Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät 8.5.2018 Klaara-työpaja
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Yleissopimus tuli Suomessa voimaan 10.6.2016. Kehitysvammalain muutokset tulivat voimaan samana päivänä. Yleissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet täysimääräisesti ilman syrjintää edistää ja suojella ihmisoikeuksien ja perusvapauksien toteutumista edistää ihmisarvon kunnioittamista (1 artikla). Yleissopimus sisältää 50 artiklaa ja 7 läpileikkaavaa artiklaa, jotka täytyy ottaa huomioon kaikkia artikloja tulkittaessa. Artikla esteettömyydestä ja saavutettavuudesta on näistä yksi (9 artikla).
Esteettömyys ja saavutettavuus Vammaiskäsitys YK:n yleissopimuksessa Vammaisella henkilöllä on vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän yhdenvertaisen osallistumisensa yhteiskuntaan (1 artikla). Vammaisten henkilöiden osallisuutta edistetään tunnistamalla ja poistamalla saavutettavuuden esteitä (9 artikla). Esteettömyys on yhdenvertaista pääsyä esimerkiksi fyysiseen ympäristöön kulkuvälineisiin palveluihin tiedotukseen ja viestintään (9 artikla).
Yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2018-2019 Kansallinen toimintaohjelma julkaistiin Suomessa 13.3.2018. Vammaisjärjestöjen kuuleminen ja sähköinen kysely Esteettömyys ja saavutettavuus on tärkeää myös tiedonsaannin osalta (s. 21) Selkokielen käytön edistäminen ja selkokielisen viestinnän tarve (s. 23) Toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden vahvistamiseksi (s. 37) Toimenpide 18: Otetaan huomioon esteettömyys ja saavutettavuus kaikkien hallinnonalojen toiminnassa. Huomioidaan fyysinen esteettömyys eri tavoin vammaisten henkilöiden kannalta ja viestinnän, materiaalin ja järjestelmien saavutettavuus. Huomioidaan viestinnän monikanavaisuus sekä viittomakielen ja selkokielen käyttäjät.
Selkokielen saavutettavuuden tutkimuksen tarve YK:n vammaissopimus ja kansallinen toimintaohjelma lisäävät painetta tuottaa tietoa saavutettavassa muodossa. Selkokieli lisää tiedon saavutettavuutta kehitysvammaisille lukijoille, mutta tutkimusta tarvitaan vielä lisää. Selkokielen ja selkojulkaisujen saavutettavuutta on tutkittu kansainvälisestikin vain vähän ja tulokset ovat osittain ristiriitaisia esim. kuvien käytön suhteen (ks. Sutherland & Isherwood 2016).
Saavutettava selkokieli kehitysvammaiset henkilöt selkokielen käyttäjäryhmänä Tutkimustehtävänä on tutkia lukutaitoisten kehitysvammaisten henkilöiden kielellistä tasoa selvittää, onko kehitysvammaisille henkilöille suunnatut selkotekstit laadittu siten, että ne vastaavat heidän kielellistä tasoaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kehitysvammaisille henkilöille suunnattuja selkotekstejä voidaan toteuttaa siten, että ne ovat saavutettavia mahdollisimman laajalle lukijajoukolle.
Saavutettavuus tutkimuksessani Lukijoiden kielelliset kyvyt Lukijoiden mielipiteet ja kokemukset Selkotekstien ominaisuudet
Lähteet Sutherland, Rebekah Joy Isherwood, Tom 2016: The Evidence for Easy-Read for People with Disabilities: A Systematic Literature Review. Journal of Policy and Practice in Intellectual Disabilities 13 (4), 297 310. Yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2018 2019 = Oikeus osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen YK:n vammaintellectual isten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2018 2019. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160666/stm_2_18_web.pdf?seque nce=1&isallowed=y. Haettu 28.4.2018. Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2. Haettu 2.5.2018.
Yhteystiedot Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto Kielten tohtoriohjelma / suomen kieli valtasalmi.idastiina.m@student.uta.fi