Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2010

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2010

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2010 Dnro 1541/0411/2011 Osa I Kasvinterveys ja taimiaineisto Osa II Metsänviljelyaineisto Eviran raportti Hyväksymispäivä 6.4.2011 Kasvinterveysyksikkö Hyväksyjä Esittelijät Hannu Kukkonen Osa I: Paula Lilja Osa II: Kari Leinonen 1

OSA I KASVINTERVEYS JA TAIMIAINEISTO Sisällysluettelo 1 VALVONNAN TARKOITUS JA PAINOPISTEET... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 3 2.1 Toimintaympäristön muutokset... 3 2.2 Valvottavat toimijat... 3 2.3 Valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit... 3 3 VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA... 5 3.1 Valvonnan koulutus... 5 3.2 Valvonnasta tiedottaminen... 5 4 VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 6 4.1 Valvonnan painopisteet... 6 4.2 Tarkastusmäärät... 6 4.3 Laboratoriomääritykset... 12 5 VALVONNAN TULOKSET... 13 5.1 Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät kasvintuotannossa ja metsissä... 13 5.2 Markkinointikiellot... 14 5.3 Maahantuontikiellot... 15 5.4 Huomautukset... 17 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 17 6.1 Tuhoojatilanteen kehittyminen... 17 6.2 Valvonnan onnistuminen... 18 6.3 Resurssien riittävyys... 19 6.4 Toiminnan kehittäminen vuonna 2010... 20 6.5 Toiminnan kehittämistarpeet jatkossa... 20 Liitteet 1 Rekisteröidyt toimijat 2 Taimituotannon tarkastukset 3 Puutarhatuotannon tarkastukset 4 Peruna- ja juurikastuotannon tarkastukset 5 Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset 6 Markkinavalvonta 7 Tuontitarkastukset (muut kuin Venäjän tuontipuu) 8 Kasvinterveystodistusta vaativien tuotteiden tuonti ja alennetun tarkastuksen toteutuminen 9 Venäjän tuontipuun tarkastukset alkuperäalueittain ja rajanylityspaikoittain 10 Havupuutavaran tuonti Venäjältä 11 Kasvinterveyden valvonnassa tutkitut laboratorionäytteet 12 Kasvinterveyskorvaukset 2

1 VALVONNAN TARKOITUS JA PAINOPISTEET Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnan tärkein tavoite on kasvinterveyden suojelemisesta annetussa laissa 702/2003 tarkoitettujen vaarallisten kasvintuhoojien Suomeen leviämisen estäminen. Lisäksi valvonnan tavoitteena on varmistaa, että markkinoitavat, maahan tuotavat ja maasta vietävät kasvit ja kasvituotteet täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset. Valvonnan painopisteenä olivat vuonna 2010 puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvontatarkastukset. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 Toimintaympäristön muutokset Merkittävin muutos toimintaympäristössä oli Venäjän Euroopan puoleiselta alueelta tuotavan havupuutavaran tarkastusprosentin nousu yhdestä kolmeen prosenttiin vuoden alusta lähtien. Tästä johtuvan tarkastusmäärän kasvun vuoksi tarkastusmenettelyjä muutettiin siten, että alennetun tarkastustason piiriin kuuluvista tarkastuksista aikaisempaa paljon suurempi osa tehtiin rajanylityspaikoilla silmävaraisina tarkastuksina. Uusi peruna-ankeroisasetus 7/10 tuli voimaan heinäkuun 2010 alussa. Uudessa asetuksessa on määritelty pellolta otettavan näytteen koko hehtaaria kohden. Aikaisemmasta poiketen koko näyte on tutkittava laboratoriossa. Lisäksi uusi asetus muuttaa peruna-ankeroisen torjuntaohjelmaa vuodesta 2011 lähtien. 2.2 Valvottavat toimijat Kasvinsuojelurekisteriin kuului vuoden 2010 lopussa 6178 toimijaa, taimiaineistorekisteriin 1246 toimijaa ja ISPM 15 merkinnänhaltijarekisteriin 672 toimijaa (Liite 1). Valtaosa rekisteröityneistä toimijoista oli viljelijöitä. Uusia toimijoita rekisteröitiin vuoden aikana kasvinsuojelurekisteriin 136, taimiaineistorekisteriin 34 ja ISPM 15 rekisteriin 56. Kaikki rekisterit mukaan lukien rekisteristä poistettiin 1169 toimijaa, joista suurin osa poistettiin kasvisten laadunvalvontarekisteristä säädösmuutoksen vuoksi. 2.3 Valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit Valvontaan käytettiin henkilöstöresursseja yhteensä 4816 henkilötyöpäivää (htp) eli noin 24 henkilötyövuotta (Taulukko 1). Työajan käyttö oli samaa tasoa kuin vuonna 2009. Sekä Eviran että ELY-keskusten osuus käytetystä työajasta oli noin 12 henkilötyövuotta. Eviran tarkastajien työaikaa käytettiin tarkastuksiin suunniteltua enemmän ja ELY-keskusten tarkastajien työaikaa suunniteltua vähemmän. Käytettyjen henkilöstöresurssien kokonaismäärä oli yhden henkilötyövuoden verran suunniteltua pienempi. Työajan toteutunutta käyttöä ei juuri pysytä vertaamaan arvioituun resurssitarpeeseen tarkastustyypeittäin, sillä työajanseurantajärjestelmät eivät erottele työajan käyttöä tarpeeksi tarkasti ja lisäksi Eviralla ja ELY-keskuksilla on käytössä erilaiset työajanseurantakoodit. Tuontitarkastuksiin kului suunniteltua vähemmän työaikaa (Taulukko 2). Tämä johtui todennäköisesti siitä, että Venäjän tuontipuun silmävaraista tarkastusta pystyttiin tekemään arvioitua tehokkaammin. Valtuutetut tarkastajat tekivät ostopalveluna 103 htp perunan rengasmätä-, ankerois- ja koloradonkuoriaiskartoituksia. Tämä oli noin puolet vähemmän kuin suunniteltu 200 htp. Perunan markkinavalvontaa tehtiin suunniteltua vähemmän, joten myös siltä osin ostopalveluiden tarve oli arvioitua pienempi. Tuonti- tai vientitarkastuksiin ei käytetty ostopalveluita. Evira maksoi ostopalveluista tarkastuspalkkioita yhteensä 33 586 euroa. 3

Tullilaitoksen tehtäviin kuuluvista kasvisten tuontitarkastuksista, Venäjän tuontipuun asiakirjatarkastuksista ja puisen pakkausmateriaalin valvonnasta ei ole käytettävissä työaikalaskelmia, sillä tarkastukset tehdään Tullin muiden tehtävien yhteydessä. Taulukko 1. Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit Tarkastustyyppi Työaika (htp) Evira ELYkeskukset Valtuutetut tarkastajat Yhteensä Tuotantopaikka- ja markkinavalvonta 1 616 1 341 103 3 060 Tuonti-, vienti- ja velvoitetarkastukset 667 67 734 Muut kasvintarkastustehtävät 121 901 1 022 Yhteensä 2 404 2 309 103 4 816 Taulukko 2. Resurssien suunniteltu ja toteutunut käyttö tarkastustyypeittäin Työaika (htp) Tarkastustyyppi Evira suunniteltu Evira toteutunut ELY suunniteltu ELY toteutunut Tuotantopaikka- ja markkinavalvonta 813 1616 1544 1341 Tuontitarkastukset 937 611 185 Vientitarkastukset 55 27 29 67 1 Velvoitetarkastukset 10 29 28 Muut kasvintarkastustehtävät 450 121 766 901 Yhteensä 2 265 2 404 2552 2 309 1 Sisältää kaikki ELY-keskusten tekemät maksulliset tarkastukset. 4

