Tekstiilin ja muodin tavaravienti ja -tuonti Vaatteet, jalkineet & tekstiilit yhteensä
Tekstiilin ja muodin tavaravienti ja tuonti / sisältö Tavaravienti vs. vientiliikevaihto..3 Tekstiilin ja muodin tavaraviennin tuoteryhmät...4 Keskeiset havainnot: Tekstiilin ja muodin tavaravienti- ja tuonti...5 Tekstiilin ja muodin vienti ja tuonti 1987-2018....6 Vientimaat Tekstiilin ja muodin suurimmat vientimaat 2018...8 Mihin maihin tekstiilin ja muodin vienti on kasvanut euromääräisesti eniten 2010- luvulla?...9 Vienti Ruotsiin ja Venäjälle 1987-2018...10 Suurimmat tekstiilin ja muodin vientimaat 1987 ja 2018...11 Koonti: Tärkeimmät vientimaat 2018 tekstiilin ja muodin tavaraviennin eri tuotteissa.....12 Koonti: Tärkeimmät vientimaat 2018 tekstiilin ja muodin tavaraviennin eri tuotteissa %.......13 Tuontimaat, alkuperämaa Tekstiilin ja muodin suurimmat tuontimaat 2018...15 Mistä maista tuonti kasvanut euromääräisesti eniten 2010- luvulla?.......16 Suurimmat tekstiilin ja muodin tuontimaat 1987 ja 2018......17 Koonti: Tärkeimmät vientimaat 2018 tekstiilin ja muodin tavaratuonnin eri tuotteissa.....18 Koonti: Tärkeimmät vientimaat 2018 tekstiilin ja muodin tavaratuonin eri tuotteissa %.........19 Tuotteet Tekstiilin ja muodin vienti 2018 tuoteryhmittäin...21 Eri tuotteiden viennin kehitys 1996-2018.. 22 Tekstiilin ja muodin tuonti 2018 tuoteryhmittäin......23 Eri tuotteiden tuonnin kehitys 1996-2018...24 Tietoa tavaraviennin ja -tuonnin tilastoista......25 2
Alan vientiliikevaihtoa ja ulkomaankauppaa tilastoidaan monella tavalla Suomalainen tekstiilialan yritys valmistaa kuitukangasta Satakunnassa ja vie sitä Suomen rajan yli Ruotsiin. Kuitukangas sisältyy Tullin tavaravientiin ja tekstiilialan vientiliikevaihtoon. Suomalainen vähittäiskaupan yritys valmistuttaa housuja Kiinassa. Yritys tuo housuja myyntiin Suomeen ja ne kirjautuvat Tullin tavaratuontiin. Lisäksi yritys vie housuja Suomesta jälleenmyyntiin Venäjälle, jolloin ne kirjautuvat Tullin tavaravientiin. Vähittäiskaupan alalla ei tilastoida vientiliikevaihtoa, joten tuotteet näkyvät vain tavaraviennissä. Suomalainen vaatealan yritys valmistuttaa takkeja Virossa. Yritys tuo takkeja myyntiin Suomeen. Takit sisältyvät Tullin tavaratuontiin. Suomalainen vaateyritys vie Virossa valmistuttamiaan mekkoja myyntiin Ruotsiin. Mekot eivät missään vaiheessa mene Suomen rajan yli, minkä vuoksi ne eivät sisälly Tullin tavaraviennin tilastoon, vaikka ne ovat yrityksen vientiä. Sen sijaan ne näkyvät vaatealan vientiliikevaihdossa. Suomalaisyritys valmistuttaa paitoja Virossa. Yrityksen logistiikka-keskus on Suomessa, ja se tuo valmiit paidat Virosta Suomeen. Paidat kirjautuvat Tullin tavaratuontiin. Seuraavaksi yritys vie samat paidat myyntiin Norjaan. Tässä vaiheessa paidat kirjautuvat Tullin tavaravientiin. Lisäksi ne näkyvät vaatealan vientiliikevaihdossa. SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI FINNISH TEXTILE & FASHION 20.5.2019 3
Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät on jaettu viennin ja tuonnin tilastoissa viiteen ryhmään VAATTEET Miesten, naisten ja lasten vaatteet Urheiluvaatteet Alusvaatteet Asusteet SISUSTUSTEKSTIILIT JA MUUT TEKSTIILIT Matot Verhot, vuodevaatteet, pyyhkeet, keittiötekstiilit Siivoustekstiilit Säkit, teltat, purjeet, pressut TEKNISET TEKSTIILIT Kuitukangas Viirat ja huovat teolliseen käyttöön Hihnat ja köydet LANGAT, KANKAAT, NEULOKSET, KUIDUT JA TEKSTIILIJÄTTEET Langat Neulokset Puuvillakankaat Tekokuitukankaat (pl. nauhat ja erikoiskankaat) Muut kudotut kankaat Tylli, pitsit, koruompelukset, nauhat yms. Lumput ja tekstiilitavaroiden jätteet Tekstiilikuidut JALKINEET Nahka- tekonahka ja tekstiilijalkineet Urheilujalkineet Kumikengät Jalkinetarvikkeet Tässä osiossa käsitellään TEKSTIILIN JA MUODIN vientiä ja tuontia. Tekstiili- ja muotialan viennistä ja tuonnista eri tuoteryhmittäin löydät osioista Vaatteiden vienti ja tuonti, Jalkineiden vienti ja tuonti sekä Tekstiilien vienti ja tuonti. 4
Tekstiilin ja muodin tavaraviennin vientimarkkinat ovat monipuolistuneet ja vienti hajaantuu entistä useampiin maihin Suomen tekstiilin ja muodin tavaraviennin arvo oli vuonna 2018 yhteensä 700 Vienti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,4 %. Suurimmat vientimaat ovat Ruotsi, Saksa ja Venäjä. 2010-luvulla vienti on kasvanut eniten Ruotsiin. Muita kasvavia markkinoita ovat muun muassa Norja, Saksa, Iso-Britannia Merkittävimmät vientituotteet Suomelle ovat vaatteet ja tekniset tekstiilit Venäjä on ollut pitkään tekstiilin ja muodin tärkeä vientimaa, mutta Venäjän markkina on ollut merkittävissä vaikeuksissa viime vuosina. Vienti Venäjälle on laskenut vuodesta 2013 lähes 100 miljoonalla eurolla. Romahduksen taustalla on muun muassa suomalaiset vähittäiskaupan toimijoiden toimintojen vähentäminen Venäjällä. Tekstiilin ja muodin vienti on aiempaan verrattuna hajaantunut useampiin eri maihin. Kun esimerkiksi Venäjän vienti on pudonnut rajusti, niin ala on löytänyt muita kasvavia vientimarkkinoita esimerkiksi Euroopasta ja Aasiasta. Tekstiili- ja vaatetuonnin arvo Suomeen oli vuonna 2018 yhteensä 2,4 mrd. Tekstiilien ja vaatteiden tuonti kasvoi viime vuonna 2,1 %. Suurimmat tuontimaat ovat Kiina, Bangladesh ja Saksa. Alan tuotanto globaalisti on kasvanut 2010-luvulla eniten Aasian maissa kuten Bangladeshissa, Vietnamissa ja Intiassa. Samalla tuonti näistä maista Suomeen on kasvanut nopeasti. Merkittävimmät tuontituotteet ovat vaatteet ja jalkineet Huom! EU-maiden välisessä kaupassa alkuperämaa ei välttämättä pidä paikkaansa: mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi juuri Saksa ja Ruotsi näyttävät tilastoissa todellisuutta suuremmilta tuontimailta, vaikka se on usein tuotteiden lähetysmaa, ei alkuperämaa. 5
Tekstiilin ja muodin vienti ja tuonti 1987-2018 Vuonna 2018 tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden tuonti Suomeen kasvoi 2,1 % ja vienti Suomesta 1,4 %. 2 640 2 480 2 420 2 470 2 480 2 400 2 450 2 450 2 370 2 050 2 120 2 090 2 160 2 140 2 160 2 140 2 190 2 290 2 300 2 250 2 290 2 150 1 990 1 960 1 950 1 900 1 810 1 830 1 630 1 610 1 600 1 640 1 540 1 300 1 090 980 730 750 800 880 850 870 960 960 900 920 930 930 860 850 820 850 900 850 620 670 740 730 730 710 650 650 690 700 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot, arvot tilastovuoden hinnoin. 6
Vientimaat 7
