Esiselvitys Sysmän Kotiseutuyhdistys Markku Lepistö 1
Sisältö Sisällysluettelo 2 Alkusanat 3-5 Yhteenveto esiselvityksen päätelmistä havainnoista historiamatkailukohteissa 5-6 Esihistorian ajanjaksoja Suomessa 7 Perustietoa Suomen ja Päijät-Hämeen esihistoriasta 8-9 Sysmän historiamatkailukohteita 10-11 Kiinteät esihistorialliset muinaismuistot Päijät-Hämeen kunnissa 1979 12 Sysmän kirkonkylän historiallisia matkailukohteita 12 Sysmän taajaman esihistoria matkailukohteet 13 MYÖHÄIS-ESIHISTORIALLINEN SYSMÄ -Keskuspaikka Päijät-Hämeessä 1000-1100 -luvuilla? 14-35 Häpeällinen retki Hämeeseen 36-37 Ruotsin viikinkiaikaisia matkailukohteita Historiska Museet Vikingar 38-42 Tukholman keskiajan museo 42-45 Gamla Uppsala Historisk Centrum 46-47 Årsunda Vikinga muséet 48-23 Årsunda Vikingagården 24-49 Birkan viikinkikaupunki 50-53 Gotlannin keskiaikaviikko 58-61 Suomen esihistoriamatkailukohteita Eura 62-65 Saarijärven Kivikautinen kylä 66-68 Hattulan rautakautinentalo 69 Kierikki 70-72 Kuralan Kylämäki 73 Rosalan Viikinkikylä 74-77 Loiva Maa Project 78-79 Ahvenanmaan kivikautinen kylä 80 Raision Mulli, Sommelon rautakautinen kauppapaikka, Untamala 81 Rakentaminen Rakennekuva Miestentalo 82-83 Asettelu 84 Miestentalo kustannusarvio 85 Ehdotukset rakennuspaikoiksi 86 Kunnanhallituksen osoittama rakennuspaikka 87 Taustatietoa Linkkejä 88 Taustakirjallisuutta 89 Liitteet Liite 1: Sysmän esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset 90-92 Liite 2: Viikingar, kuvallinen katsaus näyttelyyn 93-102 Liite 3: Gotlannin keskiaikaviikon ohjelma 2002 103-120 Liite 4: Harmaasudet artikkeleita Copyright Markku Lepistö tekstit ja kuvat. Lainatuissa teksteissä ja kuvissa (lähde mainittu) oikeudet kuuluvat materiaalien tekijöille. 2 Kansikuva: Jouko Takala
Alkusanat Esiselvitysprojektin hakemus jätettiin alkukesästä 2001. Aloitimme tutustumiskäynnit Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajan kanssa loppukesästä ennen varman päätöksen saamista kun aloituslupa oli saatu, koska useimmat paikat ovat auki vain kesän sesonkiaikaan. Tutustumiskäynneillä haettiin näkemystä siitä mikä kohteissa on hyvin toimivaa, sekä mikä on sellaista negatiivista mitä kannattaa varoa mahdollisessa omassa rakennusprojektissa. Tarkoitus oli kartoittaa kaikki Suomen merkittävät historiamatkailukohteet ja hakea näkemystä Ruotsista muutamasta merkittävästä kohteesta koska Ruotsi oli Viikinkiajan keskuspaikka ja siellä on hyödynnetty historiaa matkailussa paljon. Alkuperäinen aikataulu esiselvitysprojektissa oli huhtikuun loppuun 2002. Kesän ja syksyn aikana ei kaikkia haluttuja tutustumisia saatu tehtyä päätöksen viipymisestä johtuen. Tämän takia esiselvitysprojektille jaettiin jatkoaikaa lokakuun 2002 loppuun. Uuden aikataulun puitteissa tutustumiskäynnit onnistuivat suunnitelmien mukaisesti. Esiselvitysraportin sisällön kuvaus Koska eri historiajaksot olivat epäselviä useimmille ja kysymys miksi ei rauta-aika, tuli vastaan usein, tein kaavion Esihistorian ajanjaksoja Suomessa (Esiselvitysraportti sivu 7) josta ilmenee eri jaksot Suomen asuttamisesta nykypäivään. Se selventää taustoja ja helpottaa ymmärtämään pohjana olevaa tietoa muinaisesta Sysmän suuruuden ajasta. Eli viikinkiaikaa, jolloin Sysmä oli Päijänteen alueen suurin