyt myös Pirkanmaalla ja sama suunta jatkuu tänä vuonna. Toimitilarakentamisen aloitukset sen sijaan supistuivat edelleen vuonna 21, vaikka muualla maassa oli jo aloituksissa selvästi kasvua. Pirkanmaalla kasvu alkoi vasta tänä vuonna. Uusia isoja toimitilahankkeita on suunnitteilla ja alkamassa jatkossakin useita: mm. toimistohankkeita, jalkapallohalli, pysäköinti- ja hoitorakennus sekä ehkä myös ratapihan hotellihanke. Lisäksi Tampereella on suunnitteilla suurhankkeita Ratinan kauppakeskus ja monitoimihalli, jotka toteutuessaan lisäävät rakentamisen määrää merkittävästi. 5 4 UUDISTALONRAKENTAMINEN, aloitettujen rakennusten määrä milj. m 3 Pirkanmaa, yhteensä 3 Muut 2 Tampereen seutukunta 1 Tampere 1997 1999 21 23 25 27 29 211 Asuntorakentamisen aloitukset lähtivät reippaaseen kasvuun vuoden 29 viimeisellä neljänneksellä. Rakentaminen lisääntyi erityisesti Tampereella, mutta myös muualla Pirkanmaalla. Kerrostalorakentamisen kasvu on ollut muuta asuinrakentamista vilkkaampaa, alussa nimenomaan tuetun tuotannon takia. Vuonna 21 Pirkanmaalla aloitettiin noin 3 6 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna aloitetaan noin 3 5 asuntoa. Näistä yli 55 prosenttia rakennetaan Tampereelle, 35 prosenttia Tampereen ympäristökuntiin ja noin 1 prosenttia muualle Pirkanmaalle. Lamaa edeltäneessä korkeasuhdanteessa asuntojen rakentaminen painottui enemmän Tampereen ympäristökuntiin. Tampereen markkinaosuuden kasvu nostaa myös kerrostaloasuntojen osuutta. Asunnoista yli 55 prosenttia rakennetaankin kerrostaloihin, 3 prosenttia omakotitaloihin ja 15 prosenttia rivitaloihin. Ensi vuonna Pirkanmaalla ennakoidaan aloitettavan noin 3 1 asuntoa.
7 4 5 4 as - kpl ASUNTOTUOTANTO, aloitukset Pirkanmaa 4 5 4 ASUNTOTUOTANTO, aloitukset Pirkanmaa as - kpl 3 5 3 5 3 3 2 5 2 Tampereen seutukunta 2 5 2 Kerrostalo 1 5 1 5 Rivitalo 1 Tampere 1 5 5 Omakotitalo 1997 1999 21 23 25 27 29 211 1997 1999 21 23 25 27 29 211 LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUKSET, aloitukset JULKISET RAKENNUKSET, aloitukset 1,5 1, milj. m 3 Pirkanmaa,6,5,4 milj. m 3 Tamperee n Pirkanmaa,5 Tampereen seutukunta,3,2 Tampere,1 Tampere, 1997 1999 21 23 25 27 29 211, 1997 1999 21 23 25 27 29 211 ylin viiva Pirkanmaa keskimmäinen viiva Tampere ja ympäristökunnat alin viiva Tampereen kaupunki Lähteet: Talonrakennustilastot ja Tampereen kaupunki 1,2 1,,8 TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET, aloitukset milj. m 3 Tampereen seutukunta Pirkanmaa,6,4,2, Tampere 1997 1999 21 23 25 27 29 211
8 Työvoiman saanti onnistunut hyvin Rakennusbarometrikyselyyn vastanneet yritykset nostivat suurimmaksi yhteiseksi ongelma-alueekseen edelleenkin hintakilpailun. Seuraavaksi suurimmaksi toimintakapeikoksi arvioitiin puute ammattitaitoisesta työvoimasta, mutta sen merkitys on pienentynyt aiemmasta. Työvoimapula ei ollut noussut ongelma-alueeksi, vaikka yritykset ovat lisänneet henkilöstöään tuntuvasti (+9 %) tänä vuonna. HINTAKILPAILU 1 7 9 8 7 6 8 9 1 11 5 4 3 2 1 Kiinteistöala Suunnittelu Rakentaminen Rakennustuotteet TYÖVOIMAN PUUTE 1 7 9 8 8 9 7 1 6 11 5 4 3 2 1 Kiinteistöala Suunnittelu Rakentaminen Rakennustuotteet 44 Rakennus- ja kiinteistöalan yritystä 44 Rakennus- ja kiinteistöalan yritystä Muita ongelma-alueita olivat ylitarjonta sektorilla, harmaa talous, kireät aikataulut ja kysynnän puute. Hyvä työllisyystilanne sekä usko liikevaihdon