VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI ~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/2012

VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI ~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/2012 8 20 22 Lämmin ja yhteisöllinen Purola Värme och gemenskap i Bobäck Vaasa mukaan designpääkaupunkivuoteen Vasa medverkar i designhuvudstadsåret Kuntaliitos selviää tänä keväänä Kommunsammanslagningen klarnar under våren

VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI ~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/2012 3 Pääkirjoitus 4 Uusi 5 Vaasan 6 Iltasatuja 7 Nuorisovaltuusto 8 Lämmin 10 12 14 15 Ledare lukiokampus aloitti vuodenvaihteessa Det nya gymnasiecampuset startade vid årsskiftet seudun teollisuus haluaa kielitaitoisia erikoisosaajia Industrin inom Vasa regionen vill ha språkkunniga proffs vankilasta kotiin Godnattsagor från fängelset pitää nuorten puolta Ungdomsfullmäktige står på ungdomarnas sida ja yhteisöllinen Purola Värme och gemenskap i Bobäck Vaasalle uusi koordinaattijärjestelmä Vasa får ett nytt koordinatsystem Esteettömyys on jokaisen oikeus Tillgänglighet är vars och ens rättighet Lähde liikkumaan! Kom med och motionera! Kotisairaanhoito tukee kotona selviytymistä Hemsjukvården stöder sina klienter att klara sig hemma 16 18 20 21 22 24 26 28 Onnellista tulevaisuutta luodaan tänään En lycklig framtid skapas idag Terveysaseman saa valita vapaasti Patienten har rätt att välja sin egen hälsostation Vaasa mukaan designpääkaupunkivuoteen Vasa medverkar i designhuvudstadsåret Vaasan matkailutoimisto vinkkejä ja neuvontaa Vasas turistbyrå ger tips och råd Kuntaliitos selviää tänä keväänä Kommunsammanslagningen klarnar under våren Vaasa ylläpitää kasvun edellytyksiä Vasa upprätthåller förutsättningar för tillväxt Sähköinen asiointi helpottaa arkea Elektronisk ärendehantering underlättar vardagen Kaupungin palvelustrategia valmistui Stadens första servicestrategi blev färdig 30 Tapahtumat Evenemang Tykkkää meistä! Gilla oss! www.facebook.com/vaasankaupunki Toimitus Redaktion: Päätoimittaja/Chefredaktör: Maria Backman Toimituspäällikkö/ Redaktionschef: Jenni Tuliniemi Toimitussihteeri/ Redaktionssekreterare: Suvi Pärnänen Toimitusneuvosto Redaktionsråd: Kaupungin johtoryhmä/ Stadens ledningsgrupp Kielenkäännökset Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö/ Vasa stads översättningsbyrå Julkaisija ja kustantaja Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/vasa stad PL/PB 3, 65101 Vaasa, Vasa Puh./Tfn (06) 325 1045 http://www.vaasa.fi Issn (painettu tryckt): 1459-6016 Issn (verkkolehti nättidningen): 1459-6032 Taitto Ombrytning: Vaasan kaupungin Graafiset palvelut / Vasa stads Grafiska tjänster: Mikael Matikainen Paino Tryck: UPC-Print Vaasa Painos Upplaga: 58 000/kpl/st. Seuraava tiedotuslehti ilmestyy Följande informationstidning utkommer: Vaasa suunnittelee ja rakentaa / Vasa planerar och bygger 20.4.2012 Kannen kuva Pärmbild: Mikko Lehtimäki

Lisäprofiilia Vaasalle Ytterligare profilering av Vasa PÄÄKIRJOITUS LEDARE Kuva/Bild: Pekka Mäkynen Terveydelle vahingolliset elintavat ovat lenkki ketjussa, joka johtaa heikosta sosioekonomisesta asemasta huonoon terveyteen. Huonot elämäntavat vaikuttavat oleellisesti riskiimme sairastua yleisimpiin kansantauteihin. Hyvässä asemassa olevat työikäiset tupakoivat vähemmän kuin huonossa asemassa olevat. Trendi näkyy nuorten osalta valitettavasti jo koulutusvaiheessa: ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat tupakoivat kaksi kertaa yleisemmin kuin ikäisensä lukiolaiset. Alkoholin käyttö eroaa myös sekä nuorten, että työikäisten osalta vanhempien sosioekonomisen aseman mukaan. Lisäksi tiedetään, että hyvätuloisten ruokatottumukset ovat lähempänä suosituksia kuin muiden. Liikunnan harrastaminen eroaa vastaavasti. Vaasassa muutaman yksittäisen elintapasairauden hoito vie laskennallisesti 15 20 miljoonaa euroa vuodessa. Niinpä sosiaalisia ongelmia ja terveysongelmia kannattaa yrittää ennaltaehkäistä mahdollisesti myös kohdennetuin projektein. Tähän työhön tarvitaan kaikkia sektoreita, myös ns. neljättä sektoria, perheitä, jokaista meistä myös henkilökohtaisten valintojen osalta. Olisiko ennaltaehkäisyyn panostaminen Vaasan kaupungin mahdollisuus profiloitua kaupunkien joukossa tulevaisuudessa? Levnadsvanor som är skadliga för hälsan utgör en länk i en kedja, som från en svag socioekonomisk ställning leder till en dålig hälsa. Dåliga levnadsvanor påverkar i väsentlig grad risken att insjukna i de vanligaste folksjukdomarna. Personer i arbetsför ålder som har det bra ställt röker mindre än personer som har det sämre ställt. Tyvärr syns trenden bland ungdomarna redan i utbildningsskedet: bland studerande i yrkesläroanstalter är rökning dubbelt så vanligt som bland jämnåriga gymnasiestuderande. Också alkoholanvändningen skiljer sig både bland ungdomar och personer i arbetsför ålder och hänger samman med föräldrarnas socioekonomiska ställning. Dessutom är det känt att välavlönades matvanor ligger närmare rekommendationerna än andras. Motionsutövandet skiljer sig på motsvarande sätt. I Vasa kostar vården av några enskilda livsstilssjukdomar kalkylmässigt 15 20 miljoner euro per år. Därför är det värt att försöka förebygga sociala problem och hälsoproblem eventuellt också med skräddarsydda projekt. I det arbetet behövs samtliga sektorer, också den s.k. fjärde sektorn, familjerna, var och en av oss också när det gäller personliga val. Skulle förebyggande satsningar vara Vasa stads möjlighet att profilera sig bland städerna i framtiden? Jukka Kentala Perusturvajohtaja Vård- och omsorgsdirektör Toimialajohtaja Sektordirektör VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 3

