KMTK-3D/su Loppuraportti Joonas Jokela joonas.jokela@maanmittauslaitos.fi
itos Loppuraportti 1 (13) Sisällys 1. Projektin taustat sekä asetetut ja saavutetut tavoitteet... 2 1.1. Projektin taustat ja lähtökohdat... 2 1.2. Projektin asetetut ja saavutetut tavoitteet... 2 1.3. Projektin läpivienti... 5 2. Yhteenveto projektista... 6 2.1. Projektiorganisaatio... 6 2.1.1. Ohjausryhmä ja sen toimintatavat... 6 2.1.2. Projektiryhmä ja sen toimintatavat... 6 2.2. Suunnitellun aikataulun toteutuminen... 7 2.3. Riskienhallinta... 8 2.4. Viestinnän toteutuminen... 10 3. Yhteenveto tuloksista... 10 3.1. Tuotetut dokumentit, raportit ja aineistot... 10 4. Projektista oppiminen... 12 4.1. Onnistuneet toiminta- ja menettelytavat projektissa... 12 4.2. Parannettavat toiminta- ja menettelytavat projektissa... 12 4.3. Ongelmat projektin toteutuksessa... 13 5. Jälkitoimet... 13 5.1. Projektin jälkeiset jatkotoimenpiteet... 13 5.2. Projektin jälkeiset suositukset... 13
itos Loppuraportti 2 (13) 1. Projektin taustat sekä asetetut ja saavutetut tavoitteet 1.1. Projektin taustat ja lähtökohdat 1.2. Projektin asetetut ja saavutetut tavoitteet KAMARA-projektin valmistuminen ja tähän liittynyt innovaatiokilpailu toi esille avoimen 3D-aineiston tarpeet ja näistä saatavat hyödyt. Nykytilassa 3D-aineistoa on saatavilla rakennusten osalta yksittäisiltä alueilta ja rakennusten 3D-mallintamiseen löytyy useita eri sovelluksia. Muiden kohdeluokkien 3Dmallinnusprossesseja ei kuitenkaan ole laajemmalti tutkittu paikkatiedon näkökulmasta. Kansallisen maastotietokannan käsitemallityössä tuotetaan määritellyille teemoille käsitemallit. Rakennukset ja rakenteet -käsitemalli käsittää kohdeluokkia, joiden 3D-mallintamista voidaan pitää kattavien kaupunkimallien näkökulmasta tärkeänä. 3D-mallintamisen suunnittelussa on otettava huomioon erilaisia ohjeistuksia ja säännöksiä. Näistä yleisin on paikkatiedon 3D-aineiston de facto -standardiksi muodostunut CityGML. Tällä hetkellä CityGML:stä on yleisesti käytössä versio 2.0, johon suurin osa paikkatiedon 3D-aineistosta perustuu. Tästä Open Geospatial Consortiumin standardista ollaan työstämässä uutta versiota 3.0. Tämä kehitys on kuitenkin vielä kesken, joten version 2.0 voidaan nähdä pysyvän käytettynä versiona vielä usean vuoden ajan. Liikenneviraston hallinnoimaan ja kehittämään Taitorakennerekisteriin on tarkoituksena kerätä 3D-aineistoa muun muassa silloista. Aineisto tulee olemaan BIM-muotoista ja perustumaan Liikenneviraston tietomalliohjeistukseen. Tämä aineisto tulee todennäköisesti tulevaisuudessa muodostamaan kattavimman kokoelman taitorakenteiden yksityiskohtaisista 3D-malleista. Tavoitteet ja tehtäväkokonaisuudet Tavoite 1 Tuotetaan koetöiden avulla Kansalliseen maastotietokantaan jo mallinnettujen rakennusten lisäksi muita kohteita pilottialueilta Tavoite 2 Tuotetaan selvitys kohteiden mallintamiseen liittyvistä käytän- Suunniteltu valmistumisajankohta Milloin valmistunut Huomautukset 9/2018 12/2018 Saavutettiin osittain 12/2018 10/2018 Saavutettiin
