Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosieminaari 2018 Oulu 12.-14.6. 2018
Sisällys Luonnonmukaiset kalatiet: yhden lajin vaellusyhteyden sijasta voidaan edistää ekologista jatkumoa Kompensoivat lisääntymisalueet rakennetuissa vesistöissä Oulujoen ja Iijoen historiaa ja selvitykset ohitusuomista Otsikkokuva Imatran kaupunkipuro on suunniteltu lisääntymisalueeksi 2
Valtakunnallinen kalatiestrategia 2012 ja sen suositusten toteutuminen Esitettiin tarpeet tärkeimmille kalateille Keskeisenä lohen palauttaminen rakennettuihin jokiin Suositus luonnonmukaisista kalateistä, mahdollisuus kaikkien lajien vaellukseen ja myös lisääntymisalueiden rakentamiseen Luonnonmukaisten kalateiden virtaama kautta vuoden on samalla ympäristövirtaamaa, joka tuli EU-komission lisävaatimuksena vesipuitedirektiivin toteutukseen Käytäntö 2018: kärkihankkeissa pelkästään teknisiä kalateitä Syitä: 1. Voimayhtiöt suosivat kalateitä, jotka voidaan välillä sulkea 2. Vaatimusta ekologisesta jatkumosta, sisältäen eri lajien vaelluksen ja lisääntymisen, ei ole otettu vakavasti hankkeiden päätöksenteossa 4. Suomen lainsäädäntö ei tunne korvaavia habitaatteja (paitsi Natura 2000-alueilla) 5. Kalatiesuunnittelussa on tukeuduttu teknisten kalateiden hydrauliikkaan, luonnonmukaisten uomien habitaattihydrauliikkaa ja soveltuvuutta heikostikin uivien kalojen kulkuun on hyödynnetty vain vähän 3
Kompensaatiot lupakäytännöissä Kompensaatiopolitiikka on Suomessa alikehittynyttä Kompensaation arvioinnin vaiheet kansainvälisesti, prioriteettijärjestys: 1. Menetysten välttäminen, habitaattien suojelu tai tuhoutuvien arviointi 2. Lisääntymishabitaattien korvaaminen uusilla (lähialueella), kutsutaan myös haittoja lieventäviksi toimenpiteiksi 3. Habitaattien korvaaminen toimenpitein muualla Istutuskompensaatio on osoittautunut huonosti toimivaksi Rahallinen kompensaatio esim. asukkaille ei korvaa haittoja laajemmalle käyttäjäjoukolle, kalakannoille tai luonnolle yleensä Kansainvälisiä artikkelipohdintoja näkynyt: Voiko joki sinänsä olla haittoja kärsivä oikeussubjekti? (esim. usein alkuperäiskansojen mielestä voi) 4
Esimerkki toimivista korvauskäytännöistä: Kanada Kutukanavia ja poikastuotantouomia jo 1950-luvulta Habitaattien suojelu tuli kalastuslakiin 1976 Kalakantojen tuoton no-net-loss -periaate lupiin 1986 Granite Canal, Newfoundland 2004 Häviävä 4,8 ha lisääntymisalue korvattiin rakentamalla sama pinta-ala 1:1 2 km pituiseen uomaan Seurantatulos: Poikastuotanto ylitti vastaavien luonnonuomien tuotannon Muiden kohteiden seurannoissa on todettu, että yleensä uutta habitaattia pitää olla enemmän, esim. 2:1. 5
Eurooppalaista kompensaatiopolitiikkaa Vesipuitedirektiivi, voimakkaasti muuttuneiden vesistöjen paras saavutettavissa oleva tila: Taustalla Euroopan maiden lainsäädännöt Esim. Saksan luonnonsuojelulaissa on ollut vuodesta 1980 korvaavien biotooppien rakentaminen - vastikebiotooppi, tuhoutuvan biotoopin pinta-ala - korvausbiotooppi, biotoopin ja arvokkaiden eliöiden merkittävyyden mukaan pinta-alaa voidaan vaatia tuhoutuvaan nähden monikertaisesti 6