keskus. Vasta kristinuskon myötä Ristiretkiajalla Hollola nousi alueen merkittävimmäksi keskukseksi. Koska Sysmästä on olemassa muutama historiallinen tutkimus laitoin raporttiin niistä oleellisista kohdista lainaukset pohjatiedoksi. Perustietoa Suomen ja Päijät-Hämeen esihistoriasta (Esiselvitysraportti sivu 8-9) on katsaus eri historian aikajaksoihin Päijät-Hämeen näkökulmasta. Tutkimuksesta Matka Päijät- Hämeen perinnemaisemiin ja esihistoriaan löytyivät kuvaukset tunnetuista muinaisjäännöskohteista Sysmässä. Ne voivat toimia apuna suunniteltaessa reittejä eri muinaisjäännöskohteisiin. (Esiselvitysraportti sivut 10-11) Sysmän esihistoriallisia kohteita (1979 mennessä tunnetut) löytyvät kuvattuina Päijät-Hämeen seutukaavaliiton ja Lahden museo- ja kuvataidelautakunnan julkaisusta. Kaavio antaa hyvän käsityksen löytöjen suuresta määrästä Sysmässä (Esiselvitysraportti sivu 12) Samalla sivulla on myös kuvattu suunnitellun rakennusalueen lähellä sijaitsevat matkailukohteet Sysmän keskiaikainen kirkko ja kotiseutumuseo. (Esiselvitysraportti sivu 12) Sysmän kirkonkylän historiallisia matkailukohteita löytyy Lahden kaupunginmuseon Esihistorianmatkailuhanke tutkimuksesta. Myös ne sijaitsevat lähellä suunniteltua rakentamisaluetta ja ovat tukena suunniteltaessa tutustumiskohteita lähellä viikinkiaikaista kylää. (Esiselvitysraportti sivu 13) Todella huomattavan taustaselvityksen on tehnyt Hannu-Matti Wahl perustavaa laatua olevaan kirjoitukseensa: MYÖHÄIS- HISTORIALLINEN SYSMÄ - Keskuspaikka Päijät-Hämeessä 3
1000-1100 -luvuilla? Siellä on punainen lanka Viikinkiaikaisen Kylän syntyyn. Lisäksi viime vuosina on tullut lisää löytöjä ja tietoa aiheesta. (Esiselvitysraportti sivu 14-35) Useita kertoja on tullut kysymys onko Sysmässä ollut viikinkejä? Kysymystä peilaamaan otin raporttiin mukaan Helsingin Sanomista lainauksen 18.11.2001 olleesta Sauli Korpimon koko sivun artikkelista HÄPEÄLLINEN RETKI HÄMEESEEN. Vaikka kyseisessä artikkelissa on käytetty mielikuvitusta, se jättää auki ajatuksen miksi ei, koska ajasta ei löydy dokumentteja. (Esiselvitysraportti sivut 36-37) Ruotsin historiallisia ja viikinkiaikaisia matkailukohteita Ruotsi oli viikinkiajan keskus. Ruotsissa on myös käytetty historiaa matkailukohteissa useissa kohteissa. Tukholman historiallisessa museossa on maailman suurin kokoelma viikinkiajan esineitä. Joten Ruotsi oli tärkeä kohde esiselvityksen kannalta. Ruotsissa tutustuttiin seuraaviin kohteisiin: - Historiska Museet teemanäyttely Vikingar - Tukholman keskiajan museo - Gamla Uppsala Historisk Centrum hauta-alue ja museo - Årsunda Vikinga muséet pysyvä viikinkiaikanäyttely - Årsunda Vikingagården viikinkiaikakylä - Björkön saari; Birkan viikinkikaupunki - Gotlanti, keskiaikaviikko Suomen esihistoriamatkailukohteita Esiselvitysprojektin puitteissa 4 oli myös tarkoitus kartoittaa merkittävät Suomen esihisto riamatkailukohteet. Kaikissa paikoissa ei ollut mahdollista käydä etäisyyden takia. Kaikkien merkittävien historiamatkailukohteiden kanssa on oltu yhteydessä. Osan kanssa eri messuilla ja muissa historiatapahtumissa. Kaikkien kanssa on keskusteltu yhteistyöstä. Eri kohteet sijaitsevat niin etäällä toisistaan, että tunnetta kilpailusta samoista asiakkaista ei ole syntynyt. Keskusteluissa on