Uusi lukiokampus aloitti vuodenvaihteessa Det nya gymnasiecampuset startade vid årsskiftet Anne Levonen, Tomas Brännkärr ja Kari Kukkohovi ovat erityisen tyytyväisiä opettajien työtiloihin ullakkokerroksessa. Vierekkäin sijaitsevat tilat helpottavat yhteistyötä yli kielirajan. Anne Levonen, Tomas Brännkärr och Kari Kukkohovi är speciellt nöjda med lärarnas arbetsutrymmen på vindsvåningen. Utrymmena, som är bredvid varandra, underlättar samarbetet över språkgränsen. Vaasan lyseon lukio ja Vasa gymnasium aloittivat kevätlukukauden uusissa ja peruskorjatuissa tiloissa Kirkkopuistikko 27:ssä. Erikielisten lukioiden asettuminen osittain samoihin tiloihin on kansallisesti ja kansainvälisestikin ainutlaatuista. Meillä on kaksi kieltä ja kaksi koulua, mutta Vaasan tapa tehdä yhteistyötä yli kielirajan herättää opetuspiireissä paljon kiinnostusta, rehtorit Kari Kukkohovi, Anne Levonen ja muuttoa valmistelleen Osaava-projektin vetäjä ja Vasa gymnasiumin apulaisrehtori Tomas Brännkärr sanovat. Lukioiden yhteisessä käytössä ovat ruokala ja keittiö, juhlasali, voimistelusali, peilisali ja musiikkiluokka. Musiikkiluokan yhteydessä on pieni äänitysstudio - erikoisuus, jota ei varmasti monessa lukiossa ole. Odotus viimein ohi Kukkohovi on tyytyväinen, kun pitkään odotettu peruskorjaus on viimein ohi. Onnistuneesti entisöityihin tiloihin on ollut ilo muuttaa. Yhteiskäytön ansiosta tilat ovat tehokkaammassa käytössä ja säästämme molemmat tilavuokrissa, Kukkohovi sanoo. Uudet tilat ovat hienot myös Vaasan lyseon lukion seniorista Pauliina Blomstenista. Entisenä kielikylpyoppilaana Blomsten toivoo pääsevänsä käyttämään enemmän ruotsin kieltä ja saavansa Vasa gymnasiumista uusia ystäviä. 4 Vaasan lyseon lukio och Vasa gymnasium inledde vårterminen i nya och totalrenoverade utrymmen vid Kyrkoesplanaden 27. Att placera gymnasier med olika språk delvis i samma utrymmen är nationellt och internationellt unikt. Vi har två språk och två skolor, men att som Vasa samarbeta över språkgränsen väcker stort intresse inom undervisningskretsar säger rektorerna Kari Kukkohovi, Anne Levonen och biträdande rektor för Vasa gymnasium Tomas Brännkärr, som förberett flytten och är dragare för Osaava projektet. Matsalen och köket, festsalen, gymnastiksalen, spegelsalen och musikklassen är gemensamma utrymmen för gymnasierna. I anslutning till musikklassen finns en liten inspelningsstudio, en specialitet som säkert inte många gymnasier har. Väntan äntligen förbi Kukkohovi är nöjd över att den sedan länge väntade totalrenoveringen är över. Det har varit ett nöje att flytta till utrymmen som restaurerats med framgång. På grund av sambruket är utrymmena i effektivare användning och båda sparar i hyror, säger Kukkohovi. Vaasan lyseon lukios senior Pauliina Blomsten tycker också att utrymmena är fina. Som f.d. språkbadselev hoppas Blomsten kunna använda mera svenska och få nya vänner från Vasa gymnasium. Teksti/Text: Iiro Suksi

Vaasan seudun teollisuus haluaa kielitaitoisia erikoisosaajia Industrin inom Vasaregionen vill ha språkkunniga proffs Vaasan ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen yhteiset tekniikan opetuksen tilat Sepänkyläntiellä vihittiin virallisesti käyttöön viime vuoden lopussa. Juhlaseminaarissa puhuneet ABB:n Tauno Heinola ja Wärtsilän Juha Kytölä listasivat hyvän työntekijän ominaisuuksia: oma-aloitteisuus, halu tehdä töitä ja oppia koko ajan uutta, yrittäjähenkisyys ja hyvä erityisesti englannin kielen kielitaito. Automaation osuus teollisuudessa kasvaa koko ajan, joten mm. Sampo-kampuksen uusi FMS-järjestelmä vastaa hyvin työelämän tarpeisiin. Vaasa vahvistaa energiaklusterin toimintaedellytyksiä Tilojen virallisen vihkimisen suorittanut Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry totesi puheessaan, että Vaasa haluaa varmistaa osaavan työvoiman saatavuuden ja riittävyyden, vahvistaa energiaklusterin toimintaedellytyksiä ja kehittää energia-alan koulutusta. Koulutuspaikkoja kasvukeskuksiin Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen kertoi, että koulutusvolyymeja ja aloituspaikkoja siirretään Itä- ja Pohjois-Suomen alueelta kasvukeskuksiin, jollaisiksi hän katsoi myös Vaasan ja Vaasan seudun. Satojen opiskelijoiden kampus Sepänkyläntie 16:een Vaasan ammattiopiston tekniikan yksikön yhteyteen rakennettujen metalli- ja sähkötalojen kokonaispinta-ala on yhteensä lähes 7 000 neliömetriä. Kokonaiskustannukset laitehankintoineen olivat noin 12 miljoonaa euroa. De gemensamma utrymmena inom teknikundervisningen för Vasa yrkesinstitut och Vasa vuxenutbildningscenter invigdes officiellt i slutet av året. ABB:s Tauno Heinola och Wärtsiläs Juha Kytölä, som talade vid festseminariet, gjorde upp en lista över de egenskaper som är utmärkande för en bra arbetstagare: handlingskraft, en vilja att fortgående lära sig nytt, företagaranda och god språkkunskap, speciellt i engelska. Automationen spelar en allt viktigare roll i industrin, varför Sampo campusets nya FMS- system väl svarar på arbetslivets behov. Vasa stärker energiklustrets verksamhetsförutsättningar Vasas stadsdirektör Tomas Häyry, som förrättade den officiella invigningen, fastslog i sitt tal att Vasa vill försäkra sig om tillgången till och tillräckligheten av kunnig arbetskraft som stärker energiklustrets verksamhetsförutsättningar och utvecklar energibranschens utbildning. Utbildningsplatser till tillväxtcentra Utbildningsstyrelsens generaldirektör Timo Lankinen berättade att utbildningsplatser och nybörjarplatser flyttas från östra och norra Finlands områden till tillväxtcentra, till vilka han ansåg Vasa och Vasaregionen höra. Ett campus för hundratals studerande El- och metallhuset, som byggts i anslutning till enheten för teknik vid Smedsbyvägen 16, är till sin totala yta sammanlagt närmare 7 000 kvadratmeter. De totala kostnaderna med anläggningskostnaderna inberäknade, var ca 12 miljoner euro. Uudet tilat vihittiin käynnistämällä vesileikkuri, käynnistyksen suoritti kaupunginjohtaja Tomas Häyry avustajanaan opettaja Marko Haikonen. Invigningen skedde med att starta en toppmodern vattenskärare. Stadsdirektör Häyry startar vattenskäraren med hjälp av lärare Marko Haikonen. Metallitalon huipputekniikkaa edustaa mm. FMS-järjestelmäyksikkö (Flexible Manufacturing System). Metallhusets toppteknik representeras av FMS-systemenheten (Flexible Manufacturing System). Teksti/Text: Iiro Suksi VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 5

