Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen tmk



Samankaltaiset tiedostot
Ikääntymistutkimuksen yhteiseurooppalaiset hankkeet ja aloitteet

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

Sulautettu tietotekniikka Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Tutkimusohjelmat: Mitä Akatemia toivoo tutkimusohjelmilta? Arja Kallio SUOMEN AKATEMIA

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa?

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

895 M ,26%*

Muutama teema. Heikki Mannila

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta -tutkimusohjelman valmistelu. Mari Walls Valmisteluryhmän pj.

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN KORVAAVUUDET JA TULEVIEN OPINTOJEN SUUNNITTELU

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu

766 M ,83%*

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun


SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Mitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi. H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

ETIIKKASEMINAARI Rahoitushauissa huomioitavaa

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

Ajankohtaista Elintarvikkeet, maatalous, kalatalous ja bioteknologia (KBBE) - ohjelmasta

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen

Suomi. NordForsk strategia

Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

H2020-vaikutteet 7.puiteohjelman ensi syksyn hauissa

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

CIMO Osallisuus-työpaja

Hyvinvointi uhattuna!

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Terveys ja hyvinvointi

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Tekesin tutkimushaut 2012

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

SUOMEN VESIOHJELMA VESISEMINAARI KARI KINNUNEN SUOMEN VESIOHJELMAN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ. Kari Kinnunen/Suomen vesiohjelma

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Alueidenkäytön. suunnittelun ja. elinkeinopolitiikan. yhteistyö. Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori Oulun yliopisto

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa

Akatemian rahoitusinstrumentit

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Vanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Projektien rahoitus.

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

MUISTIO Johdanto

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Urban Agenda älykkäille kaupungeille

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Jukka Ruusunen

Biotalous-strategian julkistus Bryssel. Sari Tasa Hankepäällikkö (BCK) TEM/ Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Science with Arctic attitude

Kestävän rakentamisen innovaatioiden julkiset hankinnat. SCI-verkosto ( Isa-Maria Bergman Motiva Oy

Ask & Apply -kiertue 2013

Indoor Environment

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Tampere /SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

INFORMAATIOALAT JA TYÖN TULEVAISUUS

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Transkriptio:

Konsensuskokous 2012 "Kohti parempaa vanhuutta" Vanhuusikää koskevan tutkimuksen tulevaisuus Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen tmk

Ikääntymiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi tarvitaan pikaisesti uusinta tutkimustietoa. Yksilön ja väestön ikääntyminen on nimetty suureksi koko ihmiskuntaa koskevaksi haasteeksi. Ihmiskunnan suuret haasteet tulevat linjaamaan tutkimusrahoittajien pitkän tähtäimen strategioita ja suunnittelua. Vanhuusikää koskevan tutkimuksen tieteellinen ja yhteiskunnallinen painoarvo tulee lisääntymään lähivuosikymmeninä.

Euroopan Unionin tiededirektoraatti julkisti vuonna 2009 ihmiskunnan suuret haasteet: Ikääntyminen Terveyden hoito Kestävä hyvinvointi kaikille Ilmastonmuutos Energian saatavuus Veden riittävyys

Suomen Akatemian hallitus linjasi tutkimuspoliittisia toimia vaativat haasteet vuonna 2011 Suomella on kansainvälisesti merkittävää tutkimuksellista osaamista ja mahdollisuuksia Väestön ja yksilön ikääntyminen Terve arki kaikille Oppiminen ja osaaminen mediayhteiskunnassa Kulttuurien vuoropuhelu Pohjoinen ilmasto ja ympäristö Kestävä energia

Ihmiskunnan suuret haasteet Eurooppalainen yhteistyö -Joint Programming Initiatives, JPI -European Research Area in Aging Research, ERA-AGE -Future Leaders of Aging Research Horizon 2020 puiteohjelma Uudet tutkimusohjelmat

Joint Programming Initiatives, JPI Eurooppalaisten tutkimusrahoittajaorganisaatioiden yhteistyön kehittäminen ja yhteisten tutkimusohjelmien suunnittelu. Yhteisellä ohjelmasuunnittelulla tarkoitetaan uudenlaista toimintatapaa, jossa valmistellaan ja toteutetaan yhdessä laajoja tutkimuskokonaisuuksia. Saavat rahoituksensa ensisijaisesti kansallisista lähteistä ja toimintaan sitoutuvilta organisaatioilta. Tavoitteena on edistää aikaisempaa laajemmin yhteisten haasteiden ymmärtämistä ja ratkaisemista yhteiseurooppalaisen strategian ja korkeatasoisen tutkimuksen avulla.

JPI More years, better lives the potentials and challenges of demographic change http://www.jp-demographic.eu/

Teemat: Terveys ja toimintakyky Hyvinvointi ja sosiaaliset rakenteet Työ ja tuottavuus Oppiminen Asuminen ja ympäristö http://www.jp-demographic.eu/

Muista JPI aloitteista vanhenemisen tutkimuksen kannalta relevantteja ovat: -Neurodegenerative disease -A healthy diet for a healthy life -Urban Europe global challenge, local solutions -The microbial challenge an emerging threat to human health

European Research Area in Aging Research, ERA-AGE EU:n 7. puiteohjelman rahoittama The Joint Call for Research Applications in Aging Active and Healthy Aging Across the Life Course

Eurooppalaisen tutkimusalueen tärkein tutkimus- ja kehitystoimintaa ohjaava ja rahoittava väline vuosina 2014-2020. Kokoaa EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen yhden ohjelman alle. Sisältää kolme keskeistä osittain toisiinsa nivoutuvaa tavoitetta : -korkealaatuinen tutkimus (excellent research), -kilpailukykyinen teollisuus (competitive industry) -parempi yhteiskunta (better society). Elämänkulkuun ja ikääntymiseen liittyvä teema Longer and healthier lives. http://ec.europa.eu/research/horizon2020/index_en.cfm?pg=h2020,

Tutkimusohjelmat Suomen Akatemian tutkimusohjelmat ovat esimerkkejä merkittävistä tutkimushankkeiden kokonaisuuksista, joilla pyritään edistämään tieteiden välistä yhteistyötä tietyllä suunnatulla aihealueella. Suoraan ikääntymisen haasteisiin suunnattu monitieteinen Ikääntymisen tutkimusohjelma ITU toteutettiin 2000-luvun alussa. ITU ohjelmasta rahoitettiin yhteensä 21 eri tutkimusprojektia. työ- ja toimintakyky asuin- ja toimintaympäristöt vanhuuspolitiikka ja palvelut teknologia talous

vanhenemisen tutkimuksen tulevaisuutta ja suuntaa hahmottava vanhenemisen tutkimuksen tiekartta Painopistealueet: -Healthy aging for more years in life -Maintaining and regaining mental capacity -Inclusion and participation in the community and in the labour market -Guaranteeing the quality and sustainability of social protection systems -Aging well at home and in community environments -Unequal ageing and age-related inequalities -Biogerontology; from mechanisms to interventions (http://futurage.group.shef.ac.uk/)

Laadukas tutkijakoulutus ja tutkijan uran edistäminen Useissa suomalaisissa yliopistoissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa koulutetaan osaavia tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita vanhenemiseen liittyvistä tutkimuskysymyksistä.

Suomen Akatemia edistää tutkijoiden pätevöitymistä Tutkijatohtorit: FLARE 2 Fellow; 9, joista 1 on suomalainen FLARE 2 Associate Fellows; 6 suomalaista tutkijatohtoria, jotka saavat rahoituksensa Suomen Akatemian tutkijatohtorirahoituksesta. Suomessa on siis kasvamassa ikääntymisen tutkimukseen suuntautunut tutkijasukupolvi, joka pärjää hyvin kaikkien alojen avoimessa kilpailussa Akatemian yleisessä tutkijatohtorihaussa.

Vanhuusikää koskevan tutkimuksen tulevaisuus on valoisa. Vanhuusikää koskevan tutkimuksen tieteellinen ja yhteiskunnallinen painoarvo tulee lisääntymään lähivuosikymmeninä. Lisää entisestään tutkimuksen tarvetta!

Kansainväliset ja yhteiseurooppalaiset operaatiot ovat välttämättömiä. Mutta, vanhuusikää koskevien kansallisten haasteiden ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi uuden ikääntymisen monitieteisen tutkimusohjelman käynnistäminen lähivuosina olisi tarpeellista Erityisesti vanhenemisen tutkimukseen keskittyvää tutkijakoulua ei Suomessa tällä hetkellä ole. Vanhenemisen tutkimuksen monitieteisen luonteen vuoksi hyvin verkostoituneelle tutkijakoululle olisi kiistaton tarve.

Kiitos