ENERGIANSÄÄSTÖN EDISTÄMISSUUNNITELMA Helsingin kaupunki Liikuntavirasto 31.12.2014
2 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 1. HELSINKI SITOUTUU ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN 2. LIIKUNTAVIRASTO ENERGIANKÄYTTÄJÄNÄ 3. TOIMITILOJEN ENERGIAN- JA VEDENKULUTUS 3.1 NYKYTILANNE 3.1.1 Tilojen lämmön, sähkön- ja vedenkulutus 3.1.2 Kiinteistöjen kulutusseuranta 3.1.3 Energiakatselmukset 3.1.4 Muut tehdyt energiansäästötoimet 3.1.5 Uusiutuvien energianlähteiden käyttö energianlähteinä 3.2 SÄÄSTÖTAVOITTEET 3.2.1 Liikuntaviraston toimitilojen säästötavoitteet 3.3 TOIMENPITEET 3.3.1 Kiinteistöjen käyttö 3.3.2 Kiinteistöjen ylläpito 3.3.3 Kulutusseuranta 3.3.4 Energiakatselmukset ja niiden perusteella toteutettavat toimenpiteet 3.3.5 Toimenpiteet peruskorjausten yhteydessä 3.3.6 Toimenpiteet uudisrakentamisen yhteydessä 4. TOIMINNAN ENERGIANKULUTUS 4.1 NYKYTILANNE 4.1.1 Toiminnan lämmön-, sähkön ja veden kulutus 4.1.2 Toiminnan energiankulutusseuranta 4.1.3 Tehdyt energiansäästötoimet 4.2 TAVOITTEET 4.3 TOIMENPITEET 5. TUOTTEISIIN LIITTYVÄ ENERGIANKULUTUS 6. SEURANTA
3 ALKUSANAT Tämä energiansäästön edistämissuunnitelma liittyy Helsingin kaupungin liikuntaviraston toimintaan. Energiansäästön edistämissuunnitelma sisältää liikuntaviraston toimitiloihin ja toimintaan liittyvän energian- ja vedenkäytön tilanneselvityksen, niiden säästötavoitteet sekä toimenpiteet, joiden avulla tavoitteisiin aiotaan päästä. Lisäksi suunnitelmassa esitetään tavoitteiden toteutumisen seuranta ja tarkastaminen. 1. HELSINKI SITOUTUU ILMASTOMUUTOKSEN HILLINTÄÄN Helsingin kaupunki allekirjoitti Kauppa- ja teollisuusministeriön (Työ- ja elinkeinoministeriö 1.1.2008 alkaen) kanssa 4. joulukuuta 2007 energiatehokkuussopimuksen, jonka mukaan kaupunki tavoittelee vuoteen 2005 verrattuna yhdeksän prosentin energiansäästöä jaksolla 2008 2016. Energiatehokkuussopimuksen allekirjoittivat kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen sekä Helsingin puolesta kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja hallintokeskuksesta kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen. Vastaavan sopimuksen tekivät Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio ja Pori sekä mm. polttonesteiden jakelijat. Allekirjoittajia oli liki 30. Helsinki sitoutuu paitsi energiasäästöihin, myös toimimaan esimerkkinä muille energiatehokkuudessa. Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan myöntää tukea energiansäästötoimiin ja osallistuu kehittämishankkeisiin. Helsingin kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on avainasemassa sopimuksen toteutumisessa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä 80 prosenttia kaupungin käyttämästä sähköstä ja lämmöstä kuluu rakennuksissa. Koska kiinteistöjä on paljon, energiankäytön tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja jatkuva seuranta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tehty sopimus ja kaupungin energiankäytön tehostamissuunnitelma ovat tässä hyviä työvälineitä. Sopimuksen mukainen, vuonna 2006 voimaan tulleeseen EU:n energiapalveludirektiivin liittyvä säästötavoite on kova, etenkin kun sähkön kulutus näyttää nousevan vuosi vuodelta. Helsingin pitäisi säästää 128,78 gigawattituntia. Tähän päästäisiin, jos esim. kaikki kaupungin terveydenhuollon rakennukset suljettaisiin. Energiatehokkuussopimus koskee Kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä. Kaupungin täysin omistamat yhtiöt, mikäli eivät ole muussa sopimuksessa, kuuluvat myös tämän sopimuksen piiriin. Ostettuja palveluita tämä sopimus koskee vain hankintamenettelyjen soveltamisen kautta. Energiansäästö, joka on seurausta Kaupungin toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske Kaupungin omaa energiankäyttöä, voidaan laskea Kaupungin hyväksi, ellei säästö kuulu muun sopimusalan piiriin. Vuoden 2014 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi asetettiin 6 % vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta. Energiansäästöneuvottelukunta esittää vuoden 2015 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi 8 % vuoden 2010