Iltasatuja vankilasta kotiin Godnattsagor från fängelset Vaasan vankila ja kirjasto tekevät Suomessa ainutlaatuista yhteistyötä. Viime syksynä toteutetussa opintopiirissä vankilassa olevat isät valitsivat luettavakseen sadun ja äänittivät sen cd-levylle. Levyt ja kirjat lähetettiin sen jälkeen kotiin vankien lapsille. Ensimmäisestä ryhmästä on saatu hienoa palautetta niin vangeilta, vankilan henkilökunnalta kuin perheistäkin. Lapset saavat kuunnella isän tai paapan ääntä silloin kun haluavat. Jos on ikävä, niin se lohduttaa, kun paappa lukee satua, kertoo yksi opintopiiriin osallistuneista vangeista. Uusia ryhmiä tulossa Keväällä on tarkoitus jatkaa uusien ryhmien kanssa, sillä kiinnostusta riittää sekä vankilan että kirjaston puolelta. Työskentely syksyn ryhmän kanssa oli todella antoisaa. Osallistujat olivat motivoituneita ja aktiivisia, kertoo Vaasan kaupunginkirjaston pedagoginen informaatikko Terhi Piikkilä, yksi opintopiirin vetäjistä. Vastaavanlaista toimintaa on järjestetty aiemmin Englannissa ja Ruotsissa, mutta yhteistyötä kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa lapsen ja vankilatuomiota suorittavan vanhemman suhdetta sekä antaa vankilassa olevalle vanhemmalle tavan olla enemmän osallisena perheen arjessa ja lapsen lukemisen kehittämisessä. Hanke on osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoimaa ESR-rahoitteista Verkko haltuun -projektia. Vasa stadsbibliotek och Vasa fängelse har startat en samarbetsform som är unik i Finland. I höst startade den första studiecirkeln där fängslade pappor valde en saga och läste in den på cd. Ett sagopaket med en inläst saga av pappan skickades hem till barnen. Feedbacken från fångarna, fängelsets personal och familjerna hemma har varit mycket positiv. Barnen får höra pappas eller farfars röst när de vill. Om de saknar farfar, tröstar det när farfar läser en saga, berättar en av de fångar som deltog i studiecirkeln. Nya grupper på kommande Intresset för en fortsättning är stort både från fängelsets och bibliotekets sida, och på våren tänker man starta nya grupper. Arbetet med gruppen i höst har varit mycket givande. Deltagarna var motiverade och aktiva, berättar pedagogiska informatikern på Vasa stadsbibliotek Terhi Piikkilä, som fungerat som en av dragarna för studiecirkeln. Liknande verksamhet har ordnats tidigare i bland annat Sverige och England, men samarbetet testas nu för första gången i Finland. Syftet med verksamheten är att stärka relationen mellan barnet och föräldern och att ge den frihetsberövade föräldern möjligheten att vara mera delaktig i familjens vardag och i barnets läsutveckling. Verksamheten är ESF-finansierad och en del av projektet Nätet i besittning! som administreras av Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Teksti/Text: Susanna Saari Käännös/Översättning: Lena Sågfors 6 Kuva/Bild: Susanna Saari

Kuvassa vasemmalta Anne-Mari Pipatti, Saana Hautala, Iida Puisto ja Ville Myllyaho. På bilden från vänster Anne-Mari Pipatti, Saana Hautala, Iida Puisto ja Ville Myllyaho. Kuva/Bild: Gunnar Bäckman Nuorisovaltuusto pitää nuorten puolta Ungdomsfullmäktige står på ungdomarnas sida Vaasan nuorisovaltuusto on vireä ja vaikuttava. Aloitteita ja ideoita voi antaa kuka tahansa vaasalaisnuori. Vaasassa nuorten omana äänitorvena toimii nuorisovaltuusto. Tarkemman määrittelyn mukaan Vaasan nuorisovaltuusto on Vapaa-aikalautakunnan alainen nuoria koskevien asioiden asiantuntija- ja yhteistyöelin. Valtuuston tarkoituksena on edistää nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia sekä toimia nuorten vaikuttamiskanavana nuoria koskevissa asioissa. Nuorisovaltuustoon kuuluu kaupunginhallituksen asettamat 23 jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jäsenet valitaan yläkouluilta, toisen asteen oppilaitoksista ja kolmannen sektorin nuorisotahoilta. Nuorisovaltuutettujen tulee olla vaasalaisia 13 23-vuotiaita nuoria. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa Valtuuston yksi suuri saavutus on ollut saada kuusi lautakuntapaikkaa. Tämä lisää vaikuttamismahdollisuuksia. Puheenjohtajana toimivan Ville Myllyahon yhtenä tämän nuorisovaltuustokauden tavoitteista on lisätä opiskelijaalennusten määrää. Nuorisoasiainkoordinaattori Anne-Mari Pipatti kehuu Vaasan nuorisovaltuustoa aktiiviseksi. Vaasan kouluissa on erityisiä aloitelaatikoita nuorten omia ideoita ja aloitteita varten. Aika vähän niitä tulee, ehkä 1 2 kuussa. Olisi hyvä, jos tulisi enemmän, sanoo valtuuston vaikuttamisesta vastaava varapuheenjohtaja Iida Puisto. Aloitelaatikoiden lisäksi vaikuttaa voi myös internetissä osoitteessa www.aloitekanava.fi/vaasa. Vasas ungdomsfullmäktige är aktivt och inflytelserikt. Vilken ung person som helst från Vasa kan ge initiativ och idéer. Ungdomsfullmäktige är ungdomarnas eget språkrör i Vasa. Närmare bestämt är Vasa ungdomsfullmäktige ett sakkunnig- och samarbetsorgan som är underställt fritidsnämnden och som behandlar frågor som gäller unga. Fullmäktiges uppgift är att främja de ungas deltagande-, påverknings- och verksamhetsmöjligheter samt att vara en påverkningskanal för dem i frågor som gäller ungdomar. Till ungdomsfullmäktige hör 23 medlemmar och deras personliga ersättare som tillsatts av stadsstyrelsen. Medlemmarna väljs från årskurserna 7 9, läroanstalterna på andra stadiet och tredje sektorns aktörer inom ungdomsverksamhet. Ungdomsfullmäktigeledamöterna ska vara 13 23-åriga ungdomar från Vasa. Alla har möjlighet att påverka En stor prestation av fullmäktige har varit att få sex nämndplatser. Det här ökar påverkningsmöjligheterna. Ett av ordföranden Ville Myllyahos mål för den här ungdomsfullmäktigeperioden är att öka studierabatterna. Koordinatorn för ungdomsärenden Anne-Mari Pipatti berömmer Vasa ungdomsfullmäktige för dess aktivitet. I Vasas skolor finns särskilda initiativlådor för de ungas egna idéer och initiativ. Det kommer inte så många av dem, kanske 1 2 i månaden. Det skulle vara bra om det kom flera, säger vice ordföranden Iida Puisto som ansvarar för fullmäktiges påverkningsarbete. Förutom via initiativlådorna kan man också påverka via internet på adressen www.initiativkanalen.fi/vasa. Teksti/Text: Suvi Pärnänen VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 7

Vaasa tutuksi Vasa presenterar sig Lämmin ja yhteisöllinen Purola Värme och gemenskap i Bobäck Purola on Vaasan vanhimpia omakotitaloalueita. Lapsiperheitä houkuttelee uusi, pohjoiseen laajennettu asuinalue. Purolan vahvuus piilee sen mukavassa ilmapiirissä ja lyhyissä välimatkoissa palveluihin. Alue sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä keskustasta Teeriniemen, Asevelikylän ja Sepänkyläntien läheisyydessä. Vaikka Purolassa ei ole juuri palveluita, on se silti lähellä kaikkea. Esimerkiksi Teeriniemen koululle ja päiväkoti Huvikumpuun on lyhyt matka. Lisäksi alueella on hyvät ulkoilumahdollisuudet muun muassa Edvininpolulla ja Ämmänmäessä. Uutta ja vanhaa Purola muodostuu kolmesta eri alueesta, joista vanhin sijaitsee Sepänkyläntien varrella. Kaupunginosaa laajennettiin pohjoiseen ja työt saatiin valmiiksi noin vuosi sitten. Uusi alue tuo Purolaan jopa 240 uutta taloutta. Alueen asemakaava on vuodelta 1942. Purolan asuntokanta on ikärakenteeltaan varsin monipuolinen. Vanhimmat talot ovat jopa 100-vuotiaita ja uusimmat saavat näihin aikoihin ensimmäiset asukkaansa. Bobäck är ett av Vasas äldsta egnahemsområden. Det nya, mot norr utvidgade bostadsområdet lockar barnfamiljer. Bobäcks styrka är den trevliga atmosfären och de korta avstånden till service. Området ligger cirka tre kilometer från centrum i närheten av Orrnäs, Vapenbrödrabyn och Smedsbyvägen. Fastän det inte just finns någon service i Bobäck, ligger det ändå nära allt. Exempelvis till Teeriniemen koulu och till daghemmet Huvikumpu är det kort väg. Dessutom finns det goda friluftsmöjligheter, bland annat Edvinsstigen och Käringbacken. Nytt och gammalt Bobäck bildas av tre olika områden, av vilka det äldsta ligger invid Smedsbyvägen. Stadsdelen utvidgades mot norr och arbetena blev färdiga för ungefär ett år sedan. I och med det nya området kommer det upp till 240 nya hushåll till Bobäck. Områdets detaljplan är från 1942. Bostadsbeståndet i Bobäck är till åldersstrukturen mycket varierande. De äldsta husen är t.o.m. över 100 år gamla och de nyaste får just nu sina första invånare. 8 Kuva/Bild: Juha Knaapi / Vaasan Sport Media

Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Purolan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Peter Remahl. Bobäcks invånarförenings ordförande Peter Remahl. Kuva/Bild: Gunnar Bäckman Purolan vanha nimi ruotsiksi oli Bodbäck, aittapuro. Nykyisin Mussorinojana tunnettu vanha puro on merkitty karttoihin hyvinkin kauan, ja kylän nimi on tullut sen rannalla sijainneiden kala-aittojen mukaan. Aikojen kuluessa nimi on muuttunut ruotsinkieliseen muotoon Bobäck. Kehujen paikka Purolan kyläyhdistyksen puheenjohtajan Peter Remahlin mukaan noin puolet Purolan 240 taloudesta on mukana kyläyhdistyksen toiminnassa. Kyläyhdistys perustettiin vuonna 1983 Purolan Atlas -urheiluseuran jatkumoksi. Yhdistyksen hallitus kokoontuu nelisen kertaa vuodessa ja talkoita järjestetään noin kaksi vuoden aikana. Ulkoilupäivän nimellä kulkevissa talkoissa pistetään yhteisvoimin Purolaa priimakuntoon. Noin 50 osallistujaa on ennätys. On työn takana, että aktiivisuus säilyy, Remahl toteaa. Purolan ylpeys on syksyllä valmistunut kiertoliittymä, joka Remahlin mukaan on Vaasan hienoin, toimivin ja viimeistellyin. Riesana on vain ilkivalta, mutta siitäkin huolimatta Remahl on innoissaan. Se on oikeasti kaunis ja hienosti laitettu. Remahl puhuu Purolasta lämpimästi. Naapurit auttavat ja huomioivat toisiaan, eikä narinaa kuulu. Purolassa tekeminen luonnistuu. Tämä on avulias ympäristö, Remahl hymyilee. Bobäcks gamla namn på svenska var Bodbäck. Den gamla bäcken som numera är känd under namnet Mussordiket, har länge varit utmärkt på kartor och byns namn härstammar från den tid då det fanns fiskarbodar på stranden. Med tiden har namnet ändrats på svenska till Bobäck. Plats för beröm Enligt Bobäcks invånarförenings ordförande Peter Remahl deltar ungefär hälften av de 240 hushållen i Bobäck i föreningens verksamhet. Invånarföreningen grundades år 1983 som en fortsättning på Bobäcks idrottsförening Atlas. Föreningens styrelse sammanträder fyra gånger i året och talkon ordnas cirka två gånger under året. I talkoarbetet som går under namnet friluftsdag, sätter man med gemensamma krafter Bobäck i prima skick. Rekordet är cirka 50 deltagare. Det kräver arbete att kunna bevara aktiviteten, konstaterar Remahl. Bobäcks stolthet är rondellen som blev färdig på hösten, som enligt Remahl är den finaste, bäst fungerade och slutförda rondellen i Vasa. Problemet är skadegörelse, men trots det är Remahl ivrig. Den är på riktigt vacker och fint lagad. Remahl talar varmt för Bobäck. Grannarna hjälper och tar varandra i beaktande och inget gnäll hörs. I Bobäck hjälps vi åt. Det här är en hjälpsam miljö, säger Remahl och småler. Teksti/Text: Suvi Pärnänen VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 9

Karttojen laatimiseksi maapallo on projisoitava tasolle. Tähän on monta erilaista vaihtoehtoa. Föt att uppgöra kartor måste jordklotet projiceras på ett plan. Det finns många olika alternativ för detta. Lähde/Källa: Carlos Furuti www.progonos.com GK22 soveltuu erinomaisesti Vaasan seudun kuntien tasokoordinaatistoksi. GK22 lämpar sig utmärkt som plankoordinatsystem för kommunerna i Vasaregionen. Vaasalle uusi koordinaattijärjestelmä Vasa får ett nytt koordinatsystem Vaasan kaupunki ottaa käyttöön yleiseurooppalaisen ETRS89-koordinaattijärjestelmän loppuvuodesta 2012. Käyttöönotto vaikuttaa lähes kaikkiin Vaasan kaupungin toimintoihin, tietojärjestelmiin, tuotteisiin ja palveluihin. Vasa stad tar i bruk det allmäneuropeiska ETRS89-koordinatsystemet i slutet av år 2012. Införandet inverkar på nästan alla Vasa stads funktioner, datasystem, produkter och serviceformer. 10