3 VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA 3.1 Valvonnan koulutus Koulutusta kasvinterveys- ja taimiaineistotarkastuksiin järjestettiin seuraavasti: - Eviran ja ELY-keskusten uusille kasvintarkastajille sekä perusteiden kertaamista tarvitseville järjestettiin kasvintarkastajan peruskurssi 4.-6.5. ja 14.-15.9. Helsingissä. Koulutukseen osallistui yhteensä 11 henkilöä, joista neljä henkilöä osallistui sekä kevään että syksyn osuuteen ja seitsemän henkilöä jompaankumpaan osuuteen. - Eviran ja ELY-keskusten tarkastajille järjestettiin 30.-31.3. kasvihuonetuotannon tarkastusten teemakoulutus Kiipulassa. Koulutukseen osallistui 10 tarkastajaa. - Itärajan tullitoimipaikoilla (Nuijamaa 2.6., Vartius 26.10., Kuusamo ja Salla 27.10., Raja- Jooseppi 28.10.) järjestettiin viisi koulutustilaisuutta, joiden aiheena olivat kasvituotteiden yleiset tuontivaatimukset EU:n ulkopuolelta, Venäjältä tuotavan havupuutavaran asiakirjatarkastukset ja puisen pakkausmateriaalin tuontitarkastukset. Lappeenrannan koulutustilaisuus sisälsi lisäksi puutavaralajien tunnistuskoulutusta. Koulutuksiin osallistui Nuijamaalla 23, Vartiuksessa 10, Kuusamossa 6, Sallassa 6 ja Raja-Joosepissa 12 henkilöä. - Eviran ja ELY-keskusten kasvintarkastajille järjestettiin 2.-3.11. täydennyskoulutus Hämeenlinnassa, jonka aiheena olivat taimiaineistotuhoojat sekä perunatarkastukset. Koulutukseen osallistui 41 henkilöä. - EU:n Better Training of Safer Food ohjelman puitteissa järjestettiin useita kasvinterveysaiheisia koulutuksia eri maissa. Koulutusten aiheena olivat perunatarkastukset, tuontitarkastukset, markkinavalvonta, puisen pakkausmateriaalin tarkastukset sekä metsätuhoojien ja muiden kasvintuhoojien hätätoimenpiteiden mukaiset tarkastukset. Koulutuksiin osallistui viisi Eviran ja kaksi ELY-keskusten tarkastajaa. 3.2 Valvonnasta tiedottaminen Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnasta tiedotettiin Eviran internet-sivuilla, puutarha-alan messuilla Lepaalla sekä ammattilehdissä. 5

4 VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Valvonnan painopisteet Puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonnassa jäätiin hieman tavoitteesta, sillä suunnitellusta tarkastusmäärästä toteutui 89 %. Tarkastusmäärä oli kuitenkin suurempi kuin koskaan aikaisempina vuosina. Tarkastukset saatiin hyvin kohdistettua riskialtteimpiin kohteisiin eli mäntyankeroismaista tuotuun puiseen pakkausmateriaaliin, sillä 81 % tarkastuksista tehtiin mäntyankeroismaista peräisin olevalla materiaalille. Mäntyankeroisnäytteitä otettiin 524 kpl. Mäntyankeroisia löydettiin kolmesta Yhdysvalloista tuodusta pakkausmateriaalierästä. 4.2 Tarkastusmäärät Tuotantopaikkatarkastuksia tehtiin 2483, markkinavalvontatarkastuksia 359, tuontitarkastuksia 3947, vientitarkastuksia 30 ja rekisteröintiedellytysten tarkastusta 99 kappaletta (Taulukko 4). Tarkastuksia tekivät pääasiassa Eviran ja ELY-keskusten tarkastajat. Tuontitarkastuksia teki myös Tulli ja tuotantopaikkatarkastuksia valtuutetut tarkastajat. Tuotantopaikkatarkastusten kohteita eli tarkastettuja yrityksiä oli 1849 (Taulukko 3). Markkinavalvonnan tarkastuskohteita oli 273. Tarkastusmäärissä ei ollut merkittäviä muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tarkastusten toteutuminen tarkastustyypeittäin ja alueittain on esitetty liitteissä 2-8 ja taulukossa 6. Taulukko 3. Tarkastuskohteiden lukumäärä vuosina 2006 2010 2006 2007 2008 2009 2010 Tuotantopaikat ja kartoituskohteet 1 665 1 877 1 716 1 818 1849 Markkinavalvontakohteet 250 273 296 270 273 Yhteensä 1 915 2150 2012 2088 2122 Taulukko 4. Tarkastusten lukumäärä vuosina 2006 2010 2006 2007 2008 2009 2010 Tuotantopaikkatarkastukset 2 200 2 570 2677 2679 2483 Markkinavalvonta 383 431 352 347 359 Tuontitarkastukset (1 2620 2750 2443 1149 3947 Pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonta 310 181-298 413 Vientitarkastukset 112 21 34 42 30 Rekisteröintiedellytysten tarkastus 91 89 85 88 99 Yhteensä 5 716 6 042 5591 4603 7 331 1) Vuoden 2011 luku sisältää myös Tullin tekemät kasvisten tuontitarkastukset. Vuoden 2008 luku sisältää myös pakkausmateriaalitarkastukset. Rekisteröintiedellytysten tarkastukset Rekisteröintiedellytysten tarkastuksia tehtiin 99, mikä oli 66 % suunnitelluista tarkastuksista (Taulukko 4). Rekisteröintiedellytysten tarkastusten toteutuminen oli hieman paremmalla tasolla kuin vuonna 2009, jolloin tarkastuksista toteutui vain 45 %. Tarkastusten toteumaprosentin nousua selittää se, että taimitarhojen rekisteröintiedellytysten tarkastuksiin kiinnitettiin erityistä huomiota ja että tarkastajat ohjeistettiin päivittämään taimitarhojen rekisteritiedot kasvinsuojeluja taimiaineistorekisteriin. Jatkossa toteuman odotetaan edelleen parantuvan johtuen siitä, että tarkastettavat kohteet ovat nyt aiempaa paremmin tiedossa. 6

Taulukko 5. Rekisteröintiedellytystarkastusten toteutuminen Alue Tavoite Toteutunut Toteuma-% Uusimaa 24 17 71 % Varsinais-Suomi 18 16 89 % Satakunta 7 2 29 % Häme 17 1 6 % Pirkanmaa 6 6 100 % Kaakkois-Suomi 6 3 50 % Etelä-Savo 10 5 50 % Pohjois-Savo 8 0 0 % Pohjois-Karjala 12 9 75 % Keski-Suomi 10 12 100 % Etelä-Pohjanmaa 1 1 100 % Pohjanmaa 16 12 75 % Pohjois-Pohjanmaa 9 9 100 % Kainuu 3 3 100 % Lappi 3 3 100 % Yhteensä 150 99 66 % Taimituotannon tarkastukset Kasvihuonekasvien taimia tuottavien yritysten määrä kasvoi edellisvuodesta kahdella (Liite 2). Tarkastusten määrä jäi suunniteltua hieman pienemmäksi. Tarkastuksia tehtiin kuitenkin kaikissa kasvihuonekasvien taimiaineistoa tuottavissa yrityksissä. Kaakkois-Suomessa ja Varsinais- Suomessa tarkastusten määrä jäi merkittävästi alle suunnitellun. Tämä johtui osaltaan siitä, että koristekasvien taimituotantokausi oli aiempia vuosia lyhyempi. Kasvihuonevihannesten taimituotantoa tarkastettiin huomattavasti suunniteltua enemmän, koska vihannesten taimituotantopaikkoja tuli vuoden aikana yksi lisää. Taimitarhatuotannon tarkastukset toteutuivat tarkastusmäärien osalta hyvin lukuun ottamatta Hämeen aluetta, jossa toteutui vain kolmasosa suunnitelluista tarkastuksista (Liite 2). Suunnitelluista tarkastuskohteista tarkastettiin 85 %. Toteuman odotetaan parantuvan tulevina vuosina johtuen edellä mainitusta taimitarhojen rekisteritietojen päivityksestä. Mansikantaimituotannon tarkastukset (2 kpl) eivät toteutuneet. Istukassipulin tuotantopaikkoja on enää kaksi, joista molemmat tarkastettiin. Puutarhatuotannon kartoitukset Kasvihuonekoristekasvituotannon tarkastuskohteita kertyi hieman suunniteltua vähemmän (Liite 3). Tavoitteiden toteutumisessa oli kuitenkin suuria alueellisia eroja. Osassa ELY-keskuksia tarkastettujen kohteiden määrä ylitettiin jopa puolella kun taas joillakin alueilla tavoitteesta jäätiin huomattavasti. Tarkastuskäyntien määrä jäi merkittävästi alle tavoitteiden melkein koko maassa. Tämä johtui siitä, että etelänjauhiaisesiintymien määrä oli paljon edellisvuosia pienempi ja sen vuoksi toimenpidevalvontatarkastusten tarve oli vähäisempi. Kasvihuonevihannestuotantoa tarkastettiin suunnitellusti ja monilla alueilla tarkastustavoitteet ylitettiin. Tulipoltteen kartoitusmäärä hedelmätarhoilla jäi monella alueella vajaaksi, ja yhteensä suunnitelluista kartoituksista toteutui vain 76 % (Liite 3). Sen sijaan tulipoltteen kiinteiden havaintopaikkojen eli puistokohteiden kaikki suunnitellut tarkastukset toteutuivat. Mansikantuotannon kartoitus toteutui lähes suunnitelman mukaisesti. 7

