Niina Parviainen SUOMALAISNUORTEN LUKEMISEN JA VERKON KÄYTÖN MONIPUOLISUUS Tutkiusinventaari Muistiot 2012:7
Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2012:7 ISBN 978-952-13-5346-8 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Pria Oy/Tio Päivärinta/PSWFolders Oy www.oph.fi/julkaisut
SISÄLTÖ 1 Johdanto...7 2 Lukeinen lepiharrastuksena...8 3 Painettujen tekstien lukeinen...9 4 Verkkolukeinen ja -viestintä...12 5 Yhteenvetoa...16 5.1 Lehdet ja sarjakuvat peittoavat kirjat... 16 5.2 Chattailevilla suoalaisnuorilla jää tiedonhaku väheälle... 16 Lähteet...18
Esipuhe Lukutaito ja lukeinen uodostavat perustan kaikelle oppiiselle. Käsillä olevassa uistiossa tarkastellaan PISA-tulosten pohjalta suoalaisnuorten lukutottuuksia ja verkon käyttöä eräisiin Suoen kannalta ielenkiintoisiin aihin verrattuna. Muistion aihepiiri on erityisen ajankohtainen, koska perusopetuksen opetussuunnitelien perusteita ollaan parhaillaan uudistaassa. Muistio vahvistaa näin osaltaan tietoperustaa lukutaidon ja äidinkielen opetuksen kehittäisessä. Analyysissä on hyödynnetty kaikille avointa PISA 2009-tietokantaa. Saantyyppisiä tietoja on saatavilla yös uilta vuosilta. Toivon, että uistio kannustaa tutkijoita hyödyntäään jatkossa entistä eneän tätä arvokasta tietolähdettä oissa tutkiushankkeissaan. Muistion on laatinut kasvatustieteiden kandidaatti Niina Parviainen hänen ollessaan suorittaassa valtionhallinnon harjoittelujaksoaan Opetushallituksessa kesällä 2012. Kiitän Niinaa hyvin tehdystä ja ansiokkaasta työstä. Helsingissä 7.11.2012 Petri Pohjonen Ylijohtaja Opetushallitus 5
6
1 Johdanto Tässä koosteessa tarkastellaan vuoden 2009 PISA -tutkiustuloksia koskien suoalaisnuorten lukeisen sekä verkon käytön onipuolisuutta suhteessa OECD-aiden keskiarvoon sekä joukkoon erikseen valittuja aita, joita ovat Kiina (Shanghai), Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ruotsi,, i, Saksa ja Kanada. Aineistona on käytetty PISA-tietokantaa (Database PISA 2009). PISA-arviointiin liitetyssä kyselyssä on selvitetty painettujen tekstien lukeisen onipuolisuutta kysyällä nuorilta aikakauslehtien, sarjakuvien, kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden ja sanoalehtien lukuaktiivisuutta. Suoalaisnuorten vahvuutena on ollut jo vuoden 2000 arvioinnista lähtien kyseisten aineistojen onipuolinen lukeinen uihin aihin verrattuna. Suoalaisnuoret lukevat kaikkein onipuolisiin lukutaidon arviointiin osallistuneista 26 OECD-aasta. (Sulkunen y. 2010, 55.) Monessa aassa, yös Suoessa, on kuitenkin lukeisen onipuolisuutta kuvaava indeksi laskenut tilastollisesti erkitsevästi. Tään raportin tarkastelun kohteena olevista aista lukeisen onipuolisuus on laskenut erkitsevästi Suoen lisäksi ssa, issa ja Kanadassa. (Sulkunen 2012, 27.) Kaunokirjallisuutta ja tietokirjoja lukuun ottaatta nuoret lukevat kaikkia painettuja tekstejä väheän verrattuna vuoteen 2000. Todennäköistä on, että painettujen tekstien lukeisen tilalle on tullut uun uassa verkkolukeinen ja -viestintä. Kokonaisuudessaan suoalaisnuorten verkkotekstien käyttöaktiivisuus on OECD-aiden keskitasoa. (Sulkunen 2012, 27.) Kaikki arviointiin osallistuneet suoalaisnuoret olivat käyttäneet tietokonetta ja lähes jokaisella oppilaalla oli tietokone ja