Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 1 AIKA 18.2.2019 klo 15:00-17:25 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Härkönen Juha Jäsen Kakkola Risto Puheenjohtaja Kukkonen Päivi Jäsen Munnukka Riitta Jäsen Mäkelä Jani Pöytäkirjan tarkastaja Puolakka Helena Pöytäkirjan tarkastaja Turkia Juha Jäsen Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Muut osallistujat Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Torniainen Ari Muu osallistuja Grönlund Joonas Muu osallistuja Holopainen Hanna Muu osallistuja Arvela Eeva Varajäsen Poissaolevat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Kiljunen Anneli Jäsen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 63 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 64 Pöytäkirjan tarkastus 4 65 Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018-2030 5 66 Vastaus Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen 13 joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi 67 Johanna Thomander- Tiaisen ym. valtuustoaloite 22 hoivapalvelujen kiinteistöjen myynnistä aiheutuvien riskien selvittämiseksi 68 Kevään 2019 eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien/ 29 mahdollisten yhdistelmävaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen 69 Viranhaltijapäätökset 31 70 Tiedoksi merkittävät asiat 32 71 Lappeenrannan kaupunginhallituksen omistajaohjaus Eksoten 33 hallituksen ja valtuuston lappeenrantalaisille edustajille 72 Muutoksenhakuohjeet 35
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 3 63 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 4 64 Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa 18.2.2019 ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsenet Jani Mäkelä ja Helena Puolakka. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 5 65 Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018-2030 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1661/08.01.00.00/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta 190 15.8.2018 Kaupunginhallitus 357 3.9.2018 Kaupunginhallitus 57 11.2.2019 Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 190 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Hirvonen Olli 040 670 1566 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018_2030 Lappeenrannan kaupungin valtuusto on hyväksynyt edellisen joukkoliikennepoliittisen ohjelman vuonna 2013 ja se on tarpeen päivittää muun muassa paikallisliikenteen tulevan kilpailutuksen vuoksi. Elinvoima ja kaupunkikehitys -toimialan kadut ja ympäristö - vastuualue on laatinut yhdessä konsultin kanssa Joukkoliikennepoliittisen ohjelman ajalle 2018 2030 ohjaamaan joukkoliikenteen suunnittelua. Ohjelman laatimisessa on otettu huomioon eri asukasryhmät kehittämistyöpajoissa ja työn laatimista on ohjannut kaupunkikehityslautakunnan jäseniä ohjausryhmässä. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma kattaa koko kaupungin alueen joukkoliikenteen ja laajasti eri toimijoiden näkemyksiä. Työhön on kytketty kiinteästi asiakasnäkökulma ja eri käyttäjätahoja osallistunut uusien ideoiden tuottamiseen. Siinä on määritelty asiakasnäkökulmasta kehityssuunnat ja tavoitteet joukkoliikenteelle, joukkoliikenteen rahoituksen tilanne sekä palvelutaso Lappeenrannan alueelle. Jotta joukkoliikennettä
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 6 Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. pääsee kehittämään tämän ohjelman mukaisesti, on siihen varattavaa rahoitusta nostettava. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018 2030 määrittelee paikallisliikenteen seuraavien sopimuskausien vaatimuksia. Paikallisliikenteen seuraava sopimuskausi alkaa 1.7.2020 ja se on tarkoituksena kilpailuttaa vuoden 2019 alkupuolella. Kaupunkikehityslautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä joukkoliikennepoliittisen ohjelman 2018 2030 ja lähettää sen edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 357 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha 040 501 1561 Rahoitusjohtaja Iskanius Jari 040 631 6231 Talous- ja kehittämispäällikkö Huovila 040 717 9818 Krista etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018_2030 Konsernihallinnon lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta 2018 2030 Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018 2030 on laadittu ohjaamaan joukkoliikenteen suunnittelua. Ohjelmassa on määritelty joukkoliikenteen kehityssuunnat ja tavoitteet.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 7 Esittelijän ehdotus Joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa korostuvat Lappeenranta 2033 strategiankin mukaisesti asiakaslähtöisyys, digitaalisuus ja ympäristöystävällisyys. Joukkoliikennepoliittisen ohjelman yksi keskeisimmistä tavoitteista on nostaa paikallisliikenteen matkustajamäärä vuoteen 2030 mennessä noin 20 % eli noin 2 miljoonaan matkustajaan/vuosi. Vuotuinen matkustajamäärän kasvu tulisi olla n. 1,4 %. Matkustajamäärän kasvu on vahvasti sidoksissa muiden joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumiseen. Palvelutason osalta tavoitteena on parantaa erityisesti runkoyhteytenä toimivaa keskusta-skinnarila yhteysväliä. Muilla alueilla palvelutaso säilyisi lähes nykyisellä, vuonna 2010 määritellyllä, palvelutasolla. Joukkoliikenteen kehittäminen ohjelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaiselle tasolle vaatii merkittävää lisärahoitusta. Esitetty subventiotaso 10 /asukas tarkoittaisi vuositasolla 730 000 euron lisärahoitusta. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialaan kuuluvan kaupunkikehityksen sitovuustason arvioidaan ylittävän vuodelle 2018 asetetun kehyksensä 644 000 eurolla. Yksi merkittävimmistä syistä on juuri joukkoliikenne. Tilastokeskuksen Kuntien palvelutuotannon nettokustannusvertailussa vuodelta 2016 Lappeenrannan yhdyskuntapalveluiden kustannukset/asukas ovat 389 /asukas. Vertailukaupunkien keskiarvo on 377 /asukas. Joukkoliikenteen osalta nettokustannukset ovat 23 /asukas (ka. 29 /asukas). Konsernihallinnon näkökulmasta joukkoliikenteen kehittäminen nähdään merkittävänä strategisena toimenpiteenä, jota tulee edistää muun muassa joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa esitetyin toimenpitein. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma edustaa kuitenkin tavoitetilaa, jota kohti tulee mennä toimialan talousarviokehyksen asettamissa raameissa. Kaupungin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, lähivuosien kehitys huomioiden, ei ole mahdollista lisätä kaupungin nettomenoja.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 8 Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva joukkoliikennepoliittinen ohjelma hyväksytään ohjaamaan joukkoliikenteen kehittämistä. Kaupungin nettolisäysmäärärahoja vaativia toimenpiteitä voidaan toteuttaa kulloinkin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Päätös Asian käsittelyn aikana esittelijä muutti esitystään kuulumaan seuraavasti: Asia jätetään pöydälle ja siitä pyydetään hallintosäännön mukaisten vaikuttamistoimielinten eli nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja asukas- ja alueneuvoston lausunnot 30.9.2018 mennessä ja ohjelmaluonnos asetetaan myös julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan tulee ottaa kantaa lausuntoihin ja nähtävilläoloajan aikana mahdollisesti annettuihin mielipiteisiin, jonka jälkeen asia tuodaan uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Hyväksyttiin muutettu esitys. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 57 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018_2030 2. Asukas- ja alueneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta 2018-2030 3. Vammaisneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta 2018-2030 4. Vanhusneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta 2018-2030 Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan vastine 26.1.2019:
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 9 Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018-2030 on ollut julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan mielipiteiden ja ehdotusten esittämistä varten. Nähtävillä oloaikana siitä annettiin kolme lausuntoa, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto sekä asukas- ja alueneuvosto. Lausunnoissa käydään läpi ohjelman laatimisen yhteydessä olleiden työpajojen materiaalin liittäminen varsinaiseen ohjelmaan, hinnoittelumuutoksia, toimintarajoitteisten huomioimista linja-autoissa ja pysäkeillä. Edellään lausunnoissa on käyty läpi maaseutualueen liittäminen joukkoliikennepoliittiseen ohjelmaan sekä liityntäpysäköinnin rakentamista. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma on laadittu ohjaamaan joukkoliikenteen kehittämistä ja siinä on määritelty strategiset toimenpiteet matkustajien lisäämiseksi. Työn taustaa ja tavoitteita kohdassa on kerrottu, että päivitystyö kattaa koko kaupungin joukkoliikenteen ja laajasti eri toimijoiden näkemyksiä. Työhön on kytketty kiinteästi asiakasnäkökulma ja eri käyttäjätahoja osallistunut uusien ideoiden tuottamiseen. Ohjelma ohjaa jatkossa Lappeenrannan joukkoliikenteen kehittämistä, suunnittelua ja kilpailuttamista vuoden 2020 jälkeen. Ohjelman strategisissa toimenpiteissä on huomioitu pyöräilyn liittäminen liityntäpysäkkien avulla joukkoliikennejärjestelmään sekä pitkän matkan liikenteen huomioiminen kaupungin joukkoliikenteessä. Hinnoittelussa sekä lippu- ja maksujärjestelmässä huomioidaan eri asiakasryhmien tarpeet. Erinomaisen asiakaskokemuksen elementit osiossa on mainittu, että kaikkien käyttäjäryhmien tarpeet huomioidaan joukkoliikenteen kokonaisuudessa. Kalustovaatimuksissa tulee näin ollen huomioida toimintarajoitteisten ja muiden ryhmien tarpeet. Ohjelmassa tehty palvelutasomäärittely kattaa koko kaupungin alueen ja siinä on nostettu korkeimpaan palvelutaso luokkaan keskusta Skinnarila väli, jossa liikkuu eniten ihmisiä. Asukkaita on kuultu kattavasti työn laatimisen yhteydessä ja niistä saatu materiaali on ollut pohjana työn laatimiseen. Kuitenkaan niistä ei ole tehty erillistä materiaalia, jonka voisi liittää joukkoliikennepoliittiseen ohjelmaan. Joukkoliikennepoliittisen ohjelman 2018-2030 tulleisiin lausuntoihin on vastaukset jo ohjelmassa, jonka hyväksymisen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 10 Esittelijän ehdotus jälkeen erilliset tarkemmat päätökset kehitykseen, kilpailutuksiin ja hinnoitteluun tekee tapauskohtaisesti kaupunkikehityslautakunta. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva joukkoliikennepoliittinen ohjelma hyväksytään ohjaamaan joukkoliikenteen kehittämistä. Kaupungin nettolisäysmäärärahoja vaativia toimenpiteitä voidaan toteuttaa kulloinkin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Päätös Asia jätettiin viikoksi pöydälle. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018_2030 2. Asukas- ja alueneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta 2018-2030 3. Vammaisneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta 2018-2030 4. Vanhusneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta 2018-2030 Lappeenrannan nuorisovaltuuston lausunto 13.2.2019: Nuorisovaltuusto haluaa ottaa esille julkisen liikenteen aikataulut ja reitit, muun muassa syrjäisten seutujen alueella (Joutseno, Nuijamaa, Lemi, Savitaipale, Luumäki, Korkea-aho ja Korvenkylä). Nuorisovaltuuston ehdotuksena on, että