tullut myös esiin ajatus historiamatkailuverkoston perustaminen. Suomessa on tutustuttu seuraaviin kohteisiin: - Eura, opastuskeskus Naurava lohikäärme ja Mansikin viikinkiaikainen kylä - Saarijärven Kivikautinen kylä - Hattulan rautakautinen talo - Kierikki, kivikauden keskus, keskustelut eri tilaisuuksissa ja kotisivut - Kuralan Kylämäki, kotisivut - Rosalan Viikinkikylä, tutustumiskäynti - Loiva Maa Project, keskustelut ja kotisivut - Ahvenanmaan kivikautinen kylä, keskustelut ja kotisivut - Raision Mulli, kotisivut - Sommelon rautakautinen kauppapaikka, keskustelut ja kotisivut - Untamalan opastuskeskus, keskustelut ja esitteet Rakennekuva Miestentalo Eri kohteista saatujen rakennetietojen perusteella on kehittynyt näkemys siitä millainen Sysmän Viikinkiaikainen kylä pitäisi olla. Ensimmäiseksi tarvitaan ns. miestentalo; suuri rakennus jossa on mahdollista järjestää erilaisia tilaisuuksia isommille ryhmille. Miestentalon pitäisi näyttää sellaiselta, että se saa myös satunnaisen ohikulkijan painamaan jarrua. Rakenneratkaisuissa on päädytty savipunosseinään ja järviruokokattoon. Rakennepiirustukset on laatinut Tero Kiviniemi, hän on tehnyt myös kustannusarvion rakentamiskustannuksista. (Esiselvitysraportti sivut 82-83) Kylän rakennuspaikka Ensimmäinen suunniteltu rakennuspaikka sijaitsi Suopellontien varressa muinaismuistoalueen vieressä. Arkeologian harrastaja arkkitehti Jouko Takala laati paikalle asemakuvan ja ajatuksen rakennusten sijoittelusta. (Esiselvitysraportti sivut 84) Hän maalasi myös värikuvan kylästä joka on raportin kansikuvana. Kävi kuitenkin ilmi, että suunniteltu alue kuului Naturan lintujen suojelu alueeseen. Se olisi rajoittanut rantojen käsittelyä ja muutakin toimintaa. Myös suunnitellun alueen rannan ohi virtasivat Sysmän jätevesipuhdistamon vedet. Eli jouduimme etsimään uutta paikkaa. Vaihtoehtoisia rakennuspaikkoja esitettiin kunnahallitukselle kolme kappaletta. Kokouksen jälkeen kunnahallitus oosoitti rakennuspaikaksi omistamaansa maa-aluetta Suopellontien varressa. Alue sijaitsee molemmin puolin tietä ja rajoittuu rantaan. Osoitetun rakennuspaikan lähellä on useita muinaismuistoja ja kokonsa puolesta se antaa hyvät mahdollisuudet rakentamiseen. Linkkejä Hakiessani tietoa internetistä
löytyi paljon sivuja joissa oli paljon tietoa viikinkiajasta. Mielenkiintoisimmat linkit on listattu linkit sivulle. (Esiselvitysraportti sivut 86) Esiselvityksen ja aikana ja jo ennen sitä olen hankkinut itselleni historiaa ja erityisesti rauta-aikaa koskevia kirjoja. Lista kirjoista jotka ovat olleet mu- kana tiedon hankinnassa on listattu kirjallisuutta sivulle. (Esiselvitysraportti sivut 87) Esiteltyjen paikkojen lisäksi aihetta tutkiessa kertyi paljon kirjallista aineistoa faktatiedoista viikinkiajan elämästä, sekä aihetta koskevaa kirjallisuutta. Internetistä löytyi paljon tietoa. Kaikissa paikoissa ei ollut mahdollisuutta, eikä välttämätöntäkään käydä, mutta www-sivuilta löytyivät olennaiset tiedot paikkojen toiminnasta. Yhteenveto esiselvityksen päätelmistä havainnoista historiamatkailukohteissa Esiselvityksen aikana on käynyt selväksi, että viikinkiaikaiselle kylälle matkailukohteena on tilaus. Historiamatkailu on kehittyvä ala ja historia tuntuu kiinnostavan yhä enemmän nykyisen hektisen