internetyhteys käytettävissä kotona sekä koulussa. Koulussa tietokonetta ei käytetä kuitenkaan yhtä aktiivisesti kuin kotona. Suoessa koululaiset hakevat osaan aista verrattuna harvoin tietoa internetistä liittyen kotitehtäviin ja vielä harvepi keskustelee koulukavereidensa kanssa läksyistä sähköpostitse. Sen sijaan tietokoneen käyttö kotona huvitarkoituksiin on Suoessa yleisepää. (Leino & Nissinen 2012, 66 68.) Ensiäiseksi tässä koosteessa tarkastellaan lukeista lepiharrastuksena. Sitten katsotaan, iten suoalaisnuoret haluavat lukea oasta halustaan erilaisia painettuja tekstejä. Kolas tarkastelun kohteena oleva kysyysosio liittyy verkon käyttöön ja sen erilaisten käyttötapojen aktiivisuuteen. Kuvioiden tekstit ja luokitukset ovat PISA-tietokannan ukaisesti englanniksi. Kirjain tarkoittaa puuttuvaa tai epävalidia vastaustietoa. 7
2 Lukeinen lepiharrastuksena PISA-kyselyssä nuorilta tiedusteltiin heidän lukuharrastuksistaan. Yhdessä kysyysosioista nuoria pyydettiin vastaaaan, itä ieltä he ovat erilaisista lukeista koskevista väittäistä. Kysyysosion kysyyksissä tiedusteltiin esierkiksi nuoren ilahtuisesta hänen saadessaan kirjan lahjaksi, kirjastossa tai kirjakaupassa asioiisen iellyttävyydestä ja iten vaikeaa kirjan lukeinen loppuun asti on. Tässä koosteessa tarkastellaan ainoastaan yhtä kysyysosion väittäää, lukeista lepiharrastuksena, sen ollessa uita kysyyksiä laajepi ja kattaessa osittain yös kysyysosion uut väittäät. Q24 b) Reading is one of y favourite hobbies 3,32 26,73 53,71 16,18 0,06 29,17 39,71 20,82 9,38 0,92 United Kingdo 29,29 43,16 20,2 6,77 0,57 33,88 19,09 41,78 38,2 19,83 31,25 7,09 7,8 0,99 0,08 Strongly disagree Disagree Gerany 30,22 39,23 25,18 27,74 35,68 27,22 23,91 19,07 25,1 17,99 13 13,19 0,14 1,47 0,86 Agree Strongly agree 29,65 36,91 23,35 9,3 0,8 29,63 35,45 23,34 10,16 1,43 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuvio 1. Lukeinen on yksi lepiharrastuksistani. Suoalaisnuorista 33,5 prosenttia iloittaa lukeisen olevan yksi heidän lepiharrastuksistaan. Suoi noudattelee tässä pitkälti OECD-aiden keskiarvoa. Lukeisen lepiharrastuksekseen iloittavia oli Suoeen verrattuna prosentuaalisesti eneän Kanadassa, issa ja ssa sekä Shanghaissa. Huoattavan eron uihin tarkasteltaviin aihin tekee Shanghai, jossa lukeisen lepiharrastuksekseen iloitti 69,9 prosenttia vastanneista nuorista. 8
3 Painettujen tekstien lukeinen Seuraavassa on esitelty erilaisten painettujen tekstien lukuaktiivisuutta. Kyseessä on aineistojen lukeinen oasta tahdosta (How often do you read these aterials because you want to?). Q25 a) Magazines 7,03 11,94 26,44 34,12 20,39 0,08 10,28 18,06 24,41 29,37 16,95 0,92 United Kingdo 6,08 13,72 20,38 33,36 26,03 0,43 Gerany 10,97 10,59 26,77 11,61 8,52 7,25 15,18 19,92 29,76 15,25 22,44 32,2 21,97 30,33 33,66 25,52 15,57 5,51 34,1 20,89 0,81 0,43 0,19 0,57 Never or alost never A few ties a year About once a onth Several ties a onth Several ties a week 11,22 15,9 24,41 31,29 16,47 0,71 8,66 12,81 20,06 31,84 25,93 0,7 5,83 8,33 20,55 37,06 27,15 1,09 Kuvio 2. Lehtien lukeinen. OECD-aiden keskiarvoon verrattuna suoalaiset nuoret lukevat ahkerasti aikakauslehtiä. Noin 27 prosenttia suoalaisnuorista lukee aikakauslehtiä oasta tahdostaan useita kertoja