itos Loppuraportti 3 (13) nöistä ja tuotantoprosessin soveltuvuudesta tuotannolliseen järjestelmään Tavoite 3 Tuotetaan selvitys tietomallin ja tietokannan vaatimuksista uusien 3D-kohteiden osalta 7/2018 6/2018 Saavutettiin Projektin tavoitteena oli selvittää muiden rakennetun ympäristön kohdeluokkien kuin rakennusten 3D-mallintamiseen liittyviä käytäntöjä. Projektissa keskityttiin Kansallisen maastotietokannan kohdemalli- ja prosessityössä määriteltyjen rakennukset ja rakenteet -teeman (R&R) kohdeluokkiin. Rakennusten mallintamisprosessi pilotoitiin aikaisemmin KMTK-KAMARA-projektissa. Projektille asetettiin kolme tavoitetta: Uuden aineiston tuottaminen, uusien kohteiden mallintamiskäytäntöjen selvittäminen sekä uusien kohteiden tietomallille ja tietokannalle asettamat vaatimukset. Projektille asetetut tavoitteet 2 ja 3 saavutettiin. Tavoite 1 saavutettiin osittain. Tavoitetta 1 ei saavutettu täysin, sillä uutta aineistoa ei saatu tuotettua CityGML-formaatissa vaikka KMTK:n yleinen tavoite on tukea tätä formaattia. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin tavoitteiden saavuttaminen. Projektin tuotokset ovat kuvattuina tarkemmin kappaleessa 3. Uuden aineiston tuottamisessa Kansalliseen maastotietokantaan lähdettiin liikkeelle olemassa olevan tiedon kartoittamisesta. Työssä havaittiin, että olemassa olevaa 3D-paikkatietoa on rakennusten lisäksi heikosti tarjolla. Maanalaisten tilojen olemassa olevan aineiston tilanteen kartoittamiseksi projektissa haastateltiin eri kuntien edustajia maanalaisten tilojen aineistojen nykytilasta ja niihin liittyvistä mallinnuskäytännöistä. Siltojen osalta todettiin, että Liikenneviraston Taitorakennerekisteri on mahdollinen silta-kohteiden (ja muiden taitorakenteiden) lähtötietoaineisto KMTK:n mukaiselle aineistolle. Taitorakennerekisteristä on tulevaisuudessa saatavilla Liikenneviraston tietomallimäärityksen mukaista BIM-aineistoa, josta yleistämällä voidaan muodostaa KMTK-yhteensopivaa paikkatietoaineistoa. 3D/su-projektin aikana KMTK:n tietokannan kehittäminen keskittyi 3D:n osalta rakennuksiin. Muiden kohdeluokkien 3D-aineiston tuontia ei ollut vielä toteutettu. Projektin aikana tuotettiin uutta 3D-aineistoa silta-kohteen ja tilarakennelmien osalta. Silta-kohteen aineiston tuottamista testattiin pistepilviaineistosta vektoroimalla. Vektorointi tehtiin Microstation- ja SketchUp-ohjelmilla, ja muunnos
itos Loppuraportti 4 (13) KMTK-yhteensopivaan paikkatietoformaattiin tehtiin FME-ohjelmalla. Aineiston muuntaminen CityGML-formaattiin havaittiin haastavaksi. FME-ohjelma vaati toimiakseen CityGML-elementtien hyvin perusteellisen määrittelemisen lähtöaineistosta. Resursseista johtuen aineistoa ei projektin aikataulussa saatu muunnettua CityGML-formaattiin. Kuva 1. Projektissa tuotettu 3D-malli Crusellinsillasta. Tilarakennelmien aineisto tuotettiin Terrasolid-ohjelmistoilla vektoroimalla rakennelmat pistepilvestä ja yhdistelemällä 3D-rakennelmat kantakartan kohteisiin FME-ohjelmalla. Kohdeluokkien mallintamiskäytäntöjä lähdettiin selvittämään erilaisten mallinnustapojen kautta. Projektissa mallintamistavat jaettiin manuaaliseen tai automaattiseen vektorointiin (esimerkiksi pistepilviaineistoon perustuva automaattinen vektorointi), yleistykseen tarkemmasta aineistosta (esimerkiksi BIM-aineiston konvertointi CityGML-aineistoksi), kirjastomallien käyttämiseen (esimerkiksi puiden visualisointi ennalta määrättyjen geometrioiden avulla) ja geometrian luomiseen keinotekoisesti (esimerkiksi kohteen nostaminen laatikkomalliksi korkeus-ominaisuustiedon perusteella). Näiden lisäksi todettiin, että kohteiden 3D-geometria voidaan esittää myös pistepilvimuodossa. Projektissa tuotettiin dokumentti, jossa esitellään vaihtoehtoja eri kohdeluokkien mallintamiskäytännöistä sekä ehdotetaan toimenpiteet KMTK:n näkökulmasta kohdeluokkien 3D-geometrioiden osalta.