ja henkilöstön määrän kasvuun olivat tämän Pirkanmaan rakennusbarometrin positiivisimmat tulokset. Kustannuksissa kova nousutahti Rakennuskustannusindeksin mukaan rakennuskustannukset (kokonaisindeksi) olivat syyskuussa 3,6 prosenttia vuodentakaista ylempänä. Työkustannukset olivat pari prosenttia ja tarvikehinnat lähes 4 prosenttia vuodentakaista ylempänä. Suurimmat vuosimuutokset löytyvät betonista ja vesikatteista (> 1 %). Kustannusten nousu on jakautunut aiempaa tasaisemmin useille tuoteryhmille. Ensi vuonna rakentajat ennakoivat omien myyntihintojensa nousevan reilulla prosentilla. Maarakennusalan kustannukset ovat syyskuussa nousseet Tilastokeskuksen mukaan peräti 6,9 prosenttia vuodentakaisesta. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin maarakenteiden muiden teknisten järjestelmien 3,9 prosentista päällysteiden 14,3 prosenttiin. Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat erityisesti materiaalien kallistuminen ja oman kaluston kustannusten kasvu (polttoaineen hinta). Materiaalikustannuksia nosti etenkin bitumi- ja muovituotteiden hintojen nousu. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat jopa 1,2 prosenttia vuoden 211 toisella neljänneksellä edellisvuodesta. Erilliskustannukset nousivat 21,4 prosenttia, käyttösähkön kustannukset 18,3 prosenttia, lämpökustannukset 17,6 prosenttia, kaukolämpökustannukset 11,8 prosenttia, käyttö- ja jätevesikustannukset 5,3 prosenttia,
9 kunnossapitopalvelun kustannukset 3,9 prosenttia, työkustannukset 3 prosenttia, hoitopalvelukustannukset 2,9 prosenttia ja tarveaineiden kustannukset,2 prosenttia. Asuntokauppojen määrä kasvoi, kiinteistökaupat huikeissa määrissä Tilastokeskuksen asuntokauppatilaston mukaan vanhojen asuntojen hintojen nousu on tasaantunut viimeisen vuoden aikana. Vuosinousu koko Suomessa vuoden kolmannella neljänneksellä oli 2,5 prosenttia. Tampereella asuntojen hintojen vuosinousu oli kolmannella neljänneksellä 2,8 prosenttia, kun se pääkaupunkiseudulla oli 3,7 prosenttia. Asuntojen hinnat ovat Tampereella kehittyneet pääkaupunkiseutua ja koko maata hieman hitaammin ja toisella neljänneksellä nähtiin myös hintojen laskua. Hintojen nousu on hidasta myös jatkossa Pirkanmaalla. Asunnonvälittäjät uskovat hintojen lähitulevaisuudessa pysyvän ennallaan, vaikka yksittäisiä hinnanlaskuja voikin näkyä. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat 4 3 5 3 / m 2 Pääkapunkiseutu 2 5 2 1 5 Koko maa 1 5 Tampere 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 Lähde: Tilastokeskus, viimeisen tieto II neljännes 211 Vanhojen kerrostaloasuntojen keskihinta oli III neljänneksellä Tampereella 2 189 /m 2. Pirkanmaalla tehtiin asuntokauppoja ennätysmäärä vuonna 25. Kauppojen lukumäärä on sen jälkeen laskenut, mutta viime vuonna oli selvää kasvua ja vuoden 25 luvuista jäätiin 5 kaupan päähän. Vuonna 21 asunto-osakekauppoja tehtiin yli 8 1 kpl. Kauppasumma kasvoi noin 15 milj. euroa ja oli 1 7 milj. euroa. Kiinteistökauppoja (kiinteistön luovutuksia) tehtiin lähes 6 6 kohteesta. Lukumäärä on 7 enemmän kuin edellisvuonna, eli kasvua noin 12 %. Kiinteistöjen kauppahintojen summa nousi määrää huomattavasti enemmän noin 24 % ja oli yhteensä 787 milj. euroa. Asuntokaupassa liikkui edelleen selvästi enemmän rahaa kuin muussa kiinteistökaupassa. Kiinteistö- ja asuntokaupan yhteenlaskettu arvo oli vuonna 21 noin 1,85 miljardia euroa.
