HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA 13.5.2019 Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
Jos ilmastonmuutosta ei ratkaista, putoaa pohja kaikelta: taloudelta, hyvinvoinnilta, turvallisuudelta
Nykypäästöillä hiilibudjetti kuluu 10-13 vuodessa. Jäljellä oleva hiilibudjetti* 42 GtCO2 Nykyiset vuosittaiset päästöt 420-570 GtCO2 *) 66 % todennäköisyys rajoittaa lämpeneminen alle 1,5 asteen. Lähde: IPCC 2018
Ilmastonmuutoksen vaikutusten kustannukset ovat globaalisti korkeat Taloudelliset vahingot per päästötonni 370 /tco 2 ja Suomessakin kokonaisuutena ainakin miljardiluokkaa vuosittain Esimerkkiriskejä Kaamosmasennuksen lisääntyminen Viivyttely myös kasvattaa lämpenemisen rajoittamisen kustannuksia On halvempaa 1) toimia suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti kuin yllättäen ajaa päästöt alas lyhyemmässä ajassa 2) vähentää päästöjä kuin ottaa suuria määriä hiilidioksidia ilmakehästä takaisin ja varastoida se pysyvästi laajassa mittakaavassa talteenoton ja varastoinnin onnistuminen lisäksi epävarmaa Lähteet: Ricke et al (2018), Nature Climate Change; Sitra ja Gaia Consulting (2018); White House, The Council of Economic Advisers (2018), IPCC (2018)
Suomi on käyttänyt 1,5 asteen hiilibudjettinsa etupainotteisesti Miljoonaa tonnia CO2-ekv. 100 80 Lineaarista päästövähennyspolkua nopeammin käytetty hiilibudjetti kerryttää ilmastovelkaa, joka on maksettava takaisin vähentämällä päästöjä tulevaisuudessa lineaarista polkua nopeammin ja tuottamalla enemmän negatiivisia päästöjä 60 40 20 Päästöt pl. LULUCF Nettopäästöt 1,5 asteen hiilibudjetin mukainen lineaarinen nettopäästöpolku 0-20 -40 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 1,5 asteen hiilibudjetti LULUCF Lähteet: Tilastokeskus, Finland's seventh national communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change (WAM-päästöskenaario); MALULU (LULUCF-WEM-skenaario); Ilmastopaneeli 11/2018 (1,5 asteen mukainen historiallisen vastuun hiilibudjetti); Sitran analyysi
Ilmastovelkaa on nyt lähes 300 MtCO 2 e ja nykyisillä päästöennusteilla noin 400 MtCO 2 e 2030 Kumulatiivinen ilmastovelka, MtCO 2 e 30 0 11 21 37 49 64-13 -21-16 -8-1 -25 241 206 231 214 166 190 168 128 150 107 114 87 328 301 280 310 319 290 251 267 336 385 396 358 343 366 375 350 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Jos velkaa ei korjata tulevaisuudessa, kertynyt vahinko on nyt noin 100 miljardia euroa ja 2030 noin 150 miljardia euroa* *) Ricke et al (2018): taloudellinen vahinko 370 /tco2
Hiilibudjetti on armoton. Meillä on kiire. Tarvitsemme suunnitelman.
60% päästövähennys 2030 ja 130% 2050 mennessä toisi Suomen linjaan 1,5 asteen hiilibudjetin kanssa Suomen päästöt miljoonaa tonnia CO 2 e 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 Maankäytön nettonielu 2030 EU:n sitoumus -40% 1,5 asteen mukaisella polulla päästöjä vähennetään 60% 2030 mennessä ja hiilineutraalius seuraa heti 2030 jälkeen Hiilineutraalius -20 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Lähteet: Tilastokeskus, Ilmastopaneeli 11/2018, 1,5 asteen ja historiallisen vastuun mukainen päästövähennyspolku -27 Mt vaihdettavalla maankäytön nettonielulla 2050 EU:n ja Suomen tavoite -80-95%
40% target 60% target 50% päästövähennys 2030 mahdollista saavuttaa elinkaarikustannuksiltaan negatiivisin tai neutraalein toimin 9
Resepti päästövähennystavoitteeseen -60 % 2030 mennessä 1. Tehdään sähköntuotannosta päästötöntä: Sähkön tuotanto ja kysyntä kasvaa, samoin tuulivoiman osuus Electricity generation, TWh Power and CHPs CO 2 emissions, Mt NOTE: Hanhikivi 1 assumed to come online in 2025 10
2. Sähköistetään kaikki mikä on sähköistettävissä liikenteestä lämmitykseen ja maatalouteen. Oletus, että elinkaarikustannukset ja rationaaliset kuluttajat ajavat automarkkinoita: 30% henkilöautoista sähköisiä 2030 Passenger cars emissions ICE BEV PHEV Passenger cars on the road million cars Passenger cars emissions MtCO 2 p.a. 3.0 2.5 2.7 2.7 2.7 2.7 6 5 2.0 1.5 1.0 2.7 2.6 2.3 1.9 4 3 2 0.5 0.0 2018 0 22 0.1 0.1 26 0.4 0.7 0.1 2030 1 0 11
Edelläkävijän toimivilla ratkaisuilla voi vaikuttaa paljon omia päästöjä laajemmin ja samalla luoda kasvua Vuosina 2018-2050 globaalit investoinnit päästöttömään energiaan noin $10 000 mrd Suomelle relevantin globaalin cleantech-markkinan koko vuonna 2050 $3 000 mrd (per vuosi) Ympäristöliiketoiminnan liikevaihto oli jo vuonna 2017 Suomessa 41 mrd, josta vientiä oli 9 mrd Lähteet: Bloomberg NEO 2018, Sitra and Frost & Sullivan 2014, Tilastokeskuksen ympäristöliiketoimintatilasto, HS, YLE, KL
Sitran hiilineutraali kiertotalous-teeman ehdotukset tulevan hallituksen ohjelmaan Suomi asettaa kunnianhimoiset päästötavoitteet ja luo sektorikohtaiset suunnitelmat Päästövähennystavoite 60 % 2030 Hiilineutraalius viimeistään 2035 Materiaalien kiertotaloustavoitteet osaksi ilmastopolitiikkaa ja ilmastotavoitteita Käynnistetään kestävän kehityksen verosiirtymä, otetaan päästöjen ja neitseellisten raakaaineiden hinnoittelu osaksi verotuksen tiekarttaa Suunnataan ympäristölle haitalliset tuet kasvukannusteiksi Toteutetaan Suomen kiertotalouden tiekartta Luodaan julkisten hankintojen riskintakausmekanismi Vahvistetaan kansalaisten roolia ilmastotoimissa ja kiertotalouden läpimurrossa Vähennetään lentoliikenteen aiheuttamia ilmastopäästöjä lentoverolla ja kompensoimalla Suomesta lähtevien lentojen päästöt
sitra.fi seuraavaerä.fi @sitrafund