elämänmenon keskellä. Halutaan pysähtyä ja tuntea juuria. Sinänsä historian ympärille voidaan rakentaa monenlaisia aktiviteettejä ja ohjelmapaketteja pienistä lapsista eläkeläisiin. Matkailukohteen sijainti Ensimmäinen asia joka tulee mieleen kohteista ovat huono saavutettavuus ja opasteet. Osa paikoista on kaukana asutuskeskuksista hankalien yhteyksien päässä. Se rajoittaa ainakin satunnaisen matkailijan osumista kohteeseen. Monessa paikassa sekä Ruotsissa että Suomessa opasteet olivat kehnoja, vaikka paikka oli tiedossa sen löytäminen vaati aika paljon ponnisteluja. Jos halutaan kohteeseen isompia kävijämääriä eikä vain ryhmiä sijainti tulee olla keskeisellä paikalla mikä myös tukee erilaisten tapahtumien järjestämistä. Opasteiden tulee olla näkyviä ja alkaa jo isojen teiden varsilta. Matkailukohteen näkyvyys ja tunnus Hyvin aikaisessa vaiheessa kannattaa hankkia matkailukohteelle logo/tunnus. Kun tunnusta käytetään kaikissa yhteyksissä, näin se tulee tutuksi. Tunnus kannattaa valita niin, että sitä voidaan käyttää mahdollisimman monessa muodossa; koruina, muina esineinä ja isoina opasteina ja tunnuskilpinä. Rakentaminen ja tekniikka Keskusteluissa ja myös omissa havainnoissa tuli ilmi vaikeus yhdistää autenttisuus ja matkailu. On eri asia rakentaa matkailukohde ja mahdollisimman oikeaoppinen ennallistaminen. Kohteissa joissa oli pyritty suureen autenttisuuteen kohteen toimivuus matkailussa kärsi selvästi. Jos rakennetaan sen perusteella mitä pelkästään kaivauksissa on löydetty ja varsinkin tehtyjen johtopäätösten perusteella rakennukset eivät ole aina käytännössä toimivia. Arkeologian ammattilaisilla ei välttämättä ole aina kokemusta käytännön rakentamisesta ja kaivetuista rakenteista voi jonkun yksityiskohdan merkitys jäädä huomaamatta. Myös aika on tehnyt tehtävänsä ja kaikkia yksityiskohtia ei ole säilynyt. On kuitenkin uskottava että kukin aikakausi on löytänyt parhaat ratkaisut, eikä rautakauden taloissa ole asuttu vesilätäköissä ja savussa. Toinen selkeä ristiriita mahdollisimman autenttisessa rakentamisessa on rakenteiden lahoaminen. Suoraan maata vasten olevat rakenteet lahoavat muutamassa vuodessa ja rakennukset tulevat käyttökelvottomiksi matkailukäyttöön. Taloudellisen matkailukohteen rakennuksen käyttöikä ei voi olla maata vasten olevan puun lahoamisaika. Mutta näkyvissä ei voi olla myöskään vääriä rakenteita ja materiaaleja. Tämän ristiriidan ratkaisu on oleellinen toimivan historiamatkailukohteen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Suunnitellulla rakennustekniikalla; järviruokokatto ja savipunosseinät, materiaalit ovat halpoja, suurelta osalta jopa ilmai- 5
sia. Talkootyöllä voi olla rakentamisessa suuri osuus. Rakentamista johtamaan tarvitaan kuitenkin ammattitaitoinen ja historiarakentamista tunteva henkilö. Tärkeä osuus rakennusprojektissa on myös sponsoroinnilla. Sponsorointi voisi olla myös työsuorituksia kuten maansiirtotöitä. Myös materiaalilahjoitukset voivat olla merkittävä apu kustannusten hallinnassa. Matkailukohteen toiminnot Kaikissa kohteissa joissa toiminta ja ohjelmapalvelut tuntuivat toimivan oli ratkaisu pääpiirteissään samanlainen. Kohteessa oli roolihenkilöitä joilla oli ammatti, tehtävä ja jopa luonne. Toteutustapa vaihteli osa oli palkallisina