Rakennettuja kutuvesistöjä, yhdistettynä kalateihin Kalatie haarautuu ohitusuomasta voimalalle Rheinfelden, Rein Ruppoldingen, Aare Tonavan voimalapatojen ohitusuomastoja 7
Taustaa Oulujoen ja Iijoen suunnittelulle Vesihallituksen maisemasuunnittelija joutui avustavaksi virkamieheksi Oulujoen Utasen ja Iijoen Raasakan voimalaitosten loppukatselmuksiin maisemakysymyksissä 1976 Utasen voimalaitos oli toteutettu kaivamalla massiivinen 10 km pitkä alakanava Utajärven läpi Sotkajärveen, yhdistäen 2 kosken putouskorkeus Utajärven kirkonkylän kohdalle esitetty maisemakoski ei mennyt läpi katselmuksessa, ainoastaan kaivumaakasojen viimeistelyt 8
Vastaavasti 1976 Iijoen Raasakkaan esitettiin loppukatselmuksessa säännöstelypadolle ohitusuomaa ja lisävirtaamaa vanhaan uomaan Ei mennyt läpi, ainoastaan penkkojen istutussuunnittelu ja arvio maisemahaitoista asukkaille 9
Suunnitelma Oulujoelle 2010 Lasse Järvenpää, Jukka Jormola & Simo Tammela 2010 Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä Lohen palauttaminen Oulujokeen https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37987 Kanadan kutukanavien ja poikastuotantouomien esittely Virtaus- ja habitaattimallinnuksen soveltaminen suunnittelussa Yleissuunnitelma luonnonmukaisista kalateistä Oulujoen kaikkiin voimalaitoksiin, arvio uusista lisääntymispinta-aloista Laskelmat lohen poikastuotannosta, perustuen teoreettisiin arvioihin saavutettavissa olevista poikastiheyksistä ja säilyvyysprosenteista 10
Montan ohitusuoma suunnitteluesimerkkinä Kiinniottolaite Kalanviljelylaitos 11
Virtausmallinnuksen käyttö suunnittelussa Tutkittiin eri kaltevuisiin uomiin syntyviä virtausoloja eri virtaamilla 12
Habitaattimallinnus Tutkittiin eri virtaamien vaikutusta syntyviin kutu- poikas- ja talvehtimishabitaatteihin Todettiin, että pienilläkin virtaamilla voidaan saada hyvälaatuisia poikashabitaatteja 1 m3/s 0,5 m3/s 13
Ohitusuomien vaihtoehtoja eri voimalaitoksiin Tutkittiin eri pituisten uomien soveltuvuutta maastoon ja laskettiin niille pinta-alat 14
Pitkä linjausvaihtoehto Montta-Pyhäkoski Mutkittelutavasta riippuen 7-10 km Mahdollistaisi kahden voimalan ohituksen, paljon uutta lisääntymisaluetta Yhdistettävissä Montan lyhyeen kalatiehen ja nykyiseen kiinni- ottolaitteeseen 15
Hyödyt korvaavina lisääntymisalueina Oulujoelle esitettyihin ohitusuomiin voitaisiin saada uutta lisääntymisaluetta yhteensä 11 ha Tuotannolla 2000 smolttia/ha /v tuotanto olisi 22 000 smolttia/v Tuotanto on laskettu olettamalla smolttiuimista edeltävän kesän poikastiheydeksi 70 poikasta/100 m2 ja talvisäilyvyydeksi 30% Pääuomassa on ollut koskea 600 ha ja istutusvelvoite on 190 000 smolttia/v Ohitusuomien arvioitu tuotanto olisi tästä noin 11% Lisäksi Oulujoella sivuvesistöissä on laskettu poikastuotantoon sopivaa aluetta 46-50 ha ja kutualueita 2,4 ha 16