Tasokoordinaatistoksi GK22 Maanmittauslaitos on ottanut omassa toiminnassaan, tuotteissaan ja sovelluksissaan jo vuonna 2010 käyttöön ETRS89:ään perustuvan TM35-tasokoordinaatiston. Tämän takia perinteinen peruskartta julkaistaan nykyään 1:25 000 mittakaavassa ja uudistetussa karttalehtijaossa. Tuki vanhoissa järjestelmissä päättyy vuoden 2012 lopussa, minkä johdosta myös muut organisaatiot ovat alkaneet miettiä omien aineistojensa muuntamista. Kuntasektorilla uuteen koordinaattijärjestelmään siirtyminen on alkanut suurimmista kaupungeista. Vaasassa on käytetty koko 1900-luvun ajan Helsingin järjestelmään perustuvaa Vaasan tasokoordinaatistoa ja korkeusjärjestelmänä on ollut NN. Tämä on aiheuttanut sekaannusta kunnan rajat ylittävässä toiminnassa, koska naapurikunnilla on ollut käytössään uudemmat järjestelmät. Nyt Vaasassa käyttöönotettava tasokoordinaatisto on nimeltään GK22 ja se perustuu edellä mainittuun ETRS89- koordinaattijärjestelmään. GK22 sijaitsee pituusasteen 22 molemmilla puolilla. Korkeusjärjestelmäksi N2000 Myös korkeustiedon suhteen siirrytään uuteen järjestelmään. Järjestelmän nimi on N2000 ja se poikkeaa nykyisestä NN-järjestelmästä noin 80 cm. Kaikki korkeusarvot tulevat siis muuttumaan, vaikka kartan kohteet maastossa jäävätkin paikoilleen. Uuden korkeusjärjestelmän avulla pystytään vastaamaan paremmin maankohoamiseen liittyviin haasteisiin. Aikataulu Uusien järjestelmien käyttöönottoa edeltää nykyisen kartta-aineiston muuntaminen vanhasta järjestelmästä uuteen. Onneksi kartat ovat nykyään digitaalisessa muodossa. Niitä ei tarvitse piirtää käsin uudelleen vaan tietokone laskee tietokantoihin uudet koordinaattiarvot, kertoo paikkatietopäällikkö Jarmo Peltomäki. Laskennassa käytettävien muunnosparametrien selvittämiseksi suoritettiin syksyllä 2011 mittava staattinen mittaus, jossa kymmenen GPS-laitteen avulla mitattiin kahdenkymmenen geodeettisen runkopisteen sijainti. Käyttöönotto tapahtuu näillä näkymin loppusyksystä 2012. Plankoordinatsystemet GK22 Lantmäteriverket har i sin egen verksamhet, de egna produkterna och tillämpningarna redan år 2010 infört TM35-plankoordinatsystemet som baserar sig på ETRS89. På grund av detta publiceras den traditionella baskartan nuförtiden i skalan 1:25 000 och med en förnyad kartbladsindelning. Stödet för de gamla systemen upphör i slutet av år 2012, vilket har lett till att även övriga organisationer har börjat fundera på att omvandla sitt eget material. Inom den kommunala sektorn har övergången till det nya koordinatsystemet börjat från de största städerna. I Vasa har man under hela 1900-talet använt ett plankoordinatsystem för Vasa som baserar sig på Helsingfors system och höjdsystemet har varit NN. Det här har lett till förvirring vid verksamhet som överskrider kommungränserna, eftersom grannkommunerna har haft nyare system i användning. Det plankoordinatsystem som nu införs i Vasa heter GK22 och det baserar sig på ovan nämnda ETRS89-system. GK22 finns på båda sidorna om longituden 22. Höjdsystemet N2000 Även i fråga om höjddata övergår man till ett nytt system. Systemet heter N2000 och det avviker från det nuvarande NN-systemet med ca 80 cm. Alla höjdvärden kommer alltså att ändras, fastän kartobjekten i terrängen blir kvar på sina platser. Med hjälp av det nya höjdsystemet kan man bättre svara på de utmaningar som ansluter sig till landhöjningen. Tidtabell Införandet av de nya systemen föregås av en omvandling av det nuvarande kartmaterialet från det gamla systemet till det nya. Till all lycka är kartorna nuförtiden i digital form. De behöver inte ritas om för hand utan datorn räknar ut nya koordinatvärden för databaserna, berättar lägesdatachef Jarmo Peltomäki. För klarläggande av de omvandlingsparametrar som ska användas vid beräkningen utfördes hösten 2011 en omfattande statisk mätning, där man med hjälp av tio GPS-apparater mätte läget på tjugo geodetiska stompunkter. Införandet sker som det ser ut nu senhösten 2012. Lisätietoja Lisätietoja aiheesta antavat Vaasan kaupungin paikkatietopäällikkö Jarmo Peltomäki (aineistomuunnokset) ja mittausteknikko Klas Blom (maastomittaukset). Maanmittauslaitoksen sivustolta löytyy erinomaista tietoa karttaprojektioista ja koordinaattijärjestelmistä. www.vaasa.fi/paikkatietopalvelu www.maanmittauslaitos.fi Ytterligare uppgifter Ytterligare information om ämnet ger Vasa stads lägesdatachef Jarmo Peltomäki (materialomvandling) och mätningstekniker Klas Blom (terrängmätningar) På lantmäteriverkets sidor finns ypperlig information om kartprojektioner och koordinatsystem. www.vasa.fi/lagesdataservice www.lantmateriverket.fi Teksti/Text: Jarmo Peltomäki VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 11

Vaasan kaupungin vammaisneuvoston puheenjohtaja Marjatta Vehkaoja ja kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Julia Männistö. Marjatta Vehkaoja, ordförande för Vasa stads handikappråd och Julia Männistö, stadens handikapp- och tillgänglighetsombud. Esteettömyys Tillgänglighet Kuva/Bild: Gunnar Bäckman Esteettömyys on jokaisen oikeus Tillgänglighet är vars och ens rättighet Portaista ei pääse, vessa on liian pieni ja lomakkeiden teksti kapulakieltä. Arkielämä hankaloituu, jos esteettömyys ei ole kunnossa. Man kommer inte fram i trappan, toaletten är för liten och blanketterna skrivna på krångelsvenska. Vardagen blir komplicerad om tillgängligheten inte är i skick. 12

Esteettömyyden idea pohjautuu humaaniin lakiin ihmisten yhdenvertaisuudesta. Se koskettaa meitä jokaista ja ulottuu lähes jokaiselle elämänalueelle. Vaasan kaupungin vammaisneuvoston puheenjohtaja Marjatta Vehkaoja pitää tärkeänä, että esteettömyys nähdään laajasti. Se ei ole vain matalia kynnyksiä tai hissejä, vaan myös esteetöntä tiedonsaantia. Selkokieliset uutiset on hyvä esimerkki siitä, miten on haluttu edistää yhä useamman mahdollisuutta ymmärtää. Vehkaoja moittii Kelan ja muiden virastojen papereita, joiden vaikeaselkoisuuden vuoksi moni ansaittu etuus voi jäädä saamatta tai jopa hakematta. Esteettömyys koskee toki myös asioita, joihin se perinteisesti mielletään. Monissa asunnoissa ei ole otettu esteettömyyttä riittävästi huomioon, mutta myös julkisissa rakennuksissa on puutteita. Vehkaojan mukaan monista uusistakin asunnoista puuttuu niin sanottu selviytymiskerros, jossa kaikki elämiseen tarvittava löytyy ensimmäisestä kerroksesta. Vaasassa vielä kehitettävää Asian hyväksi tehdään Vaasassa kovasti töitä. Kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamiehenä aloitti viime syksynä Julia Männistö. Hänen tehtävänään on edistää vammaisten ja eri tavoin toimintaesteisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa. Lisäksi kaupungissa toimii vammaisneuvosto, joka on kaupungin ja sen alueella toimivien henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin. Vammaisneuvosto kartoittaa kaupungin julkisten tilojen esteettömyyttä säännöllisesti esteettömyyssuunnitelman avulla. Neuvosto tekee havainnoista ehdotuksia esteiden poistamiseksi. Vehkaoja kehuu Vaasan vammaisneuvoston innostunutta otetta, mutta toivoisi Vaasan olevan vieläkin aktiivisempi. Hän mainitsee Oulun olevan esteettömyysasioissa jo pitkällä ja toivoisi samaa virettä tännekin. Männistö tahtoisi lisätä kaupunkilaisten tietoisuutta esteettömyydestä esimerkiksi kampanjoiden avulla. Myönteisen viestin välittäminen on tärkeä osa vammais- ja esteettömyysasiamiehen työtä. Männistön sanoma on, että esteettömän elinympäristön huomioimisen tulisi olla luonnollinen osa elämää. Esteettömyyden pitäisi olla tavallista, Männistö sanoo. Idén om tillgänglighet bygger på en human lag om likabehandling. Den gäller oss var och en och omfattar nästan varje område av livet. Marjatta Vehkaoja, ordförande för Vasa stads handikappråd, anser att det är viktigt att betrakta tillgängligheten ur ett brett perspektiv. Det handlar inte enbart om låga trösklar eller hissar, utan även om tillgänglighet i möjligheten att få information. Nyheterna på lättläst språk är ett bra exempel på hur man velat underlätta förståelsen för allt fler. Vehkaoja förebrår FPA och andra myndigheter för deras svårbegripliga texter. Det här kan leda till att människor går miste om många förmåner som de har rätt till eller till att de rentav låter bli att ansöka om förmånerna. Tillgänglighet gäller givetvis också sådant som man traditionellt förknippar den med. I många bostäder har man inte i tillräcklig mån beaktat tillgänglighet, men det finns även brister i offentliga byggnader. Enligt Vehkaoja saknar även många nya bostäder en s.k. överlevnadsvåning, där allt som behövs för att vardagslivet ska fungera finns i första våningen. Saker att ytterligare utveckla i Vasa I Vasa arbetar man mycket till förmån för den här saken. Julia Männistö inledde i höstas sitt arbete som stadens handikapp- och tillgänglighetsombud. Hennes uppgift är att främja de handikappade och på olika vis rörelsehindrade personernas förutsättningar att leva och fungera tillsammans med andra. Inom staden finns även handikapprådet, som är ett samarbetsorgan för staden och inom dess område fungerande personer, deras anhöriga och handikapporganisationerna. Handikapprådet kartlägger regelbundet tillgängligheten i stadens offentliga lokaler med hjälp av en tillgänglighetsplan. Handikapprådet ger förslag till hur hinder som upptäckts kan undanröjas. Vehkaoja berömmer Vasas handikappråd för dess entusiastiska grepp, men önskar att Vasa skulle vara ännu aktivare. Hon konstaterar att Uleåborg redan har hunnit långt när det gäller tillgänglighetsfrågor och hoppas på samma drive även här. Männistö önskar höja stadsbornas medvetenhet om tillgänglighet till exempel genom kampanjer. Att förmedla positiva signaler är en viktig del av handikapp- och tillgänglighetsombudets arbete. Männistös budskap är att det borde vara en naturlig del av livet att beakta en tillgänglig livsmiljö. Tillgänglighet borde vara något naturligt, säger Männistö. Teksti/Text: Suvi Pärnänen VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 13