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 11 joukkoliikenteelle ja aikatauluille tehdään tarvekartoitus. Nuorisovaltuusto haluaa korostaa kommunikoinnin tärkeyttä eri toimijoiden kesken, esimerkiksi koulujen, erilaisten harrastustoimijoiden ja kauko- ja lähiliikenteen, jotta yhteydet ja yhteysketjut olisivat toimivampia. Näin saataisiin lisää nuoria mm. harrastusten pariin. Busseissa olisi tärkeää kehittää mobiilimaksamista. Mobiilisovellukset olisi hyvä saada tarjoamaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Nettimaksu/Waltti-kortin lataaminen on hyvä saada luotettavaksi. Joutsenon S-marketin yhteyteen toivotaan virallista mopoparkkia, johon voisi katetulle alueelle jättää kulkuvälineensä (mopot, fillarit) suojaan. Keskusta-yliopisto-väli on nykyisellään hyvä ja toimiva, jos kohta ruuhka-aikana olisi hyvä saada riittävän tilavia busseja reitille. Lisäksi nuorisovaltuusto haluaa ottaa esiin kuskien ammatillisen ajotavan ja asiakaspalvelutaitojen kehittämisen. Ekologisuus on tärkeä osa joukkoliikennettä, mutta nuorisovaltuusto kokee, että yhteydet ja aikataulut ovat ensisijaisia kehittämiskohteita. Toimiva joukkoliikenne auttaa tekemään Lappeenrannasta houkuttelevamman opiskelu- ja asuinkaupungin. Elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan vastine Nuorisovaltuuston lausuntoon 14.2.2019: Nuorisovaltuusto ottaa kantaa lausunnossaan joukkoliikennepoliittiseen ohjelmaan 2018 2030 syrjäisten seutujen joukkoliikenteen kehittämiseen ja tarvekartoituksen tekoon. Edelleen lausunnossa kannatetaan mobiilimaksamisen, liityntäpysäköinnin ja kuljettajien asiakaspalvelun kehittämistä. Joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa on huomioitu eri alueiden palvelutasoluokittelussa matkustajamäärät ja tarpeet. Lisäksi ohjelmassa mainitaan, että mikäli määrärahoissa tulee lisäyksiä, voidaan palvelutasoa parantaa. Joukkoliikenteen suunnitteluun pyritään ottamaan mukaan nuoria, jotta joukkoliikenteestä saadaan jatkossa houkutteleva vaihtoehto liikkumiseen. Lappeenrannan joukkoliikenteessä on jo käytössä mobiililiput ja joukkoliikennepoliittisen ohjelman mukaisesti niiden markkinointia kehitetään. Edelleen liityntäpysäköinnin kehittäminen on ohjelmassa jo mainittu.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 12 Esittelijän ehdotus Nuorisovaltuuston esiin ottamat asiat ovat mukana joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa, joten sitä ei ole tarpeen muuttaa. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva joukkoliikennepoliittinen ohjelma hyväksytään ohjaamaan joukkoliikenteen kehittämistä. Kaupungin nettolisäysmäärärahoja vaativia toimenpiteitä voidaan toteuttaa kulloinkin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että toimialajohtaja Pasi Leimi ja kaupungininsinööri Olli Hirvonen olivat kokouksessa esittelemässä joukkoliikennettä koskevia lista-asioita ja että saapuvilla oli myös rahoitusjohtaja Jari Iskanius. Leimi ja Hirvonen poistuivat kokouksesta klo 15.45, Iskanius klo 16.55. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 13 66 Vastaus Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2049/00.02.10/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta 24 23.1.2019 Kaupunginhallitus 36 28.1.2019 Kaupunginhallitus 56 11.2.2019 Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 24 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen 040 670 1566 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämisestä Vihreiden valtuustoryhmä on tehnyt oheismateriaalina olevan valtuustoaloitteen Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi. Aloitteessa esitetään perusrahoituksen nostamista tasolle, joka kattaa nykyisen palvelutason, strategisen rahoituksen osoittamista joukkoliikenteen kehittämiseen sekä joukkoliikenteen kehitysmahdollisuuksien varmistaminen Greenreality-hengessä strategisena tavoitteena. Lappeenrannan joukkoliikenne jakaantuu paikallisliikenteeseen, lähiliikenteeseen sekä koulukuljetuksiin, joista kaksi viimeisintä on lähes kokonaan lakisääteisiä koulukuljetuksia. Paikallisliikenteessä tehdään kuitenkin vajaa 90 % joukkoliikenteen matkoista Lappeenrannan alueella. Lappeenrannan paikallisliikenteen matkustajamäärä on kasvanut vuoden 2014 alusta alkaen, pois lukien syksyn 2015 vähennys, ja vuonna 2018 matkustajamäärä kasvoi 1,1 % (19 111 matkaa)
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 14 verrattuna vuoteen 2017. Vuonna 2018 kokonaismatkustajamäärä oli 1 687 041 matkaa. Joukkoliikenteen talous on ollut heikko ja se on ylittänyt talousarvion vuosittain noin 600 000 eurolla. Taloutta on pyritty parantamaan paikallisliikenteen hiljaisia vuoroja karsimalla sekä vuoden 2019 alussa voimaan tulevilla hintojen korotuksilla. Lisäksi rahoitusta on siirretty toimialan sisällä joukkoliikenteeseen vuodelle 2019. Lappeenrannan joukkoliikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen on laadittu joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2030, joka on vielä käsittelyssä. Siinä on määritelty joukkoliikenteen kehittämisen suuntaviivat ja tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Keskeisimpänä tavoitteena on paikallisliikenteen matkustajamäärän kasvu kahteen miljoonaan matkaan sekä joukkoliikenteen kehittäminen ja oman brändin luominen sille. Kehittämistoimenpiteinä on ympäristöystävällisemmän kaluston vaatiminen tulevissa kilpailutuksissa sekä asiakasinformaation ja lippujärjestelmien kehittäminen. Valtuustoaloitteessa olevaan joukkoliikenteen määrärahojen nostamiseen on pyydetty konsernihallinnosta taloushallinnon lausunto, joka on alla. Kaupunginhallitus on pyytänyt taloushallinnolta lausuntoa Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämisestä. Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki Lisää joukkoliikenteen perusrahoituksen tasolle, joka kattaa nykyisen palvelutason. Osoittaa strategisesta rahoituksesta rahaa joukkoliikenteen kehittämiselle. Varmistaa joukkoliikenteen kehitysmahdollisuudet jatkossakin yhtenä Greenreality-hengen mukaisena strategisena tavoitteena. Kaupungin taloussuunnitelma laadittiin vuonna 2017.valtuustokauden pituisena. Toimialojen toimintaa sitovat valtuustokauden pituiset kehykset. Joukkoliikenne kuuluu kaupunkikehityksen kehykseen. Kaupunkikehityksen arvioidaan ylittävän vuodelle 2018 asetetun kehyksen reilulla 600 000 eurolla. Voimassa olevan käytännön mukaan toimialan tulee siten kattaa mahdollinen talousarvioylitys tulevina vuosina.