itos Loppuraportti 5 (13) Projektissa ehdotettu pistepilviaineistojen käyttäminen 3D-geometriatietona vaati tietomallin ja tietokannan asettamien vaatimusten selvittämistä. Tähän liittyen tuotettiin selvitys siitä, onko kyseisen aineiston käyttäminen 3D-geometriatietona teknisesti mahdollista ja millaisia muutoksia tietomalliin tulisi tehdä, jos kohteita halutaan esittää pistepilvin. Projektin varsinaisten tuotosten lisäksi projektin aikainen työ osaltaan auttoi Kansallisen maastotietokannan rakennukset ja rakenteet -teeman käsitemallin muodostamisessa. Projektin tulokset muun muassa eri 3D-geometrioiden ja maanalaisten tilojen mallintamiskäytäntöjen osalta loivat pohjan käsitemallityöhön vaadituista pohjatiedoista. 1.3. Projektin läpivienti Projektin alussa määriteltiin kohdeluokkia, joiden 3D-mallintamisprosessia olisi hyvä tutkia KMTK:n näkökulmasta. Tämä lista tarkentui myöhemmin rakennukset ja rakenteet -teeman käsitemallin valmistuttua. Mallinnusprosessit jaettiin karkeasti neljään kategoriaan: manuaalinen tai automaattinen vektorointi, yleistys tarkemmasta aineistosta, kirjastomallien käyttäminen ja keinotekoisesti mallintaminen. Myöhemmin projektissa lisättiin viides geometrian esitystapa, jossa kohteen 3D-geometriana voidaan suoraan käyttää kohteen pistepilveä. Kuva 2. Kirjastomallien hyödyntäminen kaupunkipuiden visualisoinnissa.
itos Loppuraportti 6 (13) Idea kohteen esittämisestä pistepilvenä tuli CityGML3-kehitystyön seuraamisesta, jossa tarkoituksena on sallia pistepilvigeometriat. Tämän johdosta selvitettiin tietokannan ja tietomallin vaatimia muutoksia, jos kohteet halutaan pystyä esittämään pistepilvin myös Kansallisessa maastotietokannassa. Mallintamisprosessien määrittelemiseksi tutkittiin 3D-aineiston nykytilaa ja todettiin, että muuta 3D-paikkatietoaineistoa (kuin rakennuksia) ei laajalti ole Suomesta tarjolla. Projektin aikana tuotettiin rakennukset ja rakenteet -teeman kohdeluokkien mallintamiskäytännöistä selvitys. Muiden kohteiden 3Dgeometrioiden vienti KMTK-tietokantaan on todettu mahdolliseksi laajentamalla nykyisiä KMTK-tietomalleja haluttujen kohdeluokkien osalta. 3D-aineistoa päädyttiin tuottamaan silta-kohteen ja tilarakennelmien osalta. Silta-kohteen aineisto tuotettiin Helsingissä sijaitsevasta Crusellinsillasta manuaalisesti vektoroimalla pistepilviaineistosta ja tilarakennelmien aineistoa tuotettiin automaattisesti Kajaanin keskustan alueelta. 3D-aineiston vientiä KMTK-tietokantaan ei pystytty projektin puitteissa testaamaan, sillä tietokannan määrittelytyö oli projektin aikana keskittynyt 3Dgeometrioiden osalta rakennuksiin. 2. Yhteenveto projektista 2.1. Projektiorganisaatio 2.1.1. Ohjausryhmä ja sen toimintatavat Jurkka Tuokko Juha Oksanen Risto Ilves MARA-ILMA, puheenjohtaja FGI-GEOINFO MARA-YHT Projektin ohjausryhmien kokouksia oli kerran 1-2 kuukaudessa. Vuoden 2017 osalta projektin ohjausryhmä oli nimeltään Pilotit-ohjausryhmä. Vuoden 2018 osalta projektin ohjausryhmänä oli Tutkimus ja esiselvitys -ohjausryhmä, joka kuitenkin kokoonpanoltaan oli sama kuin vuoden 2017 ohjausryhmä. 2.1.2. Projektiryhmä ja sen toimintatavat Joonas Jokela MARA-MATI, projektipäällikkö Kai Koistinen FGI-PAIKKA (poistui projektista vuoden 2017 aikana) Olli Sirkiä Pekka Luokkala MARA-ILMA MARA-MATI