Rytmijumpassa nautitaan hyvästä musiikista ja hikoilusta. I rytmgympan svettas man och njuter av bra musik! Kuva/Bild: Susanna Porkkala Lähde liikkumaan! Kom med och motionera! Vaasassa terveysliikuntaa on tarjolla monipuolisesti. Terveysliikuntatarjottimesta jokainen löytää varmasti oman lajinsa. Vaasa kaupungin vapaa-aikavirasto järjestää terveysliikuntaa kaikille työikäisille vaasalaisille, miehille ja naisille. Terveysliikuntatarjottimen monipuolinen valikoima auttaa sinua löytämään itsellesi sopivan liikuntamuodon. Kuntoasi voit lähteä kohottamaan helposti starttiryhmissä muun muassa kuntosählyn, kuntokimpan ja kuntonyrkkeilyn merkeissä, noin viidentoista erilaisen liikuntaryhmän valikoiman löydät osoitteesta www.vaasa.fi/liikunta. Kuuntele kehoasi ja löydä oma liikuntalajisi! Perheliikunta Kevät- ja syyslauantaisin kello 14 16 Urheiluhallilla, sepänkyläntie 14, on koko perheelle tarkoitettu maksuton Hoppis liikunnallinen iltapäivä. Perheillä on mahdollisuus liikkua omatoimisesti ilman ohjausta käytössään urheiluhallin tilat, sekä joitakin perusvälineitä. Jokaisella lapsella tulee olla mukana huoltaja jonka vastuulla hän liikkuu ja leikkii Hoppiksessa. Perheliikuntaan voit osallistua ilman ennakkovarausta tai ilmoittautumista. Koko perheen liikuntapaikka! Lisää tietoja ryhmistä löydät www.vaasa.fi/liikunta tai liikuntaluurista, p. 06 325 3680. I Vasa erbjuds mångsidig hälsomotion. På hälsomotionsbrickan hittar var och en säkert sin gren. Vasa stads fritidsverk ordnar hälsomotion för alla Vasabor i arbetsför ålder, både kvinnor och män. Hälsomotionsbrickans mångsidiga utbud hjälper dig att hitta en motionsform som passar dig. Du kan börja höja din kondition enkelt i en startgrupp för t.ex. motionsinnebandy, kuntokimppa och konditionsboxning, utbudet som omfattar cirka femton olika motionsgrupper hittar du på adressen www.vasa.fi/idrott. Lyssna till din kropp och hitta en motionsform som passar dig! Familjemotion Vår- och höstlördagar kl. 14-16 vid jordbanehallen, Smedsbyvägen 14 ordnas avgiftsfri idrottseftermiddag Hoppis för hela familjen. Familjerna har möjlighet att motionera på egen hand utan handledning i hallens lokaler och använda ett antal basredskap. Alla barn måste ha med sig en vårdnadshavare, på vars ansvar barnet motionerar och leker i Hoppis. Du kan delta i familjemotionen utan förhandsreservering eller anmälan. En motionsplats för hela familjen! Närmare uppgifter om grupperna får du på www.vasa.fi/idrott eller tfn 06 3253680 motionslinjen. Tervetuloa mukaan liikkumaan! Välkommen med och motionera! Teksti/Text: Susanna Porkkala 14

Ammattitaidolla Vaasassa Yrkesskicklighet i Vasa Kotisairaanhoito tukee kotona selviytymistä Hemsjukvården stöder sina klienter att klara sig hemma Kotisairaanhoitajat auttavat asiakkaita pärjäämään kotona mahdollisimman kauan. Kotisairaanhoito tarkoittaa terveyden- ja sairaanhoitoa asiakkaan kotona. Palvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi voi käyttää muita avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluita. Kotisairaanhoitajan käynti voi olla tilapäinen tai säännöllinen. Lähetettä ei tarvita. Yhteydenotto kotisairaanhoidon yksikköön riittää. Tämän jälkeen sairaanhoitaja ja lääkäri arvioivat hoidon tarpeen yhteistyössä kotipalveluohjaajan kanssa. Palvelusta veloitetaan maksu, mutta sotaveteraaneille käynnit ovat ilmaisia. Kotisairaanhoidon palveluita ovat muun muassa ompeleiden poisto, verikokeet, haavanhoidot sekä lääkehoidon toteutus ja seuranta. Ylihyvää hoitoa Kotisairaanhoidon palveluyksikön johtaja Birgitta Tuominen kehuu kotisairaanhoidon henkilökuntaa vuolaasti. Työtä tehdään yksin ja siinä hallitaan isoja kokonaisuuksia. Vaikka puhutaan sairaanhoitajapulasta, Vaasassa kotisairaanhoito on vetovoimainen. Ylihyvä porukka. Tekevät hyvin työtään. Kotihoidon johtaja Leif Holmlund sanoo, että työtä tehdään asiakkaan ehdoilla, hänen reviiriään kunnioittaen. Kotisairaanhoitajat tekevät kotikäyntejä seitsemänä päivänä viikossa virka-aikana. Vaasassa käyntejä kertyy vuodessa noin 20 000. Hemsjukskötarna hjälper klienterna så att de kan bo hemma så länge som möjligt. Med hemsjukvård avses hälso- och sjukvård i klientens hem. Servicen är till för dem som på grund av sjukdom eller nedsatt funktionsförmåga inte kan använda annan service inom den öppna hälsovården och sjukvården. Hemsjukskötarens besök kan vara tillfälligt eller regelbundet. Någon remiss behövs inte. Det räcker med att man kontaktar hemsjukvårdsenheten. Efter det bedömer sjukskötaren och läkaren vårdbehovet i samarbete med hemserviceledaren. För servicen uppbärs en avgift, men för krigsveteranerna är besöken gratis. Hemsjukvården sköter bland annat om borttagning av stygn, blodprov, vård av sår och medicinering samt uppföljning. Jättebra vård Chefen för hemsjukvårdens serviceenhet Birgitta Tuominen ger hemsjukvårdspersonalen ett stort beröm. Man arbetar ensam och man ska behärska stora helheter. Fastän det talas om brist på sjukskötare, är hemsjukvården i Vasa attraktiv. Det är ett fantastiskt team som sköter sitt arbete mycket bra. Chefen för hemvården Leif Holmlund, säger att man arbetar på klientens villkor och respekterar klientens revir. Hemsjukskötarna gör hembesök sju dagar i veckan under tjänstetid. I Vasa uppgår besöken till cirka 20 000 i året. Teksti/Text: Suvi Pärnänen Kuva/Bild: Gunnar Bäckman VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 15 Kotisairaanhoitaja Eva Märsylä ottaa verikoetta Gunvor Grannasilta. Hemsjukvårdare Eva Märsylä tar blodprov på Gunvor Grannas.