1 Asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen kaupat Pirkanmaalla Lukumäärä (kpl) Kauppasumma (milj., vuoden 21 hinnoin) 16 Kpl 2 Milj. 12 1 6 1 2 8 8 4 4 2 22 24 26 28 21 2 22 24 26 28 21 Muut kiinteistökaupat Asuinkiinteistöjen kaupat Lähde: Tilastokeskus, Maanmittauslaitos Asunto-osakkeiden kaupat VTT 1/211 Lokakuun kuluttajabarometrin mukaan kotitalouksien asunnonostoaikomukset ovat hivenen nousseet vuodentakaisesta. Laskua ei ole syksyn myötä tapahtunut, vaikka kuluttajien yleinen luottamus tulevaisuuteen on heikentynyt. Kotitalouksista 8,2 prosenttia aikoo hyvin todennäköisesti tai melko todennäköisesti hankkia asunnon seuraavan 12 kk:n kuluessa. Vastaava luku viime vuonna oli samaiset 8,2. Pirkanmaalla aikomukset olivat alkuvuonna koko maata korkeammalla, mutta laskivat syksyllä. Pirkanmaalla asunnon aikoo hankkia 7, % Pirkanmaan kotitalouksista, kun vuosi sitten Pirkanmaan luku oli 6,9. Catellan syksyn markkinakatsauksen mukaan Tampereen vapaiden toimitilojen määrä ei ole juuri muuttunut pariin vuoteen. Toimistojen vajaakäyttöaste Tampereella on nyt 7,2 prosenttia, myymälätilojen noin 3 prosenttia sekä tuotanto ja varastotilojen noin 3,1 prosenttia. Toimistojen sekä teollisuus- ja varastotilojen vajaakäyttö on hieman laskenut ja myymälöiden lisääntynyt. Uutta toimitilaa Tampereelle valmistui vuosina 29 1 paljon, mikä osaltaan nosti vajaakäytön nykyisiin lukemiin. Uusia isoja hankkeita on Tampereella suunnitteilla useita.
11 PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kiinteistö- ja rakennusalan suhdannenäkymät heikkenemässä 12 Kiinteistöalan tilanne jo heikentynyt, odotukset alavireiset 14 Suunnittelusektorin työvoiman kasvu ei hyydy 16 Rakentajilla selkeä työvoiman lisäys 18 Tuotemarkkinoilla kovinta kasvua, taso vielä alhainen 2
12 Kiinteistö- ja rakennusalan suhdannenäkymät heikkenemässä Tuoreen suhdannekyselyn mukaan alan suhdannetilanne on viime vuodesta edelleen parantunut, kuten viime vuonna ennakoitiin. 45 prosenttia vastaaja yrityksistä kokee tilanteen hyvänä tai erittäin hyvänä. Silti suhdannetilanne on pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Suunnittelijoiden tilanne on tällä hetkellä paras, kun taas rakentamisen ja kiinteistöalan suhdannetilanne on heikoin. Ensi vuonna suhdannetilanteen ennakoidaan kuitenkin kääntyvän jälleen heikompaan suuntaan. Tilanteen paranemista odottaa enää alle 1 % vastaajista. Paranemista odottavien määrä on selvästi pienempi kuin tilanteen heikkenemistä ennakoivien määrä*). Saldoluku suhdannenäkymille on -35. Yritysten liikevaihto nousee tänä vuonna edellisen vuoden tahtia. Nousun arvioidaan olevan keskimäärin +4,9 prosenttia. Ensi vuodelle ennuste on koko toimialalla hieman pienempi +3,3 prosenttia. Toiminnan kannattavuus oli 43 prosentilla vastaajista hyvä tai erittäin hyvä. Tyydyttävänä kannattavuuttaan piti 4 prosenttia. Kannattavuuden ennakoidaan pysyvän ennallaan ensi vuonna. Saldoluku on +5. Henkilökunnan määrä kääntyi kasvuun viime vuosien vähenemisen jälkeen. Kasvusta vastasivat suunnitteluala ja rakentaminen, joiden henkilöstö kasvoi peräti 12 prosenttia. Kiinteistöalalla ja rakennustuoteteollisuuden ja -kaupan alalla henkilöstön määrä kasvoi selvästi maltillisemmin 2 3 prosentin verran. Vuonna 212 koko alalla henkilöstön määrän ennakoidaan lisääntyvän +2 prosenttia. Eniten kasvaa jälleen suunnitteluala. Vastaajayritysten keskimääräinen hintataso on viime vuodesta noussut 3.5 prosenttia. Ensi vuodelle ennakoidaan hintatason kasvun jäävän 1,5 prosenttiin. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 44 Pirkanmaan kiinteistö- ja rakennusalan yritystä tai toimipaikkaa. Suunnittelusektorin yrityksiä vastasi 12, rakentajia 19, kiinteistöalalta 5 sekä alueen rakennustuotetoimittajia 8 kappaletta. Vastaajien yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 21 oli,7 mrd. euroa ja heidän palveluksessaan on tänä vuonna 32 työntekijää. * [Saldoluku kuvaa paranemista ja heikkenemistä ennakoivien vastaajien osuuksien erotusta. Saldoluku voi olla +1...- 1]
RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALA 13 SUHDANNETILANNE SUHDANNENÄKYMÄT 1 1 VUOSI ETEENPÄIN 9 9 8 7 6 Erittäin heikko Heikko 8 7 6 Heikkenee 5 4 3 Tyydyttävä Hyvä 5 4 3 Pysyy ennallaan 2 1 Erittäin hyvä 2 1 Paranee 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 44 Rakennus- ja kiinteistöalan yritystä 44 Rakennus- ja kiinteistöalan yritystä ODOTUKSET LIIKEVAIHDON MUUTOKSESTA KANNATTAVUUS ENSIVUONNA 5 4 211: +5% 212 +3% 1 9 8 7 3 2 1 > -15% -1% -5%... % +5% +1% +15% < liikevaihdon muutos 44 Rakennus- ja kiinteistöalan yritystä 6 5 4 3 2 1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 44 Rakennus- ja kiinteistöalan yritystä Heikkenee Pysyy ennallaan Paranee indeksi HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ HINTAKILPAILU 15 14 13 12 11 5% 2% -1% 3% 3% 9% 2% 5% % 1% -13%% 4% 5% 1 9 8 7 6 5 7 8 9 1 11 1 4 9 8 3 2 1 7 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kiinteistöala Suunnittelu Rakentaminen Rakennustuotteet 44 Rakennus- ja kiinteistöalan yritystä 44 Rakennus- ja kiinteistöalan yritystä PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI SUHDANNEKYSELY, SYKSY 211
14 Kiinteistöalan tilanne jo heikentynyt, odotukset alavireiset Kiinteistöalan suhdannetilanne on kuluvana vuonna heikentynyt viime syksystä. Tällä hetkellä 8 prosenttia vastaajista kokee suhdannetilanteen vain tyydyttäväksi ja 2 prosenttia hyväksi. Suhdannenäkymien ennakoidaan jatkavan heikkenemistä myös ensi vuonna. Saldoluku* on -4. Suhdannetilanteen heikentymisen tärkeimpänä tekijänä nähdään yleinen taloustilanteen huononeminen ja siitä johtuvat rakentamisen hiljentyminen ja pelko työttömyyden kasvusta. Yksittäisenä tekijänä matala korkotaso taas on osaltaan parantamassa tilannetta. Liikevaihtoon ei suhdannetilanteen heikkeneminen vaikuta. Tänä vuonna sen arvioidaan nousevan (+4 %). Vuonna 212 liikevaihdon odotetaan jatkavan kasvua hieman vähemmän (+2.5 %). Nykyistä kannattavuutta pitää hyvänä 4 prosenttia vastaajista. Tyydyttävä tilanne on myös 4 prosentilla. Tilanne on pysynyt lähes viime vuoden tasolla. Vuonna 212 kannattavuuden odotetaan ennallaan tai hieman laskevan. Kannattavuuden saldoluku ensi vuodelle on -2. Henkilöstömäärä jatkaa kasvu-uralla vuoden 29 notkahduksen jälkeen. Tänä ensi vuonna henkilöstön määrän odotetaan kasvavan 2 3 % vuodessa. Investoinnit pysyvät ensi vuonna ennallaan valtaosassa (8 %) vastanneista yrityksistä. Kuluvana vuonna hintojen ilmoitettiin nousseen viime vuodesta hieman alle kolmella prosentilla, joka on viime syksynä ennakoitua vähemmän. Ensi vuonna hintatason odotetaan kasvavan vielä maltillisemmin (+1.7 %). Toimintakapeikoista suurimmiksi nousivat tänä vuonna ylitarjonta sektorilla ja harmaa talous. Myös rahoitusongelmat, korkea kustannustaso ja kireät aikataulut hankaloittavat toimintaa. Tällä kertaa kukaan vastaajista ei kokenut ammattityövoiman puutetta ongelmaksi. Suhdannekyselyyn vastasi yhteensä 5 kiinteistöalan yritystä. Vastanneissa yrityksissä työskentelee tänä vuonna 37 työntekijää. Vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 11 milj. euroa. * [paranemista ja heikkenemistä ennakoivien vastaajien osuuksien erotus]
