Sisäministeriö, Oikeusministeriö MINVA SM2018-00515 KVY Rytkönen Riikka(SM), Isoaho Johanna(OM) 28.11.2018 Viite Asia OSA; Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 6.-7.12.2018 Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kokoontuu Brysselissä 6.-7.12.2018. Suomea edustaa pysyvä edustaja Marja Rislakki. Sisäasioissa on tavoitteena hyväksyä osittainen yleisnäkemys eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan kompromissitekstin, joka koskee palauttamista ja kolmasmaayhteistyötä edellyttäen, ettei viime vaiheen neuvotteluissa tältä osin tehdä merkittäviä muutoksia asetusehdotuksen sisältöön. Samalla kuitenkin jatketaan vaikuttamista, jotta asetusteksti vastaisi vielä paremmin Suomen neuvottelutavoitteita. Toisena pääaiheena on asetus terroristisen verkkosisällön levittämisen ehkäisemisestä, jonka osalta on tarkoitus hyväksyä yleisnäkemys. Asiaa koskevan U-kirjelmän käsittely on eduskunnassa kesken. Yleisesti Suomi suhtautuu positiivisesti asetuksen tavoitteisiin eli siihen, että verkkoympäristöä ei tulisi voida hyödyntää terroristisessa tarkoituksessa. Lisäksi sisäasioissa keskustellaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen painopisteistä ja hyväksytään toimenpidekokonaisuus ihmissalakuljetuksen torjumiseksi. Neuvostossa saadaan myös tilannekatsaukset paluudirektiivin uudistamisesta, sekä Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista ja uudelleensijoittamista koskevien ehdotusten käsittelystä. Oikeusasioissa neuvoston tarkoituksena on hyväksyä yleisnäkemys asetusehdotuksesta sähköistä todistusaineistoa rikosasioissa koskevista eurooppalaisesta esittämismääräyksestä ja säilyttämismääräyksestä. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan kompromissiesityksen, mikäli sääntely palveluntarjoajille osoitetuista tehtävistä ja asemasta muuttuu merkittävällä tavalla komission alkuperäisestä ehdotuksesta. Suomen lisäksi useat muutkin maat pitävät puheenjohtajan tämän hetkistä kompromissiehdotusta ongelmallisena. Asiaa koskevan U-jatkokirjeen käsittely on eduskunnassa kesken ja puheenjohtajan kompromissiesitystä valmistellaan vielä Coreperissa. Neuvostossa on tarkoitus hyväksyä yleisnäkemys myös digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseen tähtäävästä tavaran kauppaa koskevasta direktiivistä. Säännöksiin on saatu neuvottelujen kuluessa Suomen tavoitteiden näkökulmasta huomattavia parannuksia. Neuvoston yleisnäkemys on tarkoitus hyväksyä myös perheoikeuden alan tärkeimpiin EU-instrumentteihin kuuluvan, uudistetun Bryssel IIa-asetuksen artikloista. Molempia näitäkin ehdotuksia käsitellään vielä Coreperissa. Oikeusasioiden esityslistalla on lisäksi mm. neuvoston päätelmät vastavuoroisesta tunnustamisesta rikosasioissa sekä tilannekatsaus Suomelle tärkeästä EU:n liittymisestä Euroopan ihmissoikeussopimukseen.
2(76)
Asialista: 3(76) TORSTAI 6. JOULUKUUTA 2018 (klo 9.30) SISÄASIAT Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Asetus eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen muuttamisesta Periaatekeskustelu / Osittainen yleisnäkemys (mahd.) Palauttamisdirektiivi (uudelleenlaatiminen) Tilanneselvitys Asetus terroristisen verkkosisällön levittämisen ehkäisemisestä Yleisnäkemys Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistus ja uudelleensijoittaminen a) Dublin-asetus b) Direktiivi vastaanotto-olosuhteista (uudelleenlaadittu) c) Asetus aseman määrittelystä d) Turvapaikkamenettelyasetus e) Eurodac-asetus (uudelleenlaatiminen) f) Asetus EU:n turvapaikkavirastosta g) Asetus uudelleensijoittamiskehyksestä Tilanneselvitys s. 6 s. 10 s. 15 s. 19 Muut asiat Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Muut kuin lainsäädäntöasiat Ihmisten salakuljetusta harjoittavien verkostojen vastaiset toimet: kattava ja operatiivinen toimenpidekokonaisuus Hyväksyminen Oikeus- ja sisäasiat: Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen painopisteet Periaatekeskustelu s. 25 s. 29
4(76) Muut asiat a) EU:n ja Yhdysvaltojen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokous (Washington, 8. ja 9. marraskuuta 2018) Puheenjohtajavaltion tiedotusasia b) Korkean tason konferenssi."eurooppalaiset arvot, oikeusvaltioperiaate ja turvallisuus" (Wien, 19. ja 20. marraskuuta 2018) Puheenjohtajavaltion tiedotusasia c) Wienin prosessi Tulokset ja seuranta d) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Romania esittelee PERJANTAI 7. JOULUKUUTA 2018 (klo 9.30) OIKEUSASIAT Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Direktiivi tavarakauppaa koskevasta sopimusoikeudesta Yleisnäkemys Bryssel IIa -asetus (uudelleenlaatiminen) Yleisnäkemys Asetus saatavien siirrosta Tilanneselvitys Asetus sähköistä todistusaineistoa koskevista esittämis- ja säilyttämismääräyksistä Yleisnäkemys s. 35 s. 39 s. 42 s. 46 Muut asiat Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Muut kuin lainsäädäntöasiat Neuvotteluvaltuutus Budapestin yleissopimuksen toista lisäpöytäkirjaa varten Tilannekatsaus Neuvotteluvaltuutus EU:n ja USA:n välistä sähköisen todistusaineiston parempaa saatavuutta koskevaa sopimusta varten Tilannekatsaus EPPO-asetus: täytäntöönpano Komission tilannekatsaus s. 55 s. 58 s. 61
5(76) Tietojen säilyttäminen: sähköisen viestinnän tietojen säilyttäminen Tilannekatsaus Vastavuoroinen tunnustaminen rikosasioissa Päätelmät Hyväksyminen EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen Tilannekatsaus s. 64 s. 68 s. 72 Muut asiat a) "Rikosoikeuden digitalisointi EU:ssa" Eurojustin esitys b) EU:n ja Yhdysvaltojen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokous (Washington, 8. ja 9. marraskuuta 2018) Puheenjohtajavaltion tiedotusasia c) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Romania esittelee o o o Neuvoston istunnon yhteydessä: SEKAKOMITEAN kokous (TORSTAI 6. JOULUKUUTA 2018 klo 9.30) Asetus eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen muuttamisesta Periaatekeskustelu / Osittainen yleisnäkemys (mahd.) Palauttamisdirektiivi (uudelleenlaatiminen) Tilanneselvitys Muut asiat Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset Puheenjohtajavaltion tiedotusasia
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2018-00504 RVL Pitkäniitty Matti(SM) 26.11.2018 6(76) Asia OSA; Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskeva komission asetusehdotus Kokous Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 06.12.2018-07.12.2018 U/E/UTP-tunnus U 95/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 6.12. ministerit käyvät periaatekeskustelun 12.9.2018 annetusta Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevasta asetusehdotuksesta. Mahdolliset keskusteluasiakirjat eivät ole vielä saatavilla. Puheenjohtaja esittänee neuvoston osittaisen yleisnäkemyksen muodostamista asetusehdotuksen kohtiin: Viraston toiminta palauttamisen alalla ja Yhteistyö kolmansien maiden kanssa. Puheenjohtaja on antanut osioihin päivitetyt kompromissiehdotuksensa ja lopullisten tekstiehdotusten neuvottelua jatketaan asiantuntijatasolla. Coreperissa käsitellään palautusta koskevat artiklat 28.11. ja kolmasmaayhteistoiminnan artiklat 5.12. Muilta osin asetuksen käsittely jatkuu Rajat työryhmässä. Puheenjohtajan tavoitteena on muodostaa neuvoston yleisnäkemys koko asetuksesta alkuvuodesta 2019. Neuvoston tulevan puheenjohtajamaan Romanian tavoitteena on saavuttaa Euroopan parlamentin kanssa käytävissä trilogeissa kompromissi ensi huhtikuun loppuun mennessä eli ennen parlamentin vaalitaukoa. Tällöin Suomen puheenjohtajakaudelle jäisi asetuksen tekninen viimeistely ja lopullinen hyväksyminen, edellyttäen että sopu saavutetaan ja että uusi parlamentti hyväksyy viimeistelemättömän sopuratkaisun. Suomen kanta Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan kompromissitekstin, joka koskee EuRMV asetuksen palauttamista ja kolmasmaayhteistyötä edellyttäen, ettei viime vaiheen neuvotteluissa tältä osin tehdä merkittäviä muutoksia asetusehdotuksen sisältöön. Samalla kuitenkin jatketaan vaikuttamista, jotta asetusteksti vastaisi vielä paremmin Suomen neuvottelutavoitteita. Suomi pitää palautusten tehostamista tärkeänä. Suomi pitää hyvänä, että viraston palautuksiin liittyvää toimintaa laajennetaan.