16

Onnellista tulevaisuutta luodaan tänään En lycklig framtid skapas idag Rajat ja rakkaus ehkäisevät nuorten ongelmia tehokkaasti. Lapsuudessa koittaa aina hetki, jolloin ovi aukeaa ja tulevaisuus astuu sisään, on Graham Greene kirjoittanut. Voidaksemme taata lapsillemme mahdollisimman hyvän tulevaisuuden on hyvä kiinnittää huomiota tähän hetkeen. Tutustu lapsesi kavereihin. Ole selvillä siitä, keiden kanssa hän liikkuu. Kun hän menee yökylään kaverin luokse, varmista kaverin vanhemmilta, että he ovat kotona. Pitäkää kiinni kotiintuloajoista. Pohtikaa, miten myöhästyminen vaikuttaa seuraaviin menoihin. Niin hyvä kuin kännykkäaikana onkin puhelimella pitää yhteyttä, on myös kännykässä pulmansa. Vastaustekstarin voi naputella kuka tahansa. Jos huolestut nuoren vapaa-ajanvietosta, on paras mennä tarkistamaan asioiden tila. Ei alkoholia alaikäisille Tiesithän, että nuoren elimistö ei kestä alkoholia samalla tavalla kuin aikuisen? Useimmat nuorten huumekokeilutkin tapahtuvat humalassa. Alkoholilain mukaan alle 18-vuotiailla ei ole oikeutta pitää hallussaan mitään alkoholijuomia. Alaikäisille ei myöskään saa anniskella, myydä eikä välittää alkoholijuomia. Tämä koskee myös 1,2-2,8 tilavuusprosentin juomia, esimerkiksi ykkösolutta. Jo ennen kuin mitään ikävää on ehtinyt tapahtua, on hyvä korostaa lapselle, että hän on aina ja kaikissa tilanteissa tervetullut kotiin. Silloinkin, kun hän ehkä tietää tehneensä väärin. Kiitä ja kannusta aina, kun on sen paikka. Gränser och kärlek förebygger effektivt problem hos unga. I barndomen kommer det alltid ett ögonblick när dörren öppnar sig och framtiden stiger in, har Graham Greene skrivit. För att vi ska kunna säkra en så bra framtid som möjligt för våra barn är det bra att fästa uppmärksamhet vid det här ögonblicket. Bekanta dig med ditt barns kamrater. Var medveten om vem barnet rör sig med. När han eller hon övernattar hos en kompis, försäkra dig genom kompisens föräldrar om att de är hemma. Håll fast vid hemkomsttider. Fundera över hur förseningar inverkar på följande aktiviteter. Hur bra det än är i dessa mobiltelefontider att hålla kontakt via mobilen så har den också sina svagheter. Svarstextmeddelanden kan vem som helst knappa in. Om du blir orolig över vad den unga håller på med på fritiden är det bäst att gå och se efter hur det förhåller sig. Ingen alkohol för minderåriga Du visste väl att en ung människas kropp inte tål alkohol på samma sätt som en vuxens? De flesta av ungdomarnas drogexperiment sker också när ungdomarna är berusade. Enligt alkohollagen har personer under 18 år inte rätt att inneha några alkoholdrycker. Till minderåriga får inte heller utskänkas, säljas eller förmedlas alkoholdrycker. Det här gäller också drycker med en volymprocent på 1,2 2,8 (s.k. ettans öl t.ex.). Redan innan något otrevligt har hunnit inträffa är det bra att poängtera för barnet att han eller hon alltid, vad som än händer, är välkommen hem. Även då barnet kanske vet att det har gjort något fel. Beröm och uppmuntra alltid när det är på sin plats. Kuva/Bild:Shutterstock Teksti/Text: Merja Huttunen-Metsi VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 17

Kaupungin johtava ylilääkäri Markku Sirviö näkee kuntalakiin tulleen muutoksen potilaan kannalta positiivisena. Stads ledande överläkare Markku Sirviö ser denna reform i kommunallagen som en positiv förändring för patienten. Terveysaseman saa valita vapaasti Patienten har fritt val av hälsostation Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Terveydenhuoltolain uudistus tuo potilaille enemmän mahdollisuuksia valita. 1.5.2011 alkaen potilaat ovat saaneet valita oman terveysasemansa terveydenhuoltolain uudistuksen myötä. Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Markku Sirviö näkee kuntalakiin tulleen muutoksen potilaan kannalta positiivisena, sillä potilaiden valintamahdollisuudet ovat suuremmat. Vaikka nyt terveysaseman saakin valita, ei haluttua lääkäriä voida aina järjestää. Potilas pyritään mahdollisuuksien mukaan kuitenkin ohjaamaan häntä aikaisemmin hoita- Revideringen av hälso- och sjukvårdslagen ger patienterna större valmöjligheter. Från och med 1.5.2011 har patienterna fått välja sin hälsostation i och med reformen av sjuk- och hälsovårdslagen. Vasa stads ledande överläkare Markku Sirviö ser denna reform i kommunallagen som en positiv förändring för patienten, eftersom valmöjligheterna för patienterna ökar. Trots att man nu får välja hälsostation, kan dock inte den önskade läkaren ordnas i alla situationer. Enligt möjlighet strävas efter att patienten sänds till den läkare som 18