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 15 Esittelijän ehdotus Lappeenranta 2033 strategialle on asetettu kahdeksan päämittaria mm. elämän laatunsa hyväksi kokevien määrä, työssäkäyvien määrä, henkilöstötyytyväisyys ja lainat/asukas. CO2-päästöjen väheneminen on strategian Puhdasta ja kestävää toimenpideohjelman mittari. Tavoitteena on CO2-päästöjen väheneminen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2021 mennessä 50 % ja 80 % vuoteen 2033 mennessä. Tällä hetkellä päästöjen lasketaan vähentyneen 40 %. Puhdasta ja kestävää ohjelman toimenpidekokonaisuuksiksi valikoitui strategian valmisteluprosessin aikana Resurssiviisaus ja kiertotalous, Puhdas vesi sekä Energia ja ilmasto. Strategian valmisteluprosessin aikana todettiin, että kaupungin resurssit eivät tällä valtuustokaudella tule riittämään merkittäviin joukkoliikenteen kehittämispanoksiin (mm. sähköbusseihin). Strateginen erillis- ja kehittämisrahoitus on tarkoitettu pääasiallisesti tuottavuutta kasvattaviin ja palvelunlaatua parantaviin kertaluontoisiin toimenpiteisiin. Erilaisia lyhytkestoisia ja kokeiluluonteisia toimenpiteitä joukkoliikenteen kehittämiseksi voidaan esittää strategisella rahoituksella katettavaksi. Joukkoliikenteen perusrahoituksen kasvattaminen on kuitenkin jatkuvaluonteinen meno eikä siksi sovellu strategisesta rahoituksesta rahoitettavaksi. Taloushallinto on yhdessä muun konsernihallinnon kanssa antanut syksyllä 2018 oman lausuntonsa myös joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta. Ja kuten em. lausunnossakin todetaan, taloushallinnon näkökulmasta joukkoliikenteen kehittäminen nähdään merkittävänä strategisena toimenpiteenä, jota tulee edistää muun muassa joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa esitetyin toimenpitein. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma edustaa kuitenkin tavoitetilaa, jota kohti tulee mennä toimialan talousarviokehyksen asettamissa raameissa. Kaupungin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, lähivuosien kehitys huomioiden, ei ole mahdollista lisätä kaupungin nettomenoja. Kaupunkikehityslautakunta päättää antaa edellä mainitun lausuntona vihreiden valtuustoaloitteeseen Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 16 Merkittiin, että kaupunginhallituksen edustaja Vesa Räsänen poistui lautakunnan kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 17.39. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 36 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämisestä Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Asia jätettiin lisäselvityksiä varten viikoksi pöydälle. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 56 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 17 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämisestä Strategiajohtajan lausunto 08.02.2019: Vastaus Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi - jatkovalmistelu Kaupunginhallitus käsitteli 28.1. vastauksen Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi. Vastauksessa ja sen valmisteluaineistossa todetaan mm. Paikallisliikenteessä tehdään vajaa 90 % joukkoliikenteen matkoista Lappeenrannan alueella. Lappeenrannan paikallisliikenteen matkustajamäärä on kasvanut vuoden 2014 alusta alkaen, pois lukien syksyn 2015 vähennys, ja vuonna 2018 matkustajamäärä kasvoi 1,1 % (19 111 matkaa) verrattuna vuoteen 2017. Vuonna 2018 kokonaismatkustajamäärä oli 1 687 041 matkaa. Taloutta on pyritty parantamaan paikallisliikenteen hiljaisia vuoroja karsimalla sekä vuoden 2019 alussa voimaan tulevilla hintojen korotuksilla. Lappeenrannan joukkoliikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen on laadittu joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2030, joka on vielä käsittelyssä. Siinä on määritelty joukkoliikenteen kehittämisen suuntaviivat ja tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Keskeisimpänä tavoitteena on paikallisliikenteen matkustajamäärän kasvu kahteen miljoonaan matkaan sekä joukkoliikenteen kehittäminen ja oman brändin luominen sille. Lappeenranta 2033 strategialle on asetettu kahdeksan päämittaria mm. elämän laatunsa hyväksi kokevien määrä, työssäkäyvien määrä, henkilöstötyytyväisyys ja lainat/asukas. CO2-päästöjen väheneminen on strategian Puhdasta ja kestävää toimenpideohjelman mittari. Tavoitteena on CO2- päästöjen väheneminen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2021 mennessä 50 % ja 80 % vuoteen 2033 mennessä. Tällä hetkellä päästöjen lasketaan vähentyneen 40 %. Puhdasta ja kestävää ohjelman toimenpidekokonaisuuksiksi valikoitui strategian valmisteluprosessin aikana Resurssiviisaus ja kiertotalous, Puhdas vesi sekä Energia ja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 18 ilmasto. Strategian valmisteluprosessin aikana todettiin, että kaupungin resurssit eivät tällä valtuustokaudella tule riittämään merkittäviin joukkoliikenteen kehittämispanoksiin (mm. sähköbusseihin). Strateginen erillis- ja kehittämisrahoitus on tarkoitettu pääasiallisesti tuottavuutta kasvattaviin ja palvelunlaatua parantaviin kertaluontoisiin toimenpiteisiin. Erilaisia lyhytkestoisia ja kokeiluluonteisia toimenpiteitä joukkoliikenteen kehittämiseksi voidaan esittää strategisella rahoituksella katettavaksi. Joukkoliikenteen perusrahoituksen kasvattaminen on kuitenkin jatkuvaluonteinen meno eikä siksi sovellu strategisesta rahoituksesta rahoitettavaksi. Strategiajohtajan lausunto: Joukkoliikenteellä on merkittävä ja monipuolinen rooli kaupungin strategian tavoitteiden saavuttamisessa, niin toimialojen kuin myös strategisten erillisohjelmien näkökulmasta. Liikenteen päästöt ovat Lappeenrannan suurin yksittäinen CO2-päästöjen lähde, noin 40 % kokonaispäästöistä. Kaupungin houkuttelevuus opiskelupaikkakuntana riippuu merkittävässä määrin joukkoliikenteen toimivuudesta, kun opiskelijat ja koululaiset ovat joukkoliikenteen keskeinen käyttäjäryhmä. Kaupungin eri puolella sijaitsevat harrastusmahdollisuudet ovat joukkoliikenteen kautta myös nuorison ja muiden ei-autoilevien lappeenrantalaisten saavutettavissa. Joukkoliikenne voi lisätä yhteisöllisyyttä ja kannustaa lappeenrantalaisia liikkumaan lisää palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien äärelle. Joukkoliikennepalveluja voidaan myös tuotteistaa yhteistyössä keskustassa tarjottaviin kaupallisiin palveluihin, mm. sähköisiä jakelukanavia hyödyntäen. Yleisesti tunnistetut keinot liikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat liikkumistarpeen vähentäminen maankäytön keinoin, kuljetuskaluston muuttaminen biopolttoaineita hyödyntäväksi, jakamistalouden edistäminen sekä joukkoliikenteen ja pyöräilyn kehittäminen entistä merkittävämmäksi tekijäksi kaupunkien liikennesuoritteessa. Perusteet, joiden mukaan joukkoliikenne on rajattu alun perin Lappeenrannan 2033 -strategian toimenpiteiden ulkopuolelle, ovat joiltain osin muuttuneet. Erityisesti liikkumistottumusten muuttamiseen tähtäävät toimet ovat tulleet edullisemmin toteutettavaksi. Uusia, kuluttajia kiinnostavia liikennevälineitä on tullut markkinoille ja sähköiset aikataulu-, varaus- ja paikantamissovellutukset ovat yleistyneet. Tuloksena
