Työelämän pelisäännöt 1
Ammattiliittoon kuulumisesta on monta etua:» Palkka ja muut työehdot Ammattiliitto neuvottelee puolestasi palkoista ja muista työehdoista. Oman alan työehtosopimuksessa sovitaan, mitä työstä kuuluu maksaa. Työehtosopimuksessa sovitaan myös työajoista, sairausajan pal kasta, ylityökorvauksista ja vuorotyölisistä sekä lomista.» Luottamusmies Ammattiliittoon järjestäytyneet työntekijät valitsevat keskuudestaan luottamusmiehen, joka neuvottelee, sopii, sovittelee ja välittää tietoa työntekijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies toimii työntekijöiden edustajana, jos työntekijöiden ja työnantajan kesken syntyy erimielisyyksiä.» Työttömyysturva Kun kuulut ammattiliittoon, kuulut myös työttömyyskassaan. Jos jäät työttömäksi, kassa maksaa sinulle ansioihisi suhteutettua päivärahaa.» Neuvontaa, koulutusta, toimintaa Ammattiliitto tarjoaa monenlaista apua työelämän haasteisiin aina oikeusavusta vaikkapa kielija atk-kursseihin. Lisätietoja saat esimerkiksi liittosi jäsenlehdestä ja verkkosivuilta.» Etuja Ammattiliitot tarjoavat myös monia muita etuja jäsenilleen. Liitoilla on edullisia lomapaikkoja, ja niiltä voi saada tukea lomailuun sekä jäsenalennuksia matkailupalveluista. Monissa liitoissa alennuksia saa myös esimerkiksi bensasta ja vakuutuksista. Lisää tietoa jäseneduista saat liittojen verkkosivuilta. 2
Huolehdi oikeuksistasi Kädessäsi on peruspaketti työelämän pelisään nöistä. Tästä kirjasesta löydät tietoa työsuhteen perusasioista kuten työsopimuksesta, sai rausajan pal kasta, lomista ja lomarahoista, yli töistä ja irtisanomisajoista. Kirjanen kannattaa siis säilyttää! Työelämän pelisääntöjen kiemuroita ei tarvitse jäädä murehtimaan yksin. Neuvoa voit kysyä luot ta musmieheltä, työsuojeluvaltuu te tulta, työ ka ve reilta tai ammattiliitosta. Nuorilla ja pät kä työn te ki jöillä on mahdollisuus soittaa myös SAK:n mak sut tomaan neuvontapuhelimeen 0800 179 279. Aina kannattaa selvittää, mitä oman alasi työehto sopimus sanoo sinua askarruttavasta asiasta. Työehtosopimuksessa on yleensä sovittu asioista työntekijän kannalta paremmin kuin laissa. Jos työpaikalla kukaan ei tiedä työehtosopimuksesta, se löytyy ainakin netistä osoitteesta www.finlex.fi. Myös SAK:n ja ammattiliittojen yhteinen www.liitot.fi-palvelu voi auttaa oman sopimuksen löytämisessä. 3
Työelämän pelisäännöt Työsopimus on kaiken A ja O... 5 Mikä ihmeen tes?... 7 Koeaika... 8 Palkanmaksu... 9 Luontoisedut... 9 Eläketurva... 10 Tasa-arvoinen kohtelu... 10 Lomat ja loma-ajan palkka... 10 Osa-aikaisen työntekijän oikeus lisätyöhön... 12 Sairausajan palkka... 12 Perhevapaat... 12 Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto... 13 Tapaturmavakuutus... 13 Työaikalaki jaksamisen turvana... 13 Vuokratyö... 14 Työharjoittelu... 16 Oppisopimus... 16 Laki nuorista työntekijöistä suojelee alle 18-vuotiaita... 16 Lomauttaminen... 17 Työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen... 17 Irtisanomisajat... 19 Työtodistus... 20 Työnantajan konkurssi... 20 Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu... 20 Ammattiliiton jäsenyys turvaa tulevaisuuden... 21 SAK:laiset ammattiliitot... 23 4
Työsopimus on kaiken A ja O Työsopimus on monelle ensimmäinen omaan elämään liittyvä sopimus. Sitä laadittaessa kannattaa olla tarkkana. Työsopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan. Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti, vaikka suullinenkin sopimus on sitova. Silloin on riitatilanteessa helpompi todistaa, mitä työsuhteen alussa tuli sovittua. Ellei työsopimusta ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työehdoista. Työnantaja, joka ei anna työntekijälle kirjallisesti keskeisiä työsuhteen ehtoja tahallaan tai huolimattomuuttaan, rikkoo työsopimuslakia. 5