7(76) Suomi on katsonut, että palautuksiin liittyvän henkilötietojen käsittelyn sekä yksityiselämän suojan ja muiden perusoikeuksien rajoitusten osalta olisi vielä neuvottelujen aikana varmistettava, että niissä otetaan huomioon EU:n tietosuojalainsäädännöstä ja perusoikeuskirjasta johtuvat vaatimukset ja että rajoitukset ovat oikeasuhteisia. Suomi on kannattanut sitä, että muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien mahdollisuutta antaa teknistä ja operatiivista apua suojelutarpeen arvioinnissa, henkilöiden rekisteröinnissä ja palautuspäätösten täytäntöönpanoon liittyvien toimien toteuttamisessa parannetaan. On kuitenkin tärkeää, että vastuu palautuspäätösten tekemisestä ja palautettavien säilöönottoon liittyvistä toimista kuuluu jatkossakin jäsenvaltioille. Samalla tulee varmistaa viraston palautustoiminnan sekä hotspot-alueiden ja valvottujen keskusten tehokkuus. Viraston henkilöstön tulee noudattaa kansallista ja unionin lainsäädäntöä sekä kansainvälistä oikeutta sekä kunnioittaa perusoikeuksia. Jäsenvaltion roolia ja viraston toimia jäsenvaltioissa tapahtuvissa palautusinterventioissa sekä muussa palautuksiin liittyvässä toiminnassa tulee selkeyttää. Unionin on kyettävä tukemaan myös kolmansien maiden palautustoimintaa, jos näihin valtioihin kohdistuu merkittävä kauttakulkupaine ja kyseisen valtion tukeminen edistää unionin kestävää muuttoliikkeen hallintaa. On perusteltua, että virasto voi tukea myös kolmansien maiden palautuksia toiseen kolmanteen maahan. Suomi on katsonut, ettei alkuperäiseen asetusehdotukseen sisältynyt palautustenhallintajärjestelmää koskeva sääntely ollut riittävän selkeää, mikäli järjestelmässä käsitellään tai tallennetaan henkilötietoja. Suomi on katsonut, että neuvottelujen edetessä järjestelmän toimintaa ja siihen liittyviä tietojen käyttöä koskevia kysymyksiä tulee selvittää. Järjestelmän kehittämisessä on huomioitava muu unionin puitteissa tapahtuva tietojärjestelmien kehitystyö. Suomi jatkaa vaikuttamista, jotta palautustenhallintajärjestelmän kohdalla käytettävä asetusteksti olisi sopusoinnussa EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa. Ulkorajoilla havaittavia ongelmia voidaan ehkäistä tehokkaalla yhteistyöllä kolmansien maiden kanssa. Suomi katsoo, että viraston kolmansien maiden kanssa tapahtuvan yhteistyön edellytysten parantaminen on tärkeää. Suomi on katsonut, ettei komissiolle ehdotettu kolmansien maiden kanssa tehtäviä sopimuksia koskeva ennakollinen tarkastusvelvoite ole tarkoituksenmukainen, eikä kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin tule sisällyttää automaattisesti Eurosuria koskevia määräyksiä. Unionin ja viraston toiminnan vahvistamisen ei tule merkitä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen yhteistyöhön liittyvän toimivallan rajoittamista edellyttäen, että yhteistyö tapahtuu unionin lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Suomi jatkaa vaikuttamista, jotta komission sopimusten ennakollista tarkastusvelvollisuutta koskeva asetusteksti mahdollistaisi jäsenvaltioiden sujuvan yhteistoiminnan kolmansien maiden kanssa. Pääasiallinen sisältö Palautustoiminnan tehostamiseksi virastolle annetaan aiempaa laajempi mahdollisuus osallistua jäsenvaltioiden palautusprosessien tukemiseen. Operatiiviseen joukkoon kuuluvista henkilöistä koottavat muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmät voivat työskennellä jäsenvaltioiden tukena sekä jäsenvaltioissa sijaitsevilla hotspot-alueilla ja valvotuissa keskuksissa. Ryhmien jäsenet voivat osallistua muun muassa palautuspäätösten
valmisteluun, pl. palautuspäätöksen teko, joka kuuluu jäsenvaltion viranomaisten vastuulle, sekä matkustusasiakirjojen hankkimiseen ja varsinaisiin palautuksiin. 8(76) Ehdotuksessa parannetaan viraston edellytyksiä tukea kolmansia maita sekä rajaturvallisuuteen että palautustoimintaan liittyvissä asioissa. Kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan on tuettava Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden toimeenpanoa ja/tai kokonaisvaltaista muuttoliikkeen hallintaa. Virasto voi järjestää operaatioita, jotka edellyttävät toimivallan käyttöä, myös kolmannen maan alueella, edellyttäen että operaatiosta on sovittu isäntämaana toimivan kolmannen maan kanssa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotus perustuu Sopimus Euroopan Unionin toiminnasta artiklaan 77(2)(e) ja siitä päätetään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Neuvostossa päätös tehdään määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Ehdotuksen käsittely aloitettiin Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien sekä oikeus ja sisäasioiden valiokunnassa 15.10.2018. Parlamentin raportööriksi on nimetty EPP ryhmää edustava maltalainen MEP Roberta Metsola. Rapörtöörin odotetaan julkaisevan raporttiluonnoksensa viikolla 48. EU-ministerivaliokunta 30.11.2018 U 95/2018 vp Suuri valiokunta 30.11.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 26 ja 34 kohtien mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat ulkomaalaislainsäädäntöä ja Rajavartiolaitosta. Taloudelliset vaikutukset Unionin tasolla komission ehdotuksesta aiheutuisi 9,37 miljardin lisäkustannus tulevalla MFF-kaudella. Euroopan raja- ja merivartioviraston kokonaisbudjetti MFF2021-2027 kaudella olisi 11,27 miljardia euroa. Kustannukset jakautuisivat seuraavasti: operatiivinen joukko 5,83 miljardia euroa, kalustohankinnat 2,2 miljardia euroa, palautustoiminta 1,7 miljardia euroa ja Eurosur-tilannekuvajärjestelmän parannus 0,65 miljardia euroa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään 29.6.2018, että FRONTEX:in roolia ulkorajavalvonnan ja palautusten tukemisessa, mukaan lukien yhteistyö kolmansien maiden kanssa, tulisi vahvistaa lisäämällä resursseja ja vahvistamalla viraston mandaattia.