Tekstiilin ja muodin suurimmat vientimaat 2018, vienti yhteensä 700 1. Ruotsi 2. Saksa 3. Venäjä 4. Viro 5. Alankomaat 6. Norja 7. Ranska 8. Iso-Britannia 9. USA 10. Puola Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 32 25 25 23 23 20 60 59 81 vienti 154 196 Poimintoja: Mitä mihinkin maahan viedään? Ruotsi Vaatteet 65 Jalkineet 59 Sisustustekstiilit & muut 13 Saksa Vaatteet 45 Tekniset tekstiilit 24 Venäjä Vaatteet 30 Jalkineet 15 Viro Vaatteet 30 Langat, kankaat, neulokset jne 11 milj. Alankomaat Vaatteet 23 8
Mihin maihin tekstiilin ja muodin vienti on kasvanut euromääräisesti eniten 2010-luvulla? Vuodesta 2010 tekstiilin ja muodin vienti on kasvanut 85 miljoonalla eurolla. Viennin kasvu Ruotsiin on omaa luokkaansa. Maa & vienti 2018 Ruotsi 154 84 70 Tärkeät vientituotteet maittain vaihtelevat: Alankomaat 32 Norja 25 25 21 7 3 Iso-Britanniaan, Puolaan, Kiinaan ja Intiaan viedään pääosin teknisiä tekstiilejä. Ranska 25 Iso-Britannia 23 Puola 20 18 14 15 7 9 5 Ruotsiin, Norjaan, Ranskaan, Japaniin ja Hongkongiin taas pääosa viennistä on vaatteita. Liettua 13 8 5 Japani 9 6 4 Hongkong 3,5 3 Vietnam 3,2 3 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot Vienti 2010 Muutos Liettuaan viedään materiaaleja, kuten neuloksia ja kankaita. Suomalaisilla tekstiili- ja muotialan yrityksillä on tuotantoa maassa. 9
Vienti Ruotsiin ja Venäjälle 1987-2018 264 Naapurimaat Ruotsi ja Venäjä ovat olleet viime vuosikymmeninä vuorotellen tekstiilin ja muodin suurimmat vientimaat (poikkeuksena 2001-2004, jolloin eniten vientiä Viroon). Vienti Ruotsiin kasvanut kovaa vauhtia vuodesta 2009 lähtien, ja Ruotsi ohitti Venäjän suurimpana vientimaana 2015. Venäjän vienti ollut merkittävissä hankaluuksissa 2010-luvulla. Tullin tilastoissa näkyvät myös kaupan alan haasteet Venäjällä: suomalaisia vähittäiskaupan toimijoita on vetäytynyt Venäjältä, ja tämä näkyy myös tavaraviennin tilastoissa. 216 210 200 184 171 147 146 135 141 117 127 114 93 93 100 101 102 87 75 63 63 63 61 54 58 59 43 39 41 79 66 71 7275 64 171 176 178 151 152 154 160 154 139 134 139 119 109 114 107 96 96 97 99 105 96 102 84 84 70 69 70 60 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot Ruotsi Venäjä 10
Suurimmat tekstiilin ja muodin vientimaat 1987 ja 2018 Tekstiilin ja muodin suurimmat vientimaat 1987, viennin arvo 850 Tekstiilin ja muodin suurimmat vientimaat 2018, viennin arvo 700 1. Neuvostoliitto 2. Ruotsi 3. Norja 10% 25% 31% 1. Ruotsi 2. Saksa 3. Venäjä 9% 12% 22% Toisin kuin usein arvellaan, kaikki alan vienti ei mennyt 1980-luvulla Neuvostoliittoon, Myös mm. Ruotsi oli silloin merkittävä vientimaa. 4. Saksa 5. Iso-Britannia 6. Ranska 7. Tanska 8. Italia 9. Alankomaat 3% 3% 2% 2% 6% 6% 4. Viro 5. Alankomaat 6. Norja 7. Ranska 8. Iso-Britannia 9. USA 5% 4% 4% 3% 3% 8% Alan vienti oli kuitenkin keskittyneempää kuin nykyään. Nyt vienti on hajaantuneempaa, ja muiden kuin kymmenen suurimman vientimaan osuus on merkittävästi suurempi kuin vielä 30 vuotta sitten. 10. USA 2% 10. Puola 3% 11% 28% osuus viennistä osuus viennistä Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 11