Taulukko 6. Tuotantopaikkatarkastusten toteutuminen Kohteet 1 Tarkastukset Tarkastuskohde Suunniteltu Kasvihuonetaimituotanto 17 19 112 % 151 141 93 % Varmennettu taimituotanto 6 7 117 % 18 19 106 % Taimitarhatuotanto 127 108 85 % 135 133 98 % Istukassipulin tuotanto 2 2 100 % 4 3 75 % Mansikan taimituotanto 2 0 0 % 2 0 0 % Kasvihuonekoristekasvituotannon kartoitus 348 318 91 % 1026 740 72 % Kasvihuonevihannestuotannon kartoitus 50 61 122 % 50 93 186 % Mansikantuotannon kartoitus 82 79 96 % Hedelmäntuotannon kartoitus 33 25 76 % Tulipoltteen kiinteät havaintopaikat 75 76 101 % Rengasmätäkartoitus 121 112 92 % Rengasmädän toimenpidevalvonta 21 22 105 % 59 41 69 % Peruna-ankeroiskartoitus 115 132 115 % Peruna-ankeroisen toimenpidevalv. 47 51 109 % Perunan vientivalmius 42 14 33 % Koloradonkuoriaiskartoitus 42 46 110 % Ritsomaniakartoitus 50 48 96 % Vienti- ja ISPM sahat 88 69 78 % Pakkausmateriaalin valmistajat 180 129 72 % Mäntyankeroiskartoitus 525 547 104 % Yhteensä 2845 2498 88 % 1 Kohteille on laskettu oma toteumaprosentti, jos yhdelle kohteelle on suunnitelmassa useampia tarkastuksia. Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Peruna- ja juurikastuotannon tarkastukset Perunantuotannon tarkastukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti rengasmätä- ja ankeroiskartoitusten, peruna-ankeroisten toimenpidevalvonnan sekä koloradonkuoriaiskartoitusten osalta (Liite 4). Myös juurikkaan ritsomaniatarkastukset toteutuivat suunnitellusti. Tavoitteista jäätiin rengasmädän toimenpidevalvonnoissa sekä perunan vientivalmiustarkastuksissa. Rengasmädän toimenpidevalvonnan toteuman arviointia vaikeuttaa se, että valvontasuunnitelmassa on ollut sen osalta liian suuria tavoitelukuja johtuen muuttuneista tarkastusvaatimuksista. Kaikissa toimenpidevalvontakohteissa on kuitenkin tehty vähintään yksi tarkastus. Perunantuotannon tarkastusten raportointia vaikeuttaa raportointikauden katkeaminen kesken satovuoden, jolloin tarkastusten tekeminen ja näytteiden analysointi on vielä kesken. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla tarkastuksia siirtyi alkuvuoden 2011 puolelle. Toimenpide-, jäljitys-, ja vientivalmiustarkastuksien osalta suunnitelma on aina arvio, koska kaikkia tarkastuskohteita ei suunnitelmaa tehtäessä ole tiedossa ja vientivalmiustarkastukset tehdään asiakkaiden pyynnöstä. 8

Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset Puutavaratuotannon tarkastuksissa jäätiin hieman tavoitteista (Liite 5). Monella sahalla oli tuotantoseisokkeja, joten sahoja ei ollut tarkastettavissa suunnitelman mukaista määrää. Vienti- ja ISPM 15 -sahoista tarkastettiin 68 kpl eli 84 % tavoitteesta. Puisen pakkausmateriaalin valmistajia tarkastettiin 126 tavoitteen ollessa 180 tarkastusta. Tarkastuksia jäi tekemättä erityisesti Satakunnan, Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Lapin alueilla. Muilla alueilla tarkastukset toteutuivat suunnitellusti. Mäntyankeroiskartoituksia tehtiin 547, eli asetettu 525 tarkastuksen tavoite ylitettiin. Markkinavalvonta Kasvihuonekasvien taimien markkinavalvontaa tehtiin Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa (Liite 6). Uudellamaalla tarkastusmäärä jäi huomattavasti alle tavoitteiden. Kaakkois-Suomessa ja Varsinais-Suomessa kasvihuonekasvien markkinavalvontatarkastuksia oli kirjattu tuotantopaikoilla tehdyiksi tarkastuksiksi, minkä vuoksi ne eivät näy puutarhatukkujen tarkastusmäärissä. Leikkokukkien ja ruukkukasvien markkinavalvontaa tehtiin kukkatukuissa koko Suomessa. Tarkastettuja kohteita kertyi suunniteltua enemmän, mutta tarkastusten määrä jäi merkittävästi alle suunnitellun erityisesti Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa. Taimimyymälöiden markkinavalvonta toteutui hyvin Kaakkois-Suomea lukuun ottamatta ja tarkastusten suunniteltu kokonaismäärä ylittyi (Taulukko 7). Mansikantaimien kahteen kohteeseen suunniteltu markkinavalvonta sen sijaan jäi kokonaan tekemättä. Puutarhakasvien markkinavalvontaa tehtiin myös tuotantopaikoilla. Näitä tarkastuksia ei ollut valvontasuunnitelmassa. Tuotantopaikoilla tarkastettiin markkinavalvontana pääasiassa kasvihuonekasvien taimiaineistoa ja jonkin verran taimitarhakasveja. Tarkastuksia tehtiin 39 yhteensä 20 tuotantopaikalla. Taulukko 7. Markkinavalvonnan toteutuminen Kohteet 1 Tarkastukset Suunniteltu Tarkastuskohde Taimimyymälät 139 153 110 % Puutarhatukkuliikkeet ja välittäjät 10 5 50 % 60 30 50 % Kukkatukut 24 27 113 % 72 61 85 % Siemenperuna 102 58 57 % Ruoka- ja teollisuusperuna 37 7 19 % Puutavara satamissa 4 3 75 % 27 11 41 % Yhteensä 437 359 82 % 1 Kohteille on laskettu oma toteumaprosentti, jos yhdelle kohteelle on suunnitelmassa useampia tarkastuksia. Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Perunan markkinavalvonta kohdistettiin pääasiassa muista EU-maista tuotaviin siemen- ja ruokaperunaeriin (Taulukko 7). Siemenperunaa tarkastettiin 58 tarkastuskäynnillä ja muuta perunaa 7 tarkastuskäynnillä. Määrät ovat samalla tasolla kuin vuonna 2009. Tarkastustavoitteet eivät toteutuneet, koska Suomeen tuotiin arvioitua vähemmän perunaa. Lisäksi yhdellä tarkas- 9