Suunnitelma Iijoelle Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella (Pienvesi-GIS) Jukka Jormola, Kati Häkkilä, Teemu Ulvi ja Mika Visuri 2015. Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle http://www.syke.fi/hankkeet/pienvesi-gis Tutkittiin, miten olemassa olevia sivuvesistöjä voitaisiin yhdistää kalateihin niin, että kaikkia voitaisiin hyödyntää lohen ja taimenen lisääntymiseen Tutkitut Iijoen alaosan ohitusuomalinjaukset ja sivuvesistöt 17
Raasakan voimalaitos Luonnomukainen kalatie violetilla, uomasta voitaisiin tehdä haara Huovisenojaan Säännöstelypadolle toinen kalatie 18
Maalismaan voimalaitos Ohitusuomasta tehtävissä yhdysuoma Martimojokeen, 1 km 19
Kierikin voimalaitos Kalatiestä on tehtävissä haara Nauruanojaan, 1,6 km 20
Pahkakosken voimalaitos Kalatiestä saadaan yhteys Nauruanojaan, 2,4 km 21
Hyödyt korvaavina lisääntymisalueina Iijoen alaosalle esitettyjen luonnonmukaisten kalateiden, yhdysuomien ja Iijoen pääuoman vedellä lisävesitettävien sivupurojen ja jokien tuotannoksi arvioidaan 32 000 smolttia/v Rakennettavien uomien tuotannoksi on tällöin oletettu 2000 smolttia/ha/v ja sivuvesistöjen tuotannoksi 400 smolttia/v Voimalaitosten padotusten alle jääneiden koskien pinta-ala on ollut 700 ha ja niiden tuotanto 300 000 smolttia/v Ohitusuomastoilla arvioidaan voitavan korvata tuotannosta siis noin 10 % Lisäksi alaosan jäljellä olevissa vähävetisissä luonnonuomissa, joita on 300 ha, voitaisiin ympäristövirtaamien avulla saada 120 000 smolttia/v Tarvittavat virtaamat ovat normaalien kalatievirtaamien luokkaa: kesällä 1-1,5 m3/s, talvella 0,5 m3/s Saadaan aikaan näyttäviä uomia, joiden leveys on 5-15 m Sivuvesistöjen veden laatu ja merkitys lisääntymisalueina paranee 22
Poikastuotantoarvioiden ja virtaamamäärien luotettavuus Imatran kaupunkipurolla, joka on Suomen ensimmäinen poikastuotantoon tarkoitettu uoma, on arvioitu smolttituotannoksi ainakin 2000 smolttia/ha Laskelma perustuu todettuun 1+ ikäisten poikasten määrään 30 kpl/100 m2 ja edellisen ikäpolven säilyvyysprosenttiin 75% Oulujoelle ja Iijoelle aikanaan laskettua smolttituotantoa 2000 smolttia/ha voidaan siis pitää perusteltuna Imatran kaupunkipuro vahvistaa, että johdettava pieni juoksutus on erittäin tuottavaa ympäristövirtaamaa, samalla maisemahyöty 23
Johtopäätöksiä ja jatkotoimenpiteitä Hupisaarten purojen kunnostus Oulun Merikosken alueella antaa merkittävää lisätietoa ohitusuomien toimivuudesta ja tuotannosta pohjoisissa olosuhteissa Uomien toimivuus taimenen lisäksi lohelle olisi selvitettävä jatkossa Uomastosta voitaisiin tehdä yhteys kalatiehen ja uusi luonnonmukainen kalatieosuus yläpäähän, jolloin uomasto olisi varmemmin myös lohen saavutettavissa ja läpikuljettavissa Oulujoen kalatiesuunnittelua kannattaisi jatkaa kun saadaan tuloksia lohen siirroista ja alas vaelluksesta Iijoen kalatiesuunnittelussa tulisi käyttää vain ratkaisuja, jotka mahdollistavat korvaavat lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja korvaavat lisääntymisalueet tulisi määritellä aina ensisijaisiksi kun suunnitellaan kalateitä Kuva: Hupisaarten purojen kunnostus 2017-2018 esite Kiitos! 24