viikossa. Vertailuaista suoalaisnuoria aktiivisein aikakauslehtiä luetaan issa, jossa 34 prosenttia vastanneista iloittaa lukevansa aikakauslehtiä useaan kerran viikossa. Eniten OECD-aiden keskiarvosta poikkeaa, jossa 26,8 prosenttia oppilaista ei lue lainkaan aikakauslehtiä. Suoessa vastaava luku on 5,8 prosenttia eli lainkaan aikakauslehtiä lukeattoia oppilaita on suhteessa vertailuaihin vähiten. Q25 b) Coic books United Kingdo Gerany 29,84 61,83 62,99 31,17 17 24,72 9,85 6,68 11,04 23,17 59,44 46,13 39,86 6,58 14,07 18,83 21,04 26,57 17,49 19,58 16,91 12,54 0,08 18,46 8,1 5,91 4,31 1,39 19,91 8,33 4,96 2,74 1,08 19,08 13,29 8,97 0,92 22,99 17,31 0,49 49,03 0,23 19,06 9,15 6,72 4,49 1,13 24,89 13,8 9,01 5,26 0,91 22,69 14,33 12,55 9,62 0,95 28,72 30,85 0,96 Never or alost never A few ties a year About once a onth Several ties a onth Several ties a week Kuvio 3. Sarjakuvien lukeinen. 9
OECD-aiden keskiarvoon verrattuna suoalaisnuoret lukevat paljon sarjakuvia. Suoalaisnuorista 30,9 prosenttia lukee sarjakuvia useita kertoja viikossa, ikä on huoattavasti eneän verrattuna OECD-aiden keskiarvoon (9,6 %). Eniten sarjakuvia luetaan kuitenkin issa, jossa lähes puolet (49 %) nuorista lukee sarjakuvia näin aktiivisesti. Osassa vertailuaista luetaan hyvin vähän sarjakuvia. Nuoria, jotka eivät lue sarjakuvia lainkaan, on eniten Isossa-Britanniassa (63 %), Yhdysvalloissa (61,9 %) ja Saksassa (59,4 %). Suoessa sarjakuvia lukeattoien nuorten osuus on kaikista pienin (6,6 %). Q25 c) Fiction (novels, narratives, stories) 8,08 16,6 19,06 28,94 27,1 0,23 17,41 24,79 20,41 20,89 15,25 1,25 United Kingdo 22,91 26,35 18,56 16,88 14,38 0,92 Gerany 22,8 8,94 21,84 16,2 20,88 28,53 13,99 23,05 25,5 22,31 20,6 21,47 20,4 18,62 16,1 17,12 28,58 21,35 16,07 21,44 15,02 17,82 20,49 16,26 20,16 0,94 0,51 0,49 1,56 0,96 Never or alost never A few ties a year About once a onth Several ties a onth Several ties a week 23,62 25,47 19,59 17,46 12,84 1,02 21,96 33,13 18,01 13,69 12,17 1,04 Kuvio 4. Kaunokirjallisuuden lukeinen. Kaunokirjallisuuden lukuaktiivisuudessa suoalaisnuoret jäävät hiean alle OECDaiden keskiarvon. Myös tässä vertailussa ukana olevien aiden joukossa Suoi jää häntäsijoille. Kaunokirjallisuutta luetaan kaikista aktiivisiin Shanghaissa, jossa 27 prosenttia oppilaista lukee roaaneja, kertouksia tai tarinoita useita kertoja viikossa. Suoessa näin usein kaunokirjallisuutta lukevia on yli puolet väheän (12,2 %). Shanghaissa ja ssa on vähiten nuoria, jotka eivät lue lainkaan kaunokirjallisuutta. Suoalaisoppilaista noin 22 prosenttia ei lue kaunokirjallisuutta oasta tahdostaan. Osuus on lähellä OECD-aiden keskiarvoa sekä Ruotsin ja Ison-Britannian vastaavia lukuja. Q25 d) Non-fiction books 21,66 29,17 21,79 17,56 9,65 0,17 25,1 32,06 21,13 14,49 5,76 1,46 United Kingdo Gerany 28,87 49,63 20,38 49,01 36,59 26,58 32,85 30,81 27,11 27,1 31,28 28,63 20,15 25,56 22,02 27,41 17,95 21,47 19,01 13,78 5,53 0,87 13,33 7 2,76 1,72 20,51 9,31 0,68 12,17 7,55 3,54 0,33 11,66 5,24 1,46 13,64 6,13 0,91 12,91 5,56 1,04 Never or alost never A few ties a year About once a onth Several ties a onth Several ties a week 23,47 34,7 25,5 12,02 3,33 0,97 Kuvio 5. Tietokirjallisuuden lukeinen. 10