tuskäynnillä on voitu tarkastaa useampia eriä. Saattaa myös olla, että toimijat eivät ole ilmoittaneet kaikista tuoduista eristä. Tuontitarkastukset Venäjän tuontipuu Tullin tilaston mukaan Venäjältä tuotiin 82 389 lähetystä (5,4 miljoonaa m 3 ) kasvinterveystodistusta vaativaa havupuutavaraa, mikä oli jonkin verran arvioitua enemmän (Taulukko 8). Suurin osa maahantuodusta puutavarasta (82 144 lähetystä) kuului alennetun, kolmen prosentin tarkastustason piiriin. Muu maahantuotu havupuutavara, 245 lähetystä, oli Venäjän Aasian puoleiselta alueelta peräisin olevaa lehtikuusisahatavaraa. Siitä 136 lähetystä tuotiin Suomeen ja 109 lähetystä Suomen kautta muihin EU-maihin. Havupuutavaran kokonaistuontimäärä Venäjältä nousi 26 % edelliseen vuoteen verrattuna lähetysten määrässä laskettuna. Tuontimäärä oli kuitenkin vielä noin 20 % pienempi verrattuna vuosien 2007 ja 2008 tuontimääriin. Valtaosa maahantuodusta puutavarasta oli haketta. Lehtikuusisahatavaran tuonti lisääntyi 56 % vuoteen 2009 verrattuna. Alennetun tarkastustason piiriin kuuluvalle puutavaralle tehtiin 2565 tarkastusta ja lehtikuusisahatavaralle 245 tarkastusta (Taulukot 9 ja 10). EU:n komission asetuksen 1756/2004 mukainen kolmen prosentin alennettu tarkastustaso saavutettiin ja kaikki sadan prosentin tarkastuksen piiriin kuuluvat lähetykset tarkastettiin. Näyte otettiin 1302 tarkastuksessa ja silmävaraisia tarkastuksia tehtiin 1508 kappaletta. Silmävaraisten tarkastusten osuus kaikista Venäjän tuontipuun tarkastuksista oli 54 %. Taulukko 8. Venäjältä tuodut havupuutavaralähetykset tullinimikkeittäin Maahantuodut lähetykset Tullinimike (kpl) Luokittelematon 467 Kuusisahatavara 1 674 Kuusisahatukit 6 428 Muu käsitelty (sahattu, veistetty tms.) kuusi 8 602 Muut (kuusi raakapuu) 919 Muu käsitelty (sahattu, veistetty tms.) mänty 2 987 Muut (mänty raakapuu) 398 Mäntysahatavara 35 Mäntysahatukit 3 011 Polttopuu, havuhake, sahanpuru 52 725 Muu sahatavara 122 Polttopuu (sekakuormat) 4 745 Puurakennukset 132 Kuormalavat ja alustat 144 Yhteensä 82 389 10

Muu tuonti EU:n ulkopuolelta Muu kasvinterveystodistusta vaativa tuonti kuin havupuutavaran tuonti Venäjältä muodostui pääasiassa kasvisten tuonnista (Liite 8). Kasviksia tuotiin yhteensä 1725 erää (1441 lähetystä). Eniten tuotiin sitrushedelmiä ja omenaa. Sitrushedelmiä tuotiin pääasiassa Egyptistä, Israelista sekä Marokosta ja omenia Brasiliasta. Kasvisten tuontimäärä oli samalla tasolla kuin vuonna 2009. Suurin osa maahantuoduista lähetyksistä kuului alennetun tarkastusmenettelyn piiriin. Tarkastukset toteutuivat suurimmaksi osaksi alennettujen tarkastustasojen mukaisesti. Muuta kuin kasviksia tuotiin 319 lähetystä, joista noin puolet oli lehtipuutavaraa, pääasiassa tammisahatavaraa Yhdysvalloista. Lisäksi tuotiin 77 lähetystä kasvihuonekasvien pistokkaita ja taimia ja pieniä määriä muita kasveja ja kasvituotteita. Puutavaran tuonti lisääntyi noin 40 lähetyksellä vuoteen 2009 verrattuna ja taimiaineiston tuonti väheni noin 20 lähetyksellä. Tarkastukset toteutuivat pääosin tavoitteiden mukaisesti. Lehtipuutavaran tarkastustaso jäi matalaksi, sillä lähetyksistä tarkastettiin vain 68 %. Yhdysvalloista tuodun, alennetun tarkastusmenettelyn piiriin kuuluvan sokerivaahteran tarkastustaso jäi 67 prosenttiin kun se alennetun tarkastuksen asetuksen mukaan pitää olla vähintään 75 %. Myös akvaariokasvien ja ruukkukasvien tarkastustaso oli matala, 31 %. Perusteluna tälle on akvaariokasvien tuonnin pieni kasvinterveydellinen riski. Taulukko 9. Venäjän tuontipuun tarkastukset vuosina 2006 2010 Tarkastustaso Tarkastusmäärä (kpl) Toteutunut osuus 2006 2007 2008 2009 toteutunut 2010 2010 toteu- 2010 toteutunut toteutunut toteutunut tavoite tunut 1 / 3 % 1738 1669 1325 782 2425 2565 106 % 100 % 550 722 515 138 217 245 113 % Yhteensä 2288 2391 1840 920 2642 2810 106 % Taulukko 10. Venäjän tuontipuun tarkastukset puutavaralajeittain Lähetyksiä Osuus Määrä Tullinimike (kpl) lähetyksistä (%) (m 3 ) Lehtikuusisahatavara 245 9 16 593 Mäntytukki 192 7 13 697 Kuusikuitupuu 364 13 23 080 Kuusitukki 178 6 9 629 Mäntykuitupuu 174 6 10 873 Hake 1334 47 70 846 Kuusisahatavara 135 5 10 205 Mäntysahatavara 110 4 4 488 Polttopuu 29 1 1 157 Muu sahattu (pintalauta) 33 1 1 050 Sekatukkipuu 2 <1 4 486 Sahanpuru 12 <1 1 374 Puinen pakkausmateriaali 1 <1 15 puurakennukset 2 <1 120 Kaikki yhteensä 2810 100 167 615 11

Puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonta Puisen pakkausmateriaalin tarkastuksia tehtiin 413. Tarkastustavoite oli 465 eli suunnitelluista tarkastuksista toteutui 89 %. Tarkastuksilla otettiin 537 mäntyankeroisnäytettä. Tarkastuksista 81 % tehtiin mäntyankeroismaista peräisin olevalle pakkausmateriaalille, ja tarkastukset saatiin näin ollen hyvin kohdistettua riskialtteimpiin lähetyksiin. Vientitarkastukset Evira myönsi yhteensä 11 387 kasvinterveystodistusta ja jälleenvientitodistusta EU:n ulkopuolisiin maihin viedyille kasvituotteille (Taulukko 11). Eniten vietiin puutavaraa, noin 5800 lähetystä. Myös perunan vienti oli vilkasta. Perunaa vietiin lähes 50 miljoonaa kiloa noin 2500 lähetyksenä mikä oli yli viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2009. Kevään jälkeen vienti jatkui poikkeuksellisesti suoraan satovuoden 2010 perunalla, joten vientiä oli läpi vuoden. Kaikille vientituotteille tehtiin yhteensä 30 vientieräkohtaista tarkastusta, mikä oli vain 18 % suunnitelluista 164 tarkastuksesta. Suurin osa vientituotteista tarkastettiin tuotantopaikkatarkastuksina ennen vientiä. Taulukko 11. Myönnetyt kasvinterveystodistukset Tarkastuksia Todistustyyppi (kpl) Terveystodistus kasvit 200 Jälleenvientitodistus 7 Terveystodistus hedelmät, kasvikset 22 Korvaava terveystodistus peruna 1 Terveystodistus siemenperuna 137 Terveystodistus peruna 2 322 Terveystodistus keräilytuotteet 58 Jälleenvientitodistus muut tuotteet 2 Terveystodistus muut tuotteet 1 550 Jälleenvientitodistus elintarvikkeet 8 Korvaava terveystodistus elintarvikkeet 2 Terveystodistus elintarvikkeet 1 310 Jälleenvientitodistus puutavara 4 Korvaava terveystodistus puutavara 5 Terveystodistus puutavara 5 744 Korvaava terveystodistus vilja 1 Terveystodistus vilja 14 Yhteensä 11 387 4.3 Laboratoriomääritykset Tarkastusten yhteydessä otetut näytteet tutkittiin Eviran kasvianalytiikkayksikön laboratorioissa Helsingissä, Lappeenrannassa ja Loimaalla. Näytteitä oli yhteensä 11 536 kappaletta. Näytteiden jakautuminen tarkastustyypeittäin ja näytteistä todetut kasvintuhoojat on esitetty liitteessä 11. 12