Työsopimuksessa on sovittava seuraavista asioista:» Osapuolet (työnantajan ja työntekijän nimi sekä koti- tai liikepaikka)» Mahdollinen koeaika ja sen pituus» Onko kyseessä toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsuhde tai esimerkiksi harjoittelu» Määräaikaisuuden peruste, jos kysymyksessä on määräaikainen työsopimus» Työn aloittamisajankohta ja määräaikaisessa sopimuksessa työsuhteen kesto» Missä työtä tehdään» Millaisiin työtehtäviin työntekijä on palkattu» Palkka ja luontoisedut sekä palkanmaksukausi» Työaika (mikäli mahdollista, älä tee ns. nollatyö-/kutsutyösopimusta)» Vuosiloman ja lomarahan kertyminen» Sairausajan palkanmaksu» Irtisanomisaika» Työsopimuksen osana noudatettava työehtosopimus 6
Työsopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi. Pääsääntö on, että työsuhde solmitaan pysyväksi eli toistaiseksi voimassa olevaksi. Silloin ei sovita työsuhteen kestosta, vaan työsopimus päättyy irtisanomalla irtisano misaikoja noudattaen. Määräaikaisen työsopimuk sen voi tehdä vain perustellusta syystä. Esimer kiksi sijai suus on perusteltu syy. Kumpikaan osapuoli ei voi päättää määräaikaista työsopimusta, vaan se päättyy sovitun määräajan kuluttua ilman irtisanomista, elleivät osapuolet ole erikseen sopineet mahdollisuudesta irtisanoa työsopimus. Työsopimus ei saa sisältää huonompia ehtoja kuin alan työehtosopimuksessa on sovittu tai laissa säädetty. Sellainen sopimus ei ole pätevä. Jos työsopimuksessa on jotain epäselvää, sitä ei pidä allekirjoittaa. Neuvoa voi kysyä työpaikan luottamusmieltä tai omasta ammattiliitosta. Mikä ihmeen tes? Uuden työntekijän kannattaa tarkistaa heti työsuhteen alkumetreillä oman alansa työehtosopimus eli tes, josta löytyvät alalla noudatettavat vähimmäisehdot kuten vähimmäispalkat ja erilaiset palkanlisät. Työehtosopimus on valtakunnallinen sopimus, jonka kunkin alan etuja valvova ammattiliitto on neuvotellut määräajaksi yhdessä työnantajapuolen kanssa. Valtaosa maamme työehtosopimuksista on yleissitovia. Tällöin työnantajan on noudatettava työehtosopimusta työsuhteen vähimmäisehtona riippumatta siitä, onko työntekijä tai työnantaja oman alansa liiton jäsen. Työehtosopimusta voi kysyä työpaikan luottamus mieheltä tai omasta ammattiliitosta. Useim - mat sopimukset löytyvät internetistä osoitteesta: www.finlex.fi > Viranomaiset > Työehtosopimukset > Yleissitovat työehtosopimukset. 7
Koeaika Työsopimukseen voidaan sopia koeaika, jonka pituus saa olla enintään neljä kuukautta työsuhteen alkamisesta lukien. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä työsuhteessa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Enintään kuuden kuukauden koeajasta voidaan sopia, jos työnantaja järjestää työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta. Koeaikana työnantaja ja työntekijä voivat purkaa työsopimuksen niin, että se päättyy ilman irtisanomisaikaa. Sopimusta ei saa purkaa syrjivin tai epäasiallisin perustein. Jos työntekijä tekee monta peräkkäistä määräaikaista työsopimusta saman työnantajan kanssa, saa koeaika olla vain kerran ensimmäisessä työsuhteessa, elleivät työt muutu olennaisesti. 8 Kuvaaja Jyrki Komulainen
Palkanmaksu Kuukausipalkkaiselle työntekijälle palkka on maksettava kerran kuukaudessa ja tuntipalkkaisille kahden viikon välein. Palkkapäivän sattuessa pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivään, juhannus- tai jouluaattoon tai arkilauantaihin palkka maksetaan niitä edeltävinä arkipäivinä. Vähimmäispalkka määräytyy oman alan työehtosopimuksen mukaan. Jos työnantaja ei ole sidottu mihinkään työehtosopimukseen, työntekijällä on oikeus kohtuulliseen palkkaan. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkkalaskelma (tilinauha), josta näkyvät peruspalkka, erilliset palkanlisät, luontoisedut, ylityökorvaukset, päivärahat ja muut korvaukset, vuosilomapalkka sekä palkasta perityt sosiaaliturva- ja eläkemaksut sekä mahdollinen ammattiliiton jäsenmaksu. Työsuhteen päättyessä palkka ja lomakor vaus on maksettava heti. Jos lopputili viivästyy, työnantajan on maksettava niin sanottua odotusajan palkkaa enintään kuudelta päivältä. Luontoisedut Luontoisetuina pidetään niitä työnantajan työntekijälle kustantamia rahanarvoisia etuja, joista on sovittu osana palkkaa tai palkan sijasta. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi autoetu, ravintoetu ja puhelinetu tai asuntoetu. Niitä voivat olla myös erilaiset tavarat ja palvelukset. Verohallinto määrittelee vuosittain luontoisetujen arvon. Luontoisetujen verotusarvo on palkkatuloa, joten sitä verotetaan samoin kuten normaalia rahapalkkaa. 9