Suoalaisnuorista 3,3 prosenttia lukee tietokirjallisuutta useita kertoja viikossa ja 12 prosenttia useita kertoja kuukaudessa. Tää on väheän kuin OECD-aissa keskiäärin. Toisaalta Suoessa on kuitenkin noin 10 prosenttiyksikköä OECD:n keskiarvoa väheän niitä oppilaita, jotka eivät lainkaan lue tietokirjallisuutta oasta halustaan. Ahkeriin tietokirjallisuutta luetaan ssa ja Shanghaissa, joissa aktiivisipien lukijoiden osuus on lähes kolinkertainen Suoeen verrattuna. Näiden vertailuaiden kesken poikkeuksellisia ovat yös Ruotsi ja i, joissa oleissa lähes 50 prosenttia vastanneista oppilaista ei lue tietokirjallisuutta ollenkaan ja aktiivisipien lukijoidenkin osuudet ovat uita aita pieneät. Q25 c) Newspapers 6,69 8,35 13,82 25,01 46,03 0,1 25,49 19,57 17,33 20,6 16,09 0,91 United Kingdo Gerany 10,6 12,49 15,47 26,12 6,8 7,87 13,54 26,4 19,45 18,84 16,43 21,71 9,19 11,47 19,72 15,18 16,55 12,69 9,86 12,83 16,39 11,01 13,73 24,84 18,69 23,83 20,71 25,18 34,63 44,61 24,15 37,77 36,33 22,38 38,02 0,69 0,79 0,42 0,15 0,96 0,8 0,71 Never or alost never A few ties a year About once a onth Several ties a onth Several ties a week 2,88 6,88 14,62 28,48 46,27 0,88 Kuvio 6. Sanoalehtien lukeinen. Suoessa nuoret lukevat OECD:n keskiarvoihin verrattuna paljon sanoalehtiä. Sanoalehtiä lukee useita kertoja viikossa 46,3 prosenttia suoalaisnuorista. Osuus on vertailuaiden suurin, tosin vain pienellä erotuksella Ruotsiin ja Shanghaihin. Vain 2,9 prosenttia suoalaisnuorista ei lue lainkaan sanoalehtiä, luku on erittäin pieni verrattuna uihin aihin. Esierkiksi Yhdysvalloissa 25,5 prosenttia ja issa 21,7 prosenttia nuorista ei lue lainkaan sanoalehtiä oasta tahdostaan. Yhdysvallat eroavatkin eniten Suoesta ja uista vertailuaista alhaisella sanoalehtien lukuaktiivisuudella, sillä aktiivisipien lukijoiden osuus on noin kolasosa verrattuna Suoeen. Kokonaisuudessaan Suoen nuorten sanoalehden lukeistottuukset ovat lähellä Ruotsin ja Shanghain nuorten sanoalehtien lukeisaktiivisuutta. 11
4 Verkkolukeinen ja -viestintä Oppilailta tiedusteltiin verkon käytön onipuolisuutta kysyällä, iten aktiivisesti he käyttävät verkossa toiiisen eri ahdollisuuksia. Q25 a) Reading eails 2,61 37,6 36,08 18,85 4,75 0,12 2,61 17,02 22,64 33,68 23,3 0,75 United Kingdo 0,89 5,78 18,39 41,29 33,06 0,6 Gerany 0,47 14,49 25,26 5,45 39,47 2,26,85 2,66 10,15 0,84 13,48 20,1 44,76 26,7 77,87 39,56 14,35 22,09 5,86 25,13 0,67 0,42 0,27 0,89 Don t know what it is Never or alost never Several ties a onth Several ties a week Several ties a day 0,79 9,79 18,5 39,97 30,22 0,74 1,78 14,23 19,98 37,6 25,55 0,86 0,22 8,73 26,69 50,51 12,99 0,86 Kuvio 7. Sähköpostin lukeinen. Suoalaisnuoret käyttävät sähköpostia OECD-aiden keskiarvoa väheän. Useita kertoja päivässä sähköpostia käyttäviä Suoessa on 13 prosenttia ja keskiäärin OECDaissa 25,6 prosenttia. Aktiivisipien sähköpostin lukijoiden osuus jää Suoen lisäksi huoattavan pieneksi yös Ruotsissa. Vähiten sähköpostia käytetään Shanghaissa ja ssa, joissa oleissa lähes 40 prosenttia nuorista ei käytä lainkaan sähköpostia. Poikkeuksellisen paljon sähköpostia käytetään issa, jossa 77,9 prosenttia nuorista käyttää sähköpostia useita kertoja päivässä. Vaikka Suoessa aktiivisipien sähköpostin käyttäjien osuus varsin pieni, yli 50 