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 19 joukkoliikenteen kiinnostavuus esimerkiksi täydentävänä liikkumismuotona voi kasvaa nopeammin kuin vielä joitakin vuosia sitten on pidetty mahdollisena. Myös paine CO2-päästöjen nopeammalle pienentämiselle on vahvassa kasvussa ilmastopääkaupunki Lappeenrannassa, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kaupungin elinkeinorakenteessa myös liikkumispalveluita tukevien sovellusten kehitystyössä mukana olevat ohjelmisto- ja muiden alojen yritykset ovat kasvussa. Liikkumispalveluiden kehittämiseksi käytössä olevat palvelut ja toimintamallit ovat kehittyneet ja Lappeenrannalla on mahdollisuus soveltaa kustannustehokkaasti kiinnostavia kansainvälisiä ja kansallisia kokeiluja omiin kehitystoimenpiteisiin. Vielä käsittelyvaiheessa olevassa joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa on tunnistettu joukkoliikenteen kasvupotentiaali ja esitetty joitakin kehittämisehdotuksia, joiden perusteella matkustajamäärät kasvaisivat 12 vuoden aikana yhteensä noin 18 %, kahteen miljoonaan vuosittaiseen matkustajaan. Tämä kasvupotentiaalin arvio on vaatimaton ja joukkoliikenteen kehittämispotentiaalin ja -tarpeen näkökulmasta alimitoitettu. Esimerkiksi kestävän kehityksen mukaisissa kaupunkiohjelmissa on asetettu tavoitteeksi liikennesuoritteen jakautuminen tasaisesti yksityisautoilun, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kesken. Vaikka Lappeenrannan kaupungin liikennesuoritteen jakautumisesta on tällä hetkellä vain arvioita, joukkoliikenteen matkustajamäärät voivat kasvaa nopeammin kuin joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa ehdotetaan. Joukkoliikenteen kehittämiseen voidaan panostaa esimerkiksi työssäkäyvän väestön joukkoliikenteen käytön lisäämisen kautta eri liikkumismuotoja ja muita palveluja yhdistäviä palvelutuotteita kehittämällä keskeisten työnantajien henkilöstöpolitiikan keinoin Käyttökelpoinen kaupungin innovatiivisten hankintojen kehittämiseen liittyvä keino on joukkoliikenteen käyttäjäkunnan ja lipunmyyntituottojen kasvattaminen tavoitteellisen vaikuttavuushankinnan kautta. Kehitystyö tulee olla ajallisesti rajattu kuluvan valtuustokauden loppuun. Toimenpiteet tulee suunnata sellaisiin toimenpiteisiin, joilla on selkeä joukkoliikenteen myyntiä ja kannattavuutta parantava vaikutus. Näillä edellytyksillä valmistellulle joukkoliikenteen kehittämisohjelmalle voidaan osoittaa enintään 300 000 euroa
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 20 strategista erillisrahoitusta. Lisäksi toimialojen strategisessa kehittämisrahoituksessa voidaan varata vastaavan kokoinen panostus, mikäli kehittämisohjelman resurssitarve näin edellyttää. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus osoittaa elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle strategisesta erillisrahoituksesta joukkoliikenteeseen 300 000 edellä strategiajohtajan lausunnossa esitetyillä perusteilla ja reunaehdoilla. Päätös Asia jätettiin viikoksi pöydälle. Täytäntöönpano Strategiajohtaja Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämisestä Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus osoittaa elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle strategisesta erillisrahoituksesta joukkoliikenteeseen 300 000 edellä strategiajohtajan lausunnossa esitetyillä perusteilla ja reunaehdoilla. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 21 Täytäntöönpano Strategiajohtaja Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 22 67 Johanna Thomander- Tiaisen ym. valtuustoaloite hoivapalvelujen kiinteistöjen myynnistä aiheutuvien riskien selvittämiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/229/00.02.10/2019 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 51 11.2.2019 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 51 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Jari Iskanius 040 631 6231 Hyvinvointipalvelujen 040 5229 373 kehittämispäällikkö Sanna Natunen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite hoivapalvelujen kiinteistöjen myynnistä aiheutuvien riskien selvittämiseksi Konsernihallinnon lausunto 8.2.2019: Johanna Thomander-Tiainen ym. ovat jättäneet valtuustoaloitteen hoivapalvelujen kiinteistöjen myynnistä aiheutuvien riskien selvittämiseksi. Valtuustoaloitteessa toivotaan, että kaupunki harkitsisi uudelleen tehostetun palveluasumisen kiinteistöjen myynnin. Lisäksi valtuustoaloitteessa pyydetään selvittämään, miten mahdollisten ulkoistuksien jälkeen vanhusten ja vammaisten palvelut tullaan toteuttamaan, minkälaiset resurssit ja henkilöstömitoitukset ja henkilöstön ammatillinen osaaminen hoivayksiköissä on, sekä kuinka toiminnan valvonta ja yhteistyö Eksoten kanssa toteutuu. Valtuustoaloite on osoitettu konsernihallinnolle vastattavaksi. Valtuustoaloitteessa esiintuodut riskit kohdistuvat erityisesti kiinteistöissä tapahtuvaan palvelutuotantoon, joka on Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Eksoten) järjestämisvastuun piirissä. Vastauksen valmistelussa on
