KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001
Saaren historiaa Karhonsaaren historiaan liittyy tapahtumia niin sodan- kuin kaupankäynninkin alalta. Suomen sodan tapahtumat 1800-luvun alussa sivuavat saarta läheisesti, sillä Suomen armeijan tukikohta sijaitsi Toivalassa. Sandelsin kerrotaan tähyilleen vihollisen liikkeitä myös Karhonsaaren jylhiltä kallioilta, joilla nykyisin on Sandelsin kiviksi nimetyt kiviset pöydät ja penkit. Karhonsaari liittyy myös Kuopion seudun sahateollisuuden historiaan, sillä saareen perustettiin Pohjois-Savon ensimmäinen höyrysaha vuonna 1875. Eniten Karhonsaaren kehitykseen on vaikuttanut Kymi-yhtiö, jonka omistuksessa saari oli vuosina 1916 1982. Kymi-yhtiön aikana saarta käytettiin pääasiassa kesänviettopaikkana. Saaressa asui lisäksi tilanhoitaja, joka huolehti pelloista ja karjasta. Karjasta luovuttiin 1960-luvun alussa, jolloin pellot metsitettiin ja saaren käyttö muutoinkin väheni. Kuopion kaupungin omistukseen tämä noin 53 hehtaarin suuruinen saari tuli vuonna 1982.
Monenlaisia puita ja pensaita Perustan Karhonsaaren puulajipuistolle loi Kymi-yhtiö puulaji-istutuksillaan 1910-luvulta lähtien. Tältä ajalta saaressa on mm. komeita lehtikuusia, lehmuksia ja tammia. Saaren siirryttyä kaupungille aloitettiin puulajipuiston hoito ja kehittäminen. Parikymmentä vuotta hoitamattomina olleet istutukset olivat päässeet huonoon kuntoon ja autiot rakennukset olivat rapistuneet. Saaren kunnostus aloitettiin 1980-luvun lopulla, minkä jälkeen saaressa on tehty raivaus- ja hoitotöitä sekä istutettu useita kymmeniä koti- ja ulkomaisia puu- ja pensaslajeja. Tällä hetkellä Karhonsaaressa on noin 90 erilaista puuta ja pensasta. Puulajipuistoa on tarkemmin esitelty esitteen kääntöpuolella.
Rehevää kasvillisuutta Karhonsaaren kasvillisuus on rehevää ja monilajista. Saaresta on löydetty noin 170 putkilokasvilajia ja noin 40 sammalta. Joukossa on useita Kuopion seudulla harvinaisia lajeja, kuten kurjenkello, lehtosinilatva ja kurjenmiekka. Vanhoja luonnonsuojelualueita ja puistometsää Karhonsaaressa on kaksi 1940-luvulla perustettua luonnonsuojelualuetta, Toivalan salmen puolella oleva Kallioharjanne sekä etelärannalla sijaitseva Kokkovuori, jota laajennettiin vuonna 2000. Näitä kallioisia ranta-alueita hoidetaan luonnontilaisina aarnialueina eikä niillä tehdä metsänhoitotoimenpiteitä. Alueilla liikkuminen on ohjattu poluille. Saaren länsiosan metsäalueita hoidetaan puistometsinä.
Luonnonystävien tukikohta Karhonsaaren rakennuksista on säilynyt kaksi huvilaa, rantasauna sekä sahan kuivaamo. Rakennukset pihapiireineen kaupunki on vuokrannut Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistykselle, joka on myös huolehtinut niiden kunnostuksesta. Saaressa kävijöitä varten on saaren etelärannalle rakennettu laavu jätepisteineen ja käymälöineen. Isompia veneitä varten on kunnostettu pohjoisrannan laituri. Puulajipuiston esittelemiseksi on saareen tehty puulajipolku opastetauluineen. Saaren länsiosassa on lisäksi luonnonsuojelualueiden kautta kulkeva polkureitti. Muistathan Karhossa käydessäsi, että voit tehdä tulen vain tarkoitukseen osoitetuilla nuotiopaikoilla. Palovaroitus koskee myös nuotiopaikkkoja! et häiritse rakennusten muuta käyttöä liikut luonnonsuojelualueilla poluilla sinua koskevat jokamiehen oikeuksien lisäksi myös jokamiehen velvollisuudet viet pois tuomasi roskat ja jätteet Huom! Saaren ympärillä olevat salmet ovat usein talvella sulia.