15 KIINTEISTÖALA SUHDANNETILANNE SUHDANNENÄKYMÄT VUOSI ETEENPÄIN 1 1 9 9 8 7 Erittäin heikko 8 7 6 5 4 3 2 1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Heikko Tyydyttävä Hyvä Erittäin hyvä 6 5 4 3 2 1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Heikkenee Pysyy ennallaan Paranee Rakennuttajat, isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät Rakennuttajat, isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät 8 7 6 5 4 3 2 1 ODOTUKSET LIIKEVAIHDON MUUTOKSESTA...-15% -1% -5% % +5% +1% +15%... liikevaihdon muutos Rakennuttajat, isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät 211: 4% 212: 2.5% KANNATTAVUUS ENSI VUONNA 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Rakennuttajat, isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät Heikkenee Pysyy ennallaan Paranee indeksi 1998=1 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 5% HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ (VASTANNEET YRITYKSET) 6% 2% 5% -1% 5% 3% 5% 3%4% 8% 3% 2% 3% 7 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Rakennuttajat, isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 TOIMINTAKAPEIKOT Korkea kustannustaso Hintakilpailu Ylitarjonta sektorilla Harmaa talous Rahoitusongelmat Rakennuttajat, isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI SUHDANNEKYSELY, SYKSY 211
16 Suunnittelusektorin työvoiman kasvu ei hyydy Suunnittelusektorilla suhdannetilannetta pitää tällä hetkellä hyvänä tai erittäin hyvänä lähes 6 prosenttia vastaajista. Tilanne on parantunut edelleen viime vuodesta ja enää vain 1 prosenttia vastaajista pitää tilannetta huonona. Suhdannetilanteen ei kuitenkaan odoteta paranevan enää vuonna 212. Tilanteen heikkenemistä ennakoi yli 3 prosenttia vastaajista ja paranemista ei ennakoi kukaan. Saldoluku on näin ollen -33. Suhdannetilanteen heikentymiseen selvimmin vaikuttava tekijä on yleinen maailmantalouden epävarmuus ja sen mukanaan tuoma taloustilanteen heikkeneminen Suomessa. Myös palkkaratkaisu ja työvoimakustannusten nousu pelottaa vastaajia. Korjausrakentamisen kasvun uskotaan kuitenkin tuovan myös positiivista kehitystä. Suunnittelun laskutus kasvaa tänä vuonna selvästi (+4,6 %), vaikka ihan ei viime syksynä ennakoituun kasvuun päästykään. Vuonna 212 laskutuksen arvioidaan jatkavan kasvuaan, mutta selvästi hitaampaa vauhtia (+1,7 %). Suunnittelijoiden kannattavuus on parantunut viime vuoden tasosta. Tänä vuonna yli 4 prosenttia vastaajista pitää kannattavuuttaan hyvä. Heikkona tilannetta pitää enää vain 17 prosenttia. Vuonna 212 kannattavuuden arvioidaan pysyvän lähes ennallaan; saldoluku oli +8. Henkilöstön määrä jatkoi myös tänä vuonna kasvua reipasta +12 prosentin tahtia. Vuonna 212 kasvun arvioidaan olevan +8 prosenttia. Hintataso kääntyi tänä vuonna kasvuun olleen 3.6 prosenttia. Ensi vuoden hintatason odotetaan kasvavan vähemmän noin 1.5 prosenttia. Vuonna 21 kapasiteetin käyttöaste oli korkea 58 prosentilla vastaajayrityksistä ja sopiva 25 prosentilla vastaajista. Käyttöasteen odotetaan pysyvän ensi vuonna ennallaan tai hieman laskevan. Vuoden 211 merkittävimpänä toimintakapeikkona on edelleen hintakilpailu. Sen mainitsi kaksi kolmasosaa vastaajista. Myös kireät aikataulut, kapasiteetin puute ja työvoiman saanti aiheuttavat häiriötä. Suunnittelijakyselyyn vastasi 12 yritystä tai toimipaikkaa. Yritysten yhteenlaskettu laskutus oli viime vuodelta noin 39 milj. euroa ja yritysten palveluksessa oli 53 työntekijää.