9(76) Komission puheenjohtaja Juncker on esittänyt ehdotuksen käsittelyä kiireellisenä. Ehdotuksesta tulisi sopia ennen tulevia Euroopan parlamentin vaaleja. Asiakirjat Ministerikeskustelun mahdollisia asiakirjoja ei ole toistaiseksi julkaistu. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Matti Pitkäniitty (SM), puh 0295 421131 Jesse Seppälä (SM), puh 0295 421141 EUTORI-tunnus EU/2018/1528 Liitteet Viite
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2018-00493 MMO Kiuru Berit(SM) 22.11.2018 10(76) Asia OSA; Oikeus- ja sisäasioiden ministerineuvosto 6.-7.12.2018; Paluudirektiivi Kokous Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 06.12.2018-07.12.2018 U/E/UTP-tunnus U 96/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Puheenjohtajavaltio Itävalta antaa mahdollisesti oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa tilannekatsauksen paluudirektiivin uudistamista koskevan ehdotuksen (COM(2018) 634 final) käsittelystä. Direktiiviehdotuksen käsittely alkoi neuvoston maastapoistamistyöryhmässä 9.10.2018 ja se on käsitelty työryhmässä kahteen kertaan artiklakohtaisesti. Lisäksi direktiivin eräitä artikloja on tarkasteltu OSA-neuvoksissa. Paluudirektiivi sisältää kytköksiä komission asetusehdotukseen eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta (EuRMV-asetus) sekä turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen tähtääviin ehdotuksiin, erityisesti turvapaikkamenettelyasetukseen. Edellä mainittujen käsittelytilanne heijastuu myös paluudirektiiviin. Valtioneuvosto katsoo, että uskottava maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka edellyttää tehokasta palauttamista. On välttämätöntä tehostaa palauttamista ja palauttamispolitiikkaa edelleen. Toimiva palauttamispolitiikka perustuu palauttamispäätösten tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Tällä voidaan ehkäistä myös jäsenvaltioissa laittomasti oleskelevien, paluuvelvoitteen alaisten kolmansien maiden kansalaisten liikkumista jäsenvaltiosta toiseen. Valtioneuvosto kannattaa paluudirektiivin kohdennettua muuttamista ja suhtautuu direktiiviehdotukseen pääosin myönteisesti. Perusoikeuksia, erityisesti palauttamiskiellon (non-refoulement) periaatetta, on kunnioitettava. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että palauttamispäätös on jatkossakin mahdollista tehdä yhdessä laillisen oleskelun lopettamista koskevan päätöksen kanssa, ja näitä päätöksiä voi koskea yhteinen muutoksenhakumenettely. Näin palauttamista koskeva päätös olisi
Pääasiallinen sisältö 11(76) täytäntöönpantavissa, kun hakijalla ei enää ole oikeutta oleskella jäsenvaltion alueella turvapaikkamenettelydirektiivin ja sen mahdollisesti korvaavan turvapaikkamenettelyasetuksen perusteella. Tämä on osoittautunut kansallisella tasolla tehokkaaksi toimintatavaksi. Tämä koskee myös ehdotettua rajamenettelyä koskevaa sääntelyä. Direktiivissä asetettavien muutoksenhakua ja täytäntöönpanokieltoa koskevien määräaikojen tulee olla pituudeltaan sellaisia, että ne mahdollistavat tosiasiassa palauttamisen kohteena olevan henkilön oikeusturvan toteutumisen. Ehdotus pohjautuu nykyiseen paluudirektiiviin. Kohdennettujen muutosten tarkoituksena on tehostaa palauttamismenettelyä, muun muassa sen niveltymistä turvapaikkamenettelyjen päättymiseen. Kohdennetuilla muutoksilla ei muuteta kolmansien maiden kansalaisten suojatoimia eikä oikeuksia ja kunnioitetaan heidän perusoikeuksiaan, erityisesti palauttamiskiellon (non-refoulement) periaatetta. Pakenemisen vaara Ehdotuksella selkiytettäisiin pakenemisen vaaran olemassaolon määrittämistä säätämällä sitä indikoivista seikoista nykyistä yksityiskohtaisemmin. Pakenemisen vaaraa on tarpeen arvioida esimerkiksi säilöönoton edellytyksiä ja vapaaehtoiselle poistumiselle myönnettävää määräaikaa harkittaessa. Komissio ehdottaa ei-tyhjentävää luetteloa objektiivisista arviointiperusteista, joiden avulla voitaisiin määrittää pakenemisen vaaran olemassaolo osana kokonaisarviota yksittäistapauksen erityisolosuhteista. Näitä olisivat muun muassa luvaton maahantulo jäsenvaltioiden alueelle, luvaton liikkuminen toisen jäsenvaltion alueelle, toisen jäsenvaltion tekemä palauttamispäätös, rikostuomio ja käynnissä oleva rikosprosessi. Tiettyjen perusteiden olemassaolo, kuten väärien tai väärennettyjen henkilöllisyysasiakirjojen käyttäminen, asiakirjojen tuhoaminen tai kieltäytyminen sormenjälkien ottamisesta, muodostaisi olettaman pakenemisen vaarasta, jollei toisin todisteta. Yhteistyövelvoite Palautettavalle kolmannen maan kansalaiselle asetettaisiin nimenomainen velvoite tehdä yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa palauttamismenettelyjen kaikissa vaiheissa, erityisesti henkilöllisyyden todentamisen osalta, jotta voidaan saada voimassa oleva matkustusasiakirja ja varmistaa palauttamispäätöksen täytäntöönpanon onnistuminen. Vastaavanlainen velvoite yhteistyöhön on jo olemassa turvapaikkamenettelyn puolella. Palauttamispäätöksen tekeminen laillisen oleskelun lopettamisen yhteydessä Jäsenvaltiot eivät tee järjestelmällisesti palauttamispäätöksiä laillisen oleskelun lopettamisen yhteydessä, mistä johtuen komission ehdotuksessa selvennetään tarvetta tehdä palauttamispäätös välittömästi sen jälkeen, kun on tehty päätös laillisen oleskelun epäämisestä tai lopettamisesta. Tällainen päätös voisi olla esimerkiksi kielteinen päätös kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseen tai kielteinen oleskelulupapäätös. Ehdotus mahdollistaisi jatkossakin palauttamispäätöksen tekemisen yhdessä laillisen oleskelun lopettavan päätöksen kanssa yhdellä hallinnollisella tai oikeudellisella päätöksellä, kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Vapaaehtoinen poistuminen