itos Loppuraportti 7 (13) Tomi Rosnell FGI-KAUKO (poistui projektista vuoden 2017 aikana) Nils Mesterton FGI-PAIKKA (liittyi projektiin vuodelle 2018) Projektiryhmä kokoontui noin 2 kuukauden välein. Projektiryhmän pienen koon vuoksi suurin osa projektin organisoinnista tehtiin henkilökohtaisissa tapaamisissa. Projektiryhmän kokoontumiset toimivat projektin yleisen statuksen viestinnästä projektiryhmäläisille. Projektipäällikkö koordinoi työtehtävien jaon ja valvoi näiden edistymistä. 2.2. Suunnitellun aikataulun toteutuminen Tunnus Ositus 1.0 Selvitys parhaista mallintamiskäytännöistä ja KMTK:n roolista uusiin kohteisiin liittyen 1.1 Kohteiden asiakastarpeisiin liittyvät huomiot 1.2 Mallintamisen välineet ja käytännöt 1.3 Mallintamisohjeistus ja arviointi KMTK:n roolista Suunniteltu Suunniteltu Toteutunut alkupvä Toteutunut alkupvä loppupvä loppupvä 3/2017 12/2018 6/2017 11/2018 2.0 Koetyöt 10/2017 9/2018 4/2018 12/2018 2.1 Uutta aineistoa tarjolla 2.2 Kokemuksien kerääminen uudesta aineistosta KMTKtietomallin näkökulmasta 3.0 Selvitys KMTK-tietokannan ja tietomallin soveltuvuudesta ja vaatimuksista uusien 3D-kohteiden osalta 3.1 Tietomallin ja tietokannan vaatimukset uusien kohteiden ja mallinnustapojen osalta 6/2017 7/2018 2/2018 6/2018
itos Loppuraportti 8 (13) 2.3. Riskienhallinta Uuden aineiston tuottaminen viivästyi suunnitellusta aikataulusta projektiin varattujen resurssien ollessa kiinni muualla. Aineistoa saatiin tuotettua siltakohteen sekä tilarakennelmien osalta. 3D-aineiston vientiä KMTK-tietokantaan ei pystytty projektin puitteissa testaamaan, sillä tietokannan määrittelytyö oli projektin aikana keskittynyt 3Dgeometrioiden osalta rakennuksiin. ID Riskialue Riskin kuvaus Riskin toteutumisen seuraus Vaikutus 1-4 Omistaja Todennäköisyys 1-4 Riski indeksi nyt (pvm) Riski indeksi aiempi (pvm) Riskiin varautuminen ja korjaavat toimenpiteet. 1a 1b Aikatauluriskit Projektin ositus ja osiin varattu aika on puutteellinen 3D-mallien tuottamiseen ei löydy tehokasta menetelmää Projektin aikataulun venyminen Mallintamiseen tarvitaan enemmän aikaan kuin suunniteltu 3 1 3 4 2 8 Projektin aikataulun seuraaminen ja muokkaaminen tarvittaessa Tutkitaan muualla käytettyjä menetelmiä Aikataulu 4 2 5 2a Laaturiskit Tuotetut mallit eivät täytä laatuvaatimuksia Tietokannasta saatavat mallit eivät ole tarkkoja 4 1 4 Etsitään ja tutkitaan muualla käytettyjä käytäntöjä 2b Valittu tietomalli ei palvele projektin tarkoitusta Tuotetut mallit eivät täytä asiakastarpeita 4 1 4 Tuotteiden käyttäjiin oltava yhteydessä projektin aikana 3a Laatu 4 2 4 Projektin riskit Olemassa oleva aineisto on puutteellista tai sitä ei ole riittävästi saatavilla Mallintaminen on haastavampaa ilman laadukasta lähtöaineistoa 2 1 2 Esiselvityksiin panostaminen ja niiden tulosten ottaminen huomioon toteutusvaiheessa Projekti 2 1 2