Eläketurva Eläkkeen tarkoituksena on turvata toimeentulo paitsi vanhuuden, myös työkyvyttömyyden, pitkäaikaisen työttömyyden tai perheen huoltajan kuoleman varalta. Työnantajan on vakuutettava jokainen 18 vuotta täyttänyt työntekijä jossakin työeläkelaitoksessa ja maksettava hänestä työeläkemaksua ensimmäisestä työtunnista alkaen. Myös työntekijältä peritään työeläkemaksu palkanmaksun yhteydessä. Tasa-arvoinen kohtelu Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti kaikessa toiminnassaan. Ketään ei saa syrjiä esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, etnisen alkuperän, iän, sairauden, ammattiyhdistystoiminnan tai mielipiteen vuoksi. Määrä- ja osa-aikaisia työntekijöitä ei saa kohdella eri tavoin kuin muita. Lomat ja loma-ajan palkka sekä lomaraha Kaikilla työntekijöillä on oikeus vuosilomaan tai sitä vastaavaan vapaaseen. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. 31.3. Vähintään 35 tuntia tai 14 päivää kuukaudessa työskentelevillä lomaa kertyy kaksi päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Vuosilomaan oikeuttavat myös hyväksyttävistä syistä johtuneet poissaolopäivät, kuten sairauspäivät. Loma-ajalta maksetaan vuosilomapalkka. Vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän tuntipalkkaisen lomapalkka on lain mukaan yhdeksän prosenttia bruttopalkasta, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden. Jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, on lomapalkka 11,5 prosenttia. Vähintään 14 päivää kuukaudessa työskentelevän tuntipalkkaisen lomapalkka määräytyy keskiansion ja kertoimien mukaan. Kuukausipalkkainen saa normaalin palkan. 10
Vuosilomapalkan lisäksi maksetaan työehtosopimuksissa sovittu lomaraha. Se on tavallisesti puolet lomapalkasta. Lomapäivät maksetaan rahana eli lomakorvauksena silloin, kun vuosiloman antaminen ei ole mahdollista työsuhteen päättyessä esimerkiksi jos määräaikainen kesätyösuhde loppuu ja lomat ovat pitämättä. Lomakorvaus lasketaan samoin kuin lomapalkka. Työntekijän oikeus vuosilomapalkkaan, lomakorvaukseen ja lomarahaan vanhenee työsuhteen päätyttyä kahdessa vuodessa. Lomakorvaus ja lomaraha ovat normaalia verotettavaa tuloa, mikä tulee huomioida veroprosenttia määriteltäessä ja esimerkiksi opinto- tai asumistukea hakiessa. Vuosilomasta saa tarkempia tietoja www.vuosilomaopas.fi. 11
Osa-aikaisen työntekijän oikeus lisätyöhön Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä jo palveluksessa oleville osa-aikaisille työntekijöille ennen uusien työntekijöiden palkkaamista. Vapautuvista työpaikoista on ilmoitettava siten, että osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on mahdollisuus hakeutua niihin. Sairausajan palkka Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oi keus täyteen palkkaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä silloin, kun työsuhde on jatkunut kuukauden. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, näiltä päiviltä voi saada 50 prosenttia palkasta. Työehtosopimuksessa on yleensä sovittu paremmista eduista. Perhevapaat Työntekijällä on oikeus äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaaseen. Pois saa olla myös perheenjäsenen tai läheisen hoitamiseksi ja pakottavista perhesyistä. Työntekijä saa lyhentää työaikaansa, kun lapsi aloittaa koulun tai jos lapsi on alle 3-vuotias. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa työntekijällä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen. Perhevapaan päätyttyä työnte kijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä. 12
Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto Uutta työntekijää perehdytettäessä on kiinnitettävä erityishuomiota työhön mahdollisesti liittyviin vaaroihin ja riskeihin. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on annettava työntekijälle työn ja työolosuhteiden edellyttämää ohjausta. Tämä tarkoittaa perehdyttämistä työpaikan olosuhteisiin, koneiden ja laitteiden toimintatapaan ja turvallisuusmääräyksiin. Työntekijällä on velvollisuus noudattaa annettuja ohjeita ja ilmoittaa mahdollisista vaaroista välittömästi työnantajalle. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä työtehtävästä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa hänen tai muiden työntekijöiden terveydelle. Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Uusille työntekijöille on tehtävä työhöntulotarkastus, jos työstä saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle. Tapaturmavakuutus Työaikana tai työmatkalla sattuneista tapaturmista tai ammattitautiin sairastumisesta saa korvauksen työnantajan pakollisesta tapaturmavakuutuksesta. Työaikalaki jaksamisen turvana Työaikalaki koskee kaikkia työntekijöitä. Työnantajan on pidettävä kirjaa tehdyistä työtunneista ja maksetuista korvauksista. Työaikalain työaika- ja lepoaikasäännösten noudattaminen on tärkeää. Kun työaika on yli kuusi tuntia vuorokaudessa, työntekijälle on annettava ruo katunti. Työnan- 13
taja ja työntekijä voivat sopia lyhemmästäkin lepoajasta. Jos työntekijä saa poistua tauon aikana työpaikalta, lepoaikaa ei lueta työaikaan. Ylityötä on työaika, joka ylittää säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan. Työntekijän kanssa on joka kerta sovittava erikseen ylitöiden tekemisestä. Työntekijän ei siis ole pakko suostua ylitöiden tekemiseen, vaikka työnantaja sitä esittäisikin. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan lain mukaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka. Seuraavilta tunneilta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Ylitöitä voi tehdä enintään 138 tuntia neljän kuukauden jakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia vuodessa. Työehtosopimuksessa on työajoista tarkempia määräyksiä. Vuokratyö Vuokratyössä työntekijällä on työsuhde vuokraus yritykseen, vaikka itse työsuoritus tehdään käyttäjäyrityksessä. Käyttäjäyrityksellä on työn johto- ja valvontaoikeus. Lisäksi se vastaa työntekijän opastamisesta ja työturvalli suudesta yhdessä vuokrausyrityksen kanssa. Vuokratyönantajia koskevat samat velvoitteet kuin muitakin työnantajia. Työsopimuksen pitää olla toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikaisen sopimuksen voi tehdä samoin perustein kuin muissakin työsuhteissa. Pelkästään se, että kyse on vuokratyöstä, ei oi keuta tekemään määräaikaista työsopimusta. Vuokratyössä noudatetaan käyttäjäyrityksen työehtosopimusta, ellei vuokrausyritys ole sidot tu muuhun työehtosopimukseen. Lisätietoja vuokratyöstä osoitteesta www.vuokratyoopas.fi. 14
15
Työharjoittelu Työharjoittelu on osa useimpia koulutusmuotoja. Harjoittelusta on maksettava palkka silloin, kun työ tehdään työsuhteessa. Oppisopimus Oppisopimus on yksi tapa hankkia itselleen ammatti. Oppisopimuskoulutuksessa työntekijä solmii työsuhteen työnantajaan. Koulutus muodostuu työn opetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta kursseilla. Työpaikalla ollessaan opiskelija saa palkkaa ja kurssilla ollessaan taloudellista tukea. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. Laki nuorista työntekijöistä suojelee alle 18-vuotiaita Laki nuorista työntekijöistä on laadittu suojelemaan nuoren työntekijän henkistä ja fyysistä kasvua ja kehitystä. Laissa määritellään muun muassa, minkä pituisia ja mihin vuorokauden aikaan sijoittuvia työvuoroja nuoret voivat tehdä. Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Vähintään 14-vuotias saa tehdä tietyin ehdoin sellaista kevyttä työtä, joka ei vahingoita hänen terveyttään tai kehitystään eikä aiheuta haittaa hänen koulunkäynnilleen. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse. 16
Määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa vain, jos työntekijä, jonka sijainen hän on, voitaisin lomauttaa. Työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen Lomauttaminen Lomauttaminen tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun tilapäistä keskeyttämistä. Lomautuksen perusteena ovat taloudellis-tuotannolliset tekijät. Lomautus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Työntekijälle on annettava lomautusilmoitus 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lomautuksen aikana työntekijä on oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Työnantaja voi irtisanoa työntekijän taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Yrityksissä, joissa on vähintään 20 työntekijää, on käytävä ensin yhteistoimintaneuvottelut eli yt-neuvottelut (www.yhteistoimintaopas.fi). Työntekijä voidaan irtisanoa henkilöstä johtuvista syistä, jos hän on laiminlyönyt työvelvoitteitaan, esimerkiksi myöhästellyt jatkuvasti. Ennen kuin työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen, työntekijää on kuultava. Yleensä edellytetään, että työntekijälle on annettu ensin varoitus. 17
18
Erityisen vakavissa laiminlyöntitapauksissa työsuhde voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa. Jos työntekijä irtisanoutuu, hänen on toimitettava irtisanoutumisilmoitus työnantajalle. Irtisanoutumista ei tarvitse perustella. Irtisanomisaikana työntekijän on tehtävä työnsä normaalisti, ja hän saa ajalta normaalin palkan. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomisesta ole sovittu työsopimusta teh täessä tai asiasta sovita työsuhteen kes täes - sä. Työnantaja voi purkaa määräaikaisen työsopimuksen, jos työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhdevelvoitteitaan olennaisesti. Lainmukaiset irtisanomisajat Irtisanomisajat työntekijän irtisanoutuessa 14 päivää työsuhde jatkunut enintään 5 vuotta 1 kuukausi työsuhde jatkunut yli 5 vuotta Irtisanomisajat työnantajan irtisanoessa työntekijän 14 päivää työsuhde jatkunut enintään vuoden 1 kuukausi työsuhde jatkunut vuodesta neljään vuoteen 2 kuukautta työsuhde jatkunut neljästä kahdeksaan vuoteen 4 kuukautta työsuhde jatkunut kahdeksasta 12 vuoteen 6 kuukautta työsuhde jatkunut yli 12 vuotta 19
Työtodistus Työntekijällä on oikeus saada työsuhteen päätyt tyä työtodistus. Siihen on kirjattava työsuhteen kesto ja työtehtävät. Työntekijä voi halu tes saan pyytää työnantajaa merkitsemään to dis tukseen myös työsuhteen päättymissyyn ja arvion työtaidosta. Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus kymmenen vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työnantajan konkurssi Palkkaturva maksaa työntekijän palkkasaatavat silloin, kun työnantaja ei voi niitä kon kurssin vuoksi maksaa. Saatavaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa sen eräänty misestä. Hakemuskaavakkeita saa työ- ja elinkeinotoimistoista. 20 Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Työpaikalla työntekijöitä edustaa työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusmies. Luottamusmiehen teh tävänä on toimia neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Luottamusmies tuntee oman alansa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön sekä muut ajankohtaiset asiat. Työsopimus kannattaa käydä läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa ennen sen allekirjoittamista. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, vanhemmat työn te kijät ovat korvaamaton apu työsuhdeasioissa. Ongelmati lan teissa kannattaa aina ottaa yhteyttä oman alan ammattiliittoon, vaikka ei vielä olisikaan jäsen. Myös aluehallintovirastot antavat apua. Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu.