4 kokonaisenergiankulutuksesta mukaan lukien aiempien vuosien säästötavoitteet. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen ja kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen sekä muiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen pyritään energiansäästöllä ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisellä. Energiansäästöllä tarkoitetaan kaupungin omistamien rakennusten, kunnallisten palveluiden ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitettiin kunnallisten palvelujen vaatiman energiapanoksen eli ominaiskulutuksen pienentämistä siten, että esimerkiksi rakennuskuutiometrin lämmittämiseen, sähkölaitteiden käyttöön, katukilometrin valaistukseen tai liikennesuoritteeseen tarvittava energiamäärä vähenee. Uusiutuvien energianlähteiden edistämisellä tarkoitetaan puusta ja muusta biomassasta, biokaasusta, vesivoimasta, auringosta, tuulesta, maalämmöstä, jätepolttoaineen biohajoavasta osasta ja muista uusiutuvista energianlähteistä saatavan energian hyödyntämistä kaupungin omassa toiminnassa. Tavoitteena on selvittää uusiutuvien energianlähteiden käytön mahdollisuudet ja soveltuvuudet kiinteistössä. Energiansäästötoiminta koskee kaikkea kaupungin hallinnassa tai vaikutuspiirissä olevaa kulutusta, kuten rakennuskantaa, liikennettä ja kuljetuksia, katuvalaistusta, vesihuoltoa sekä vaikuttamista yhdyskuntarakenteeseen. Rakennusten osalta on kysymys julkisten rakennusten ja muiden kaupungin hallitsemien rakennusten ylläpidosta, peruskorjauksesta ja uudisrakentamisesta. 2. LIIKUNTAVIRASTO ENERGIANKÄYTTÄJÄNÄ Liikuntaviraston tehtävä on huolehtia liikuntapalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimintalinjojen mukaisesti, yhteistyössä muiden virastojen ja viranomaisten sekä yhteisöjen, järjestöjen ja kuntalaisten kanssa. Liikuntaviraston toiminnan tuotteita ovat sisä- ja ulkoliikuntapaikat, liikuntapuistot, ulkoilualueet, ohjattu liikunta, venesatamat, uimarannat, kalastuksen valvonta, urheiluseura- ja laitosavustukset sekä leirintäalue. Useiden liikuntapaikkojen, kuten uimahallit, tekojääradat ja lämmitettävät jalkapallokentät ylläpitäminen vaatii melko runsaasti energiaa. Liikuntapaikkojen ominaiskulutukset ovatkin usein rakennuskuutiota kohden korkeampia, kuin esim. toimisto tai koulurakennuksissa. Uusia, paljon energiaa kuluttavia kohteita liikuntavirastolla ovat Kivikon hiihtohalli ja Kontulan tekojäärata, joiden kulutus tulee ottaa huomioon.
5 Liikuntaviraston energiankulutus ja energiansäästön vaikutusmahdollisuudet liittyvät seuraaviin osa-alueisiin: 1. Toimitilojen välitön energian- ja vedenkulutus. 2. Toiminnan energian- ja vedenkulutus, joka muodostuu uima-, liikunta ja jäähalleissa, uimaloissa, tekojääradoilla, urheilukentillä, ulkoilualueilla, venesatamissa, sekä Rastilan leirintäalueella. 3. TILOJEN ENERGIAN- JA VEDENKULUTUS 3.1 NYKYTILANNE 3.1.1 Tilojen lämmön-, sähkön- ja vedenkulutus Tässä energiansäästön edistämissuunnitelmassa käsitellään 38 liikuntaviraston hallinnassa olevaa kiinteistöä, kaukolämmönkulutuspaikkaa, jotka energian ja veden kulutuksen kannalta ovat merkittävimmät. Lisäksi seurataan kaikkien noin 200 sähkökulutuspaikan kulutuksia. Tarkasteltavien kohteiden yhteispinta-ala ja tilavuus ovat seuraavat: pinta-ala 124 000 m 2 tilavuus 894 000 m 3 (2010: 862252 m 3 ) Liikuntaviraston tässä suunnitelmassa tarkasteltavien kiinteistöjen energian- ja vedenkulutus sekä niiden perusteella lasketut CO2-päästöt yhdentoista edellisen vuoden ajalta on esitetty taulukossa 1.