12(76) Komission ehdotuksen mukaan vapaaehtoiselle poistumiselle myönnettävästä seitsemän päivän vähimmäisajasta luovuttaisiin, kun taas enimmäisaika 30 päivää vastaisi voimassaolevan direktiivin sääntelyä. Vapaaehtoiselle poistumiselle myönnettävän määräajan pituus määritettäisiin kunkin yksittäistapauksen olosuhteet huomioon ottaen. Määräajan myöntäminen ei olisi sallittua tapauksissa, joissa on olemassa pakenemisen vaara, laillista oleskelua koskeva hakemus on hylätty selvästi perusteettomana tai vilpillisenä, tai jos kolmannen maan kansalainen on vaaraksi yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai valtion turvallisuudelle. Voimassa olevan säännöksen mukaan jäsenvaltio on voinut halutessaan säätää siitä, että edellä mainituissa tapauksissa ei myönnetä määräaikaa vapaaehtoiseen poistumiseen. Maasta poistuttaessa tehtävien rajatarkastusten yhteydessä määrätyt maahantulokiellot Kun laittomasti oleskeleva kolmannen maan kansalainen havaitaan ensimmäisen kerran hänen poistuessaan unionin alueelta, voi tietyissä olosuhteissa olla aiheellista määrätä maahantulokielto uuden maahantulon estämiseksi tulevaisuudessa ja laittoman maahanmuuton riskin vähentämiseksi. Tämä ei kuitenkaan saisi viivästyttää kyseisen henkilön poistumista, kun otetaan huomioon, että henkilö on jo lähdössä jäsenvaltioiden alueelta. Ehdotuksella mahdollistettaisiin maahantulokiellon määrääminen palauttamispäätöstä tekemättä tapauskohtaisen arvioinnin perusteella ja oikeasuhteisuuden periaate huomioon ottaen. Palauttamisen hallinta Ehdotuksella velvoitettaisiin jäsenvaltiot perustamaan kansallinen palauttamisen hallintajärjestelmä, joka käsittelee kaikki direktiivin täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset tiedot, erityisesti yksittäistapausten hallinnoinnin ja kaikkien palauttamiseen liittyvien menettelyjen osalta. Järjestelmän on oltava yhteydessä keskusjärjestelmään, joka Euroopan raja- ja merivartioviraston on määrä perustaa komission esittämän uuden eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevan asetuksen mukaisesti. Jäsenvaltiot myös velvoitettaisiin perustamaan laittomasti oleskeleville viisumivelvollisten maiden kansalaisille vapaaehtoisen paluun ohjelmia, joihin voi sisältyä myös uudelleenkotoutustukea. Jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus saada unionilta tukea hallintajärjestelmien ja vapaaehtoisen paluun ohjelmien kehittämiseen. Oikeussuojakeinot ja muutoksenhaku Ehdotuksen mukaan kolmannen maan kansalaiselle on annettava mahdollisuus käyttää tehokkaita oikeussuojakeinoja, jotta hän voi hakea muutosta palauttamispäätökseen. Tätä mahdollisuutta ehdotetaan rajattavaksi siten, että palauttamispäätökseen olisi mahdollista hakea muutosta vain yhdessä oikeusasteessa, jos palauttamispäätös on seurausta kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseen aiemmin tehdystä kielteisestä päätöksestä, jonka laillisuus on jo tutkittu valmisteilla olevan turvapaikkamenettelyasetuksen perusteella. Ellei oikeusviranomainen ole vielä turvapaikkamenettelyssä arvioinut palauttamiskiellon periaatteen rikkomisen vaaraa, palauttamispäätöstä koskevalla muutoksenhaulla on oltava automaattinen lykkäävä vaikutus. Tämä on ainoa tilanne, jossa lykkäävä vaikutus olisi ehdotuksen mukaan pakollinen. Tämä ei kuitenkaan rajoita velvollisuutta taata jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tai elimille mahdollisuus lykätä palauttamispäätöksen täytäntöönpanoa väliaikaisesti yksittäistapauksissa, kun se katsotaan muista syistä tarpeelliseksi. Tällainen väliaikaista lykkäämistä koskeva päätös olisi tehtävä nopeasti, pääsääntöisesti 48 tunnin kuluessa.
Jäsenvaltioiden on vahvistettava kohtuulliset määräajat ja muut tarpeelliset säännöt, jotta varmistetaan mahdollisuus käyttää oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Komissio ehdottaa kuitenkin erityistä viiden päivän määräaikaa muutoksen hakemiselle palauttamispäätöksiin tapauksissa, joissa palauttamispäätös on seurausta lainvoimaiseksi tulleesta päätöksestä hylätä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus. Säilöönotto Viime vuosina on ilmennyt uusia riskejä, joiden vuoksi on välttämätöntä, että laittomasti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset, joista aiheutuu uhka yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai valtion turvallisuudelle, voidaan tarvittaessa ottaa säilöön. Tämä komission ehdottama, palauttamismenettelyjen yhteydessä uusi säilöönottoperuste on jo sisällytetty turvapaikkalainsäädäntöön. Komissio esittää niin ikään, että jäsenvaltioiden tulisi säätää säilöönoton enimmäisajasta, joka olisi vähintään kolme kuukautta ja enintään kuusi kuukautta. Kuuden kuukauden enimmäisaika ja mahdollisuus pidentää sitä erityisolosuhteissa vastaa voimassa olevan direktiivin sääntelyä. Ehdotettavan kolmen kuukauden vähimmäisajan katsotaan heijastavan paremmin aikaa, joka tarvitaan palauttamis- ja takaisinottomenettelyihin kolmansien maiden kanssa. Säilöönoton on kuitenkin oltava mahdollisimman lyhytaikainen, ja sitä saa jatkaa vain niin kauan kuin asianmukaisella ripeydellä hoidettavat maastapoistamisjärjestelyt ovat kesken. Alaikäisten ja perheiden säilöönottoa koskevaan erityissääntelyyn ei ehdoteta muutoksia. Rajamenettely 13(76) Ehdotuksella luotaisiin erityinen rajamenettely, jota sovellettaisiin paluuvelvoitteen alaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, joiden kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on käsitelty valmisteilla olevan turvapaikkamenettelyasetuksen mukaisessa rajamenettelyssä. Rajamenettelyssä palauttamispäätös annettaisiin vakiomuotoisella lomakkeella eikä määräaikaa vapaaehtoiselle poistumiselle pääsääntöisesti myönnettäisi (paitsi jos palautettavalla on voimassa oleva matkustusasiakirja ja hän tekee yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa). Valituksen tekemiselle varattu aika olisi lyhyempi, enintään 48 tuntia, kun palauttamispäätös perustuu lainvoimaiseen päätökseen, jolla on hylätty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus rajamenettelyssä. Valitus lykkäisi tietyissä tilanteissa, joissa on kyseessä ensimmäinen muutoksenhakuaste ja olemassa palauttamiskiellon periaatteen rikkomisen vaara, automaattisesti palauttamispäätöksen täytäntöönpanoa. Muissa tapauksissa täytäntöönpanon keskeyttämistä voisi hakea tai asia voitaisiin ratkaista viran puolesta ottaen huomioon yksittäistapauksen erityisolosuhteet. Jäsenvaltioiden olisi säädettävä 48 tunnin määräajasta, jonka kuluessa tuomioistuimen tulisi ratkaista täytäntöönpanokieltoa koskeva asia. Määräajan pidentäminen olisi kuitenkin mahdollista yksittäistapauksissa. Säilöönotolle olisi erityinen peruste. Palauttamisen helpottamiseksi ehdotetaan, että kolmannen maan kansalainen, joka on otettu säilöön jo kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa käsittelyn aikana osana rajalla tapahtuvaa turvapaikkamenettelyä, voidaan pitää säilössä enintään neljän kuukauden ajan rajalla tapahtuvan palauttamismenettelyn yhteydessä. Jos palauttamispäätöstä ei panna täytäntöön tänä aikana, säilöönottoa voitaisiin tarvittaessa jatkaa direktiivin mukaisten säilöönottoa koskevien yleisten edellytysten ja määräaikojen puitteissa.