Koonti: Tärkeimmät vientimaat 2018 tekstiilin ja muodin tavaraviennin eri tuotteissa Tekstiili & muoti yhteensä 700 Vaatteet, 294 Tekstiilit, 286 Jalkineet, 117 1. Ruotsi 154 101 169 20 2. Saksa 81 5. Alankomaat 23 5. Puola 17 5. Saksa 5 3. Venäjä 60 4. Venäjä 30 4. USA 19 4. Viro 9 4. Viro 59 3. Viro 30 3. Viro 20 3. Norja 10 5. Alankomaat 32 2. Saksa 45 2. Ruotsi 30 2. Venäjä 15 311 1. Ruotsi 65 1. Saksa 31 1. Ruotsi 59 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 12
Vaatteiden vienti Suomesta, suurimmat kohdemaat 2018, viennin arvo 294 Alankomaat 8 % Muut yhteensä 34 % Venäjä 10 % Ruotsi 22 % Viro 10 % Saksa 16 % Tekstiilien vienti Suomesta, suurimmat kohdemaat 2018, viennin arvo 286 Muut yhteensä 59 % Saksa 11 % Ruotsi 10 % Viro 7 % USA 7 % Puola 6 % Muut yhteensä 17 % Jalkineiden vienti Suomesta, suurimmat kohdemaat 2018, viennin arvo 117 Saksa 4 % Viro 7 % Norja 9 % Venäjä 12 % Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot Ruotsi 51 % Tekstiili ja muoti yhteensä, suurimmat vientimaat 2018, vienti yhteensä 700 Muut yhteensä 45 % Alankomaat 4 % Ruotsi 22 % Viro 8 % Saksa 11 % Venäjä 9 % 13
Tuontimaat, alkuperämaa 14
Tekstiilin ja muodin tuonnista yli puolet on vaatteita, ja vaatteet ovat tärkeä tuontituote kaikille suurille tuontimaille. Tekstiilin ja muodin suurimmat tuontimaat 2018, tuonti yhteensä 2,45 mrd. Vietnamin tuonnista valtaosa on jalkineita. Saksan tuonnista kolmannes on teknisiä tekstiilejä. 1. Kiina 2. Bangladesh 154 754 Italiasta ja Saksasta tuodaan paljon myös materiaaleja, kuten neuloksia, kankaita ja lankoja. 3. Saksa 4. Ruotsi 5. Vietnam 153 141 116 Intiasta ja Virosta tuodaan vaatteiden lisäksi paljon sisustustekstiilejä. 6. Turkki 7. Intia 8. Italia 109 105 76 Mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi Ruotsi näyttää tilastoissa tekstiili- ja vaatealan suurelta tuontimaalta, vaikka todellisuudessa se on pääosin vain merkittävä lähetysmaa, ei alkuperämaa. 9. Viro 67 10. Portugali 52 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. tuonti 722 15
Tekstiilin ja muodin tuonnin isoimmissa kasvajissa on pääosin Aasian maita. Mistä maista tuonti kasvanut euromääräisesti eniten 2010-luvulla? Maa & tuonti 2018 Kiinan kustannustaso on ollut nousussa, ja tekstiili- ja vaatealan tuotanto on kasvanut muissa Aasian maissa, kuten Bangladeshissa, Vietnamissa ja Kambodzassa. Tämä ilmiö näkyy myös alan tuonnissa Suomeen, ja tuonti näistä maista kasvanut merkittävästi 2010-luvulla. Kiina 754 Bangladesh 154 Vietnam 116 Intia 105 Pakistan 49 Indonesia 46 75 49 85 33 16 30 17 66 21 78 684 70 Aasian isoissa tuotantomaissa tilauksien minimimäärät ovat usein suuria. Merkittävä osa Aasian tuonnista on kaupan toimijoiden tuontia. Tekstiili- ja vaatealan suomalaiset yritykset valmistuttavat tuotteita usein lähialueilla, kuten Baltiassa, Portugalissa ja Turkissa. Kambodza 43 Puola 24 Malesia 19 Myanmar 18 1231 13 10 18 Tuonti 2010 Kasvu 2010-2018 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. 16
Suurimmat tekstiilin ja muodin tuontimaat 1987 ja 2018 Tekstiilin ja muodin suurimmat tuontimaat 1987, yhteensä 1,1 mrd. 1. Italia 2. Saksa 3. Portugali 4. Iso-Britannia 5. Ruotsi 6. Ranska 7. Tanska 8. Etelä-Korea 9. Kiina 10. Itävalta 4% 4% 4% 4% 7% 6% 6% 10% 15% 13% 29% Tekstiilin ja muodin suurimmat tuontimaat 2018, yhteensä 2,45 mrd. 1. Kiina 2. Bangladesh 3. Saksa 4. Ruotsi 5. Vietnam 6. Turkki 7. Intia 8. Italia 9. Viro 10. Portugali 3% 3% 2% 6% 5% 4% 4% 6% 6% 31% 29% Tekstiili- ja muotiala on mullistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Alan tuotanto Aasiassa on kasvanut ja Kiina on noussut merkittävimmäksi globaaliksi toimijaksi. Alan tuonnissa Kiinalla on ylivoimainen asema, joka ei toistaiseksi vielä osoita hiipumisen merkkejä. Tuotanto Aasian maissa kuten Bangladeshissa, Vietnamissa ja Intiassa on kasvussa, ja näkyy myös alan tuonnissa. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 17