17 SUUNNITTELU SUHDANNETILANNE SUHDANNENÄKYMÄT VUOSI ETEENPÄIN 1 1 9 9 8 7 Erittäin heikko 8 7 6 5 4 3 2 1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Heikko Tyydyttävä Hyvä Erittäin hyvä 6 5 4 3 2 1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Heikkenee Pysyy ennallaan Paranee Suunnittelijat Suunnittelijat ODOTUKSET LIIKEVAIHDON MUUTOKSESTA KANNATTAVUUS ENSI VUONNA 7 211: 4.6% 212: 1.7% 1 6 5 9 8 7 Heikkenee 4 3 2 1 6 5 4 3 2 1 Pysyy ennallaan Paranee...-15% -1% -5% % +5% 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Suunnittelijat liikevaihdon muutos Suunnittelijat indeksi 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Suunnittelijat 7 % HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ (VASTANNEET YRITYKSET) 2 % %2 % 7 % 5 % 8 % 12 % 11% 1% 1 % 12% 9% 8% 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 TOIMINTAKAPEIKOT 7 8 9 1 11 Kireät aikataulut Hintakilpailu Työvoiman puute Kapsiteetin riittämättömyys Suunnittelijat Korkea kustannustaso PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI SUHDANNEKYSELY, SYKSY 211
18 Rakentajilla selkeä työvoiman lisäys Urakoitsijoiden suhdannetilanne jatkoi paranemista kohtuullisesta kohti hyvää. 4 prosenttia vastaajista pitää nykyistä tilannetta hyvänä. Heikkona tilanteen kokee edelleen 18 prosenttia vastaajista. Ensi vuonna tilanteen odotetaan kääntyvän jälleen heikompaan suuntaan. Saldoluku on nyt -41. Suhdannetilanteen heikkenemiseen selvimmin vaikuttava seikka on yleinen taloudellinen epävarmuus Euroopassa ja Suomessa. Kuluttajien luottamus talouteen ja työllisyystilanteeseen on nyt koetuksella ja se heijastuu heti asuinrakentamiseen. Myös julkisten investointien leikkauksia pelätään. Alhainen korkotaso, korjausrakentaminen ja asuntomessut toisaalta tuovat positiivista vaikutusta. Yritysten laskutus kasvaa tänä vuonna viime vuoden tapaan 4 prosenttia. Vuonna 212 laskutuksen ennakoidaan jatkavaan kasvuaan samaa tahtia. Urakoitsijoiden kannattavuus pysyi edellisen vuoden tyydyttävällä tasolle. Kannattavuus oli hyvä tai vähintään tyydyttävä 85 prosentilla vastaajista. Huonona nykyistä kannattavuuttaan piti 15 prosenttia vastaajista. Yritysten arvioivat kannattavuuden pysyvän ennallaan myös vuonna 212. Kannattavuuden kehitystä arvioiva saldoluku on nyt vain +6. Investoinnit pysyvät ensi vuonna edellisten vuosien tasolla. Henkilökunnan määrä kasvoi vuonna 211 peräti 12 prosenttia kahden vuoden vähennyksen jälkeen. Näin suurta kasvua ei viime syksynä osattu ennakoida. Ensi vuonna henkilöstön määrän arvioidaan heikentyneestä suhdannetilanteesta huolimatta jatkavan kasvua, mutta vain hieman (+2 %). Urakoitsijoiden panoshinnat nousevat kuluvana vuonna reilun 4 prosentin verran. Ensi vuonna hintojen nousu jää 1,5 prosentin tuntumaan. Urakoitsijoiden mukaan alan toimintakapeikoista toimintaa haittaavat erityisesti hintakilpailu, kysynnän puute ja harmaa talous. Kyselyyn vastasi 19 yritystä tai toimipaikkaa, joista 2 edusti konevuokrausta. Vastaajien yhteenlaskettu liikevaihto on 22 milj. euroa. Vuonna 211 yritykset työllistävät yhteensä 86 työntekijää.