Ammattiliiton jäsenyys turvaa tulevaisuuden Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, joissa liitot ja työnantajat sopivat työelämän pelisäännöistä. Työehtosopimus on tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Ammattiliitto näkyy työpaikalla ennen kaikkea luottamusmiehen ja ammattiosaston toiminnan kautta. Liitosta saa apua ja neuvoja ongelmatilanteissa sekä oikeusavun työriita-asioissa. Työssäoloehtoa voi kartuttaa myös lyhyissä pätkissä. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksun voi hoitaa jättämällä työnantajalle perintävaltakirjan, jolloin työnantaja tilittää palkasta liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksun. Ne voi myös suorittaa itse. Maksut voi vähentää verotuksessa. Liittyessään ammattiliittoon työntekijä pääsee myös työttömyyskassan jäseneksi. Jos hän jää työttömäksi, oikeus kassan maksamaan ansiosidonnaiseen päivärahaan syntyy 26 viikon työssäolon ja jäsenyyden jälkeen (työssäolo ehto). 21
Ammattiyhdistysliike on saanut vuosien varrella aikaan yhtä ja toista. Jos ammattiliittoja ei olisi, suomalaisilla ei olisi läheskään kaikkia niitä oikeuksia, joita tänään pidetään itsestään selvinä.» Kahdeksan tunnin työpäivä» Viisipäiväinen työviikko» Kesäloma» Talviloma» Sairausajan palkka» Irtisanomissuoja» Äitiys- ja vanhempainvapaa» Ylityökorvaukset» Lomaraha» Vuorotteluvapaa Ammattiliittoon liittyminen on helppoa. Hyvä vaihtoehto on mennä työpaikkasi luottamusmiehen juttusille. Kukahan hän mahtaa olla? Ota selvää. Voit myös täyttää liittymislomakkeen ammattiliiton nettisivuilla tai osoitteessa www.liitot.fi. 22
SAK:laiset ammattiliitot Mikä on liittosi? Ohessa on luettelo SAK:n jäsenliitoista ja niiden nettiosoitteista. Osoitteessa www.liitot.fi on hakukone, josta voit etsiä oman liittosi. Apua liiton valintaan saat myös puhelinnumerosta 0800 179 279. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT www.akt.fi Ilmailualan Unioni IAU www.iau.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL www.jhl.fi yhteisöjäsenet Aliupseeriliitto www.aliupseeriliitto.fi Tulliliitto www.tulliliitto.fi Rajaturvallisuusunioni www.rtu.fi Vankilavirkailijain Liitto VVL www.vankilavirkailijainliittovvl.fi Metallityöväen Liitto www.metalliliitto.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM www.pam.fi Paperiliitto www.paperiliitto.fi Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU www.pau.fi Puuliitto www.puuliitto.fi Rakennusliitto www.rakennusliitto.fi Rautatievirkamiesliitto www.rautatievirkamiesliitto.fi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL www.selry.fi Suomen Huippu-Urheilijoiden Unioni SHU Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY www.slsy.info Suomen Merimies-Unioni SMU www.smu.fi Suomen Muusikkojen Liitto www.muusikkojenliitto.fi Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL www.sssl.fi Sähköalojen ammattiliitto www.sahkoliitto.fi TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto www.teamliitto.fi Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme www.teme.fi Veturimiesten liitto ry www.vml.fi Yleinen Lehtimiesliitto YLL www.yleinenlehtimiesliitto.fi Kaupanalan esimiesliitto KEY (Palvelualan Unionin kautta) www.esimiesliitto.com 23
www.sak.fi www.liitot.fi 24 Painokarelia 2015