Koonti: Tärkeimmät tuontimaat 2017 tekstiilin ja muodin tavaratuonnin eri tuotteissa Tekstiilin ja muoti yhteensä, 2,45 mrd. Vaatteet, 1,4 mrd. Tekstiilit, 648 Jalkineet, 357 1 131 535 352 122 5. Vietnam 116 5. Intia 53 5. Alankomaat 35 5. Intia 16 4. Ruotsi 141 4. Turkki 70 4. Intia 36 4. Indonesia 23 3. Saksa 153 3. Ruotsi 88 3. Turkki 38 3. Ruotsi 29 2. Bangladesh 154 2. Bangladesh 143 2. Kiina 93 2. Vietnam 61 1. Kiina 754 1. Kiina 555 1. Saksa 93 1. Kiina 106 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 18
Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 19
Tuotteet 20
Tekstiilin ja muodin vienti 2018 tuoteryhmittäin, yhteensä 700 Tärkeimmät vientimaat eri tuoteryhmissä: Tuote ja osuus viennistä 2018 Vaatteet 42 % 290 Vaatteet Ruotsi, Saksa, Viro, Venäjä, Alankomaat Tekniset tekstiilit 26 % 180 Tekniset tekstiilit Saksa, USA, Iso-Britannia, Ruotsi, Puola Jalkineet 17 % 120 Jalkineet Ruotsi, Venäjä, Norja Sisustustekstiilit ja muut tekstiilit 8 % Langat, kankaat, neulokset, kuidut ja tekstiilijätteet 7 % 50 60 Sisustustekstiilit & muut Ruotsi, Saksa, Viro Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot Langat, kankaat, neulokset, kuidut, tekstiilijätteet Viro, Venäjä, Liettua 21
Eri tuotteiden viennin kehitys 1996-2018 400 350 300 250 294 Vaatteet Tekniset tekstiilit Erityisesti vaatteiden osuus viennissä on kasvanut 2000-luvulla. Myös jalkineiden vienti on kasvanut samassa tahdissa vaateviennin kanssa. Sisustustekstiilien vienti on yli kaksinkertaistunut 1990-lukuun verrattuna, joskin niiden osuus koko viennistä on edelleen varsin pieni (8 %). 200 150 100 50-178 117 57 52 Jalkineet Sisustustekstiilit ja muut tekstiilit Langat, kankaat, neulokset, kuidut ja tekstiilijätteet Erilaisten materiaalien vienti laski merkittävästi 2008. Syynä oli kuitutehtaan toiminnan päättyminen Suomessa. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot, arvot tilastovuoden hinnoin. 22
Tärkeimmät tuontimaat eri tuoteryhmissä: Vaatteet Kiina, Bangladesh, Ruotsi Tekstiilin ja muodin tuonti 2018 tuoteryhmittäin, yhteensä 2,4 mrd. Tuote ja osuus tuonnista 2018 Jalkineet Kiina, Vietnam, Ruotsi Vaatteet 59 % 1440 Sisustustekstiilit & muut Kiina, Intia, Turkki Langat, kankaat, neulokset, kuidut, tekstiilijätteet Saksa, Kiina, Iso-Britannia Tekniset tekstiilit Saksa, Italia, Ruotsi Jalkineet 15 % Sisustustekstiilit ja muut tekstiilit 11 % Langat, kankaat, neulokset, kuidut ja tekstiilijätteet 8 % Tekniset tekstiilit 7 % 360 270 210 180 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. 23
Viimeisten 20 vuoden aikana vaatteiden ja jalkineiden tuonti on kaksinkertaistunut. Eri tuotteiden tuonnin kehitys 1996-2017 Sisustustekstiilien ja muiden tekstiilien tuonti on lähes kolminkertaistunut 1 800 1 600 Vaatteet Samaan aikaan materiaalien, kuten lankojen, kankaiden ja neulosten tuonti on laskenut kolmanneksen. Alan tuotanto Suomessa on vähentynyt, ja näkyy myös ulkomaankaupan tilastoissa. tuonti 1 400 1 200 1 000 800 1 444 Jalkineet Sisustustekstiilit ja muut tekstiilit 600 400 200-1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. 357 266 207 175 Langat, kankaat, neulokset, kuidut ja tekstiilijätteet Tekniset tekstiilit 24
Tietoa viennin ja tuonnin tilastoista Tekstiilien ja vaatteiden ulkomaankauppatietojen lähteenä on Tullin tilastointi. Tilastot on koottu SITC5-luokitusta käyttäen. Lukuihin on sisällytetty yhteensä 386 eri tuotenimikettä, jotka on jaoteltu vaatteisiin, sisustustekstiileihin, teknisiin tekstiileihin, materiaaleihin, jalkineisiin ja muihin tekstiileihin. Tekstiili- ja vaatealan liiketoimintamallit ovat monipuolistuneet. Tekstiili- ja vaateala on globaali ala, jolle on ominaista pitkät ja moniulotteiset hankintaketjut. Vaatteen raaka-aineena oleva puuvilla on peräisin Turkista, puuvillakangas kudotaan Portugalissa, tuotteen suunnittelu, malliompelu ja leikkaus tehdään Suomessa, minkä jälkeen kappaleet viedään Viroon ommeltavaksi. Sieltä tuote lähtee suoraan jälleenmyyjälle Ruotsiin, tai kiertää Suomessa sijaitsevan logistiikkakeskuksen kautta myyntiin ulkomaille. Tekstiilien ja vaatteiden eri komponentit liikkuvat siis useaan otteeseen maasta toiseen, ja valmis tuote sisältää useissa eri maissa tehtyjä osia ja työvaiheita. Tämä hankaloittaa alan ulkomaankaupan tilastointia. Ulkomaankauppatilastot eivät täysin kata tekstiili- ja vaatealan vientiä. Jos suomalainen tekstiili- ja vaatealan yritys teettää tuotteet ulkomailla, kaikki tuotteet eivät näy Suomen ulkomaankauppatilastoissa. Osa tuotteista lähetetään suoraan valmistajilta eteenpäin. Toisaalta osa ulkomailla teetetyistä tuotteista tuodaan logistiikkakeskuksiin Suomeen ja viedään täältä jälleen ulkomaille, jolloin ne näkyvät sekä tuonti- että vientitilastoissa. Joka tapauksessa tuotteen valmistuttamisesta ja myynnistä tuleva lisäarvo jää Suomeen. Vienti- ja tuontitilastojen tulkinnassa tulee huomioida, että valmistajien ohella vähittäis- ja tukkukauppa ovat merkittäviä toimijoita tekstiilien ja vaatteiden maahantuonnissa ja viennissä. Esimerkiksi Kesko, S-ryhmä ja Stockmann tuovat itse maahan tekstiilejä ja vaatteita ja vievät niitä edelleen esimerkiksi Venäjän ja Baltian markkinoille. Kansainvälisen kaupan tilastointia vääristää puutteet alkuperämaamerkinnöissä. EU-maiden välisessä kaupassa alkuperämaa ei välttämättä pidä paikkaansa: mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi Ruotsi ja Saksa näyttävät tilastoissa tekstiili- ja vaatealan suurilta tuontimailta, vaikka todellisuudessa nämä ovat pääosin vain merkittäviä lähetysmaita, eivät alkuperämaita. Tilastot päivitetään kerran vuodessa. Vuoden 2019 tiedot päivitetään keväällä 2020. 25
Kysyttävää? Ota yhteyttä! Anna-Kaisa Auvinen toimitusjohtaja 050 536 5078 etunimi.sukunimi@stjm.fi Hanne Mikkonen tilastot ja tietopalvelut, jäsenasiat 0440 296 152 etunimi.sukunimi@stjm.fi SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI FINNISH TEXTILE & FASHION Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland www.stjm.fi