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 23 hyödynnetty Eksoten viranhaltijoiden asiantuntemusta ja Eksoten hallituksen 22.8.2018 ( 122) hyväksymää ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamisstrategiaa. Ulkoistamisstrategian valmistelussa on arvioitu ulkoistamiseen liittyviä vaikutuksia henkilöstön, asiakkaan, talouden ja toimintaympäristön näkökulmasta. Konsernihallinnon vastaus valtuustoaloitteeseen Lappeenrannan kaupunki on antanut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun Eksotelle 1.1.2009. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 28.9.2015 Eksoten muutetun perussopimuksen, joka tuli voimaan 1.1.2016 lukien korvaten samalla 1.1.2009 voimaan tulleen Eksoten perussopimuksen. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää kaikkien jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoitolaissa ja terveydenhuoltolaissa tarkoitettu erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitettu erityishuolto sekä järjestää jäsenkuntiensa puolesta kansanterveyslaissa ja terveydenhuoltolaissa tarkoitettu perusterveydenhuolto ja sosiaalihuoltolaissa tarkoitettu sosiaalihuolto sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitettu ehkäisevä työ. Palvelujen järjestämisestä sovitaan vuosittain palvelusopimuksella. Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti 8.10.2018 ( 414) käynnistää kaupunkikonsernin omistamien, Eksoten ikääntyneiden asumispalveluiden käyttöön vuokrattujen sotekohteiden myyntimenettelyn. Myyntineuvottelujen käyminen annettiin kaupunginjohtajan ja rahoitusjohtajan tehtäväksi. Kyseisen päätöksen esittelytekstissä on kuvattu kaupunkikonsernin riskit sote-kiinteistöjen omistamisesta ja taustat sille, miksi myyntimenettely on käynnistetty. Neuvotteluja on käyty muutamasta ikäihmisten tehostetun ja/tai palveluasumisen kohteista. Ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoiva järjestetään yhä useammin laitoshoidon sijaan tehostetussa palveluasumisessa. Nykyisin yksityiset palveluntuottajat tuottavat sosiaalihuollon palveluasumisesta merkittävän osan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan valtakunnan tasolla Ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa yksityisten (yritykset ja järjestöt) toimipaikoissa asui 48 prosenttia asiakkaista 2018. Myös Eksote käyttää ikääntyneiden asumispalveluissa yksityisiä palveluntuottajia. Ostopalvelujen palveluntuottajina toimii sekä yksityisiä yrityksiä ja säätiöitä. Eksoten ikääntyneiden palveluasumisen periaate on ollut, että ostot täydentävät omaa toimintaa. Asumispalvelujen paikkoja on ostettu tarpeen mukaan,
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 24 joten ostojen määrä vaihtelee kuukausittain. 31.12.2018 ostopalvelujen piirissä oli koko Eksoten alueella 266 tehostetun palveluasumisen asiakasta ja 107 palveluasumisen asiakasta. Lappeenrannan alueella tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikkoja oli 194 ja palveluasumisen 72. Kaikkiaan Eksotessa on 952 tehostetun palveluasumisen ja 229 palveluasumisen paikkaa sekä 86 pitkäaikaisen laitoshoidon paikkaa. Kevyempien asumispalvelujen ostamiseksi on käytössä myös ikääntyneille suunnattu tuetun asumisen palveluseteli. Tuetun asumisen palveluseteli on tarkoitettu ikääntyneille, jotka tarvitsevat apua asumiseensa ja hoivaa sekä hoitoa pääsääntöisesti päivittäin (vähintään 35 tuntia kuukaudessa) eikä näitä palveluja pystytä järjestämään asiakkaan tarpeita vastaavasti hänen kodissaan, vaan asiakas tarvitsee palvelut keskitetymmin järjestettyinä asumisyksikössä. Seteliasiakkaita koko Eksoten alueella noin 60. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Palveluntuottajan tulee tehdä omavalvontasuunnitelma Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa yrityksen perustamisesta. Omavalvontasuunnitelman avulla palveluntuottaja kehittää ja seuraa palvelujen laatua toimintayksiköiden päivittäisessä toiminnassa. Omavalvonnan tavoitteena on, että yrityksen johto ja henkilökunta arvioivat yrityksen toimintaa. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan, miten yrityksessä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelmassa tulee ennakoida mahdollisia kriittisiä tilanteita, kuvata miten toimitaan, jos huomataan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvontasuunnitelma on julkinen asiakirja ja sen voi antaa asiakkaalle tutustuttavaksi esimerkiksi palvelua sovittaessa. Yrityksen tulee tarkistaa omavalvontasuunnitelma vuosittain ja päivittää aina tilanteen muuttuessa. Eksote tarkistaa vuosittain alueen toimijoiden omavalvontasuunnitelmat. Omavalvontasuunnitelman ohella valvonta toteutuu kilpailutuksen ja sopimusten kautta. Asumispalvelujen edellisellä puitesopimuskaudella 2015-2018 Eksote yhdisti sopimusvalvonnan ja toiminnan laadunvalvonnan siten, että palveluntuottajat osallistuivat kerran vuodessa minikilpailutukseen. Minikilpailutuksessa tuotiin esille, miten tarjouspyynnön mukaiset sitoumukset ja lupaukset oli toteutettu. Lisäksi joka vuosi edellytettiin toimijoita raportoimaan jostain pyydetystä laatukriteeristä sekä toimittamaan tositteet
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 25 tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden täyttymisestä. Minikilpailutukseen liittyi lisäksi bonus- sanktiojärjestelmä. Sanktioita ei tarvinnut käyttää kertaakaan sopimuskauden aikana. Parhaiten minikilpailutuksessa pärjänneet yritykset saivat palkkiona yhden maksuttoman koulutustilaisuuden. Eksoten ostopalvelupäällikkö on minikilpailutusten ja raporttien lisäksi pitänyt yhteyttä yrityksiin sähköpostitse, puhelimitse sekä käymällä paikan päällä eri yksiköissä. Vuoden 2018 aikana ostopalvelupäällikkö kävi yhdeksässä eri palvelukodissa. Eksote valitsee asukkaat yksiköihin ja näihin valintoihin liittyen Eksoten SAS-toiminnan työntekijät ovat myös säännöllisesti palvelukoteihin yhteydessä. Eksote tarkistaa lisäksi yksityisten yritysten lääkehoitosuunnitelmat. Palveluntuottajien työntekijöiden tulee pitää lääkeluvat voimassa samalla tavoin kuin Eksoten omassa toiminnassakin. Lääkelupiin tarvittavien suoritusten tarkistusten jälkeen Eksoten lääkäri myöntää lääkeluvat. Eksote on siirtymässä ikääntyneiden asumispalvelujen ostopalveluissaan palvelusetelien käyttöön. Palveluseteleihin siirtymisessä on ollut haasteita ja siksi palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen ostopalvelu kilpailutettiin syksyllä 2018. Uuden puitesopimuksen hankinnan valintakriteerinä oli kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnan osuus oli 70 % ja laadun 30 %. Kilpailutuksessa ehdottomana hoitaja vähimmäismitoituksena