prosenttia suoalaisnuorista lukee sähköpostia kuitenkin useaan kerran viikossa. Q26 b) Chat on line (eg. MSN ) 0,92 13,55 22,68 35,35 27,44 0,06 1,15 19,17 14,84 27,78 36,14 0,93 United Kingdo 0,587,18 8,63 31,63 51,31 0,67 0,326,33 8,54 1,94 28,52 13,67 Gerany 0,63 8,79 7,8 31,72 11,93 62,43 26,76 28,04 52,32 29,15 7,94 6,52 55,22 8,98 0,77 0,43 0,47 0,8 Don t know what it is Never or alost never Several ties a onth Several ties a week Several ties a day 0,83 10,77 11,21 28,92 47,54 0,73 1,79 14,62 10,05 25,98 46,66 0,9 0,28 8,9 9,87 31,98 48,04 0,93 Kuvio 8. Chattaileinen. 12
Suoalaisnuoret chattailevat internetissä hiean OECD-aiden keskiarvoa eneän. Noin 48 prosenttia nuorista chattailee useaan kerran päivässä, ikä on lähellä Kanadan, Saksan, Ison-Britannian ja Ruotsin lukeia. Vähiten näistä vertailuaista chattaillaan issa, jossa vain noin 9 prosenttia nuorista chattailee useaan kerran päivässä. ilaisnuorista 13,7 prosenttia iloittaa, etteivät he tiedä, itä chattailu on. Luku on elko suuri verrattuna esierkiksi Suoen 0,3 prosenttiin. Chattailu on Suoeen ja OECD-aiden keskiarvoon verrattuna huoattavasti vähäisepää yös ssa ja Shanghai-Kiinassa. Q26 c) Reading online news 1,26 31,31 29,59 25,27 12,38 0,19 2,68 34,23 26,67 22,34 12,94 1,15 United Kingdo 1,92 26,83 26,93 28,01 15,19 1,12 Gerany 1,08 34,45 2,5112,83 15,83 5,01 33,46 2,37 18,98 16,12 3,4 36,42 27,39 39,38 16,88 29,23 25,63 24,21 11,86 28,82 24,12 20,12 31,92 20,98 12,44 1,01 0,63 0,41 1,38 1,13 Don t know what it is Never or alost never Several ties a onth Several ties a week Several ties a day 2,43 29,24 21,98 26,04 19,09 1,23 1,65 36,99 25,82 23,92 10,74 0,88 Kuvio 9. Verkkouutisten lukeinen. OECD-aiden keskiarvoon verrattuna suoalaisnuoret eivät lue yhtä aktiivisesti verkkouutisia. Aktiivisipien verkkouutisten lukijoiden osuus (10,7 %) on Suoessa elkein puolet pienepi kuin OECD-aissa keskiäärin (19,1 %). Näiden kaikkien vertailuaiden kesken aktiivisipien lukijoiden osuus on Suoessa pienin. Erot eivät tosin ole kovin suuria Ruotsiin, Yhdysvaltoihin tai Shanghaihin. Saksassa ja ssa luetaan huoattavasti uita aita ahkerain verkkouutisia. Esierkiksi Saksassa useita kertoja päivässä verkkouutisia lukevien oppilaiden osuus on noin kole kertaa suurepi kuin Suoessa. Q26 d) Using an online dictionary or encyclopaedia (eg. Wikipedia ) 1,79 29,4 29,61 28,37 10,71 0,12 2,84 26,19 35,31 24,87 9,71 1,08 United Kingdo 2,4 21,53 35,7 29,53 9,99 0,86 Gerany 1,43 5,72 6,59 3,05 2,5 16,88 23,97 34,13 17,68 21,47 41,85 35,15 26,42 37,8 39,68 30,58 26,35 21,82 30,76 25,43 8,43 8,33 10,66 9,7 9,92 0,83 0,48 0,37 1 0,99 Don t know what it is Never or alost never Several ties a onth Several ties a week Several ties a day 2,94 21,25 36,22 28,15 10,42 1,02 0,7 12,86 46,59 31,14 7,9 0,81 Kuvio 10. Sanakirjojen tai tietosanakirjojen lukeinen verkossa. 13