14(76) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Komissio ehdottaa oikeudelliseksi perustaksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 79(2)(c) artiklaa. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Komissio esitteli direktiiviehdotuksen 11.10.2018 Euroopan parlamentin vastuuvaliokunnassa, joka on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE). Parlamentti on nimennyt ehdotukselle raportoijan (Judith Sargentin /Greens). Parlamentti edellyttää vaikuttavuusarvioinnin tekemistä ehdotuksesta, mikä osaltaan vaikuttaisi siihen, ettei kolmikantaneuvotteluja ehditä aloittaa kuluvalla toimikaudella. EU-ministerivaliokunta 30.11.2018. Suuri valiokunta 30.11.2018. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät U-kirjelmä on annettu eduskunnalle 25.10.2018. Asian käsittely eduskunnassa on kesken. Asiakirjat Euroopan komission 12 päivänä syyskuuta 2018 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (uudelleenlaadittu) (COM(2018) 634 final). Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Berit Kiuru, SM/MMO, puh. 050 399 7868 EUTORI-tunnus EU/2018/1527 Liitteet Viite
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2018-00506 PO Puiro Johanna(SM) 26.11.2018 15(76) Asia EU; OSA; Oikeus- ja sisäasiat neuvosto 6.12.2018; Asetus ehdotus terroristisen sisällön torjumisesta verkossa Kokous Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 06.12.2018-07.12.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajavaltion tavoitteena on saavuttaa neuvoston yhteinen näkemys ehdotuksesta asetukseksi terroristisen sisällön torjumiseksi verkossa OSA-neuvostossa 6.12.2018. Puheenjohtajavaltio Itävalta on edistänyt komission terroristisen verkkosisällön levittämisen torjumista koskevan asetusehdotuksen käsittelyä järjestämällä tiiviissä tahdissa työryhmäkokouksia. Suomen kansallinen kannanmuodostus asiaan on vielä kesken. Suomi suhtautuu positiivisesti asetuksen tavoitteisiin eli siihen että verkkoympäristöä ei tulisi voida hyödyntää terroristisessa tarkoituksessa. Asetusehdotus käsittelee asioita, joilla on merkitystä niin sananvapauteen kuin suvereniteettiinkin. Lisäksi asetusehdotuksen eräitä kohtia olisi vielä jatkoneuvotteluissa tarpeen selventää. Asetuksen käytännön täytäntöönpanoon vaikuttaa myös liittyvän haasteita. Tämän vuoksi Suomi pitäisi tärkeänä, että asetusehdotuksen käsittelyyn varattaisiin riittävä aika, jolloin asetuksesta saataisiin toimiva ja tehokas myös käytännössä ja voitaisiin varmistaa että perus- ja ihmisoikeudet tulee asianmukaisesti huomioon otetuksi. Komission asetusehdotuksen tavoitteena on se, että terroristisen verkkosisällön leviämisen torjumiseksi laaditaan selkeä ja harmonisoitu EU-lainsäädäntö, jonka avulla terroristiseen verkkosisältöön voidaan puuttua. Tähän asti säilytyspalvelun tarjoajat (hosting service providers) ovat vastanneet viranomaisten pyyntöihin vapaaehtoisesti puuttumalla terroristiseen sisältöön verkkosivuillaan. Vapaaehtoisuuteen perustuvat toimenpiteet terroristisen verkkosisällön poistamiseksi eivät kuitenkaan ole osoittautuneet riittäviksi: kaikki palveluntarjoajat eivät ole osallistuneet EU Internet Forumin toimintaan, eivätkä toimien laajuus ja tahti ole olleet riittäviä. Ehdotus sisältää velvoitteita sekä säilytyspalvelun tarjoajille että jäsenmaille. Komissio ehdottaa, että palveluntarjoajan tulee poistaa terroristinen sisältö tunnin kuluessa
16(76) toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä tai estettävä siihen pääsy (removal order) ja ilmoitettava siitä toimivaltaiselle viranomaiselle. Palveluntarjoajalla tulee olla valmius poistaa terroristiseksi määritelty verkkosisältö vuorokauden ympäri. Poistettu sisältö tulee myös säilyttää kuuden kuukauden ajan mahdollista tutkintaa varten. Jos säilytyspalvelun tarjoajalla ei ole toimipaikkaa EU:ssa, mutta tarjoaa palveluitaan sen sisällä, sillä on oltava laillinen edustaja unionin jossakin jäsenvaltiossa. Toimivaltainen viranomainen voi lähettää ilmoituksen (referral) palveluntarjoajalle perustelluista syistä. Palveluntarjoajan on arvioitava sisältö suhteessa omiin käytännesääntöihinsä ja ilmoitettava tulos ilmoituksen lähettäjälle. Asetusehdotus myös velvoittaa palveluntarjoajat suojaamaan aktiivisesti palvelunsa terroristisen sisällön levittämistä vastaan (proactive measures). Sisällöntuottajille tulee myös tarjota mekanismi, johon sisällöntuottajat voivat valittaa. Sekä palveluntarjoajalla että jäsenmaalla on oltava yhteyspiste (point of contact), jolta voi kysyä selvennystä poistomääräykseen tai lähetteeseen liittyen. Jäsenvaltioiden on taattava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävät resurssit asetuksen toimeenpanemiseksi. Jäsenvaltiot voisivat hyödyntää Europolin työkaluja poistomääräysten ja ilmoitusten koordinoinnissa, ja tällä hetkellä Europolin roolista suhteessa asetuksen täytäntöönpanossa käydään keskustelua. Jäsenmailla kuitenkin oltava toimivat viestintäkanavat. Jäsenvaltioiden on myös määrättävä toimivaltainen viranomainen, joka antaa poistomääräyksen, tunnistaa ja tekee ilmoituksen palveluntarjoajille, valvoo proaktiivisia toimenpiteitä ja toimeenpanee seuraamukset. Seuraamukset asetuksen rikkomiselle määrittelevät jäsenvaltiot, mutta kuitenkin niin, että systemaattinen asetuksen määräysten rikkominen poistomääräysten osalta tulee johtaa taloudellisiin seuraamuksiin. Systemaattisesta asetuksen vaatimusten rikkomisesta säilytyspalvelun tarjoajalle voidaan antaa sakkoja summan ollessa 4 % edellisen vuoden liikevaihdosta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla, jonka nojalla Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talousja sosiaalikomiteaa kuultuaan sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevat toimenpiteet jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi. Artiklan nojalla EU-lainsäätäjät voivat hyväksyä asetuksia ja direktiivejä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti on nimennyt asetusehdotukselle raportöörin. Vastuuvaliokuntaa tai valiokuntia ei ole vielä määrätty. Saatujen tietojen mukaan Euroopan parlamentti suunnittelee hyväksyvänsä asetusehdotusta koskeva raportin keväällä 2019. EU-ministerivaliokunta 30.11.2018 (OSA-neuvostovalmistelu) U 98/2018 vp annettu eduskunnalle 15.11.2018. U-kirjelmää koskevat kuulemiset alkavat viikolla 48: liikenne- ja viestintävaliokunta 27.11.2018, hallintovaliokunta 28.11.2018, perustuslakivaliokunta 30.11.2018.