6 Taulukko 1. Energiankulutus sekä CO2-päästöt vuosilta 2001-2013. Vuosi Lämpö kok.kul. GWh ominaiskul. kwh/m 3 Sähkö kok.kul. GWh ominaiskul. kwh/m 3 CO2- päästöt/1000 kg 2001 28 39 16 22 11880 270 2002 27 37 14 19 11890 290 2003 29 40 17 23 15180 330 2004 29 40 19 26 14400 300 2005 28 39 17 23 11700 260 2006 28 38 18 25 14260 320 2007 28 38 19 27 16200 290 2008 27 37 21 29 11459 240 2009 28 38 20 27 13165 260 2010 31 36 19 22 12800 260 2011 26 29 19 22 11260 250 2012 26 29 18 21 11084 250 2013 25 28 18 20 10750 250 CO2-päästökertoimet g/kwh (Helsingin Energia) 3.1.2 Kiinteistöjen kulutusseuranta Liikuntaviraston kaukolämpöverkostoon liitetyissä rakennuksissa on kuukausittainen kulutusseuranta lämmön osalta 100 % rakennuksista sähkön osalta 100 % rakennuksista veden osalta 90 % rakennuksista Jokaiselle kulutusseurantakiinteistölle on nimetty vastuuhenkilöt ja heidän toimintaansa valvovat Raimo Taulanne, Joonas Hautala, Olli Mäki ja Toni Lehti. 3.1.3 Energiakatselmukset Liikuntaviraston käytössä olevissa kiinteistöissä on tehty energiakatselmuksia vuosina 1995-2012 yhteensä 17 kpl. Katselmoitujen kiinteistöjen tilavuus on 821 716 m 3 (92 % tähän energiansäästön edistämissuunnitelmaan kuuluvien kiinteistöjen koko kannasta). Energiakatselmuksissa on löydetty säästöpotentiaalia keskimäärin seuraavasti:
7 CO2 päästöt/ 1000 kg *) lämpö 15 % 1,08 GWh 270 sähkö 5 % 0,52 GWh 130 vesi 2 % 1655 m 3 *)CO2-päästöt, kerroin 250 g/kwh sekä lämmölle että sähkölle Seurantakatselmuksia ei toistaiseksi ole katselmoiduissa kiinteistöissä tehty. Suurimmat ehdotetuista toimenpiteistä toteutettiin Töölön kisahallissa (A-osan lämmön talteenotto, sekä lv-verkoston perusparannus), jotka takaisinmaksuajaltaan ovat alle 10 vuotta. Tyypillisimpiä toimenpiteistä, joiden takaisinmaksuaika on ollut alle 1 vuotta, ovat: rakennusosien, kuten ovien ja ikkunoiden, korjaus, tiivistys ja uusiminen Lvis-laitteiden käyntiaikojen muutokset huonelämpötilojen laskeminen saunojen kiukaiden päälläoloaikojen muutokset valaistuksen ohjausmuutokset valaistuksen energiatehokkuuden parantaminen (energiansäästölamput) sähkönostosopimusten muutokset kaukolämmön tilausvesivirtojen muutokset 3.1.4 Muut tehdyt energiansäästötoimet Liikuntavirasto on parantanut energiatehokkuutta tiloissaan ja kiinteistöissään seuraavilla tavoilla: Perusparannushankkeet Huolto- ja pukusuojarakennusten lämmitystavan muutokset öljystä kaukolämpöön Energiansäästösuunnitelmat Vesikalusteiden korjaus ja uusiminen (vettä säästävät suuttimet ja vesilaitteet) Ohjaus- ja valvontajärjestelmien rakentamiset ja valaistuksen ohjausmuutokset Koulutus ja tiedotus Huonelämpötilojen tarkastus
8 3. 2 SÄÄSTÖTAVOITTEET 3.2.1 Liikuntaviraston toimitilojen säästötavoitteet On huomioitava, että liikuntaviraston kiinteistöissä, kuten uimahalleissa ja uimaloissa, jäähalleissa, tekojääradoilla sekä lämmitettävillä jalkapallokentillä energiaa ja vettä kuluu normaalin kiinteistökulutuksen lisäksi myös toimintojen tuottamisessa. Siksi ominaiskulutukset ovat hieman kaupungin keskimääräisiä lukemia korkeampia. Liikuntavirasto on asettanut omia toimitilojaan koskemaan seuraavat kulutusten säästötavoitteet: Taulukko 2. Toimitilojen lämmön ja sähkön ominaiskulutuksen toteutuneet kulutukset ja tavoitteet. Prosentuaalisen muutoksen vertailuvuosi on 2010. Ominaikulutustavoitteet Seurantavuosi 2010 2012 2013 2016 toteutunut toteutunut toteutunut säästötavoite kwh/m 3 % kwh/m 3 % kwh/m 3 % tavoitetaso kwh/m 3 lämpö 36,3 19 29,4 24 27,6 9 33,0 sähkö 21,8 7 20,2 5 20,6 9 19,8 Kuvissa 1-4 on esitetty liikuntaviraston kaukolämmön ja sähkön kulutukset viimeisiltä vuosilta sekä energiansäästöneuvottelukunnan ja energiatehokkuussopimuksen mukaiset säästötavoitetasot. Sähkön ja kaukolämmön kulutuksista pyritään jokaisesta säästämään tavoitteen verran, jotta kokonaisenergiankulutuksen säästötavoitteisiin päästäisiin.
