TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTA SENAATTI-KIINTESTÖJEN RAKENNUS- HANKKEISSA Rakennuttajakonsultin toimintaohje 1 Yleistä Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on yli 11 000 rakennusta, joiden kokonaispinta-ala on yli 6 miljoonaa m 2. Senaatti käyttää vuosittain rakennusinvestointeihin noin 200 250 miljoonaa euroa ja rakennusten hoitoon ja ylläpitoon noin 130 miljoonaa euroa. Rakennushankkeita on vuosittain käynnissä eri puolilla Suomea runsaat 200 kappaletta. Näistä pääosa on perusparannushankkeita. Hankkeisiin liittyvät työt, tarvikkeet ja materiaalit tilataan alan yrityksiltä, jotka edelleen ketjuttavat osan töistä eteenpäin. Rakennusala toimii verkottuneessa ympäristössä kuten tänä päivänä lähes kaikki muutkin alat ja on kaiken lisäksi myös hyvin työvoimavaltainen. Rakentamisala on talousrikollisuuden kannalta yksi ongelma-ala Suomessa. Eduskunnan harmaan talouden tutkimuksen ja myös elinkeinoelämän omien arvioiden mukaan rakennusalan harmaa talous aiheuttaa n. 400-500 miljoonan euron suuruiset verojen ja muiden maksujen vuosittaiset tappiot. Viime vuosina on rakennusalan harmaa talous kansainvälistynyt ja sen vakavuusaste on samalla kasvanut. Ilmiö näkyy mm. lisääntyneinä kansainvälisten virkaapupyyntöjen määrinä. Valvonnassa ilmiö näkyy urakkaketjujen purkamisen yhteydessä, jolloin entistä useammin selvitetään ulkomaisen yritysten nimissä tapahtuneita veroihin ja maksuihin liittyviä epäselvyyksiä. Vakavuusasteen kasvusta kertovat myös viranomaisten tilastot. Rakennustoimialalla tilaajavastuulain noudattamisessa on edelleen ongelmia. Tarkastetuista sopimuksista noin 50-60 %:ssa on todettu työsuojeluhallinnon toimesta jotain puutteita lain noudattamisessa. Tilanne on jatkunut vastaavana jo useita vuosia. Nykymuodossaan tilaajavastuulaki ei tehoa kovan luokan harmaaseen talouteen. Sitä on helppo kiertää ottamalla käyttöön uusi yritys, jolla ei ole laiminlyöntejä. Poliisiammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan keskeisen ongelman rakennusalalla muodostaa korkea aliurakointiaste. Kuittikauppa on edelleen rakennusalan ydinongelmia. Tutkimuksen mukaan kuittikauppaan keskittyvät lähinnä pienet ja keskisuuret yhtiöt, jotka käyttävät aliurakointia. Verorikoksissa kuittikauppaa liittyy valtaosaan rikosepäilyjä, ja näissä tapauksissa törkeät tekomuodot ovat yleisempiä verrattuna muihin tapauksiin.