OECD-aiden keskiarvoon ja uihin aihin verrattuna suoalaisnuorissa on vähiten niitä, jotka eivät ollenkaan käytä verkossa sanakirjoja tai tietosanakirjoja. Toisaalta Suoessa on yös pienin osuus niitä, jotka käyttävät sanakirjoja tai tietosanakirjoja useita kertoja päivässä. Suurin ero on in kanssa, jossa noin 34 prosenttia ei käytä kyseisiä tietolähteitä. Kokonaisuudessaan suoalaisnuoret näyttävät käyttävän paljon internetin sana- ja tietosanakirjoja uihin aihin verrattuna, jos otetaan huoioon viikoittain tai kuukausittain niitä käyttävät. Q26 e) Searching online inforation to learn about a particular topic 1,59 18,44 47,19 25,82 6,82 0,14 1,7214,21 36,76 30,76 15,45 1,11 United Kingdo Gerany 1,349,53 0,61 9,04 3,15 9,22 3,82 18,93 1,177,46 1,64 11,75 34,52 39,39 28,09 30,8 38,84 38,19 39,68 36,7 39,94 27,79 37,37 32,88 14,22 13,48 19,18 18,05 13,98 14,64 0,72 0,78 0,43 0,62 1,19 0,9 Don t know what it is Never or alost never Several ties a onth Several ties a week Several ties a day 1,46 10,68 36,05 34,66 16,15 1,01 0,84 20,05 48,42 23,33 6,44 0,93 Kuvio 11. Tiedon hakeinen internetistä tietyn asian oppiiseksi. Suoalaisnuoret ovat OECD-aiden keskiarvoa passiivisepia hakeaan tietoa internetistä oppiakseen jonkin tietyn asian. Tässä vertailuryhässä Suoi ja Shanghai sijoittuvat vähiten aktiivisiksi tiedonhaun suhteen, ja aat uistuttavat uutenkin vastausrakenteeltaan toisiaan. Aktiivisiin internetistä tietoa jonkin tietyn asian oppiiseksi hakevat korealaiset ja saksalaiset nuoret. laisnuorista 19,2 prosenttia hakee tietoa verkosta useasti päivässä, ikä on lähes kolinkertainen äärä verrattuna Suoen 6,5 prosenttiin. Myös issa aktiivisin tiedonhakijoiden ryhä (18,1 %) on Suoeen verrattuna suuri. issa on kuitenkin yös paljon nuoria (18,9 %), jotka eivät hae lainkaan tietoa verkosta oppiakseen jonkin asian, utta saoin on Suoessakin (20,1 %). Q26 f) Taking part in online group discussions or forus 3,79 47,91 27,3 14,83 6,04 0,13 11,59 59,78 12,98 8,05 6,4 1,21 United Kingdo Gerany 7,81 5,1 11,94 26,93 9,17 11,83 54,81 58,92 70,66 61,97 58,54 66,66 16,22 12,32 8,09 0,75 16,06 10,85 8,17 0,9 10,9 4,42 1,710,37 3,271,521,24 0,37 12,41 8,59 6,97 0,89 12,91 8,82 6,95 0,95 Don t know what it is Never or alost never Several ties a onth Several ties a week Several ties a day 9,13 55,85 14,6 10,9 8,52 1,01 2,15 50,15 20,91 16,55 9,33 0,91 Kuvio 12. Internetin keskusteluryhiin ja -foorueihin osallistuinen. 14
Suoessa nuoret osallistuvat vertailuaista kaikista aktiivisiin internetin keskusteluryhiin ja -foorueihin. Keskustelu verkossa on suoalaisnuorilla hyvin aktiivista verrattuna yös OECD-aiden keskiarvoon. Suoen lisäksi nuoret keskustelevat internetissä paljon Shanghaissa, ja ero Suoeen on tässä suhteessa elko pieni. Vähiten keskustelufoorueille ja -ryhiin osallistutaan issa, jossa aktiivisipia nettikeskustelijoita on noin 1,2 prosenttia. Suoessa vastaava luku on 9,3 prosenttia. issa lähes 27 prosenttia nuorista ei tiedä, istä internetin keskustelufoorueissa ja -ryhissä on kyse. Myös ssa nuoret osallistuvat huoattavasti uita aita väheän nettikeskusteluihin. Q26 g) Searching for practical inforation online (eg. schedules, events, tips, recipes) 4,11 39,13 35,91 15,71 5,02 0,12 3,14 24,14 35,03 25,86 10,56 1,28 United Kingdo Gerany 2,79 22,77 1,94 21,27 4,23 12,73 9,91 2,22 18,84 3,19 22,63 41,01 38,97 34,59 42,01 42,34 39,13 24,37 8,35 28,32 8,67 34,14 13,95 26,35 14,35 7,12 26,87 8,95 24,54 9,66 0,71 0,83 0,37 0,26 0,78 0,86 Don t know what it is Never or alost never Several ties a onth Several ties a week Several ties a day 3,14 23,84 36,96 24,86 10,3 0,9 1,37 22,32 47,27 22,73 5,47 