itos Loppuraportti 9 (13) 4a Osaamisriskit Projektiryhmäläisten substanssiosaaminen on puutteellista Jotain projektin osa-aluetta ei osata toteuttaa 2 4 8 Osaamisen kartoitus ja ulkopuolisen konsultin käyttäminen Osaaminen 5a Henkilöriskit Projektiryhmän pienen koon vaikutus (esim. henkilön poistuminen ryhmästä) Resursseja ei riitä kaiken työn tekemiseen 3 1 8 3 1 3 Varaudutaan varahenkilöiden käyttämiseen Henkilöstö 6a Teknologiariskit Teknologian ja/tai standardien kehittyminen vaikuttaa mallien laatuun Mallit ovat valmistuttuaan jo vanhentuneita tai vanhentumassa 2 1 3 2 2 4 Teknologian ja standardien kehittymisen seuraaminen Teknologia 2 2 4 Riski 1b - 3D-mallien tuottamiseen ei löydy tehokasta menetelmää Vaikka CityGML2 on vakiinnuttanut paikkansa 3D-paikkatiedon standardina, vain harva ohjelma pystyy vaivatta kirjoittamaan aineistoa tähän muotoon. Tämä ongelma esiintyy varsinkin muiden kohdeluokkien kuin rakennusten kohdalla. Projektissa tuotettujen testiaineistojen kohdalla ongelmaksi muodostui 3D-mallintamiseen käytettyjen ohjelmistojen CityGML kirjoitusominaisuuden puuttuminen. Aineiston muokkaaminen CityGML-muotoon myös FME-ohjelmalla vaati enemmän työtä kuin alun perin oli arveltu. Riskit 3a ja 4a - Olemassa olevaa aineistoa ei ole ja projektiryhmän substanssiosaaminen on puutteellista Muiden kohdeluokkien kuin rakennusten 3D-paikkatietoa ei ollut saatavilla ja alan tutkimus oli lähinnä painottunut rakennuksiin. Uuden aineiston tuottamisessa ongelmaksi muodostui kokemattomuus uudenlaisten mallinnusohjelmien käytöstä. Riskien hallinnan toimenpiteinä selvitettiin erilaisia mallinnustapoja ja kartutettiin projektiryhmän osaamista uusien mallinnustapojen suhteen.
itos Loppuraportti 10 (13) Riski 5a - Projektiryhmän pienestä koosta johtuvat riskit Projektin alussa mukana olleet Tomi Rosnell ja Kai Koistinen joutuivat poistumaan projektista vuoden 2017 aikana muiden kiireiden vuoksi. Vuodelle 2018 projektiin tuli mukaan Nils Mesterton korvaamaan poistuneita jäseniä. 2.4. Viestinnän toteutuminen Mitä tiedotetaan Projektin käynnistyminen Projektin tilanneraportit Projektin tilanne Tiedote projektin päättymisestä ja loppuraportista Kuka (vastuuhenkilö(t)) Projektipäällikkö Projektipäällikkö Projektipäällikkö Projektipäällikkö Kenelle tiedotetaan (sidosryhmät) MML sisäinen, ulkoiset sidosryhmät Ohjausryhmä MML sisäinen, ulkoiset sidosryhmät MML sisäinen, ulkoiset sidosryhmät Milloin tiedotetaan (sykli) Projektin alkaessa Vähintään 2 päivää ennen ohjausryhmän kokousta Projektin aikana Projektin päätyttyä Miten tiedotetaan (kanavat) MML intra, KMTK/PTAnettisivu Confluence Webinaarit, KMTK/PTAnettisivu MML intra, KMTK/PTAnettisivu Status projektin lopussa Valmis Valmis Valmis Valmis 3. Yhteenveto tuloksista 3.1. Tuotetut