5 VALVONNAN TULOKSET 5.1 Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät kasvintuotannossa ja metsissä Kasvihuoneviljelmillä todettiin aikaisempien vuosien tapaan monia vaarallisiksi luokiteltuja kasvintuhoojia (Taulukko 12). Todetut kasvintuhoojat olivat pääsääntöisesti samoja kuin edellisinä vuosina lukuun ottamatta kurkuntuotannosta löydettyä zucchini yellow mosaic virusta (ZYMV). Etelänjauhiaistapauksia oli 25, mikä oli huomattavasti vähemmän kuin neljänä edeltävänä vuotena. Etelänjauhiaisia levisi puutarhoille kevätkaudella muun muassa begonian, maljaköynnösten ja kesäkukkien taimierien mukana sekä loppukesällä joulutähtien taimierien mukana. Kolme neljäsosaa etelänjauhiaisesiintymistä oli joulutähtiviljelmillä. Tomaatin pronssilaikkuvirusta löydettiin poikkeuksellisen paljon, yhteensä 50 kesäkukkaviljelmältä. Virus levisi useiden muista EU-maista tuotujen taimierien mukana. Saastuneita eriä pyrittiin jäljittämään mahdollisimman paljon, mutta tarkastukset jouduttiin keskeyttämään toukokuussa kesäkukkien myyntikauden ja avomaatuotannon tarkastusten alettua. Kaikki saastuneiksi todetut erät hävitettiin. Yhdeltä vihanneksia tuottavalta kasvihuoneviljelmältä todettiin zucchini yellow mosaic -virus (ZYMV) kurkuntuotannosta. Virusta ei ole aiemmin todettu näin pohjoisessa, mutta Etelä- ja Keski-Euroopassa se on kohtalaisen yleinen. Viruksen leviämisreittiä viljelmälle ei saatu selville. Saastunut kasvusto hävitettiin ja viljelytila ja -tarvikkeet desinfiointiin ennen tuotannon jatkamista. Seuraavasta kasvustosta kyseistä virusta ei enää todettu vaikka kasveissa todettiin oireita. Avomaan puutarhatuotannossa ei löydetty uusia vaarallisten kasvintuhoojien esiintymiä. Yhdellä taimitarhalla jatkuivat versopoltteen (aikaisemmin käytetty nimeä tammen äkkikuolema) hävitystoimenpiteet. Taulukko 12. Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät puutarhatuotannossa vuosina 2007 2010 ja niiden suhteellinen osuus tarkastetuista tuotantopaikoista vuonna 2010 Esiintymien lukumäärä (kpl) 2007 2008 2009 2010 Chrysanthemum stunt viroid 6 Suhteellinen osuus 2010 Etelänjauhiainen 50 109 83 25 6 % Floridankärpänen 1 1 Hop stunt viroid 1 Krysanteeminsuonimiinaajakärpänen 9 8 1 < 1% Krysanteemin valkoruoste 4 1 < 1% Mansikan mustalaikku** 2 Palsamin kuoliolaikkuvirus 4 5 Potato spindle tuber viroid 3 Spodoptera littoralis yökkönen 1 Tomaatin pronssilaikkuvirus 2 18 50 13 % Tomato apical stunt viroid 1 Tomato chlorotic dwarf viroid 1 Versopolte 3 1* 1* 1* 1 % Zucchini yellow mosaic virus 1 < 1% Yhteensä 57 138 119 79 * Vanha esiintymä ** Ei enää vaarallinen kasvintuhooja vuodesta 2009 alkaen. 13

Perunantuotannossa todettiin perunan vaalearengasmätää viidellä tilalla. Tapauksista neljä oli uusia löydöksiä (Taulukko 13) ja yksi löydös tehtiin toimenpidevalvonnassa. Keltaperunaankeroisia todettiin 24 tilalla, joista kahdeksan oli uusia löydöksiä. Määriin eivät sisälly alkuvuoden aikana todetut tuhoojatapaukset, jotka on raportoitu jo vuoden 2009 valvontaraportissa. Koloradonkuoriaista todettiin yhdellä palstaviljelmällä itärajan lähellä. Metsä- ja puutavaratuotannosta ei löydetty vaarallisia kasvintuhoojia. Suomessa tehtiin kuitenkin ensimmäiset havainnot uudesta metsäpuiden tuholaisesta, aasianrunkojäärästä (Anoplophora glabripennis). Aasianrunkojäärä löytyi syksyllä 2010 Etelä-Suomesta viherrakennustyömaalta Kiinasta tuotua pihalaattalähetystä purettaessa. Löytäjä lähetti sen Luonnontieteelliseen keskusmuseoon määritettäväksi. Evira tarkasti löydöspaikan ympäristön, eikä muita jääräyksilöitä löydetty. Lisäksi Eviran tietoon tuli vuonna 2007 tehty jäärälöydös. Kiinasta tuodusta kivilähetyksestä oli löytynyt jäärä, jonka löytäjä oli säilyttänyt. Kuultuaan aasialaisista runkojääristä löytäjä lähetti jäärän Eviraan, jossa se määritettiin aasianrunkojääräksi. Jäärälöydökseen ei liittynyt puista pakkausmateriaalia. Viljelijöille maksettiin korvauksia vaarallisten kasvintuhoojien torjunnasta aiheutuneista kustannuksista yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa (Liite 12). Summa oli 0,8 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2009. Suurin yksittäinen korvauksia aiheuttanut kasvintuhooja oli versopolte, jonka osuus oli yli puolet kokonaissummasta. Perunan rengasmädästä maksetut korvaukset ovat puolittuneet muutaman vuoden takaisesta tasosta. Taulukko 13. Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät perunantuotannossa satovuosina 2009 2010 ja uusien esiintymien suhteellinen osuus tarkastetuista tuotantopaikoista vuonna 2009 Esiintymien lukumäärä (kpl) Suhteellinen osuus 2010 2009 2010 Uudet* Kaikki Uudet Kaikki Keltaperuna-ankeroinen 6 30 8 24 6 % Vaalearengasmätä 3 6 4 5 4 % Koloradonkuoriainen - - 1 1 2 % Yhteensä 9 36 13 30 *) Uudet: Uudet esiintymät Kaikki: Uusina ja toimenpidevalvonnassa todetut esiintymät yhteensä. 5.2 Markkinointikiellot Puutarhakasvien markkinavalvonnassa ei tehty yllättäviä kasvintuhoojalöydöksiä. Markkinointikieltoja annettiin kasvinterveyslain perusteella 11 kasvierälle ja taimiaineistolain perusteella 12 erälle (Taulukot 14 ja 15). Markkinointikieltojen määrä oli samaa luokkaa kuin vuonna 2009. Eniten markkinointikieltoja, seitsemän kappaletta, annettiin versopoltteen takia. Muut markkinointikiellot johtuivat yksittäisistä tuhoojalöydöksistä. Markkinointikieltojen osuus suhteutettuna puutarhakasvien markkinavalvonnan tarkastusmäärään oli 9 %. Perunalle ei tehty markkinointikieltoja. Kuudelle Portugalista tuodulle puupakkausmateriaalierälle annettiin markkinointikielto puuttuvien ISPM 15 merkintöjen tai sukkulamatolöydösten takia. Mäntyankeroisia ei portugalilaisesta pakkausmateriaalista kuitenkaan löydetty. 14

Taulukko 14. Markkinointikiellot kasvinterveyslain perusteella Markkinointikiellon Alkuperämaa Tuote syy Ei tiedossa NL NL/DE PT SE DK Yht. Pistokkaat: Glandularia Etelänjauhiainen 1 1 Puinen pakkausmateriaali Ei ISPM 15 leimaa 2 2 Eläviä sukkulamatoja 4 4 Taimet: Alppiruusu Versopolte 1 2 2 2 7 Taimet: Joulutähti Etelänjauhiainen 1 1 Yhteensä 1 3 2 6 1 2 15 Taulukko 15. Markkinointikiellot taimiaineistolain perusteella Tuote Syy Alkuperämaa Ei tiedossa Suomi Tanska Yht. Emokasvit: Kuunlilja Kuunliljan X-virus 1 1 Istukassipuli Huono laatu, homeet 1 1 Taimet: Alppiruusu Ruoste 1 1 Taimet: Kuunlilja Kuunliljan X-virus 1 1 Taimet: Mänty Pystynävertäjä 1 1 Taimet: Omena, päärynä Pseudomonas sp. 1 1 Taimet: Pensasmustikka Harmaahome 1 1 Mustikkasyöpä 1 1 Taimet: Päärynä Pseudomonas sp. 1 1 Pseudomonas syringae pv. syringae 1 1 Taimet: Salkoruusu Malvanruoste 1 1 Taimet: Verbena Kalifornianripsiäinen 1 1 Yhteensä 3 7 2 12 5.3 Maahantuontikiellot Puutavara Venäjältä tuodusta havupuutavarasta ei löydetty vaarallisia kasvintuhoojia. Maahantuontikieltopäätöksiä tehtiin asiakirjavirheiden ja lehtikuusen teknisten virheiden takia yhteensä 11 kappaletta (Taulukko 16). Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten osuus kaikista tarkastetuista puutavaralähetyksistä (myös muut kuin Venäjän tuontipuu mukaan luettuna) oli 0,4 %. Venäjän tuontipuulle annettujen maahantuontikieltojen määrä on laskenut merkittävästi verrattuna vuoteen 2005 jolloin Venäjän Euroopan puoleiselta alueelta tuotavalle havupuutavaralle tuli voimaan kasvinterveystodistusvaatimus. Väheneminen selittyy lehtikuusen laadun parantumisella, sillä suurin osa maahantuontikieltopäätöksistä on aikaisempina vuosina annettu lehtikuusisahatavaralle teknisten vikojen takia. 15