Valtiolle aiheutuvien menojen lisäksi talousrikollisuudella on monia muita vakavia seurauksia, joista rakennus- ja kiinteistöalalla työn heikko laatu ja työturvallisuuteen liittyvät puutteet ovat keskeisiä, mutta vähemmän esillä olleita. Pelkkä viranomaisvalvonta ei riitä ongelmien kitkemiseksi. Pysyvien ja positiivisten muutosten saavuttamiseksi tarvitaan myös tilaajien valveutuneisuutta sekä vastuullista ja säntillistä toimintaa. Yhteiskuntavastuullisena toimijana Senaatti-kiinteistöt on tarttunut ongelmaan ja ottanut käyttöön monipuolisen keinovalikoiman sanktioineen talousrikollisuuden torjuntaan. Vuoden 2012 alusta lähtien Senaatti-kiinteistöt sisällyttää kaikkiin uusiin rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyviin sopimuksiin mm. talousrikollisuuteen liittyviä sopimussakkoja. Senaatti-kiinteistöt vaatii edelleen tilaajavastuulain mukaiset selvitykset kaikilta urakoitsijoilta, mutta tehostaa valvontaa ja yhteistyötä viranomaisten kanssa. Urakoitsijoiden pyydetään liittyvän Tilaajavastuu.fi:hin (suotavaa, että myös rakennuttajakonsultti liittyy) ja urakoitsijoilta vaaditaan RALA-pätevyys tai vastaava selvitys. Talousrikollisuutta pyritään estämään lisäksi myös seuraavilla toimenpiteillä: Urakoiden ketjuttaminen rajataan kolmeen yritykseen ja urakoitsijoiden on hyväksytettävä koko ketju Senaatti-kiinteistöillä. Ketjutus pitemmälle on sallittu vain Senaatti-kiinteistöjen erillisellä luvalla. Aliurakoitsijana ei saa käyttää väliyhtiötä. Aliurakoitsijoilta vaaditaan vastaavat tilaajavastuunlain mukaiset selvitykset kuin Senaatti-kiinteistöihin sopimussuhteessa olevilta urakoitsijoilta. Päätoteuttajan edellytetään pitävän ajantasaista luetteloa työmaalla työskentelevistä henkilöistä sekä huolehtivan henkilökohtaisten kulkulupien myöntämisestä ja valvonnasta. Senaatti-kiinteistöt edellyttää lakisääteisten kuvallisten henkilötunnisteiden ehdotonta käyttöä työmaalla ja tehostaa niiden käytön valvontaa. Veronumero vaaditaan nähtäväksi sitä mukaa kuin se on mahdollista (pakolliseksi syksystä 2012 lähtien). Työskentely normaalin työajan ulkopuolella ja viikonloppuisin on sallittua vain tilaajan erikseen antamalla luvalla ja päätoteuttajan tai ao. sivuurakoitsijan työnjohdon valvonnassa.
Senaatti-kiinteistöt ilmoittaa solmimiensa vähintään 7 500 :n urakkasopimuksien tiedot verottajalle ja edellyttää kaikkien työmaalla toimivien urakoitsijoiden toimivan samalla tavalla. Senaatti-kiinteistöt valvoo ehtojen noudattamista muun muassa omilla työmaatarkastuksillaan. Senaatti-kiinteistöjen toimenpiteet on tarkemmin esitetty dokumentissa Talousrikollisuuden torjunta Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa. Senaatti on tehnyt sopimuksen Suomen Tilaajavastuu Oy:n kanssa tilaajavastuu.fi:n ja Valvojapalvelun käytöstä. Tilaajapalvelu.fi:stä voidaan hakea Luotettava Kumppani -palveluun liittyneiden yritysten tilaajavastuulain edellyttämät tiedot. Palvelusta löytyy myös RALA-tiedot, joten erillistä RALA-selvitystä ei tarvitse tehdä. Niiden yritysten tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset, jotka eivät ole mukana Luotettava Kumppani palvelussa, pyydetään yrityksen toimittamaan kilpailuun osallistumisilmoituksen tai tarjouksen yhteydessä. Valvoja palvelu valvoo Luotettava Kumppani palvelussa mukana olevien yritysten tilaajavastuulain mukaisten todistusten lainmukaisuutta jatkuvasti. Suomen Tilaajavastuu Oy lähettää poikkeamaraportit automaattisesti Senaatin alueellisille nimetyille yhteyshenkilöille. Nimetyt alueelliset yhteyshenkilöt ovat: Ansa Nurmi Outi Perheenniemi Riitta Uosukainen Anne Koivusalo Tuija Rantamäki Anna-Maija Kuronen Raija Härönoja Etelä-Suomi Länsi-Suomi Keski-Suomi (Jyväskylä) Keski-Suomi (Tampere) Itä-Suomi (Kouvola) Itä-Suomi (Kuopio) Pohjois-Suomi Rakennuttajakonsultin tehtäviin kuuluu projektiohjelmassa määritettyjen hankekohtaisten Rakennuttamisen tehtäväluettelon RAP -tehtävien lisäksi hankkeen aikainen talousrikollisuuden torjunta tämän ohjeen sekä Senaatti-kiinteistöjen ohjeistuksen "Talousrikollisuuden torjunta Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa" mukaisesti.