dokumentit, raportit ja aineistot Projektin kirjalliset tuotokset ovat tämän loppuraportin liitteinä ja tuotetut aineistot ovat erikseen pyydettävissä Maanmittauslaitokselta. Projektin tuotoksia ovat: 1. Selvitys rakennukset ja rakenteet -teeman kohdeluokkien 3D-geometrioiden muodostamisesta Kansalliseen maastotietokantaan Selvityksessä esitellään Kansallisen maastotietokannan rakennukset ja rakenteet -teeman kohdeluokkien mahdolliset mallinnustavat sekä näiden yh-
itos Loppuraportti 11 (13) teydet Kansallisen maastotietokannan 3D-aineiston tuotantoon. Selvityksessä on esitelty projektin ehdotus niistä kohdeluokista ja niistä tapauksista, joissa kohteiden 3D-aineisto tallennetaan KMTK-tietokantaan. 2. Selvitys tietomallin ja tietokannan asettamista vaatimuksista kohteiden esittämisessä pistepilvien avulla Selvityksessä selvitettiin tietokannan ja tietomallin asettamia vaatimuksia tilanteelle, jossa yksittäisen kohteen 3D-geometria halutaan esittää pistepilvimuodossa. Selvityksestä käy ilmi tietomallin vaatimat muutokset sekä se, miten yksittäisen kohteen pistepilvigeometria tulisi olla tallennettuna. 3. Selvitys maanalaisten tilojen paikkatiedon nykytilasta kunnissa Selvityksessä selvitettiin, millaista aineistoa maanalaisista tiloista kunnilla on tällä hetkellä olemassa. Selvitys toteutettiin haastattelemalla kuutta Suomen suurinta kuntaa. Näiden kuntien alueilla voidaan olettaa tapahtuvan suurin osa Suomen laajamuotoisesta maanalaisesta rakentamisesta. Selvityksestä käy ilmi maanalaisen aineiston nykytila ja kattavuus sekä maanalaiseen aineistoon liittyvät nykyiset mallintamiskäytännöt. Selvityksessä kunnat myös visioivat, miten maanalaisen aineiston mallintaminen ja käytännöt muuttunevat tulevaisuudessa. Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, mikä Maanmittauslaitoksen rooli maanalaisen aineiston kartoituksessa ja ylläpidossa on. 4. Selvitys Liikenneviraston Taitorakennerekisterin aineiston hyödyntämisessä Kansallisen maastotietokannan aineiston lähteenä Selvityksessä selvitettiin Liikenneviraston Taitorakennerekisterin ja Kansallisen maastotietokannan välille tarvittavaa prosessia. Prosessia tarvitaan tilanteessa, jossa Taitorakennerekisterissä olevaa aineistoa halutaan hyödyntää Kansallisen maastotietokannan lähtötietoaineistona. Taitorakennerekisteriin kerättävä aineisto on lähtökohtaisesti BIM-aineistoa. Tämän aineiston muuntaminen yksinkertaistettuun CityGML-muotoon ja tuonti Kansalliseen maastotietokantaan vaativat prosessin määrittelyä ja erilaisia kartoituksia tietomallien välillä. Selvityksessä ei muodostettu lopullista prosessia vaan listattiin tarvittavia kyvykkyyksiä prosessin luomiseen. 5. Pistepilviaineisto Crusellinsillasta Projektissa tilattiin pistepilviaineisto Helsingissä sijaitsevasta Crusellinsillasta. Aineistoa hyödynnettiin selvitettäessä mahdollisuutta käyttää pistepilviaineistoa yksittäisen kohteen 3D-geometriatietona sekä KMTK-käsitemallin mukaisen esimerkkiaineiston luomisessa.