oli AVI:n ja Valviran vähimmäisvaatimukset (0.5 ja 0.4). Hankinnassa palvelun ehdottomat laadulliset edellytykset ja sisältö oli määritelty palvelukuvauksissa. Ehdottomilla edellytyksillä pyritään takamaan asiakkaalle asianmukainen, laadukas ja hänen yksilöllisten tarpeidensa mukainen palvelu palveluntuottajasta riippumatta eli palvelun lähtötaso on nostettu korkeaksi. Varsinaista minikilpailutusta ei toteutettu lyhyestä sopimuskaudesta johtuen (2 vuotta), mutta laatuun liittyvien lupausten ja vaatimusten toteutumisesta palveluntuottajat edelleen raportoivat puolivuosittain. Laadun seuraamiseksi sopimuskaudella käytetään uutena keinona RAI-järjestelmän mittareita. THL on tehnyt vuosittain seurantatutkimusta ikäihmisten palveluista vuodesta 2013, jolloin vanhuspalvelulaki tuli voimaan. Tutkimuksella seurataan vanhuspalvelulain noudattamista. Tuoreimmat tiedot ovat 21018 huhtikuulta. THL kysyi 2 158 hoitopaikan vastaavilta hoidon laadusta, saatavuudesta, palautteen keräämisestä ja palvelujen kehittämisestä. THL sai vastaukset 1 920 toimipaikasta. Tutkimuksessa oli 26 eri kategoriaa. Tutkimuksen mukaan yksityiset toimijat olivat julkisia parempia 18 kategoriassa. Ero yksityisten toimijoiden hyväksi tuli
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 26 selvimmin näkyviin hoidon laatuun liittyvissä kysymyksissä. Julkinen puoli pärjäsi yksityistä paremmin palvelujen saatavuuteen liittyvissä kysymyksissä. Erot toimijoiden välillä ovat kuitenkin pieniä. Seuranta- ja vertailu aineistoa on kertynyt vuosilta 2014, 2016, 2018. THL on kartoittanut myös asukkaiden ja omaisten mielipiteitä vuonna 2016 ASLA-tutkimuksessa ja sen tulokset ovat samansuuntaiset kuin ikäihmisten palvelujen seurantatutkimuksenkin. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/toimivatvanhuspalvelut/vanhuspalvelujen-tila Lappeenrannan alueen yksityisten palveluntuottajien yksikköjä koskien Eksotelle tuli yksi kantelu, yksi muistutus ja kaksi asiakaspalautetta vuoden 2018 aikana. Eksoten oman toiminnan hoiva- ja palveluasumisessa on vuonna 2018 tullut kaksi muistutusta, kaksi asiakaspalautetta, kolme sotepalautetta, yksi potilasvahinkoilmoitus ja yksi kantelu AVI:lle. Jos ostopalvelujen valvonta ei ole riittävää, hoidon riittävän laadun takaaminen on riski. Riittävän tehokkaalla valvonnalla ja sopimuksilla on kuitenkin mahdollisuus saavuttaa hyvä hoidon laatu. Yleisesti voidaan todeta, että Etelä-Karjalan ja Lappeenrannan alueella ei ole ollut suuria ongelmia ostopalveluina tuotetuissa asumispalveluissa. Myös Eksoten oman toiminnan valvonta on ollut systemaattista ja tehokasta. Kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että Eksotella on myös omaa ikääntyneiden asumispalvelua. Tämä on myös tärkeää asianmukaisen ja ammattitaitoisen ostopalvelujen valvonnan järjestämisen näkökulmasta. Ulkoistamisen tulee olla hallittua ja alueella tulee säilyä riittävän laaja ja monipuolinen tarjonta valinnanvapauden mahdollistamiseksi. Ikäihmisten asumispalvelujen valvonta ja kilpailuttaminen sekä niihin liittyvät sopimukset ovat Eksoten operatiivista toimintaa. Kaupunki on antanut järjestämisvastuun Eksotelle ja Eksote vastaa toiminnasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kuitenkin erittäin merkittävä osa kaupunkikonsernin ja kuntalaisten palvelukokonaisuutta. Vaikka maakuntauudistus toteutuisikin, on sosiaali- ja terveydenhuolto jatkossakin osa julkishallintoa ja suurelta osin veronmaksajien rahoittamaa toimintaa. Tämän takia Lappeenrannan kaupunki ei hoivapalvelukiinteistöjen myynnin valmistelussa ole halunnut ohittaa palveluiden tuottamiseen liittyviä mahdollisia riskejä. Riskejä on minimoitu yhteisvalmistelulla Eksoten kanssa. Esittelijän ehdotus
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 27 Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Asia jätettiin viikoksi pöydälle. Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Jari Iskanius 040 631 6231 Hyvinvointipalvelujen 040 5229 373 kehittämispäällikkö Sanna Natunen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Eksote_lisäselvitys 2. Tarkastuskertomus hoiva- ja palveluasuminen 2016 3. Sosiaalipalvelujen_omavalvontasuunnitelma Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite hoivapalvelujen kiinteistöjen myynnistä aiheutuvien riskien selvittämiseksi Kaupunginhallitus käsitteli 4.2.2019 konsernihallinnon vastausta valtuustoaloitteeseen hoivapalvelujen kiinteistöjen myynnistä aiheutuvien riskien selvittämiseksi. Hallitus pyysi lisäselvitystä Eksoten järjestämisvastuun piirissä olevista asioista kuten omavalvonnan toteutuksesta, laadun varmistamisesta kilpailutuksessa ja järjestäjän vastuusta valvonnassa. Konsernihallinto on pyytänyt Eksoten viranhaltijoilta lisäselvitystä esitettyihin kysymyksiin. Eksoten toimittama lisäselvitys liitteineen on liitteenä.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 28 Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 29 68 Kevään 2019 eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien/ mahdollisten yhdistelmävaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1387/00.00.00.03/2018 LPR/1941/00.00.00.08/2018 LPR/1940/00.00.00.00/2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Toimistopalvelupäällikkö Raija Tokkola etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi 040 669 2725 Liitteet 1. Eduskuntavaalien 2019 vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat 2. Europarlamenttivaalien/ mahdollisten yhdistelmävaalien 2019 vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat Kaupunginhallitus asetti kokouksessaan 10.12.2018 työryhmän valmistelemaan vuoden 2019 eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien/ mahdollisten yhdistelmävaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettamista. Työryhmään kutsuttiin jäseniksi edustajat kaikista niistä rekisteröidyistä puolueista ja äänestäjäryhmistä, joilla on oikeus asettaa jäseniä ko. lautakuntiin ja toimikuntiin vaalilain mukaisesti. Työryhmään nimettiin em. mukaisesti seuraavat edustajat: Partanen Tuula, Suomen Keskusta r.p., pj Manninen Risto, Kansallinen Kokoomus r.p., vpj Ahonen Annamaria, Sitoutumaton kansalaisliike Myö -yhteislista Holopainen Hanna, Vihreä liitto r.p. Kokko Jaakko, Vasemmistoliitto r.p. Koskenranta Sanna, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Papinniemi Markku, Perussuomalaiset r.p. Rantalainen Juha, Suomen Kristillisdemokraatit (KD) r.p. Tokkola Raija, vaalityöryhmän kokoonkutsuja, sihteeri