17(76) Suuri valiokunta 30.11.2018 (OSA-neuvostovalmistelu) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asetusehdotuksen tavoitteena on varmistaa digitaalisten sisämarkkinoiden moitteeton toiminta avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa estämällä säilytyspalvelujen väärinkäyttö terroristisiin tarkoituksiin. Asetusehdotuksen osalta lainsäädäntövallan jaottelu Ahvenanmaan maankunnan ja valtakunnan välillä on merkityksellinen lähinnä siltä osin kuin sääntely koskee elinkeinotoimintaa. Siltä osin kuin sääntely koskee muuta kuin elinkeinotoimintaa (mm. yhdistykset), kuuluu asia valtakunnan toimivaltaan. Ahvenanmaan itsehallintolain (1991/1144) 18 :n 22 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat elinkeinotoimintaa ottaen huomioon mitä on säädetty 27 :n 2 ja 40 kohdassa. Itsehallintolain 27 :n 2 kohdan mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta kun kyse on sanan-, yhdistys- ja kokoontumisvapauden käyttämistä ja kirje-, lennätin- ja puhelinsalaisuudesta ja 27 :n 40 kohdan mukaan kun kyse on teletoiminnasta. Säilytyspalvelun tarjoaminen osana tietoyhteiskuntapalveluiden tarjoamista liittyy säännöksessä tarkoitettuun teletoimintaan, mikä viittaa asetuksen kuuluvan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Itsehallintolain sanamuodon tulkinnassa on huomattava, että internetin kaltaisia tietoverkkoja ei ole voitu ottaa huomioon itsehallintolakia säädettäessä (ks. PeVL 22/2001 vp). Joka tapauksessa valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat 27 :n 42 kohdan mukaan lisäksi muut itsehallintolain perusteiden mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluviksi katsottavat asiat. Näin ollen asetusehdotuksessa tarkoitetut asiat eivät kuulu maakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Asetusehdotus edellyttää toimivaltaisten viranomaisten nimeämistä (asetuksen artiklat 17 ja 12). Jäsenvaltiot voivat kansallisesti päättää ja nimetä toimivaltaiset viranomaiset. Asetuksen edellyttämien tehtävien hoitamiseen tulee kohdentaa riittävät valmiudet ja resurssit, mukaan lukien koulutus ja osaamisen kehittäminen. Asetusehdotuksen lähtökohtana on terroristisen verkkosisällön poistaminen ripeästi. Säilytyspalvelun tarjoajien tulee poistaa sisältö yhden tunnin sisällä poistomääräyksen tekemisestä vuorokauden ajasta riippumatta. Asetus ei edellytä toimivaltaisilta viranomaisilta ympärivuorokautista päivystystä. Asetuksen tavoitteen toteuttamiseksi lienee kuitenkin tarpeellista mahdollistaa poistomääräysten tekeminen ympärivuorokauden ja lisäksi voi olla tarvetta valvoa poistomääräysten toimeenpanoa. Poistomääräykset olisivat hallinnollisia päätöksiä, joiden tekeminen tulee vastuuttaa tietylle viranomaiselle. Myös ennakoivien toimien valvonnalla ja oikeussuojakeinojen käytöllä on resurssivaikutuksia ja myös nämä tehtävät tulee kansallisesti vastuuttaa tietylle viranomaiselle. Tässä vaiheessa on vaikea kattavasti arvioida, kuinka suuria taloudellisia vaikutuksia esitys aiheuttaa toimivaltaiselle viranomaiselle. Selvää kuitenkin on, että toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuu henkilöresurssi- ja koulutustarpeita sekä mahdollisia järjestelmäkehityksestä aiheutuvia kehitys- ja ylläpitokustannuksia. Taloudelliset vaikutukset voivat myös lisääntyä esimerkiksi jos joku kansainvälinen iso säilytyspalvelun tarjoaja sijoittaa asetuksessa tarkoitetun toimipaikkansa tai laillisen edustajan Suomeen tai jos jotain jo Suomessa sijaitsevaa säilytyspalvelun tarjoajaa aletaan hyödyntää terroristisen sisällön levittämiseksi. Lisäksi kansalaisia ja yrityksiä tulee tiedottaa asetuksen vaikutuksista. Tässä vaiheessa ei ole myöskään arvioitu mille
18(76) viranomaiselle asetuksen eri tehtävät osoitetaan. Todennäköisesti asetuksen mukaisia tehtäviä tulisi osoittaa sisäministeriön, oikeusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonaloille. Vastuutahojen ja taloudellisten vaikutusten selvittämistä jatketaan. Mahdollisesta lisärahoituksesta asianomaisille viranomaisille päätetään Julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistellun yhteydessä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - 14570/18 LIMITE Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johanna Puiro, SM, johanna.puiro@intermin.fi 0295 488 584 Päivi Pietarinen VNK Kimmo Ulkuniemi, Poha Timo Kilpeläinen, Poha Tiina Piipponen, Supo Heidi Björk, KRP Maija Rönkä LVM Ville Hinkkanen OM Janne Kanerva OM Timo Makkonen OM EUTORI-tunnus EU/2018/1541 Liitteet Viite U 98/2018 vp
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2018-00496 MMO Aavamäki Anu(SM) 23.11.2018 19(76) Asia OSA; Oikeus- ja sisäasioiden ministerineuvosto 6.-7.12.2018; CEAS- tilannekatsaus Kokous Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 06.12.2018-07.12.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 6.-7.12.2018 on tarkoitus käydä tilannekatsaus koskien yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista koskevaa lainsäädäntöehdotuspakettia. Lisäksi lounaalla käydään keskustelu aiheesta kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeeseen. Coreperissa 20.11.2018 katsottiin määritelmäasetusehdotuksen, uudelleensijoittamista koskevan asetusehdotuksen ja vastaanottodirektiiviehdotuksen muutosten osalta, että työtä on jatkettava teknisellä tasolla. Dublin asetusehdotus Uudistettaessa EU:n yhteistä turvapaikkajärjestelmää tulee turvapaikkamenettelyä tehostaa, jotta kansainvälisen suojelun tarve voitaisiin arvioida nykyistä yksinkertaisemmin ja nopeammin. Kansanvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio on voitava kaikissa tilanteissa määrittää nopeasti, selkeästi ja yksiselitteisesti, jotta hakija pääsee turvapaikkamenettelyyn vastuussa olevassa jäsenvaltiossa. Osana kehittämistyötä voitaisiin tarkastella myös kokonaisvaltaisempia uudistusvaihtoehtoja turvapaikkamenettelyn tehostamiseksi. Jatkossakin normaaliolosuhteissa lähtökohtana on, että Dublin-järjestelmä perustuu ensimmäisen tulomaan vastuuseen. Jos muuttoliiketilanteen kriisiytyminen uhkaa EU:ta huolimatta siitä, että voimassa olevien säädösten mahdollistamat toimenpiteet on otettu täysimääräisesti käyttöön, tulee tällaisessa poikkeustilanteessa olla käytettävissä ennalta sovitut keinot, joilla tilanne saadaan nopeasti ja tehokkaasti takaisin hallintaan. Suomen on turvattava etunsa varauduttaessa tilanteeseen, jossa olemme EU:n läpi kulkevien muuttoliikevirtojen viimesijainen kohdemaa tai ensimmäinen tulomaa.