itos Loppuraportti 12 (13) Kuva 3. Pistepilviaineisto Crusellinsillasta. Pisteet on luokiteltu rakennukset ja rakenteet -käsitemallin mukaisesti: SillanOsa (valkoinen), SillanRakenteellinenElementti (turkoosi) ja SillanVaruste (punainen). 6. KMTK-käsitemallin mukainen aineisto Projektissa tuotettiin esimerkkiaineistoa silta-kohteen osalta manuaalisesti pistepilviaineistosta vektoroimalla. Aineisto tuotettiin Microstation-ohjelmalla ja muunnettiin KMTK-yhteensopivaan paikkatietoformaattiin FME-ohjelmalla. Projektissa tuotettiin esimerkkiaineistoa myös tilarakennelmien osalta. Tilarakennelmat vektoroitiin automaattisesti Terrasolid-tuoteperheellä. Tilarakennelmat muunnettiin KMTK-yhteensopivaan paikkatietoformaattiin FMEohjelmalla. 4. Projektista oppiminen 4.1. Onnistuneet toiminta- ja menettelytavat projektissa Kammio-verkkolevyn käyttäminen yhteisenä paikkana työstettäville materiaaleille ja aineistoille todettiin onnistuneeksi menettelytavaksi. Sidosryhmäyhteistyötapaamisten fasilitointi, joiden tuloksia hyödynnettiin projektin tavoitteiden saavuttamisessa. 4.2. Parannettavat toiminta- ja menettelytavat projektissa Projekti olisi voinut hyödyntää ulkoisia KMTK/PTA-nettisivuja viestinnässä aktiivisemmin. Projektiryhmäläisten kanssa olisi ollut hyvä pitää keskustelutilaisuuksia viestinnän näkökulmasta mielenkiintoisista projektin ajankohtaisista asioita.
itos Loppuraportti 13 (13) 4.3. Ongelmat projektin toteutuksessa 5. Jälkitoimet 5.1. Projektin jälkeiset jatkotoimenpiteet Projektissa olisi voitu kokoontua yhteen useammin. Tämä johtui osaltaan projektilaisten muista työkiireistä ja ajanpuutteesta edistää projektin asioita ja näin ollen kokoontumisissa ei olisi ollut paljon sisältöä. Projektin resurssien käyttöön olisi ollut hyvä kiinnittää enemmän huomiota ja aloittaa korjaavat toimenpiteet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Projektin resurssitilanteessa oli hyvin vahvaa vaihtelua, mikä vaikeutti tarkan resurssisuunnitelman luomista Projektiryhmän pienen koon vuoksi, projektin tavoitteiden saavuttamisessa oli riskinä projektiryhmän kaventuminen. Projektiin varatut resurssit olivat varattuina muihin työtehtäviin, joten projektin tavoitteiden edistäminen jäi paikoin vähäiseksi. Projektista myös poistui kesken projektia kaksi henkilöä. Näistä syistä projektiin allokoidut työtunnit jäivät vajaiksi. Liikenneviraston ylläpitämän Taitorakennerekisterin ja siihen liittyvien tietomäärittelyjen kehittäminen jatkui läpi KMTK-3D/su-projektin. Kehittäminen jatkuu myös projektin jälkeen. Onkin tärkeää, että tätä kehitystä seurataan myös projektin jälkeen. KMTK:n tietokannan kehityksessä oli projektin aikana priorisoitu 3D-rakennukset. Tästä syystä muun muassa silta-kohteiden tuontia kantaan ei pystytty testaamaan. Testaaminen voidaan suorittaa, kun kehittämisessä siirrytään muiden kohdeluokkien 3D-geometrioihin. 5.2. Projektin jälkeiset suositukset Projektin suositus on, että Liikenneviraston Taitorakennerekisteriin kerättävää aineistoa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Kansallisen maastotietokannan lähtötietoaineistona. Tämä vaatii sellaisen prosessin kehittämistä, jossa Liikenneviraston siltojen tietomallimäärityksen mukaisesta BIM-aineistosta poimitaan halutut geometriat ja muunnetaan ne CityGML-muotoon. Jotta BIM-aineistosta voidaan poimia halutut geometriat, on määriteltävä Liikenneviraston tietomalliohjeistuksesta ne rakenne-elementtikokonaisuudet, jotka ovat Kansallisen maastotietokannan käyttötapausten kannalta olennaisia. Tällaisia kokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi sillan kansi tai sillan pylonit. BIM-esimerkkiaineistoa ja uutta tietomalliohjeistusta ei ollut saatavilla KMTK- 3D/su-projektin aikataulussa, joten prosessin kehittäminen jouduttiin jättämään projektin jälkeen tehtäväksi asiaksi.