2 Lain perusteet Tilaajavastuulain mukaisesti tilaajalla, eli esimerkiksi Senaatti-kiinteistöillä, on velvollisuus selvittää sopimusosapuolen taustoja, kun hän tekee sopimuksen vuokratyövoiman käytöstä tai hankinnasta. Tilaajavastuulain tarkoituksena on luoda yrityksille edellytykset varmistaa, että niiden sopimuskumppanit, kuten urakoitsijat täyttävät lakisääteiset velvoitteensa. Tilaajavastuulailla pyritään torjumaan harmaata taloutta ja edistämään yritysten välistä tasavertaista kilpailua. Tilaajavastuulakia sovelletaan, jos hankintasopimuksen vastikkeen arvo ylittää yli 7500 euroa. Ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista on tilaajan tilaajavastuulain 5 :n mukaan hankittava selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja kaupparekisteriotteesta. Lisäksi on hankittava todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus ja selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty. Selvitysvelvollisuuteen kuuluu myös todistukset eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta sekä selvitys siitä, että eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusuunnitelma on tehty, sekä selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Vastaavat tiedot on hankittava myös ulkomaisista yrityksistä. Tilaajan selvitysvelvollisuutta täydentää sopimuspuolelle laissa asetettu velvollisuus antaa kyseiset tiedot tilaajalle. Ulkomaisten yritysten on toimitettava kyseiset tiedot tilaajavastuulain mukaan yrityksen sijoittumismaan mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella tai muulla yleisesti hyväksytyllä tavalla. Tilaaja voi myös itse hankkia ennakkoperintärekisterin, työnantajarekisterin, arvonlisäverovelvollisten rekisterin sekä kaupparekisterin otteet. Tilaajavastuulain mukaan tilaaja voi hyväksyä myös muun kuin viranomaisen antaman selvityksen näistä tiedoista, jos selvityksen on antanut yleisesti luotettavana pidetty muu arvioija tai tietojen ylläpitäjä. Siitä huolimatta, että tilaajavastuulain 5 :n mukaan tilaaja voi tiettyjen edellytysten täyttyessä jättää selvitykset pyytämättä, edellyttää Senaatti-kiinteistöt toiminnassaan, että kaikkien yi 7500 euron suuruisten urakoiden osalta on tilaajavastuulain mukaiset selvitykset tehtävä ennen sopimuksen allekirjoittamista. Jos sopimus on voimassa yli 12 kuukautta, on tilaajan sopimuspuolen toimitettava tilaajalle 12 kuukauden välein tilaajavastuulain edellyttämät tiedot eli eläkevakuutuksia ja verovelkaa koskevat tiedot. Lain 7 :n mukaan selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Tilaajalle, joka laiminlyö 5 :ssä kuvatun selvittämisvelvollisuuden tai on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan kanssa tai sellaisen yrityksen kanssa, josta on ilmeistä, että se ei aio täyttää yhteiskuntavelvoitteita, määrätään laiminlyöntimaksu työsuojelupiirin työsuojelutoimiston toimesta. Tilaajavastuulain noudattamista valvotaan työsuojeluviranomaisten toimesta.
Tilaajavastuulain mukaan alihankinnalla tarkoitetaan tilaajan ja sopimuskumppanin välillä tehtyä sopimusta tietystä työsuoritteesta vastiketta vastaan. Eli siis kaikkia sopimuskumppaneita, eikä pelkästään alihankintaa siinä mielessä, miten termi arkikielessä ymmärretään. Alihankintaa on lain mukaan mm. kauppa-, hankinta-, urakka- ja toimeksianto. Tilaajavastuulain mukaiset selvitykset: 1. Selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin 2. Kaupparekisteriote 3. Todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty 4. Todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksu-sopimus on tehty 5. Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. 3 Talousrikollisuuden torjunnan huomioon ottaminen hankkeen eri vaiheissa 3.1 Suunnitteluvaihe 3.1.1 Talousrikollisuuden torjunnan huomioon ottaminen suunnittelijan valinnassa Suunnitteluvaihe käynnistyy yleensä investointipäätöksen jälkeen. Viimeistään tällöin hankkeen toteuttamisvastuu siirtyy hankevastuuhenkilölle ja hänen valitsemalleen rakennuttajakonsultille. Hankkeen suunnitteluvaiheen aikana joudutaan tilaamaan yrityksiltä erilaisia täydentäviä selvityksiä ja tutkimuksia sekä suunnittelua. Näitä ennen investointipäätöstä tehtäviä selvityksiä ja tutkimuksia kilpailuttavat sekä hankevastuuhenkilöt että rakennuttajakonsultit. Hankinnoissa noudatetaan hankintalakia ja Senaatin hankintaohjetta. Toimeksiannot kohdistuvat sekä puitesopimuskumppaneihin että muihin yrityksiin. Tarjouspyynnön yhteydessä yrityksiä pyydetään toimittamaan tilaajavastuulain (ks. kappale 2) mukaiset selvitykset tai tieto siitä, että yritys on mukana Tilaajavastuu.fi:n Luotettava Kumppani ohjelmassa.