20(76) Ylivoimaisen muuttoliikepaineen kriisitilanteessa, kun ennalta määritellyt kynnykset on ylitetty, etsitään ratkaisua tilanteeseen ensi sijassa vapaaehtoisesti. Hallitusohjelmassa todetaan, että turvapaikanhakijoiden EU:n sisäiset siirrot perustuvat jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen. Suomi kantaa oman vastuunsa edellyttäen, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat taakanjakoon myös ottamalla vastaan turvapaikanhakijoita muista jäsenvaltioista. On huomioitava, että päättyneellä ohjelmakaudella Suomi kantoi vastuunsa, samalla kun osa jäsenvaltioista ei ottanut turvapaikanhakijoita lainkaan, mikä vie pohjan taakanjaon toiminnalta. Mikäli uusi kriisimekanismi luodaan, tulee Suomen ja muiden jäsenmaiden aiemmin suorittamat siirrot ottaa huomioon. Jotta yhdessä ennalta sovittuja sääntöjä jatkossa noudatettaisiin, järjestelmään on luotava seuraamukset, jotka ovat taloudellisilta vaikutuksiltaan riittävän merkittävät täytäntöönpanon varmistamiseksi. Neuvoteltaessa solidaarisuudesta on Suomen etujen takaamiseksi tärkeää asemoitua siten, että Suomi on vaikuttamassa neuvotteluissa tavoitteittensa saavuttamiseksi. Menettelyasetus Ehdotukset, joilla yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan turvapaikkamenettelyä, ovat Suomen tavoitteiden mukaisia. Ehdotuksella selkiytetään turvallisia maita koskevia säännöksiä ja pyritään niiden nykyistä yhdenmukaisempaan soveltamiseen. Suomen näkemyksen mukaan turvallisia kolmansia maita ja turvallisia alkuperämaita koskevat luettelot on hyväksyttävä unionin tasolla mahdollisimman nopeasti. Koska kyse on lähtökohtaisesti hakijalle turvallisesta maasta, myös turvallisesta kolmannesta maasta tullut henkilö pitäisi voida poistaa maasta tutkimatta jättämispäätöksen jälkeen, ennen valituksen käsittelemistä, ellei tuomioistuin toisin määrää. Unionin määritelmien lisäksi myös kansallisella tasolla tulisi kuitenkin olla mahdollisuus määritellä se, mitkä ovat turvallisia maita. Edelleen liikkumisen ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäytösten vähentämiseksi on tärkeää, että menettelyasetuksessa nimenomaisesti säädetään hakijan velvollisuudesta hakea turvapaikkaa siinä jäsenvaltiossa, johon hän ensiksi saapuu tai jossa hänellä on oleskeluoikeus. Määritelmäasetus Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti sellaisiin komission ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on nopeuttaa ja selkeyttää kansainvälistä suojelua koskevaa päätöksentekoa jäsenvaltioissa. Jäsenmaiden turvapaikkajärjestelmät eroavat edelleen merkittävästi toisistaan. Tarvitaan tehokkaampia yhteisiä ratkaisuja. Kansainvälisen suojelun myöntämistä, suojeluasemia koskevan päätöksenteon ja suojelun sisältöä koskevien säännösten yhdenmukaistamista jäsenvaltioissa on tarpeen jatkaa.
Vastaanottodirektiivi 21(76) Jäsenvaltioiden vastaanotto-olosuhteiden yhdenmukaistaminen on kannatettava tavoite. Suomi kannattaa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on kansainvälistä suojelua hakeneiden edelleen liikkumisen vähentäminen. Myös ilman huoltajaa olevan lapsen edustajajärjestelmää koskevan sääntelyn yhdenmukaistaminen on perusteltua. Eurodac-asetus Suomi pitää tärkeänä teknisten tietojärjestelmien kehittämistä tukemaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän sekä paluudirektiivin velvoitteiden täyttämistä. Eurodac on olennainen työkalu kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion selvittämisessä. Vastuunmäärittämisasetuksen, kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevien unionin säädösten, paluudirektiivin ja tulevan uudelleensijoittamisasetuksen velvoitteiden noudattamiseksi on myös olennaisen tärkeää tunnistaa henkilö, joka on näiden säädösten soveltamisen kohteena. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti siihen, että järjestelmään talletettaisiin tiedot myös henkilöistä, jotka uudelleensijoitetaan tai sijoittuvat humanitaarisen maahanpääsyn kautta jäsenvaltioiden alueelle tai joiden osalta jompaakumpaa näistä harkitaan. Valtioneuvosto pitää ehdottoman tärkeänä, että henkilötietojen käsittely ei saa ylittää välttämätöntä, kun otetaan huomioon, että tarkoitus on käsitellä arkaluonteisina henkilötietoina pidettäviä biometrisiä tunnistetietoja. Valtioneuvosto kannattaa myös sitä, että rekisteröinti koskisi kansallistenkin järjestelmien puitteissa sijoitettavia henkilöitä. Tämä edesauttaa Dublin-asetuksen yhdenmukaista soveltamista kaikkiin sen soveltamisalaan kuuluviin henkilökategorioihin. Euroopan unionin turvapaikkavirastoa koskeva asetus Suomi kannattaa turvapaikkaviraston kehittämistä. Turvapaikka-asioiden päätöksenteko tulee kuitenkin säilyttää kansallisella tasolla. Turvapaikkaviraston roolia ja toimivaltuuksia tulee kehittää niin, että se pystyy paremmin tukemaan jäsenmaiden pyrkimyksiä yhtenäistää turvapaikkajärjestelmiä ja päätöksentekoa, mikä on tärkeä tavoite yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisessa. Suomi pitää tärkeänä, että virastolle annetaan riittävät valtuudet arvioida monipuolisesti jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien puutteita ja niiden kykyä vastata järjestelmiensä hallinnasta erityisesti tilanteessa, jossa suuret muuttoliikevirrat aiheuttavat järjestelmille kohtuuttoman kovia paineita. Uudelleensijoittamisasetus Suomen kokemusten mukaan uudelleensijoittaminen on toimiva järjestelmä, jolla voidaan vähentää laittoman maahantulon painetta ja päästä hallitumpaan ja ennakoitavampaan maahantuloon. Samalla voidaan auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia. Suomen etujen mukaista on, että kiintiöpakolaisten uudelleensijoittaminen EU:ssa laajenee ja vakiintuu siten, että yhä useampi jäsenmaa osallistuu uudelleensijoittamiseen. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että uudelleensijoittamis- ja humanitaarisen maahanpääsyn kehykseen osallistumisen vapaaehtoisuus on kirjattu aiempaa selkeämmin. Myönteistä on sekin, että myös kansallisia ohjelmia tuetaan EU-varoin resurssien puitteissa.