Taulukko 16. Kasvinterveyslain perusteella puutavaralle annetut maahantuontikiellot Alkuperä- Tuote Puulaji Syy maa Yht. Ei tiedossa USA Venäjä Hake Kuusi Terveystodistuksessa väärä puulaji 2 2 Kuusi ja mänty Ei kasvinterveystodistusta 1 1 2 Mänty Terveystodistuksessa väärä puulaji 3 3 Valkotammi ja sokerivaahtera Ei kasvinterveystodistusta 1 1 Pintalauta Kuusi ja mänty Ei kasvinterveystodistuksessa 1 1 Sahatavara Lehtikuusi Kuorta 2 2 Puutteita terveystodistuksessa 1 1 Toukanreikiä (läpimitta yli 3 mm) 1 1 Yhteensä 1 1 11 13 Muu tuonti EU:n ulkopuolelta Eniten maahantuontikieltoja, 47 kappaletta, annettiin puiselle pakkausmateriaalille puuttuvien ISPM 15 merkintöjen tai sukkulamatolöydösten takia (Taulukko 18). Mäntyankeroisia löydettiin kolmesta Yhdysvalloista tuodusta pakkausmateriaalierästä. Puiselle pakkausmateriaalille annettujen maahantuontikieltojen osuus on jo useana vuotena ollut noin kymmenen prosenttia tarkastetuista eristä. Vuonna 2010 maahantuonti- tai markkinointikieltopäätöksen saaneiden erien osuus tarkastetuista eristä oli 13 %. Kasvien ja kasvituotteiden maahantuontikieltoja annettiin viisi kappaletta (Taulukko 17). Näistä yksi oli etelänjauhiaisen takia ja muut asiakirjavirheiden takia. Määrä oli samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2009. Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten osuus tarkastetuista lähetyksistä oli 0,5 %. Taimiaineistolain perusteella ei tehty maahantuontikieltopäätöksiä. Taulukko 17. Kasvinterveyslain perusteella kasveille annetut maahantuontikiellot Tuote Kasvilaji Syy Alkuperämaa Erät (kpl) Kasvikset Basilika Tuote puuttui terveystodistuksesta Thaimaa 1 Karvaskurkku Terveystodistuksessa ei lisälauseketta Thaimaa 1 Pistokkaat Kirjotulikruunu Etelänjauhiainen Kenia 1 Siemenet Juurikas Ei kasvinterveystodistusta USA 1 Taimet Orkidea Ei kasvinterveystodistusta USA 1 Yhteensä 5 16

Taulukko 18. Kasvinterveyslain perusteella puiselle pakkausmateriaalille annetut maahantuontikiellot Tuote Syy Alkuperämaa Erät (kpl) Pakkausmateriaali Ei ISPM 15 leimaa Ei tiedossa 2 Hong Kong 1 Intia 1 Kiina 5 Malesia 1 Moldova 2 USA 3 Venäjä 4 Eläviä sukkulamatoja Ei tiedossa 1 Japani 1 Kanada 1 Kiina 5 Korean tasavalta 1 Taiwan 3 USA 10 Venäjä 1 Mäntyankeroinen USA 3 Tukipuut Ei ISPM 15 leimaa USA 2 Yhteensä 47 5.4 Huomautukset Kahdelle kasvihuoneviljelmälle annettiin huomautus etelänjauhiaisen hävittämiseksi määrättyjen torjuntatoimenpiteiden osittaisesta noudattamatta jättämisestä. Yhdelle taimitarhalle annettiin huomautus koskien versopoltteen torjuntapäätöksessä määrättyjen toimenpiteiden toteuttamista. Huomautusten jälkeen viljelijät noudattivat torjuntapäätöstä. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Tuhoojatilanteen kehittyminen Puutarhatuotanto Kasvihuonekoristekasvien tuotannossa viime vuosina eniten ongelmia aiheuttanut vaarallinen kasvintuhooja on etelänjauhiainen. Se on levinnyt tuotantopaikoille muista EU-maista erityisesti joulutähtien taimien mukana, mutta viime vuosina myös kevätkaudella ruukku- ja kesäkukkien taimierien mukana. Vuonna 2010 etelänjauhiaisesiintymiä todettiin merkittävästi vähemmän kuin edeltävinä neljänä vuotena. Tämä johtui todennäköisesti siitä, että Suomeen tuodut taimierät olivat puhtaampia. Tarkastukset tehtiin samalla tavalla kuin vuonna 2009. Ei ole tiedossa, mitkä tekijät vaikuttivat siihen että taimiaineisto oli puhtaampaa. Muissa EU-maissa tuotetut tähtisilmän (Osteospermum sp.) taimierät osoittautuivat merkittäväksi tomaatin pronssilaikkuviruksen leviämisreitiksi. Tähtisilmien viljely Suomessa on lisääntynyt voimakkaasti. Tomaatin pronssilaikkuvirus ei juuri aiheuta tähtisilmissä näkyviä oireita, joten virus pääsee leviämään helposti taimien mukana. Suoja-alue ei pysty estämään viruksen leviämistä Suomeen, koska tähtisilmien taimierillä ei ole suoja-aluekasvipassivaatimusta eikä niiden taimituotannolle ole asetettu mitään kasvilajikohtaisia erityisvaatimuksia. 17

Viime vuosina kasvihuonevihannestuotannosta on löydetty useita Suomessa uusia virus- ja viroidilajeja. Kyseessä ovat olleet yksittäiset esiintymät. Näyttää kuitenkin siltä, että uudet virukset ja viroidit uhkaavat kasvihuonevihannestuotannon hyvää kasvinterveystilannetta. Ongelmana on tällä hetkellä virusten ja viroidien määrityksen hitaus, mikä viivästyttää hävittämistoimenpiteiden aloittamista. Lisäksi virusten ja viroidien hävittäminen on viljelijöille mittava toimenpide, koska se edellyttää yleensä kasvuston hävittämistä ja viljelytilan ja -tarvikkeiden huolellista desinfiointia. Avomaan puutarhatuotannossa ei ole todettu vaarallisia kasvintuhoojia sen jälkeen kun mansikan mustalaikku poistettiin vaarallisen kasvintuhoojien luettelosta vuonna 2008. Riski avomaan puutarhatuotannon vaarallisten kasvintuhoojien leviämisestä Suomeen on kuitenkin edelleen olemassa, sillä mansikan ja hedelmäpuiden taimiaineistoa tuodaan runsaasti muista EU-maista. Taimiaineiston alkuperämaissa esiintyy monia vaarallisia kasvintuhoojia, joita ei ole koskaan löydetty Suomesta. Perunantuotanto Perunan vaalearengasmädän vuosittain todettujen saastuntojen määrä on vakiintuneella tasolla. Rengasmätä säilyy ja lisääntyy piilevänä tilan omassa lisäysaineistossa ja pelloilla jääntiperunassa. Saastunta leviää myös tilojen välillä markkinoitavien perunaerien sekä yhteiskoneiden välityksellä. Vaalearengasmätää tuskin saadaan hävitettyä niin kauan kuin toimintatavat säilyvät nykyisellään. Tummarengasmätää ei Suomessa ole todettu. Myös keltaperuna-ankeroislöydösten määrä on vakiintunut. Yksi suuri syy perunaankeroislöydösten suureen määrään on perunantuotannossa käytettävä monokulttuuri. Toimenpidevalvonnassa todettujen peruna-ankeroistapausten määrä on suhteellisen suuri ja osoittaa, ettei Suomessa aikaisempina vuosina toteutettu torjunnan toimenpideohjelma pystynyt tuhoamaan peruna-ankeroista. Nykyisen peruna-ankeroisasetuksen mukainen toimenpideohjelmakaan ei tuo torjuntatulokseen parannusta, ellei näytteistä ryhdytä määrittämään ankeroislajeja ja -rotuja. Nämä tiedot ovat tarpeen, jotta nykyisen asetuksen vaatimaa ankeroisen kestäviin perunalajikkeisiin perustuvaa torjuntaa voidaan tehdä. Koloradonkuoriaista todettiin yhdellä palstaviljelmällä kahden vuoden tauon jälkeen. Suurta invaasiota ei ole tullut vuoden 2002 jälkeen. Tilanteen kehittyminen on kuitenkin täysin riippuvainen kesän ilmavirtauksista, sillä koloradonkuoriaisen pysyviä esiintymiä on noin 100 kilometrin etäisyydellä Suomen itärajasta. Metsä- ja puutavaratuotanto Vuonna 2010 ja 2007 tehdyt aasianrunkojäärälöydökset osoittavat, että Aasiasta, etenkin Kiinasta, tuotava puinen pakkausmateriaali muodostaa todellisen riskin runkojäärien leviämiselle Suomeen. Vuoden 2007 jäärälöydös osoittaa myös, että runkojääriä voi tulla sellaisissakin tuontilähetyksissä, joissa ei ole lainkaan kasvituotteita tai puista pakkausmateriaalia. 6.2 Valvonnan onnistuminen Tavoitteiden määrällinen toteutuminen Tuotantopaikkatarkastukset toteutuivat pääsääntöisesti hyvin, sillä suurimmassa osassa näitä tarkastuksia toteuma oli yli 90 %. Tuotantopaikkatarkastuksista huonoiten toteutuivat hedelmätarhatarkastukset sekä ISPM 15 puupakkausmateriaalin valmistajien tarkastukset. Näissä tarkastustyypeissä huonolle toteumalle ei myöskään voida löytää mitään erityistä syytä. Markkinavalvonta toteutui tuotantopaikkatarkastuksia huonommin. Ongelmana oli erityisesti puutarhakasvien markkinavalvonta, jossa tavoite saavutettiin ainoastaan taimimyymälätarkastuksissa. 18