Mikäli yritys on mukana Tilaajavastuu.fi:n Luotettava Kumppani ohjelmassa, niin riittää, että sieltä löytyy korkeintaan kolme kuukautta vanha selvitys. Mikäli yritys ei ole mukana Luotettava kumppani ohjelmassa, niin yritystä esitetään liittymään siihen. Tilaajavastuulain mukaiset selvitykset tallennetaan sopimuksen kanssa projektipankkiin kansioon Sopimukset. Selvityksiä on säilytettävä lain mukaan vähintään kaksi vuotta työn valmistumisesta. Suunnitteluvaiheessa huomioitavat asiat talousrikollisuuden torjunnan näkökulmasta: 1. Rakennuttajakonsultti vie talousrikollisuuden torjuntaan liittyvät toimenpiteensä projektisuunnitelmaan. 2. Palvelujen hankinnassa noudatetaan Senaatin hankintaohjetta. 3. Tarjouskilpailun yhteydessä rakennuttajakonsultti huolehtii, että kilpailuun ilmoittautuvia/tarjousten antajia vaaditaan ilmoittautumisen/tarjouksen mukana toimittamaan tilaajavastuulain mukaiset selvitykset tai tieto siitä, että toimittaja on mukana Tilaajavastuu.fi:n Luotettava kumppanit. 4. Rakennuttajakonsultti tarkastaa, että em. selvitykset on toimitettu ilmoittautumisen/tarjouksen jätön yhteydessä ja että yritykset ovat suorittaneet yhteiskuntavastuunsa. Niiden yritysten osalta, jotka ilmoittavat olevansa mukana Tilaaja-vastuu.fi ohjelmassa, rakennuttajakonsultti tarkistaa tiedot suoraan ohjelmasta. 5. Rakennuttajakonsultti tallentaa selvitykset projektipankkiin sopimuksen liitteenä. Myös alihankkijoista tehdyt selvitykset tallennetaan projektipankkiin. 3.2 Urakkakilpailuvaihe Talousrikollisuutta ja pimeän työvoiman käyttöä esiintyy erityisesti paljon työvoimaa käyttävillä toimialoilla. Senaatin kannalta tällaisia ongelmallisia työvoimavaltaisia toimialoja ovat esimerkiksi rakennusala sekä siivous- ja kunnossapitoalat. Talousrikollisuuden yhteydessä nousevat esiin myös ulkomaisten yritysten tai ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset. Urakkakilpailuvaiheessa talousrikollisuuden torjunnan kannalta oleellista on, että kilpailuun valitaan vain urakoitsijoita, joilla on tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet hoidettu, ja että
urakkasopimuksissa määritellään ne toimenpiteet, jotka urakoitsijan tulee tehdä. Urakoitsijan velvollisuudet ja talousrikollisuuden torjunnan kannalta keskeiset sopimusasiat on esitetty dokumenteissa "Talousrikollisuuden torjunta Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa" ja " Senaattikiinteistöjen urakkasopimusehdot talousrikollisuuden torjuntaan ". Urakkakilpailuvaiheessa huomioitavat asiat talousrikollisuuden torjunnan näkökulmasta: 1. Palvelujen hankinnassa noudatetaan Senaatin hankintaohjetta. 2. Rakennuttajakonsultti sisällyttää urakkaohjelmaan Senaatin talousrikollisuuden vähentämiseen liittyvät ehdot ("Talousrikollisuuden torjunta Senaattikiinteistöjen toiminnassa"). 3. Tarjouskilpailun yhteydessä rakennuttajakonsultti huolehtii, että kilpailuun ilmoittautuvia/tarjousten antajia vaaditaan ilmoittautumisen/tarjouksen mukana toimittamaan tilaajavastuulain mukaiset selvitykset tai tieto siitä, että toimittaja on mukana Tilaajavastuu.fi:n Luotettava kumppanit. 