Pääasiallinen sisältö 22(76) Dublin asetus EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistuksen keskeinen tavoite on järjestelmän parempi kriisinkestävyys. Muutoksilla tehostetaan turvapaikkamenettelyä, jotta kansainvälisen suojelun tarve voidaan arvioida nykyistä yksinkertaisemmin ja nopeammin. Mahdollisuuksia järjestelmän väärinkäytöksiin vähennetään ja turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumista rajoitetaan. Osana järjestelmän kokonaisuudistusta ehdotetaan poikkeukselliseen kriisitilanteeseen ennalta sovittua mekanismia, jolla muuttoliikepaineen kohteeksi joutunutta jäsenmaata autettaisiin tukitoimin, mukaan lukien turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot jäsenvaltioiden kesken. Vastaanottodirektiivi Ehdotuksella pyritään vähentämään turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumista. Hakija voidaan tietyin perustein velvoittaa oleskelemaan tietyssä paikassa jäsenvaltion alueella. Luvaton liikkuminen jäsenvaltiosta toiseen aiheuttaa heikennyksiä vastaanottopalveluihin. Luvattoman edelleen liikkumisen estämiseksi ehdotukseen sisältyy myös uusi säilöönottoperuste. Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajajärjestelmää koskevia säännöksiä on tarkoitus yhdenmukaistaa ja asettaa määräaika edustajan määräämiselle. Hakijoiden kotoutumismahdollisuuksia ja taloudellista omatoimisuutta on tarkoitus lisätä yhdenmukaistamalla työnteko-oikeuden alkaminen ja vahvistamalla hakijoiden oikeus yhdenvertaiseen kohteluun suhteessa jäsenvaltion kansalaisiin työelämässä. Menettelyasetus Ehdotuksellaan komissio pyrkii varmistamaan nopean ja tehokkaan menettelyn kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelemiseksi. Ehdotus pohjautuu nykyiseen menettelydirektiiviin, joka kuitenkin ehdotetaan muutettavaksi asetukseksi. Menettelyä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi ja virtaviivaistettavaksi. Ehdotus sisältää entistä selkeämmät säännökset hakijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Määritelmäasetus Komissio pyrkii ehdotuksellaan entisestään yhdenmukaistamaan yhteisiä kriteereitä, joilla tunnistetaan kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt, sekä yhtenäistämään turvapaikkapäätöksentekoa eri puolilla EU:ta. Asetuksessa asetetaan standardit henkilöiden määrittämiseksi kansainvälisen suojelun saajiksi ja määritetään sisältö myönnettävälle suojelulle. Ehdotukseen ei enää sisälly mahdollisuutta tarjota suotuisampaa kohtelua. Jäsenvaltioiden viranomaiset velvoitetaan ottamaan suojelua myönnettäessä ja pakolaistai toissijaisen suojeluaseman lakkaamisarvioinnissa huomioon yhteinen analyysi ja ohjeistus, jota erityisesti unionin turvapaikkavirasto (nykyisin EASO) tuottaa. Kansainvälistä suojelua annetaan vain niin kauan kun vainoon tai vakavaan haittaan perustuvat syyt ovat olemassa, tämän kuitenkaan vaikuttamatta henkilön kotoutumismahdollisuuksiin.
Eurodac-asetus 23(76) Komission ehdotuksella sekä käsittelyn kuluessa tehdyillä muutosehdotuksilla pyritään tehostamaan Eurodac-asetuksen käyttöä Dublin-järjestelmän työvälineenä, edistämään kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden paluun toteuttamista sekä uusimpana mahdollistaa tulevan uudelleensijoittamisasetuksen soveltaminen. Joulukuun 2016 osittaisessa yleisnäkemyksessä hyväksyttyjen lainvalvontaviranomaisten pääsyä koskevien ehdotusten lisäksi yleisnäkemystä laajennettiin kesäkuussa 2017 niin, että jäsenvaltioiden toimivaltaisille lainvalvontaviranomaisille ja Europolille annettaisiin mahdollisuus alfanumeerisen haun tekemiseen tilanteissa, joissa biometrisiä tunnistetietoja ei ole käytettävissä, mutta lainvalvontaviranomaisilla voi olla käytössään muita todisteita mahdollisen tekijän tai uhrin henkilöllisyydestä tai henkilöasiakirjoista sekä matkustus- ja henkilöasiakirjojen (mukaan lukien passikuva) värikopioiden tallentamista järjestelmään. Puheenjohtaja on antanut ehdotuksen myös uudelleensijoitettavien Eurodaciin rekisteröinnistä. Euroopan unionin turvapaikkavirasto Komission alkuperäisellä ehdotuksella pyritään vahvistamaan Euroopan turvapaikkaasioiden tukiviraston (EASO/EUAA) roolia ja kehittämään siitä virasto, joka edistää yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa ja parantaa sen toimivuutta. Komissio katsoo, että yhteisen järjestelmän uudistaminen edellyttää aiempaa suuremman toimivallan antamista virastolle. Komission syyskuussa 2018 antamalla neljää artiklaa koskevalla muutosehdotuksella on puolestaan kolme päätavoitetta; 1) varmistaa, että jäsenmaat voivat hyötyä viraston antamasta lisäavusta (enhanced assistance), mukaan lukien viraston osallistuminen hallinnollisessa käsittelyvaiheessa kansainvälistä suojelua koskevaan sekä Dublinasetuksen mukaiseen menettelyyn hakemusten käsittelemiseksi joutuisasti ja turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien tehokkaan ja kunnollisen toiminnan mahdollistavalla tavalla, 2) vahvistaa yhteistyön elementtejä unionin turvapaikkaviraston ja Euroopan raja- ja merivartioston välillä, 3) siirtää viraston varapääjohtajaehdokkaita koskevan luettelon ehdottamisvastuu pääjohtajalta komissiolle. U-kirjelmä komission syyskuussa antamasta ehdotuksesta on parhaillaan valmistelussa. Uudelleensijoittaminen Uudelleensijoittamista on tarkoitus säännellä ensimmäistä kertaa Euroopan unionin tasolla luomalla toiminnalle yhteiset säännöt. Käsittelyn kuluessa ehdotus on muuttunut enemmän Suomen tavoittelemaan suuntaan. Suomi on neuvotteluissa painottanut, että uudelleensijoittamistoiminnan tulisi olla kestävää, pitkäjännitteistä ja laadukasta. Ehdotustekstissä on nyt selkeämmin ilmaistu se, että toimintaan osallistuminen on jäsenvaltioille vapaaehtoista, UNHCR:n roolia on korostettu ja uudelleensijoittamisen edellytyksiä on saatu vastaamaan UNHCR:n määrittelemiä edellytyksiä. Ehdotukseen on käsittelyn kuluessa lisätty hätätapausmenettely ja siitä on rajattu pois sisäisesti siirtymään joutuneet henkilöt. Nämä seikat ovat olleet Suomelle tärkeitä.