19 RAKENTAMINEN SUHDANNETILANNE SUHDANNENÄKYMÄT VUOSI ETEENPÄIN 1 1 9 9 8 7 Erittäin heikko 8 7 6 Heikko 6 5 4 3 2 1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Tyydyttävä Hyvä Erittäin hyvä 5 4 3 2 1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Heikkenee Pysyy ennallaan Paranee Urakoitsijat, aliurakoitsijat ja konevuokraus Urakoitsijat, aliurakoitsijat ja konevuokraus ODOTUKSET LIIKEVAIHDON MUUTOKSESTA 211: 4.4% 212: 4.2% 5 4 3 2 1...-15% -1% -5% % +5% +1% +15%... liikevaihdon muutos Urakoitsijat, aliurakoitsijat ja konevuokraus 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KANNATTAVUUS ENSI VUONNA 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Urakoitsijat, aliurakoitsijat ja konevuokraus Heikkenee Pysyy ennallaan Paranee indeksi HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ (VASTANNEET YRITYKSET) 15 14 6 % 1 % -2 % 13 5% +8% 4% 3 % -2%-1 % 12 9% 11 12% 2% -17 % -3% 1 9 8 7 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Urakoitsijat, aliurakoitsijat ja konevuokraus 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Hintakilpailu TOIMINTAKAPEIKOT 7 8 9 1 11 Työvoiman puute Urakoitsijat, aliurakoitsijat ja konevuokraus Ylitarjonta sektorilla Tonttipula Tilausvaranto pieni / toiminta lyhytjänteistä PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI SUHDANNEKYSELY, SYKSY 211
2 Tuotemarkkinoilla kovinta kasvua, taso vielä alhainen Rakennustuotteiden osalla suhdannetilannetta pitää hyvänä puolet vastaajayrityksistä ja tyydyttävänä loput 5 prosenttia. Ensi vuonna odotetaan suhdannetilanteen hieman heikkenevän. Saldoluku on -17. Rakennustuoteyritysten laskutus kasvoi reilun 7 prosentin vauhtia. Ensi vuodella arvioidaan kasvun jatkuvan 4 prosenttia. Yritysten kannattavuus on parantunut. Jopa yli 8 prosenttia vastaajista pitää nykyistä tilannetta hyvänä tai jopa erittäin hyvänä, 2 prosenttia tyydyttävänä. Kannattavuuden odotetaan yhä paranevan vuonna 212. Saldoluku on nyt +17. Vuonna 211 työllisyystilanne rakennustuoteteollisuudessa ja -kaupassa kääntyy lievään nousuun. Henkilöstön määrä kasvoi edellisvuodesta 3 prosenttia. Vuonna 212 arvioidaan työntekijämäärän pysyvän ennallaan. Investointien odotetaan vähentyvän hieman ensi vuonna. Puolet vastaajista pitää investoinnit ennallaan ja kolmasosa ilmoittaa vähentävänsä niitä vuonna 211. Kapasiteetin käyttöaste on vastaajien mukaan tällä hetkellä sopivalla tasolla ja sen arvioidaan pysyvän ennallaan myös ensi vuonna. Hintatason nousu tasaantui viime vuoden jälkeen. Tänä vuonna hintataso nousee 3 prosenttia. Ensi vuonna vauhdin arvioidaan puolittuvan. Suurimpana toimintakapeikkona syksyllä 211 koettiin edelleen hintakilpailu. Myös kysynnän puute, ylitarjonta, tuontikilpailu ja harmaa talous koettiin häiriötekijöiksi alalla. Rakennustuoteteollisuuden suhdannekyselyyn vastasi 8 Pirkanmaan rakennustuoteteollisuuden yritystä tai toimipaikkaa. Yhteenlaskettu liikevaihto on 33 milj. euroa. Henkilöstöä vastaajayritysten palveluksessa vuonna 211 oli 12.
RAKENNUSTUOTTEET JA RAKENNUSTARVIKEKAUPPA 21 SUHDANNETILANNE SUHDANNENÄKYMÄT VUOSI ETEENPÄIN 1 1 9 9 8 7 Erittäin heikko 8 7 6 5 4 3 2 1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Rakennustuoteteollisuus ja rakennustarvikekauppa Heikko Tyydyttävä Hyvä Erittäin hyvä 6 5 4 3 2 1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Rakennustuoteteollisuus ja rakennustarvikekauppa Heikkenee Pysyy ennallaan Paranee 8 7 6 5 4 3 2 1 ODOTUKSET LIIKEVAIHDON MUUTOKSESTA...-15% -1% -5% % +5% +1% +15%... liikevaihdon muutos Rakennustuoteteollisuus ja rakennustarvikekauppa 211: 7.5% 212: 4.2% KANNATTAVUUS ENSI VUONNA 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Rakennustuoteteollisuus ja Heikkenee Pysyy ennallaan Paranee indeksi 1998=1 11 15 1 95 9 85 8 75 7 HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ (VASTANNEET YRITYKSET) +3 % +4 % +1 % + % -1 % -4% +5 % -3 % -1 % -2 % -19% 3% % % 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ammattityövoiman puute TOIMINTAKAPEIKOT 7 8 9 1 11 Hintakilpailu Kysynnän puute Tuontikilpailu Harmaa talous Rakennustuoteteollisuus ja rakennustarvikekauppa Rakennustuoteteollisuus ja rakennustarvikekauppa PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI SUHDANNEKYSELY, SYKSY 211