4. Rakennuttajakonsultti tarkastaa, että tarjoajien osalta ohjeessa ("Talousrikollisuuden torjunta Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa") mainitut selvitykset on toimitettu ja niihin liittyvät yhteiskuntavastuuasiat on hoidettu. Niiden yritysten osalta, jotka ovat mukana Tilaajavastuu.fi ohjelmassa, rakennuttajakonsultti tarkastaa tiedot suoraan ohjelmasta. Selvitysten on oltava alle 3 kk vanhoja, jos ei, niin silloin pyydetään Suomen Tilaajapalvelut Oy:tä uudet selvitykset. 5. Mikäli selvitykset ovat puutteellisia, rakennuttajakonsultti pyytää tarpeelliset lisäselvitykset urakoitsijalta. 6. Rakennuttajakonsultti sisällyttää urakkasopimukseen em. Senaattikiinteistöjen talousrikollisuuden vähentämiseen liittyvät ehdot Urakkasopimustekstiä talousrikollisuus. 7. Mikäli urakkakilpailun voittanut yritys ei ole mukana Luotettava kumppani ohjelmassa, rakennuttajakonsultti ehdottaa yritystä liittymään siihen ennen sopimuksen allekirjoittamista. 8. Rakennuttajakonsultti tallentaa urakkasopimuksen sekä tilaajavastuulain mukaiset selvitykset projektipankkiin.
3.3 Rakentamisvaihe Senaatti-kiinteistöjen kilpailuttamien urakoitsijoiden osalta talousrikollisuuden torjuntaan liittyvät sopimusehdot on viety urakkasopimuksiin (ks. kappale 3.3). Urakoitsijoiden tekemien hankintojen mm. alaurakoiden osalta edellytetään, että urakoitsijat vievät vastaavat ehdot omiin sopimuksiinsa. Ilman tilaajan hyväksyntää erityisestä syystä, urakoita ei saa ketjuttaa kolmea tasoa pitemmälle (urakoitsija aliurakoitsija alialiurakoitsija). Kaikki aliurakoitsijat hyväksytetään aina kirjallisesti rakennuttajakonsultin esityksestä Senaatti-kiinteistöjen hankevastaavalla. Ennen hyväksyntää urakoitsija esittää tilaajavastuulain mukaiset selvitykset Senaatille. Senaatti-kiinteistöillä on oikeus keskeyttää työt, mikäli urakkasopimuksia on ketjutettu edellä sanotun vastaisesti ilman Senaatin nimenomaista hyväksyntää. Senaatti-kiinteistöillä on myös oikeus olla hyväksymättä niitä urakoitsijan kotimaisia tai ulkomaalaisia aliurakoitsijoita, joiden tilaajavastuutiedoissa on puutteita tai joiden aitoudesta ei voida saada varmuutta. Päätoteuttajana toimivan urakoitsija (tai PJP -toteutuksissa konsultti) ylläpitää ajantasaista luetteloa (kulkulupaluettelo) sivu- ja aliurakoitsijoista ja näiden työntekijöistä työmaalla. Kulkulupaluettelosta on ilmettävä vähintään seuraavat asiat: työn tekijän nimi syntymäaika veronumero (sitä mukaa kuin on saatavilla) ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeiden peruste työnantaja yritystunnuksineen luvan voimassaoloaika päättyneen kulkuluvan palautuspäivä Senaatti-kiinteistöjen työmailla käytetään lakisääteisiä kuvallisia henkilötunnisteita. Päätoteuttajana toimiva urakoitsija (tai PJP -toteutuksissa konsultti) huolehtii hankekohtaisten kulkulupien aliurakoitsija- ja henkilötunnistehallinnoimisesta sekä kulkulupien myöntämisestä ja käytön valvonnasta. Yksilöllisestä tunnisteesta on selvittävä seuraavat asiat: onko henkilö työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja työntekijän nimi