neelle lääkärille. Sairauksissa, jotka eivät vaadi pysyvää lääkäri-potilassuhdetta, voi hoitohenkilökunta tarvittaessa ehdottaa ensimmäistä vapaata aikaa kenelle tahansa lääkärille. Näin potilas voi itse valita, haluaako hän odottaa pidempään tutulle lääkärille vai meneekö nopeammin toiselle lääkärille. Yli kuntarajojen Vaasan kaikilla terveysasemilla on käytössään sama potilastietojärjestelmä, joten potilaskäyntitiedot näkyvät kaikilla terveysasemilla. Potilastietojen siirtoja ei tarvita, kun potilas vaihtaa terveysasemaa. Vuoden 2014 alusta Terveydenhuoltolaki antaa potilaille mahdollisuuden valita hoidostaan vastaava terveysasema kuntarajoista välittämättä. Toisella paikkakunnalla väliaikaisen asumisen aikana on mahdollisuus käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen terveyskeskusta tai erikoissairaanhoidon yksikköä koko maassa. Vaasalainen voi siis käyttää loma-aikanaan kesämökkiään lähinnä olevaa terveysasemaa riippumatta siitä, missä päin Suomea mökki sijaitsee. Potilaan vapaan valinnan myötä tulee terveydenhoidon kysyntä ohjautumaan vaihtelevasti eri terveysasemille. Tästä syystä on välttämätöntä suurentaa terveysasemien kokoa paremman palvelun takaamiseksi. Suuremmat asemat tarkoittavat myös asemien lukumäärän supistumista nykyisestä kuudesta neljään terveysasemaan. Etusijalla vanhat hoitosuhteet Kuntalaisten hakeutuessa valitsemalleen terveysasemalle ei maantieteelliseen alueeseen perustuvaa omalääkärijärjestelmää enää voida jatkaa pitkään. Moni varmasti ihmettelee: Miten minun käy? Joudunko pois omalta, tutulta terveysasemaltani? Vanhat hoitosuhteet ovat etusijalla, joten useimpien kohdalla lääkäri-potilassuhde ei muutu, lohduttaa Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Markku Sirviö. Omalääkärijärjestelmästä luopuminen mahdollistaa jossakin määrin lääkäreiden syvemmän perehtymisen tiettyihin asioihin. Tämä on mahdollista nyt, kun saman lääkärin ei tarvitse hoitaa alueensa potilaita vauvasta vaariin. Hoitohenkilökunta voi suositella sopivaa lääkäriä potilaan tilanteen mukaan. Jos hoitajan ohjeet tai hoito riittävät, ei lääkärin vastaanottoa välttämättä tarvita. Tavoitteemme on, että mahdollisimman moni pitkäaikaisesti sairas saa valmiudet pärjätä paremmin sairautensa kanssa ja elää täysipainoista elämää, selvittää johtava ylilääkäri Markku Sirviö. Se, kuinka moni lähikuntalaisista haluaa tulla Vaasan terveysasemille jää vielä nähtäväksi, mutta uusia potilaita on kyllä odotettavissa, ennustaa Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Markku Sirviö. tidigare skött om patienten. Vid sjukdomar, som inte kräver bestående läkar-patientförhållanden, kan vårdpersonalen vid behov föreslå den första lediga tiden till vilken läkare som helst. Således kan patienten själv välja, ifall han eller hon önskar vänta längre för att besöka den bekanta läkaren, eller ifall han eller hon önskar komma snabbare till en annan läkare. Över kommungränserna Alla hälsostationer i Vasa använder samma patientdatasystem, så information om patientbesök ses vid alla hälsostationer. Det behövs ingen överföring av patientdata då patienten byter hälsostation. Från inledningen av år 2014 ger sjuk- och hälsovårdslagen patienterna möjlighet att välja en ansvarig hälsostation oberoende av kommungränser. Under temporärt boende på annan ort kan patienten använda sig av vilken som helst hälsovårdscentral eller enhet inom specialsjukvård i landet för att genomföra vård enligt en vårdplan. En Vasabo kan alltså använda en hälsostation som ligger närmast sommarstugan, oberoende av var i Finland stugan finns. Med patientens fria val kommer efterfrågan inom hälsovården att varierande styras till olika hälsostationer. Av denna anledning är det nödvändigt att öka storleken på hälsostationerna för att garantera bättre service. Större stationer betyder även att mängden stationer kommer att minska från nuvarande sex till fyra stycken hälsostationer. Gamla vårdförhållanden prioriteras Då en kommuninvånare söker sig till den hälsostation som denne valt kan ett husläkarsystem som baserar sig på geografiska områden inte användas länge mer. Många funderar säkert: Hur går det för mig? Blir jag tvungen att lämna min egen bekanta hälsostation? Gamla vårdförhållanden prioriteras, så för största delen kommer läkar-patientförhållandet inte att förändras, tröstar Vasa stads ledande överläkare Markku Sirviö. Att frångå husläkarsystemet möjliggör i viss mån att läkarna kan fördjupa sig i vissa ärenden. Detta är möjligt nu, då samma läkare inte behöver sköta patienter från baby till gamling. Vårdpersonalen kan rekommendera lämpliga läkare enligt patientens situation. Ifall skötarens instruktioner eller vård räcker, behövs inte läkarbesök nödvändigtvis. Vårt mål är att så många långtidssjuka som möjligt ska få beredskap att klara sig bättre med sin sjukdom och leva ett fullvärdigt liv, klarlägger ledande överläkare Markku Sirviö. Hur många personer i närliggande kommuner som önskar komma till Vasas hälsovårdsstationer återstår ännu att se, men nya patienter kan nog väntas, förutser Vasa stads ledande överläkare Markku Sirviö. Teksti/Text: Johanna Jussila VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 19

Asukkaat mukaan suunnitteluun. Invånarna med i planeringen. Kuva/Bild: Mikko Lehtimäki Vaasa mukaan designpääkaupunkivuoteen Vasa medverkar i designhuvudstadsåret Tänä vuonna Suomessa tapahtuu paljon muotoilun saralla Helsingin ollessa maailman designpääkaupunki. Vaasan kaupunki on valittu osallistumaan designpääkaupunkivuoteen maakunnallisena yhteistyötahona. Now, Citizen meets Sustainable Design hankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi muotoilun moninaisuutta alueen asukkaille. Hanke koostuu neljästä kokonaisuudesta: Muotoilujournalismin Vaasa-palkinto 2012, Uusin silmin - muotoilun kaupunkireitti, Kuntsin rannan elävöittäminen ja Pohjanmaan museon edustan uudistaminen. Kestävä kehitys luo luontevat raamit moninaiselle muotoilulle, joka on laajentunut tuotemuotoilusta palveluiden, ympäristöjen ja järjestelmien suunnitteluun. Asukkaat suunnittelussa mukana Hanketta koordinoi Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, joka on erikoistunut uudistavaan markkinalähtöiseen muotoiluun, mikä tarkoittaa tapoja hankkia asiakas- ja käyttäjäymmärrystä sekä hyödyntää ymmärrystä muotoiluosaamisen avulla tuote-, palvelu ja strategiaprosesseissa. On tärkeää ottaa asukkaiden mielipiteet huomioon suunniteltaessa heidän kaupunkiaan. Onnistunut kaupunkisuunnittelu edellyttää myös hyvää yhteistyötä yli hallintokuntien. Muotoilu tuo uusia keinoja yhteistyössä tapahtuvalle kaupunkisuunnittelulle, iloitsee sivistystoimenjohtaja Christina Knookala. Lisätietoja: www.muova.fi, http://wdchelsinki2012.fi/ yhteistyokumppanit/vaasa, Facebook: WDC Helsinki 2012- Vaasa. 20 Helsingfors är världsdesignhuvudstad år 2012. Vasa deltar i året med temat hållbar utveckling. I år händer det mycket i Finland när det gäller formgivning eftersom Helsingfors är världens designhuvudstad. Vasa stad har blivit utvald att delta i designhuvudstadsåret i egenskap av landskapssamarbetspart. Now, Citizen meets Sustainable Design-projektets mål är att ge mångfalden inom formgivning synlighet för områdets invånare. Projektet består av fyra helheter: Vasapriset i designjournalistik 2012, Med nya ögon stadsstråket för design, uppfräschning av stranden vid Kuntsi och förnyande av området framför Österbottens museum. Hållbar utveckling skapar naturliga ramar för en mångskiftande formgivning som har utvidgats från produktformgivning till planering av service, miljö och system. Invånarna med i planeringen Projektet koordineras av Västra Finlands designcenter Muova som har specialiserat sig på förnyande, marknadsinriktad design, vilket innebär sätt att skaffa sig förståelse om kunder och användare och att utnyttja denna förståelse med hjälp av designkunnande i produkt-, service- och strategiprocesser. Det är viktigt att ta invånarnas åsikter i beaktande när man planerar deras stad. En lyckad stadsplanering förutsätter också ett gott samarbete över förvaltningsgränserna. Formgivningen ger nya sätt för stadsplaneringssamarbetet, gläder sig bildningsdirektör Christina Knookala. Tilläggsinformation: www.muova.fi, http://wdchelsinki2012. fi/sv/partners/vasa, Facebook: WDC Helsinki 2012 Vaasa. Teksti/Text: Kirsi Mattila