0,86 Kuvio 13. Käytännöllisen tiedon hakeinen internetistä. Suoalaisnuoret etsivät käytännön tietoa verkosta hiean OECD-aiden keskiarvoa väheän. Suoen kaikista aktiivisipien käytännön tiedonhakijoiden joukko (5,5 %) on lähes puolet pienepi kuin OECD-aissa keskiäärin (10,3 %). Suoalaisnuoria väheän käytännöllistä tietoa verkosta haettiin ainoastaan issa ja Shanghaissa. issa ja Kiinassa on yös huoattavan suuri joukko niitä nuoria, jotka eivät juuri koskaan hae käytännön tietoa verkosta. Suoessa tällä tavoin verkkoa hyödyntäättä olevia nuoria on 22,3 prosenttia, joka on hiean alle OECD-aiden keskiarvon (23,8 %). Aktiivisiin käytännön tietoa verkosta haetaan ssa, jossa aktiivisin tiedonhakijoiden ryhä (14 %) on lähes kolinkertainen Suoeen verrattuna. 15
5 Yhteenvetoa Noin kolasosa suoalaisnuorista pitää lukeista yhtenä lepiharrastuksenaan, joka on OECD-aiden keskitasoa. Vertailuaista erottui selkeiin Shanghai, jossa yli puolet oppilaista iloittaa lukeisen yhdeksi lepiharrastuksistaan. Kuten johdannossa todettiin, suoalaisnuoret lukevat OECD-aista kaikkein onipuolisiin ja verkkotekstien käyttöaktiivisuus on OECD-aiden keskitasoa. Siinä, itä kirjallisuutta luetaan tai ihin verkkoa käytetään, ilenee kuitenkin eroja aiden välillä. 5.1 Lehdet ja sarjakuvat peittoavat kirjat Kaunokirjallisuuden lukuaktiivisuudessa suoalaisnuoret jäävät hiean alle OECDaiden keskiarvon ja tässä vertailussa Suoessa on vähiten todella aktiivisia kaunokirjallisuuden lukijoita. Kaunokirjallisuutta luetaan kaikista eniten Shanghaissa, ja ero uihin aihin on selkeä. Suoi ei poikkea tässä paljoa Ruotsista ja Isosta-Britanniasta. Tietokirjallisuuden lukuaktiivisuudessa Suoi on lähellä OECD-aiden keskiarvoa. Ahkeriin tietokirjallisuutta luetaan ssa ja Shanghaissa, joissa aktiivisipien lukijoiden osuus on lähes kolinkertainen Suoeen verrattuna. Suoalaisnuoret lukevat OECD-aiden keskiarvoon verrattuna paljon sarjakuvia, aikakauslehtiä sekä sanoalehtiä. Suoi eroaa in kanssa OECD-aiden keskiarvosta sekä uista vertailuaista hyvin aktiivisella sarjakuvien lukeisella. Suoessa ahkeripien sarjakuvien lukijoiden osuus on noin kolinkertainen OECD-aiden keskiarvoon verrattuna. Selvästi eniten sarjakuvia luetaan kuitenkin issa. Aikakauslehtien lukeisessa järjestys on saa. Näistä vertailuaista ainoastaan issa luetaan suoalaisia eneän aikakauslehtiä. Sanoalehtiä lukee useita kertoja viikossa elkein puolet suoalaisnuorista, joka on eniten näiden vertailuaiden kesken, tosin vain pienellä erotuksella Ruotsiin ja Shanghaihin. 5.2 Chattailevilla suoalaisnuorilla jää tiedonhaku väheälle OECD-aista suoalaisnuoret käyttävät keskivertoa eneän internetiä chattailuun sekä osallistuvat internetin keskusteluryhiin ja -foorueihin. Suoalaisnuoret eivät kuitenkaan ole kaikkein aktiivisipia chattailijoita. Kaikista ahkeriin näistä vertailuaista chattaillaan Saksassa. issa nuoret taas chattailevat poikkeuksellisen vähän. Internetin keskusteluryhiin ja -foorueihin suoalaisnuoret osallistuvat vertailuaista kaikista aktiivisiin sekä selvästi OECD-aiden keskiarvoa useain. Huoattavan vähäistä keskustelufoorueille ja -ryhiin osallistuinen oli issa sekä ssa. Sähköpostin käyttö jää kuitenkin suoalaisnuorilla OECD-aiden keskiarvoa vähäiseäksi. Aktiivisipien