veronumero (pakolliseksi syksystä 2012 alkaen) Päätoteuttaja perehdyttää työmaalla työskentelevät henkilöt ennen kulkuluvan myöntämistä. Senaatti-kiinteistöt seuraa kuvallisten henkilötunnisteiden käyttöä työmaalla. Työmaalta poistetaan henkilöt, jotka rikkovat määräyksiä kuvallisten tunnisteiden ja kulkulupien käytöstä. Senaatti voi periä urakoitsijalta 200 euroa sopimussakkoa jokaisen puututuvan tunnisteen tai kulkuluvan osalta. Työskentely normaalin työajan ulkopuolella ja viikonloppuisin on sallittua vain tilaajan erikseen antamalla luvalla ja päätoteuttajan työnjohdon valvonnassa. Sivu-urakoitsijan työskentelyn valvonta on kyseisen sivu-urakan luovuttaneella urakoitsijalla. Normaalin työnajanulkopuolella ja viikonloppuisin tehtävän työn laillisuutta valvotaan Senaatti-kiinteistöjen puolelta pistokokein. Senaatti-kiinteistöt ilmoittaa solmimiensa vähintään 7 500 euron arvoiset urakkasopimukset kuukausittain Verohallinnolle ja edellyttää urakoitsijoiden tekevän vastaavat ilmoituksen Verohallinnon ohjeiden mukaisesti vähintään 7 500 euron alihankinnoista. Rakentamisvaiheessa huomioitavat asiat talousrikollisuuden torjunnan näkökulmasta: 1. Rakennuttajakonsultti valvoo, että ohjeen "Talousrikollisuuden torjunta Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa" ohjeita noudatetaan työmaalla. 2. Rakennuttajakonsultti esittää hyväksyttäväksi urakoitsijoiden esittämät aliurakoitsijat ja toimittajat kirjallisesti hankevastuuhenkilölle sen jälkeen, kun rakennuttajakonsultti on: - saanut aliurakoitsijan tai toimittajan tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja todennut ne hyväksyttäviksi, - varmistanut, että urakoitsija on laittanut Senaatin talousrikollisuuden torjuntaan liittyvät urakkaehdot omiin aliurakkasopimuksiinsa ja - varmistanut, ettei urakoitsija ole ketjuttanut hankintoja Senaattikiinteistöjen ohjeiden vastaisesti (rakennuttajakonsultti pitää yllä ketjutuskaaviota). 3. Rakennuttajakonsultti valvoo, että päätoteuttaja ylläpitää sopimusten mukaista kulkulupaluetteloa. Poikkeamista rakennuttajakonsultti reklamoi päätoteuttajaa ja informoi hankevastuuhenkilöä.
4. Rakennuttajakonsultti seuraa henkilötunnisteiden käyttöä työmaalla. Poikkeamista rakennuttajakonsultti reklamoi päätoteuttajaa ja informoi hankevastuuhenkilöä. 5. Rakennuttajakonsultti hyväksyttää hankevastuuhenkilöllä urakoitsijan perustellusti esittämät tarpeet työajanulkopuolisesta työstä sekä sopii hankevastuuhenkilön kanssa ko. työn valvontaan liittyvistä yksityiskohdista kuten pistokokeista. 6. Rakennuttajakonsultti informoi kaikesta havaitsemastaan ohjeen vastaisesta toiminnasta välittömästi hankevastuuhenkilöä ja esittää mahdollisten sanktioiden (laiminlyöntimaksujen) toimeenpanoa. 7. Rakennuttajakonsultti varmistaa, että urakoitsijan ilmoittaa vähintään 7 500 :n alihankintansa verottajalle. 8. Rakennuttajakonsultti tallentaa tilaajavastuulain mukaiset alihankintoihin liittyvät selvitykset projektipankkiin. 3.4 Vastaanotto ja takuuvaihe Vastaanotto- ja takuuvaiheen aikana hankkeeseen tulee mukaan enää satunnaisesti uusia yrityksiä. Mikäli uusia hankkeeseen liittyviä yrityksiä tulee mukaan, niin niiden osalta toimitaan vastaavalla tavalla kuin mitä aiemmin on esitetty. Ylläpitotöihin liittyvien yrityksien tilaajavastuunlain mukaisuudesta vastaa kiinteistöpäällikkö. 3.5 Sopimusehdot 3.5.1 Perusteet, jolloin urakoitsijan esittämä alihankkija/-urakoitsija voidaan hylätä Sopimussuhteessa Senaattiin olevan urakoitsijan aliurakoitsijan ja toimittaja voidaan hylätä tilaajavastuulain ja Senaatin ja urakoitsijan välisen sopimuksen perusteella seuraavista syistä: 1. Senaatti-kiinteistöillä on oikeus olla hyväksymättä niitä urakoitsijan kotimaisia tai ulkomaisia aliurakoitsijoita, joiden tilaajavastuutiedoissa on puutteita, todistusten aitoudesta ei voida saada varmuutta ja/tai todistuksia ei olennaisilta osin ole käännetty suomeksi (auktorisoidut käännökset) tai on syytä epäillä aliurakoitsijan kiertävän veroja, suomalai-
sia sopimuspalkkoja tai muita yhteiskuntavastuita, tai on selvää, ettei aliurakoitsija aiokaan huolehtia yhteiskunnallisista velvoitteistaan, ja urakoitsija ei Senaatti-kiinteistöjen sitä pyydettyäkään toimita hyväksyttäviä lisäselvityksiä. (Näitä lisäselvityksiä voivat olla esim. selvitys aliurakoitsijan työntekijöille maksamasta palkasta, mahdollisesta yhteismajoituksesta ja työnantajan siitä perimästä vuokrasta, työnantajan järjestämistä lomamatkakuljetuksista ja näistä työntekijöiltä perittävistä kustannuksista). 2. Urakoitsijan tulee valvoa, ettei häneen sopimussuhteisissa tai aliurakointiketjussaan toimivissa yrityksissä em. mukaisesti toimi johto- ja hallintotehtävissä tai suoraan tai epäsuorasti käytä määräysvaltaa henkilöitä, jotka ovat liiketoimintakiellossa. Mikäli alihankintaketjussa havaitaan yrityksiä, joita em. tavalla edustaa liiketoimintakiellossa oleva henkilö, poistetaan yritykset edustajineen välittömästi työkohteesta. 3. Urakoiden ketjuttaminen: Senaattiin sopimussuhteessa oleva urakoitsija voi luovuttaa urakan tai sen osia edelleen toiselle urakoitsijalle aliurakkana ja tämä edelleen kolmannelle urakoitsijalle aliurakkana. Urakoiden ketjuttaminen tätä pidemmälle ei ole sallittua ilman Senaatin etukäteen hyväksymää erityistä syytä. Aliurakoitsijoina ei saa käyttää väliyhtiöitä. 4. Kaikki aliurakoitsijat tulee aina hyväksyttää kirjallisesti Senaatilla. Senaatti antaa urakoitsijalle kirjallisen hyväksymisilmoituksen kahden päivän sisällä siitä kuin tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset on annettu Senaatille. 5. Senaatilla on oikeus keskeyttää työt, mikäli urakkasuorituksia on ketjutettu edellä sanotun vastaisesti ilman Senaatin nimenomaista hyväksyntää. Urakoitsijan tulee purkaa ketjutettu aliurakkasopimus välittömästi ja vastata rikkomuksestaan aiheutuvasta haitasta ja lisäkustannuksista Senaatille. 3.5.2 Perusteet, joilla yksittäinen työntekijä voidaan poistaa työmaalta Sopimussuhteessa Senaattiin olevan urakoitsijan tai aliurakoitsijan yksittäinen työntekijä voidaan poistaa työmaalta tilaajavastuulain ja Senaatin ja urakoitsijan välisen sopimuksen perusteella seuraavista syistä: 1. Mikäli urakoitsija käyttää aliurakoitsijana ulkomaalaista yritystä tai hyödyntää lähetettyä työvoimaa ja näihin liittyen joko Senaatti itse tai viranomainen toteaa laiminlyöntejä tai rikkomuksia tilaajavastuulain mukaisten selvitysten hoitamisessa, on urakoitsijan poistettava ko. yrityksen ja/tai lähetetyt työntekijät välittömästi työmaalta.