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 30 Esittelijän ehdotus Työryhmän tuli valmistella esitys kevään 2019 vaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien kokoonpanoista kaupunginhallitukselle. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa ja valmistellut liitteinä olevat esitykset vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien kokoonpanoiksi eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien/ mahdollisten yhdistelmävaalien osalta. Aiemmin on nimetty kolme vaalitoimikuntaa, mutta kotiäänestäjien määrän kasvun johdosta, katsoi työryhmä tarpeelliseksi nimetä neljä vaalitoimikuntaa, jotta vaalitoimikuntien jäsenten laitos- ja kotiäänestyspäivien määrät ja päivien pituudet saadaan kohtuullisiksi. Kaupunginhallitus päättänee asettaa varsinaiset jäsenet ja varajäsenet liitteinä olevien luetteloiden mukaisesti Lappeenrannan 20 vaalilautakuntaan ja 4 vaalitoimikuntaan. Luettelot vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien kokoonpanoista ovat esityslistan liitteinä. Vaalityöryhmän kokouksien pöytäkirjat ovat nähtävänä kokouksen asiakirjoissa. (JW) Kaupunginhallitus päättää asettaa vuoden 2019 eduskuntavaaleja ja europarlamenttivaaleja/ mahdollisia yhdistelmävaaleja varten varsinaiset jäsenet ja varajäsenet liitteinä olevien luetteloiden mukaisesti Lappeenrannan 20 vaalilautakuntaan ja neljään vaalitoimikuntaan. Samalla kaupunginhallitus kehottaa vaalilautakuntien puheenjohtajia kutsumaan ja käyttämään vaalilautakuntien työssä tarkoituksenmukaisella tavalla kaikkia varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Edelleen kaupunginhallitus päättää, että mikäli nyt nimetty vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan varsinainen tai varajäsen on estynyt toimimaan vaalilautakunnassa/ vaalitoimikunnassa, voi ko. henkilöä esittänyt taho nimetä hänen tilalleen uuden henkilön siten, että vaalilautakunnan/vaalitoimikunnan kokoonpanon lainmukaiset kriteerit täyttyvät. Kaupunginhallitus oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sihteerin hyväksymään em. muutoksen. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 31 69 Viranhaltijapäätökset Esittelijän ehdotus Kaupunginjohtajan viranhaltijapäätökset LPR/272/00.00.01.07/2019 Edustajan nimeäminen lapsi- ja perhepaveluiden muutosohjelmaan LPR/334/07.02.02.02/2019 Vieraanvaraisuuden osoittaminen Lappeenrannan kaupunginteatterin 70-vuotisjuhlanäytöksen yhteydessä 23.2.2019 LPR/342/07.02.02.02/2019 Vieraanvaraisuuden osoittaminen International Police Assosiation (IPA) Suomen osaston vuosikokouksen yhteydessä 25.4.2020 Viranhaltijapäätökset ovat oheismateriaalina. Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 32 70 Tiedoksi merkittävät asiat Liittyy asiahallinnan asiaan: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Saapuneet pöytäkirjat Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Lupalautakunnan pöytäkirja 12.2.2019 pidetystä kokouksesta. Pöytäkirjojen asialuettelot ovat nähtävänä kokouksessa ja pöytäkirjat kokonaisuudessaan on julkaistu kaupungin kotisivuilla www.lappeenranta.fi kohdassa Päätöksenteko ja talous Esityslistat ja pöytäkirjat. Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 33 71 Lappeenrannan kaupunginhallituksen omistajaohjaus Eksoten hallituksen ja valtuuston lappeenrantalaisille edustajille Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/368/00.01.01.02/2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Jari Iskanius 040 631 6231 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Eksoten valtuustoseminaari pidetään 20.2.2019. Seminaarissa linjataan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon tulevaisuutta Etelä-Karjalassa. Palveluverkosta päätettäessä Eksoten hallituksen jäsenillä ja valtuutetuilla tulee olla tiedossaan ne rahoitusraamit vuosille 2019-2022, joihin tämän hetken näkemyksen mukaan jäsenkunnat pystyvät sitoutumaan. Kaupungin konsernihallinnossa on arvioitu, että Lappeenrannan talous ei riitä kattamaan esillä ollutta sote-menojen kasvua ilman merkittävää menojen leikkausta muusta palvelutuotannosta tai kunnallisveron korottamista. Konsernihallinnon arvion mukaan kaupungin rahoitusraami riittää palveluverkkoon, jossa palvelut vähenevät nykytasosta. Vähenevien palvelujen palveluverkon yksityiskohdista sekä vaikutuksista palvelujen saatavuuteen ja kustannuksiin tulisi sopia yhdessä kuntien kanssa nopealla aikataululla. Koska Lappeenrannan kaupungin oma kantokyky ja esimerkiksi Perlacon Oy:n selvityksen mukaan muidenkaan Etelä-Karjalan kuntien kantokyvyt eivät kestä juurikaan sote-kustannusten kasvua, kaupunginhallitus saattaa omistajaohjauksena Eksoten lappeenrantalaisille hallituksen ja valtuuston jäsenille tiedoksi ja valmistelussa huomioon otettavaksi, että Lappeenrannan taloudelliset resurssit riittävät Eksoten laatimista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoskenaarioista vain vähenevien palvelujen palveluverkkoratkaisuun. Palveluverkon yksityiskohdat
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 34 sekä vaikutukset palvelujen saatavuuteen ja kustannuksiin on sovittava yhdessä jäsenkuntien kanssa kevään 2019 aikana. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että rahoitusjohtaja Jari Iskanius oli kokouksessa tämän asian esittelyn aikana.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/2019 35 72 Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 63 67, 69 71 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 68 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan kaupunginhallitus Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, 53101 Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 68 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa 20.2.2019