Vuoden 2010 alussa haasteena oli Venäjältä tuotavan havupuutavaran tarkastusprosentin nousu yhdestä kolmeen prosenttiin. Sen myötä tarkastusmäärä nousi 18 prosentilla verrattuna edelliseen huippuvuoteen 2007. Tarkastusmäärän kasvun takia oli kehitettävä uusia tarkastuskäytäntöjä, jotta vaadittu vähimmäistarkastustaso saavutettiin olemassa olevilla henkilöstöresursseilla. Tässä onnistuttiin, vaikka havupuutavaran tuontimäärä Venäjältä oli jopa hieman arvioitua suurempi. Muiden tuontitarkastusten toteumissa on vielä parantamisen varaa, jotta tavoitteena olevat tarkastustasot saavutetaan. Valvonnan vaikuttavuus Kasvihuonetuotannossa todetut vaaralliset kasvintuhoojat on saatu hävitettyä. Osa toimenpidevalvonnoista jatkui alkuvuoteen 2011, mutta kaikilla esiintymispaikoilla hävittäminen onnistui. Kasvintuhoojien leviäminen kasvihuoneviljelmille tapahtuu edelleen pääsääntöisesti muista EUmaista tulevan saastuneen taimiaineiston välityksellä, sillä taimien tuonti EU:n ulkopuolelta on voimakkaasti vähentynyt. Kasvihuonetuotannossa vuosittain esiintyvien vaarallisten kasvintuhoojien valikoima on pysynyt melko samanlaisena. Kansainvälinen kauppa ja kilpailun kiristyminen voi kuitenkin aiheuttaa nopeita muutoksia esimerkiksi taimien alkuperissä, kun välittäjät etsivät uusia taimitoimittajia. Jotkut muissa EU-maissa toimivat välittäjät myyvät kasvieriä suoraan suomalaisille viljelijöille. Nämä erät ovat käytännössä markkinavalvonnan ulottumattomissa ja siksi niiden puhtaudesta ja volyymistä ei muodostu selkeää käsitystä. Jotta kasvinterveystilanne säilyisi Suomessa jatkossakin hyvänä ja kaikki vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät saataisiin nopeasti ja tehokkaasti hävitettyä, on valvontaa tehtävä tuotannon ja markkinoiden kaikissa vaiheissa. Lisäksi on pyrittävä vaikuttamaan myös niihin muualla oleviin taimituotantopaikkoihin, joista saastuneet kasvierät ovat peräisin. Avomaan puutarhatuotannossa jatkuivat versopoltteen hävittämistoimenpiteet yhden taimitarhan alppiruusuntuotannossa. Versopoltetta todettiin alppiruusuissa vielä vuonna 2010, joten vielä ei tiedetä ovatko toimenpiteet onnistuneet ja saadaanko tauti hävitettyä viljelmältä. Perunantuotannossa tuhoojalöydösten määrä on ollut viime vuosina vakiintuneella tasona. Kartoitukset kohdennetaan tiloille, joilla tarkastuksia ei ole aiemmin tehty tai edellisestä tarkastuksesta on kulunut useita vuosia. Jotta Suomessa pystyttäisiin toteuttamaan uuden peruna-ankeroisasetuksen mukaista toimenpideohjelmaa siten, että sillä olisi peruna-ankeroisesiintymiä vähentävä vaikutus, tulee perunaankeroisnäytteistä ryhtyä jatkossa määrittämään ankeroislajit- ja rodut. Muuten toimenpideohjelman noudattaminen peruna-ankeroisen saastuttamilla pelloilla vain lisää kestävien ankeroislajien ja rotujen kantaa. 6.3 Resurssien riittävyys Suurimmalla osalla alueista oli riittävät resurssit kasvinterveys- ja taimiaineistotarkastusten hoitamiseen. Kainuun ELY-keskuksessa oli kuitenkin resurssivajausta, ja tehtäviä jäi hoitamatta kuten useana aikaisempanakin vuotena. Käytössä olevien resurssien kokonaismäärä on riittävä nykyisen tarkastusmäärän hoitamiseen, mutta siinä ei juuri ole varaa esimerkiksi yllättäviä tuhoojatapauksia varten. 19

