Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?



Samankaltaiset tiedostot
Tuulivoima ja maanomistaja

Primäärienergian kulutus 2010

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK Joensuu

Energiapoliittisia linjauksia

Metsäbioenergia energiantuotannossa

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK MTK- Häme

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari Esittely: Ilpo Mattila MTK

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori,

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi Energiakolmio Oy / / Marko Lirkki

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari , Oulu

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Tuotantotukilain muutokset

Puun energiakäyttö 2012

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät

Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän kritiikki ja vaikutukset investointeihin Suomessa

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta Parviainen

Tuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Bioenergian tukimekanismit

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa

Jyväskylän energiatase 2014

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Jyväskylän energiatase 2014

Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Pohjois-Pohjalaisianäkökulmia uusiutuvaan energiaan

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry Helsinki - Lappeenranta

Kuluttajansuoja paranee Kiinteistönvälitysalan osaamisvaatimukset kasvavat

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

Uusiutuvan energian vuosi 2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Energiapuun korjuutuet

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Transkriptio:

Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät mm Kalajoelle. Kaikkien uusiutuvien energialähteiden hajautettu ja maatilatason pien- ja yhteistuotanto sekä aurinkosähkö jäivät Suomen tariffijärjestelmän ulkopuolelle. Muualla EU:ssa niillä on erittäin merkittävä sija maaseudun elinvoimaisena pitämisessä. Hallitusohjelman mukaisen uuden tukijärjestelmän valmistelu alkaa syksyllä 2015. Nyt viimeistään pitää laittaa painetta sille, että harvaan asutetun maaseudun mahdollisuudet saatetaan muun EU:n tasolle. Keski-Pohjanmaan mannertuulivoimakaavan alueella uusia tuulivoimalaitoksia ei ole vielä tuotannossa yhtään. Syöttötariffijärjestelmään hyväksyttyjen voimalaitosten, voimassa olevien kiintiöpäätösten ja käsittelyssä olevien kiintiöhakemusten määrä (3237 MVA) ylitti alkukesällä jo kiintiön eli 2500 megavolttiampeerin (MVA) rajan mikä vastaa noin 800 laitosta. Takuuhinta on tämän vuoden loppuun asti 105 /MWh ja ensivuoden alusta 83,5 /MWh, mutta vain enintään 12 vuoden ajan. Tuotantotuki tuulivoimalle siis loppuu viimeistään vuonna 2030. Metsänomistajien saama vuokra, teiden kunnossapito ja kuntien kiinteistövero sekä yhteisövero kuitenkin jatkuvat laitosten rakentamisesta alkaen koko tuotantoajan ja energiaa tarvitaan sen jälkeenkin. Työllistävä ja elinvoimaisuutta lisäävä vaikutus on alueelle tärkeä ja merkittävä. Myös sähkön kuluttajahinta tulee nousemaan viimeistään silloin, kun tukien osuus vähenee. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa ja Prasun levikkialueen kunnissa on useita tuulivoimahankkeita, mitkä joutuvat myöhästyneinä turvautumaan Sipilän hallituksen valmisteilla olevaan uuteen tariffiin. Kaustista ja Lohtajaa lukuun ottamatta kaikissa muissa kunnissa on tai on ollut merkittäviä kaavailuja tuulivoimapuistojen pystyttämiseksi. Maakuntakaavassakin tavoitellaan (ilman teollisuuden sähkönkulutusta) 50 %:n osuutta kulutuksesta yksin tuulivoimasta! Tavoitteen asettamisessa ei ole kuitenkaan oivallettu hajautetun maatilatason energiatuotannon tärkeyttä maaseudun ja siten maakunnan elinvoimaisuudelle. Keski-Euroopassa se on mahdollistettu jo 2000- luvun alussa. Tuulelle jopa 70, hakkeelle vain 18 /MWh Valtio maksaa takuuhinnan ja sähkön markkinahinnan erotuksen. Markkinahinta on ollut mm. runsaan vesivoiman takia tänä vuonna alhainen noin 30 /MWh. Tuen osuus on siis ollut iso jopa noin 70 /MWh tuotannossa jo oleville laitoksille - ensivuonnakin noin 50. Metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuki on nousemassa vuoden 2016 alusta vain 18 euroon megawattitunnilta. Tuki on tällä hetkellä 15,9 euroa. Tuotantotuki putoaa kuitenkin 60 %:iin, jos hake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saaduista jalostukseen soveltuvista rungonosista eli kuitupuusta.

Metsänomistajien edunvalvojana Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto seuraa mm. syöttötariffijärjestelmien kautta kanavoitavia tukia. Metsänomistajien saama vuotuinen vuokra on noin 8.000-10.000 /voimala ja noin 40 /ha, jos ei satu pylvästä omalle maalle kuntien verotuotto merkittävästi näitä enemmän. Rahat ovat todella tarpeen alueen asuttuna ja elinvoimaisena pysymisen kannalta. Myös tiestö tulee ylläpidettyä ja kantavaan kuntoon. Kemera varoista Pohjanmaan maakunnat ovat perinteisesti vieneet suurimman osan. Kun rahaa on ollut rajallisesti, niin on kannattanut olla heti aktiivinen. Tuulirahan osalta myöhästyttiin. Muut alueet ehtivät ensin. Jo kaavoituksen osalta oltiin liian perusteellisia. Ilman kaavaa ei saatu alueelle merkittäviä alan toimijoita. Valitukset tekevät toisen myöhästyttävän vuoden - ja ihan turhaan sillä ELY-keskus ja viranomaiset olivat jo varmistaneet hankkeiden asiallisuuden. Kun kiintiömäärä tuotantotukea jaetaan, niin nyt se menee pääosin näistä syistä muihin maakuntiin. Keski-Pohjanmaan mannertuulivoiman ns. IV-vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ilmeisesti sekin vuotta/paria liian myöhään vasta keväällä 2015. Sinällään ympäristöministeriö sen hyväksyy, vaikka valituksiakin on tehty. Kuntatason osa-yleiskaavat ovat olleet samanaikaisesti työn alla ja myös niitä on osin valituksin viivästetty. Uuteen tariffiin hajautettu tuotanto? Selvää on, että uusi tariffijärjestelmä tulee olemaan olennaisesti pienempi. Sen valmistelu ei saisi jäädä vain keskittävään tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Maaseudulle aivan kertaluokkaa tärkeämpi olisi hajautettuun kaikkien uusiutuvien energialähteiden tuotantotukijärjestelmään siirtyminen. Toisaalta on muistettava, että mikään uusiutuva - eikä edes ilmainen energiamuoto - ei toimi kokonaan ilman vailla valtion tukea. Mm. sähköntuotantotukia ei ole rajattu tuulituen tapaan vain määräaikaiseksi. Näin ollen eri energiamuotojen kokonaistukimäärät tasoittuvat pitkässä juoksussa joten kateellisuudellekaan ei ole asiallisia perusteita. Manu Purola toiminnanjohtaja Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto ry

Tuulivoimaa rannikon maisemassa vrt Keski-Pohjanmaalla mannertuulivoimakaava. Kuva MP

Tuulivoima tulee näkymään K-P:lla. Lähde: Ote maakuntakaavan selvityksestä Tuulivoimaalueet maisemassa.

Keski-Euroopassa energiatilat tuottavat syöttötariffin turvin sähköä hakkeella, biomassalla, auringolla ja tuulella. Tuotantorakennusten katot täynnä aurinkopaneleita. Kuva MP