LIITE Tukevasti perustuksillaan Rakentamisessa vuonna 29 notkahtanut liikevaihto - laskun tosin ollessa Pirkanmaalla muuta Suomea loivempi - saatiin vuonna 21 tasoittumaan. Varsinaiselle nousuuralle rakentaminen ei kuitenkaan yltänyt, mutta olemassa olevat asemat säilytettiin. Vuoden 211 ensimmäinen neljännes sen sijaan näyttää jälleen kasvavia lukuja. Rakentaminen TOL F (41 43): talonrakentaminen, maa- ja vesirakentaminen sekä erikoistunut rakennustoiminta. Pirkanmaan rakentamisen liikevaihto ei vielä vuonna 21 lähtenyt merkittävään kasvuun, sillä liikevaihto nousi ainoastaan,1 prosenttia. Neljännesvuositasolla liikevaihdon kehitystä hidasti ensimmäisen ja kolmannen neljänneksen aikana tapahtunut lasku, jota viimeisen vuosineljänneksen 6,2 prosentin kasvu ei riittänyt paikkaamaan. vauhtia. Vuosi 211 näyttää toimialalla lähteneen hyvin käyntiin, sillä palkkasumma kasvoi maakunnassa tammi-maaliskuussa 8,7 prosenttia ja koko Suomessa vielä hieman nopeammin (9,4 %). LIIKEVAIHTO 21 arvio 2 19 M LIIKEVAIHDON MUUTOS,1 % TYÖLLISIÄ II/211 17 6 TOIMIPAIKKOJA 29 3 732 Myös koko maan osalta vuosi 21 oli vielä verrattain hidasta kehitystä liikevaihdon kasvaessa 3,2 prosenttia. Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana rakentamisen toimiala on Pirkanmaalla päässyt jo melko vahvaan 11,4 prosentin kasvuun, kun se koko maassa on vastaavana ajanjaksona noussut 17,1 prosenttia. Hyvin koko 2-luvun kasvanut rakentamisen palkkasumma kääntyi vuonna 29 Pirkanmaalla 4,4 prosentin laskuun. Käänne parempaan tapahtui vuoden 21 kolmannella neljänneksellä ja vahva kehitys loppuvuodesta auttoi rakentamisen palkkasumman vuositasolla orastavaan,8 prosentin kasvuun. Koko maan tasolla kasvu oli hieman ripeämpää 1,6 prosentin Hartela Oy:n aluejohtaja Tom Olli: Alalla on odottava tunnelma, kun ei tiedetä mihin suuntaan markkinat menevät. Ostoaikojen pidentymistä ei kuitenkaan ole tapahtunut, ja odotukset inflaation laskusta tarkoittaisivat ostovoiman paranemista ja korkojen pysymistä alhaalla. Urakkapuolella laskentamäärät ovat edelleen suuret, mutta vastaavasti kilpailu erittäin kovaa. Vuosi on ollut kuitenkin kohtuullisen hyvä ja mahdollisimman monta uutta kohdetta on laitettu käyntiin. Joitakin on jouduttu jarruttamaan työvoimapulan takia. Pulaa osaajista on erityisesti toimihenkilöpuolella. 2 15 1 5 lkm Työlliset vuosineljänneksittäin 27 28 29 21 211 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 14 Liikevaihto 14 Palkkasumma 12 12 1 1 8 8 Indeksi 25=1 6 25 26 27 28 29 21 211 Pirkanmaan maakunta Koko maa Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Indeksi 25=1 6 25 26 27 28 29 21 211 Pirkanmaan maakunta Koko maa - 9 -
VTT-S-7668-11 Tilaaja Pirkanmaan rakentajat Yhteyshenkilö VTT Expert Services Oy Markku Riihimäki PL 345 Puh. 2 722 3453 Faksi 2 722 3494 Sähköposti Markku.Riihimaki@vtt.fi Tehtävä Pirkanmaan rakennusbarometri 211 212 on viidestoista katsaus maakunnan rakennus- ja kiinteistöalan suhdannenäkymiin. Rakennusmarkkinoiden kehitysarvio perustuu Tampereen ja sen ympäristökuntien yrityksille tehtyyn barometrikyselyyn ja VTT:n suhdanneasiantuntijoiden analyyseihin ja ennustemalleihin. 1.11.211 Pekka Pajakkala Markku Riihimäki VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen missään muussa muodossa mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.
Tampereen kaupunki, rakennusvalvonta Tampereen kaupunki, tilakeskus Talonrakennusteollisuus ry