6.4 Toiminnan kehittäminen vuonna 2010 Evira lähetti kirjeen joulutähtien taimia Suomeen toimittaviin yrityksiin ja muistutti niitä suojaaluevaatimuksista. Kauppapuutarhaliitto ja MTT laativat Eviran pyynnöstä torjuntaohjelmat, joita viljelijät käyttivät etelänjauhiaisen hävittämiseksi joulutähdeltä. Tomaatintuotantoa koskeva valmiussuunnitelma saatiin valmiiksi. Suunnitelmassa käydään läpi ne toimenpiteet, joita tehdään kun tomaattituotannosta tai tomaatin taimituotannosta todetaan vaarallinen kasvintuhooja. Suomeen levisi todennäköisesti vuonna 2008 Nesidiocoris tenuis -ludelaji, joka on aiheuttanut vahinkoa ympärivuotisessa tomaattituotannossa. N. tenuista käytetään Etelä-Euroopassa torjuntaeliönä. Loppuvuodesta ryhdyttiin uudelleen selvittämään tarvetta ryhtyä torjuntatoimenpiteisiin N. tenuis -luteen hävittämiseksi. Selvitystä jatketaan vuonna 2011. Taimitarhatarkastusten yhteydessä päivitettiin taimitarhojen rekisteritiedot, minkä jälkeen kasvipassin ja taimitodistuksen käyttövelvollisista taimitarhoista on olemassa ajantasaiset tiedot. Vuosittainen tarkastus voidaan jatkossa paremmin kohdentaa näille taimitarhoille. Muut taimitarhat tarkastetaan kolmen vuoden välein. Perunan rengasmädän ja peruna-ankeroisten näytteenoton tiheyttä pienennettiin samalla kun näytteiden analysointia tehostettiin. Ankeroisnäyte tutkitaan nyt uuden asetuksen mukaisesti kokonaan ja rengasmätänäytteistä tutkitaan sekä vaalea- että tummarengasmätä. Aiemmin tummarengasmätää tutkittiin vain murto-osasta näytteitä. Sekä rengasmätä- että ankeroismäärityksiä pyrittiin aikaistamaan siten, että tulokset olisi saatu vuoden loppuun mennessä. Rengasmädän osalta tulosten valmistumista saatiinkin aikaistettua edellisvuosiin verrattuna. Perunaankeroisnäytteiden analysointi viivästyi siirtymäkauden suuremman ankeroisnäytemäärän ja analysoinnin ajoituksen vuoksi. Puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvontakohteiden löytämiseksi tarkastajille jaettiin Tullin tekemät luettelot niistä maahantuojista, jotka tuovat tavaraa mäntyankeroismaista. Luettelo pyydettiin sellaisista tavaroista, joiden kuljetuksissa käytetään todennäköisesti puista pakkausmateriaalia. 6.5 Toiminnan kehittämistarpeet jatkossa Kasvihuonetuotannon tarkastuksissa tulee edelleen kehittää ja lisätä muualta EU:sta markkinoitavien taimierien valvontaa erityisesti tomaatin pronssilaikkuviruksen ja etelänjauhiaisten löytämiseksi. On myös huolehdittava siitä, että markkinavalvontaa tehdään kaikilla taimivälittäjillä tasapuolisesti. Lisäksi vihannestuotannon tarkastuksia tulee edelleen lisätä, sillä monet vaaralliset kasvintuhoojat uhkaavat juuri vihannestuotantoa ja niiden leviämisen todennäköisyys vihannestuotantoon näyttää edelleen olevan kasvussa. Varautumista vaarallisten kasvintuhoojien löytymiseen avomaan puutarhatuotannosta tulee tehostaa. Kesällä 2010 epäiltiin yhdellä hedelmätarhalla esiintyvän tulipoltetta, ja ennen näytetuloksen valmistumista ehdittiin suunnitella hävittämistoimenpiteitä. Tässä yhteydessä vahvistui käsitys siitä, kuinka vaikeaa tuotantopaikkojen ohella luonnonvaraisiin kasveihin leviävän tuhoojan hävittäminen on. Jotta toimenpiteet saadaan tositilanteessa tehokkaasti käyntiin, on tilanteisiin varauduttava selkeillä toimintasuunnitelmilla. Aasianrunkojäärän varalta tehdään vuonna 2011 varosuunnitelma. Hedelmäntuotantoon liittyvät vaarallisten kasvintuhoojien leviämisriskit pitäisi selvittää, eli tarvitaan nykyistä enemmän tietoa siitä, mistä hedelmäpuiden taimiaineisto on peräisin, ja mitä Suomessa menestyviä kasvintuhoojia sen mukana voi tulipoltteen lisäksi levitä. Perunantuotantoa varten on vuoteen 2015 mennessä tavoitteena laatia ohje hyvistä tuotantotavoista. Ohjeet tähtäävät vaarallisten kasvintuhoojien leviämisen estämisen. Ohjeeseen tulee sisältymään kasvinterveyden omavalvonta mukaan lukien siemenperunan lisäämiskäytäntö tilal- 20

la sekä logistiikka. Kuten edellä on mainittu, tulee peruna-ankeroisten määritysmenetelmiä kehittää, jotta jatkossa näytteistä saadaan tieto myös peruna-ankeroislajeista ja roduista. Sahojen ja puisen pakkausmateriaalin valmistajien tarkastusten väliaikoja voitaisiin pidentää. Vienti- ja ISPM 15 sahat voitaisiin tarkastaa 2-3 vuoden välein ja puisen pakkausmateriaalin valmistajat 3-5 vuoden välein. Perusteluna tarkastusten harventamiselle on se, että kuivaamot toimivat samalla tavalla vuodesta toiseen ja Suomen metsissä ei ole vientimaiden metsille vaarallisia sukkulamatoja. Suomesta viedään ainoastaan kuivattua ja kuorittua puutavaraa, joten kaarnakuoriaisten ja muiden metsätuhohyönteisten leviämisen riski vientipuutavaran mukana on erittäin pieni. Runkojäärien leviämisen estämiseksi puisen pakkausmateriaalin tarkastuksia tulisi lisätä. Nykyisten resurssien puitteissa tarkastuksia ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä juuri nykyistä enempää. Tämä vuoksi on panostettava viestintään, jotta riskitavaraa käsittelevissä yrityksissä osattaisiin tarkkailla runkojääriä ja ilmoittaa havainnoista Eviraan. Tarkastusten ohjeistukseen ja toteutumisen seurantaan on panostettava entistä enemmän niiden tarkastustyyppien osalta, joiden toteutuminen ei ole tavoitellulla tasolla. Näitä tarkastustyyppejä ovat esimerkiksi puutarhakasvien markkinavalvonta, hedelmätarhatarkastukset ja puisen pakkausmateriaalin valmistajien tarkastukset. 21

Liite 1. Rekisteröidyt toimijat 31.12.2010 kasvinsuojelu-, taimiaineisto- ja kasvisten laadunvalvontarekisterissä 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2010 REKISTERIIN MERKITYT TOIMIJAT 9435 9823 8801 kasvinsuojelurekisteri 4 6210 6256 6178 taimiaineistorekisteri 1272 1293 1246 ISPM 15 -rekisteri 189 631 672 kasvisten laadunvalvontarekisteri 3870 3844 2446 UUDET REKISTERÖINNIT 343 527 164 kasvinsuojelurekisteri 117 143 136 taimiaineistorekisteri 36 55 34 ISPM 15 -rekisteri 189 442 56 kasvisten laadunvalvontarekisteri 27 19 5 POISTETTU REKISTERISTÄ 410 156 1169 kasvinsuojelurekisteri 332 128 228 taimiaineistorekisteri 37 41 88 ISPM 15 -rekisteri 0 0 17 kasvisten laadunvalvontarekisteri 112 47 1407 taimi- ja vähittäismyymälä 783 816 819 viherrakentaja 198 199 193 viljelijä, joista 1 7448 7389 6380 varmennettu taimiaineisto 10 10 13 taimitarhakasvit 231 239 217 kasvihuonetaimiaineisto 393 382 624 kasvihuonekoristekasvit 819 803 783 kasvihuonevihannekset 144 161 92 avomaan kasvikset 3125 2669 287 siemenperunatuotanto 87 87 87 muu perunatuotanto 2485 3140 3080 tukkuliike / välittäjä 509 541 535 pakkaamo 1258 1257 1093 maahantuoja / välittäjä 313 380 405 sahat 148 191 199 vientiyritys 22 54 REKISTERÖIDYT TOIMIJAT tarkastettu 1094 1130 991 kasvipassin käyttövelvollisia 2 228 151 167 1 Toimija voi kuulua yhteen tai useampaan toimialaan. Raporttihaun perusteita on muutettu vuoden 2008 raporttiin, minkä vuoksi luvuissa poikkeamia aikaisempiin vuosiin verrattuna. 2 Luku ei sisällä metsänviljelyaineiston toimijoita.

Liite 2. Taimituotannon tarkastukset Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Tarkastuskohde Kasvihuonetaimituotanto Tavoite, kohteet 5 1 1 9 1 17 Toteuma, kohteet 6 1 1 10 1 19 Tavoite, tarkastukset 36 18 4 92 1 151 Toteuma, tarkastukset 17 8 1 112 3 141 Varmennettu taimituotanto Tavoite, kohteet 1 0 2 2 1 6 Toteuma, kohteet 1 1 2 2 1 7 Tavoite, tarkastukset 3 0 6 6 3 18 Toteuma, tarkastukset 2 2 7 6 2 19 Taimitarhatuotanto Tavoite, kohteet 18 10 7 16 10 5 10 6 10 8 6 6 10 2 3 127 Toteuma, kohteet 16 9 5 5 8 3 9 7 6 14 7 5 9 1 4 108 Tavoite, tarkastukset 24 10 7 18 10 5 10 6 10 8 6 6 10 2 3 135 Toteuma, tarkastukset 29 10 5 6 8 5 11 7 10 14 7 6 9 2 4 133 Istukassipulin tuotanto Tavoite, kohteet 1 1 2 Toteuma, kohteet 1 1 2 Tavoite, tarkastukset 2 2 4 Toteuma, tarkastukset 2 1 3 Mansikan taimituotanto (* Tavoite, kohteet 1 1 2 Toteuma, kohteet 0 0 0 Tavoite, tarkastukset 1 1 2 Toteuma, tarkastukset 0 0 0 Tarkastetut kohteet yhteensä 18 16 5 5 8 4 9 7 8 16 8 16 9 3 4 136 Tarkastukset yhteensä 33 29 5 6 8 13 11 7 17 20 8 119 9 7 4 296 Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä