Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa ETLAn julkaistua hallitusohjelmavaikuttamiseen liittyviä kantojaan (taustalla myös Jorma Ollilan puhe EK:n syyskokouksessa). Keskustelussa käsitteestä yritystuki ja toisaalta käsitteen alle kuuluvista tuista ja niiden määrästä oli (ja on edelleen) erilaisia näkemyksiä. Keskustelu suuntautui alkuvuodesta 2011 pohtimaan mitä ovat suurille yrityksille myönnettävät yritystuet ja miten niitä voisi leikata. TEM asetti tammikuussa työryhmän asiaa arvioimaan laihat tulokset Vaalien alla kaikki puolueet esittivät leikkauskohteiksi yritystukia esittäen yritystukien todelliseen määrään suhteutettuna epärealistisia lukuja (tuet, lainat ja takaukset menivät sekaisin) Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa esitetään yritystukia leikattavaksi hallituskaudella 110 Meuroa Suurimmat leikkaukset kohdistuvat v. 2012 budjettiesityksessä Tekesin rahoitukseen (-50 Meuroa, josta tosin osa kohdistuu leikkauksena myös muuhun Tekes rahoitukseen) 2

Yhteenveto yritystuesta v.2010 Tukimuoto Yrityksen kehittämisavustus Kuljetustuki Starttiraha Tekesin t&k rahoitus yrityksille (suorat tuet + lainojen tukiosuus) Kansainvälistymisavustus (2009) Finprolle myönnettävä tuki Energiatuki Finnveran luottotappiokorvaus ja korkotuki Telakoiden innovaatiotuki MMM:n mikroyritystuki LVM:n tuki kauppa-aluksille Energiaverotuki energiaintensiivisille teollisuudelle ja kasvihuoneyrittäjille Yhteensä TEM-tuki 3 Milj. euroa 136 6 38 230 20 21 53 39 5 50 78 222 898 548 Josta suurille yrityksille 3,8 - - 75 1,4 2 8 1,3 4-61 (150) 307 96

Yritystukien perustelut Markkinapuutteen paikkaamisesta on kyse silloin, kun yksityistä rahoitusta ei ole saatavilla rahoitusmarkkinoilta. Markkinapuutteen paikkaaminen voi olla myös riskinjakoa, jolloin rahoitus tapahtuu yhdessä yksityisen rahoittajan kanssa. (esimerkkinä Finnvera) Positiivista ulkoisvaikutuksista on kyse silloin kun tuen kohteena oleva toiminta hyödyttää välillisesti myös muita kuin tuensaajaa. Välillisinä hyötyjinä voivat olla muut yritykset, tutkimusyksiköt (korkeakoulut, tutkimuslaitokset) ja laajemmin koko yhteiskunta. (esimerkkinä Tekes) Yritystukia voidaan perustella myös tasapuolisten kilpailuedellytysten luomisella, esimerkiksi tilanteessa, jossa ulkomaisella kilpailijalla on kilpailuetu kotivaltiossaan saamansa tuen johdosta. (vienninrahoitus, telakkatuet) 4

Muutama tieto Tekesin toiminnasta Vuonna 2010 Tekes myönsi 633 M 1896 projektiin Avustukset 186 M Lainat 155 M Tutkimusrahoitus 193 M SHOK rahoitus 99 M Tekesin rahoituksesta 60% pk-yrityksille (70% alle 500 hengen yrityksille) Tekesin tuki suurille yrityksille kanavoituu yliopistoille ja tutkimuslaitoksille sekä pk-yrityksille Rahoituksesta 52% palvelutoimialoille 39% energia- ja ympäristötavoitteisiin 39% ICT tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen 14% hyvinvointi- ja terveysteemaan 42% ei-tekniseen kehittämiseen 5

Muutama huomio Tekesin toiminnasta Tekesin rahoitus on aktiivista rahoitusta Kriteerien avulla edistetään: verkottumista, kansainvälistymistä, yhteistyötä tutkimusyksiköiden kanssa Tekes opastaa/neuvoo projektien sisällössä, toteuttamisessa, partnerien etsinnässä, muiden julkisten palvelun tarjonnasta Yliopisto/tutkimuslaitoshankkeissa edistää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa Toiminnassa on kehitettävää prosessien, oman osaamisen, kriteerien yms. osalta (Tekesin ulkopuolinen arvio v.2012) EI pidä asettaa vastakkain suoria t&k&i-kannusteita ja t&k&i-verokannusteita EI pidä asettaa vastakkain t&k&i-kannusteita ja käyttöpääoman tarvetta EI pidä asettaa vastakkain t&k&i-kannusteita ja kansainvälistymisen edistämistä 6

Yritystuet ajatuksia ja muutama kommentti Toteutetaan perusteellinen selvitys tukien vaikuttavuudesta (kuten hallitusohjelmaan on kirjattu) Tarkastelun kohteena tulee olla kaikki (myös alueellisesti jaettavat) tuet On tarkasteltava ei vain jaettavia euromääriä vaan niiden jakamista varten luodun koneiston kokoa, tehokkuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja osaamista Yritystukien pääpainon tulee olla elinkeinoelämää uudistavissa ja kilpailukykyä kehittävissä tuissa (kasvu ja kansainvälistyminen) Pääpainon on oltava tuissa, joissa on osoitettavissa oleva ulkoisvaikutus On muistettava, että tuki voi olla muutakin kuin rahaa neuvontaa, opastusta, verkottamista jne. T&k-verokannuste on esimerkki uudenlaisesta yritystuesta, jolla kannustettaisiin osaamisen hyödyntämistä On unohdettava kategorinen jako pk-yrityksiin ja suuriin yrityksiin 7