ja osassa ohjelmat hoidettiin yrityksen avulla jonka roolihahmoja esittävät henkilöt olivat perustaneet. Toimivan kylän sisällä pitää olla erilaisia käsityöammattien harjoittajia kuten seppä, kutoja ja muita käsityöläisiä. Oleellisena kyläyhteisöön kuuluvat myös eläimet. Eli kylässä pitää olla myös kotieläinpiha. Eläimet hoitavat myös miljöön ulkonäköä, sekä toimivat hyvänä houkuttimena lapsille. Kylässä pitää olla aktiivista tekemistä kävijöille sekä lapsille että aikuisille. Kotieläinpihan suhteen yhteistyötä voitaisiin tehdä 4H:n ja maatalousyrittäjien kanssa. Alueella pitää kasvaa myös oikeita historiallisia kasveja. Asiantuntemusta löytyy läheltä esim. koulutuskeskus Palmeniasta. 6 Matkamuistot Kun käydään vierailulla matkailukohteissa ihmisillä on halu ostaa jotakin muistoksi, eli matkamuistoja tarvitaan. On kuitenkin tärkeää, että myytävät tavarat ja esineet ovat oikeanlaisia, ei siis rihkamaa. Matkamuistoja tarvitaan monenhintaisia, myös arvokkaita lahjaesineitä. Myyntiesineissä on hyvä mahdollisuus saada paikallisille käsityöläisille markkinoita. On esineitä jotka kannattaa ostaa, kaikkea ei kannata tehdä itse. Oppaat Sesonkiaikana tarvitaan kielitaitoisia ja historiaa tuntevia oppaita. Kouluissa voitaisiin pitää talven aikana historiakursseja jolla pätevöitettäisiin oppilaita toimimaan oppaina. Kansalaisopistossa voitaisiin järjestää kurssimuotoista koulutusta roolihenkilöille eri tapahtumia varten. Sisältö Koska kiinnostava historia on tarinoita ja roolihahmoille tarvitaan elämä voitaisiin esim. Kirjakylän puitteissa järjestää historiakursseja joilla luotaisiin taustat ihmisille ja tapahtumille. Materiaalit Hankkeessa tarvitaan myös isot määrät vaatteita, työkaluja, aseita esiintyjille ja vieraille. Tarvitaan useampi eri kurssi eri tekstiili- puu- nahka- ja metallitöissä. Kurssit ja kaivaukset Sysmässä on huomattava määrä alueita joissa pitäisi suorittaa kaivauksia. Täällä voitaisiin kesäisin järjestää kursseja joissa arkeologian opiskelijat voisivat osallistua kaivauksiin ja saada niistä opintoviikkoja. Lisäksi kaivauksiin voisivat osallistua arkeologian harrastajia. Näyttelyt Sysmästä on paljon olemassa löytöjä, eli näyttelymateriaalia on olemassa jo runsaasti. Koska museotilat ovat kalliita rakentaa, näyttelytiloja ei kannata rakentaa Viikinkiaikaiseen kylään vaan käyttää olemassa olevia tiloja. Esimerkiksi Teatteritalosta voitaisiin hakea sopivia tiloja näyttelyitä varten. Varsinkin hyvin pienistä esineistä saadaan näyttävämpiä valmistamalla kuvatauluja joissa esineet ovat huomattavasti suurennettuina; yksityiskohdat näkyvät paljon paremmin ja esittelytiloilla ei ole samoja vaatimuksia kuin jos esillä olisi aitoja löytöjä. Tällaisia kuvatauluja voidaan käyttää myös jos halutaan tehdä Viikinkiaikaiseen kylään näyttelyitä. Myös joistakin esineistä kuten esimerkiksi miekoista kannattaa tehdä replikoita joista saadaan käsitys miltä esineet ovat näyttäneet uusina. Yhteistyö Todellä tärkeä sija on yhteistyöllä jo esiselvitysvaiheessa mukana olleiden eri historiaalan ammittilaisten ja aktiivisten harrastajien kanssa. Yhteistyötä tarvitaan muiden historiamatkailukohteiden kanssa. Yhteistyö voi olla eri tapahtumien ja näyttelyiden järjestämistä yhdessä. Myös yhteismarkkinointi on tarpeellista.
7