Näin pääset Karhonsaareen IISALMI JOENSUU KUOPIO MATKUSTAJA- SATAMA MIKKELI JYVÄSKYLÄ RANTA- TOIVALA KALLAVESI KARHONSAARI PUIJO Kysy lisätietoja! Kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Puijonkatu 22 A 70110 Kuopio puh. (017) 182 143 tai (017) 182 145 Valtuusto-virastotalo / asiakaspalvelu Suokatu 42 70100 Kuopio puh. 0800-918511 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys yhteystiedot valtuusto-virastotalon asiakaspalvelusta Teksti: Eila Pulkkinen Ulkoasu ja piirrokset: Tuomas Oinonen Paino: Kuopion kaupungin painatuskeskus 2007
KARHONSAAREN PUUT JA PENSAAT Ranta - Toivala Havupuut: 1. Lännenpihta, Abies lasiocarpa 2. Siperianpihta, Abies sibirica 3. Palsamipihta, Abies balsamea 4. Kataja, Juniperus communis 5. Pilarikataja, Juniperus communis 'Suecica 6. Henrinlehtikuusi, Larix x marschlinsii 7. Kurilienlehtikuusi, Larix x gmelinii var. japonica 8. Japaninlehtikuusi, Larix x kaempferii 9. Siperianlehtikuusi, Larix sibirica 10. Euroopanlehtikuusi, Larix decidua 11. Kuusi, Picea abies 12. Kultakuusi, Picea abies 'Aurea 13. Purppurakuusi, Picea abies 'Cruenta 14. Pesäkuusi, Picea abies 'Nidiformis 15. Surukuusi, Picea abies 'Pendula 16. Valkokuusi, Picea glauca 17. Kartiovalkokuusi, Picea glauca 'Conica 18. Mustakuusi, Picea mariana 19. Okakuusi, Picea pungens 20. Serbiankuusi, Picea omorika 21. Mänty, Pinus sylvestris 22. Sembramänty, Pinus cembra 23. Kontortamänty, Pinus contorta 24. Vuorimänty, Pinus mugo 25. Makedonian mänty, Pinus peuce 26. Douglaskuusi, Pseudotsuga menziesii 27. Euroopanmarjakuusi, Taxus baccata 28. Japaninmarjakuusi, Taxus cuspidata 29. Kanadantuija, Thuja occidentalis 30. Koreantuija, Thuja koraiensis 31. Jättituija, Thuja plicata Lehtipuut: 32. Metsävaahtera, Acer platanoides 33. Tataarivaahtera, Acer tataricum 34. Hevoskastanja, Aesculus hippocastanum 35. Harmaaleppä, Alnus incana 36. Sulkaharmaaleppä, Alnus incana 'Laciniata 37. Tervaleppä, Alnus glutinosa 38. Hieskoivu, Betula pubescens 39. Rauduskoivu, Betula pendula 40. Visakoivu, Betula pendula 'Carelica 41. Taalainkoivu, Betula pendula 'Dalecarlica 42. Kyynelkoivu, Betula pendula 'Youngii 43. Saarni, Fraxinus excelsior 44. Punasaarni, Fraxinus pennsylvanica 45. Vuorijalava, Ulmus glabra 46. Kynäjalava, Ulmus laevis 47. Metsälehmus, Tilia cordata 48. Isolehtilehmus, Tilia platyphyllos 49. Metsätammi, Quercus robur 50. Kotipihlaja, Sorbus aucuparia 51. Makeapihlaja, Sorbus aucuparia 'Edulis 52. Japaninpihlaja, Sorbus commixta 53. Suomenpihlaja, Sorbus hybrida 54. Ruotsinpihlaja, Sorbus intermedia Hedelmätarha: Tarhaomenapuu, Malus domestica Isabellanomenapuu, Malus 'Hopa Siperian omenapuu, Malus prunifolia Rautatieomenapuu, Malus 'Hyvingiensis Marjaomenapuu, Malus baccata Pilvikirsikka, Prunus pensylvanica Hapankirsikka, Prunus cerasus Luumu, Prunus domestica Sinikriikuna, Prunus subsp. 'Insititia 64. Tuomi, Prunus padus 65. Haapa, Populus tremula 66. Pylväshaapa, Populus tremula 'Erecta 67. Hybridihaapa, Populus tremula x tremuloides 68. Laakeripoppeli, Populus laurifolia 69. Ruhtinaanpoppeli, Populus 'Rasumowskiana 70. Palsamipoppeli, Populus balsamifera 71. Berliininpoppeli, Populus x berolinensis 72. Tuoksupoppeli, Populus suaveolensis 73. Salava, Salix fragilis 74. Terijoensalava, Salix fragilis 'Bullata 75. Halava, Salix pentandra Lehtipensaat: 76. Isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 77. Aitaorapihlaja, Crataegus crayana 78. Mustamarjaorapihlaja, Crataegus douglasii 79. Pähkinäpensas, Coryllus avellana 80. Tyrni, Hippophae rhamnoides 81. Sinikuusama, Lonicera caerulea 82. Kehtokuusama, Lonicera involucrata 83. Rusokuusama, Lonicera tatarica 84. Lehtokuusama, Lonicera xylosteum 85. Puistoalppiruusut, Rhododendron 37 Luonnonsuojelualue M i t t a k a a v a 0 100 200 m Luonnonsuojelualue Kallavesi S a n d e l s i n k i v e t 'Elvira 'Helsinki University valkoalppiruusu 'Cunningham's White mustilanalppiruusu subsp. Tigerstedtii 86. Punapaju, Salix purpurea 87. Huurrepaju, Salix daphnoides 89. Valkopaju, Salix alba 90. Hopeapaju, Salix 'Sibirica 91. Pihasyreeni, Syringa vulgaris 92. Unkarinsyreeni, Syringa josikaea 93. Likusterisyreeni, Syringa reticulata 94. Koiranheisi, Viburnum opulus 95. Villaheisi, Viburnum lantana 96. Siperianhernepensas, Caragana arborescens 97. Pihlaja-angervo, Sorbaria sorbifolia 20 1 16 18 19 Lähde 97 11 23 7 6 38 39 40 27 30 28 79 49 26 21 81 10 14 24 82 Hedelmätarha 5 83 17 4 84 3 22 2 68 12 13 20 51 65 52 15 53 54 32 33 71 25 70 8 9 29 31 72 74 75 95 94 37 67 64 85 66 11 77 78 87 48 35 40 Huvilat 41 93 96 92 91 76 34 50 S a u n a 86 36 48 40 42 47 43 44 K u i v a a m o 45 46 80 73 89 90 69 Karhonsalmi O p a s t a u l u Ve n e l a i t u r i L a a v u J ä t e a s t i a K ä y m ä l ä