sähköpostin lukijoiden osuus jää Suoen lisäksi huoattavan pieneksi yös Ruotsissa. Vähiten sähköpostia käytetään Shanghai-Kiinassa ja ssa, joissa eneistö nuorista ei käytä lainkaan sähköpostia. Poikkeuksellisen paljon sähköpostia käytetään issa. Jos suoalaisnuoret hyödyntävät internetin antaia ahdollisuuksia keskustella ja chattailla OECD-aita keskiäärin eneän, niin tiedonhakuaktiivisuus verkossa jää OECD-aiden keskiarvoa alhaiseaksi. Tässä vertailuryhässä Suoi ja Shanghai- Kiina sijoittuvat vähiten aktiivisiksi tiedonhaun suhteen, kun kysyttiin, iten usein nuoret hakevat tietoa tietystä aiheesta. Aktiivisiin tietoa internetistä hakevat kore- 16
alaiset ja saksalaiset nuoret. Myös käytännön tietoa verkosta etsittiin Suoessa hiean OECD-aiden keskiarvoa väheän. Näistä vertailuaista Suoea väheän käytännöllistä tietoa verkosta haettiin ainoastaan issa ja Shanghai-Kiinassa. Aktiivisiin käytännön tietoa verkosta haetaan ssa, jossa aktiivisin tiedonhakijoiden ryhä on lähes kolinkertainen Suoeen verrattuna. OECD-aiden keskiarvoon ja uihin aihin verrattuna suoalaisnuorissa on yös vähiten heitä, jotka käyttävät internetin sana- ja tietosanakirjoja useasti päivässä ja toisaalta vähiten heitä, jotka eivät lainkaan käytä kyseisiä tietolähteitä. Kokonaisuudessaan suoalaisnuoret näyttävät käyttävän paljon internetin sana- ja tietosanakirjoja uihin aihin verrattuna, jos otetaan huoioon yös viikoittain tai kuukausittain niitä käyttävät. Verkkouutisten lukeisaktiivisuus on Suoessa atalapi kuin keskiäärin OECDaissa. Vertailuaiden kesken aktiivisipien lukijoiden osuus on Suoessa pienin. Erot eivät tosin ole kovin suuria Ruotsiin, Yhdysvaltoihin tai Shanghai-Kiinaan. Saksassa ja ssa taas luetaan huoattavasti uita aita ahkerain verkkouutisia. 17
Lähteet Leino, K. & Nissinen, K. 2012. Verkkolukutaito ja tietokoneen käyttö PISA 2009 -tutkiuksessa. Teoksessa Sulkunen, S. & Välijärvi, J. (toi.) PISA09. Kestääkö osaaisen pohja? Opetus- ja kulttuuriinisteriön julkaisuja 2012:12. Opetus- ja kulttuuriinisteriö: Helsinki. 62 76. Sulkunen, S. 2012. Suoalaisnuorten lukutaidon ja lukuharrastuksen uuttuinen vuodesta 2000. Teoksessa Sulkunen, S. & Välijärvi, J. (toi.) PISA09. Kestääkö osaaisen pohja? Opetusja kulttuuriinisteriön julkaisuja 2012:12. Opetus- ja kulttuuriinisteriö: Helsinki. 12 33. Sulkunen, S., Välijärvi, J., Arffan, I., Harju-Luukkainen, H., Kupari, P., Nissinen, K., Puhakka E. & Reinikainen, P. 2010. PISA09. Ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriinisteriön julkaisuja 2010: 21. Opetus- ja kulttuuriinisteriö: Helsinki. 18
Verkkojulkaisu ISBN 978-952-13-5346-8 ISSN 1798-890X Selvitystyössä käydään läpi, iten vankilaopetusta Suoessa toteutetaan vuonna 2011. Millaista koulutusta järjestetään, iten koulutusten toteutukset vaihtelevat eri vankiloissa ja eri rikosseuraausalueilla sekä iten koulutusyhteistyö vankiloiden ja oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten kesken on toteutunut. Tään selvityksen erityispiirteinä voidaan pitää sitä, että kysyyksiin vastasivat sekä koulutuksen järjestäjät, vankeinhoidon edustajat että itse vangit. Osin heille suunnattiin yös saoja kysyyksiä, jolloin saatiin saaan kysyykseen vastaukset eri äänillä. Opetushallitus www.oph.fi/julkaisut 19