2. Senaatti edellyttää lakisääteisten kuvallisten henkilötunnisteiden ehdotonta käyttöä työmaalla. Senaatti velvoittaa päätoteuttajana toimivan urakoitsijan tai konsultin huolehtimaan hankekohtaisten kulkulupien aliurakoitsija- ja henkilötunnistehallinnoinnista sekä kulkulupien myöntämisestä ja käytön valvonnasta työmaalla. Päätoteuttajan on huolehdittava siitä, että jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä on työmaalla liikkuessaan näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste. Tunnisteesta on käytävä ilmi, onko työmaalla työskentelevä työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja. Senaatti seuraa kuvallisten henkilötunnisteiden ja kulkulupien käyttöä muun muassa satunnaisilla tarkastuksilla. Henkilöt, jotka rikkovat määräystä kuvallisten tunnisteiden ja kulkulupien käytöstä, poistetaan työmaalta. 3.5.3 Sopimusrikkomuksista aiheutuvat sopimussakot Senaatin ja urakoitsijan välisen sopimuksen rikkomisesta määrätään urakoitsijalle sopimussakkoa seuraavista syistä: 1. Ulkomaalaisen aliurakoitsijan tai ulkomaalaisien työntekijöiden käyttöön työmaalla liittyvät rikkomukset: Mikäli em. laiminlyönti tai rikkomus voidaan Senaatin toimesta todeta tilaajavastuulain vastaiseksi tai viranomainen asian toteaa ja säätää urakoitsijalle laiminlyöntimaksun, on Senaatilla oikeus periä urakoitsijalta sopimussakko seuraavan mukaisesti: Senaatin urakoitsijalta perimän sopimussakon suuruus on joko 10.000 euroa / laiminlyönti tai rikkomus tai, ulkomaalaisen aliurakoitsijan kyseessä ollessa, vaihtoehtoisesti 20 % aliurakasta sovitusta vastikkeesta. Aliurakoinnin kyseessä ollessa sovelletaan perusteena suurempaan sopimussakkoon johtavaa määritystapaa ja Sopijapuoli on velvollinen esittämään Senaatille aliurakkasopimuksensa ja muut selvitykset siltä osin, kuin sovitun vastikkeen määrän luotettava selvittäminen edellyttää. Senaatille tulevaa sopimussakkoa ei vähennä mahdollinen viranomaisen urakoitsijalle määräämä laiminlyöntimaksu tilaajavastuulain selvitysten laiminlyönnistä tai rikkomisesta. 2. Sopimuksen vastainen ketjuttaminen: Senaatilla on oikeus periä urakoitsijalta sopimussakkoa 0,05 % Senaatin ja urakoitsijan välisen sopimuksen arvonlisäverottomasta urakkasummasta kultakin työpäivältä, jonka aikana sopimuksenvastainen aliurakoitsija on työskennellyt työmaalla. 3. Puuttuvat kuvalliset henkilötunnisteet: Senaatilla on oikeus periä sopijapuolelta 200 euroa sopimussakkoa jokaisen puuttuvan tunnisteen tai kulkuluvan osalta. Senaatilla on
automaattisesti oikeus pidättää sopimussakot seuraavista maksamatta olevista urakkaeristä. 4. Kartellit, määräävän markkina-aseman väärinkäyttö, yms.: Mikäli urakoitsijan todetaan osallistuneen laeissa määriteltyyn vahingolliseen kilpailua rajoittavaan, estävään tai vääristävään toimintaan ja Kilpailuvirasto määrää urakoitsijan lopettamaan kielletyn menettelyn tai markkinaoikeus määrää urakoitsijalle seuraamusmaksun, on urakoitsija velvollinen suorittamaan Senaatille sopimussakon, jonka suuruus on 10 %:a sovitusta urakkahinnasta sekä korvaamaan Senaatille aiheutuneen vahingon. Liitteet: Senaatin hankintaohje Talousrikollisuuden torjunta Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa Senaatti-kiinteistöjen urakkasopimusehdot talousrikollisuuden torjuntaan