9 Kuva 1. Liikuntaviraston kaukolämmönkulutus sekä tavoitetasot vuosille 2015-2016 Liikuntaviraston kaukolämmönkulutus 2008-2013 sekä tavoitetasot vuosille 2015-2016 35000 30000 25000 31270 31284 29177 27634 28897 28223 28781 26771 28156 26302 26325 25657 25468 25965 25683 24624 MWh 20000 15000 abs. kulutus sääkorj. kulutus 10000 5000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2015 2016 Kuva 2. Liikuntaviraston sähkönkulutus sekä tavoitetasot vuosille 2015-2016 Liikuntaviraston sähkönkulutus 2004-2013 sekä tavoitetasot vuosille 2015-2016 (kaikki kohteet yht. n. 200 kpl) 30000 25000 23280 22556 23164 23372 25384 25339 23615 22918 24500 24325 21726 21490 20000 MWh 15000 10000 5000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2015 2016
10 Kuva 3. Liikuntaviraston kaukolämpökohetiden sähkönkulutus sekä tavoitetasot vuosille 2015-2016 Liikuntaviraston sähkönkulutus sekä tavoitetasot vuosille 2015-2016 (kaukolämpökohteet, yht. 39) 25000 20000 18624 17111 18373 19789 21312 20124 18755 19389 18377 18036 17254 17067 MWh 15000 10000 5000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2015 2016 Kuva 4. Liikuntaviraston kaikkien kohteiden kokonaisenergiakulutus (sähkö+kaukolämpö) yhteensä sekä tavoitetasot vuosille 2015-2016 Liikuntaviraston kokonaisenergiankulutus 2008-2013 sekä tavoitetasot vuosille 2015-2016 (sähkö+sääkorj. kaukolämpö) 60000 50000 40000 MWh 30000 20000 10000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2015 2016
11 3.3 TOIMENPITEET 3.3.1 Kiinteistöjen käyttö Kiinteistöjen käytössä tehdään seuraavia toimenpiteitä energiatehokkuuden edistämiseksi: valitaan energiamerkinnältään A- tai B-luokan laitteita tai muutoin energiaa säästäviä laitteita (esim. ATK-laitteet, tulostimet) tehdään hankintapäätös perustuen hankkeen kokonaistaloudellisuuteen elinkaaren aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon käyttökulut, joita ovat esim. energiankulutus ja materiaalimenekki (esim. värikasetit), eikä pelkästään hankintahinta. Hankinnoissa otetaan huomioon Työ- ja elinkeinoministeriön antamat suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta. selvitetään kiinteistöjen energiataloudellinen ja tarpeenmukainen käyttö (esim. tarpeen mukainen toiminta-aika, valaistus, lämpötila ) toimitaan yhteistyössä hallintokunnan kiinteistönhoidossa vastaavan tahon kanssa. Informoidaan tätä ilmenevistä vioista, normaalin käyttöajan ulkopuolisesta toiminnasta ja niissä tapahtuvista muutoksista. valvotaan, että annettuja ohjeita noudatetaan esim. tuuletus, valojen ja koneiden sammuttaminen järjestetään koulutustilaisuuksia (esim. tietty aihe/tilaisuus) järjestetään kiinteistöhoitohenkilöstölle käyttöä opastavaa koulutusta lisätään talotekniikkaa kohteisiin, joissa sillä voidaan saavuttaa säästöjä 3.3.2 Kiinteistöjen ylläpito Kiinteistöjen ylläpidon tehostamiseksi tehdään esim. seuraavanlaisia toimenpiteitä, joista liikuntavirastossa vastaa osastot teknisen yksikön avustuksella. Laaditaan tiloille huoltokirja / ja toimintamalli (energiatalous ja sisäilma huomioiden). RambollFM-huoltokirjaohjelmisto on käytössä seuraavissa kohteissa Jakomäen uimahalli Uimastadion Töölön kisahalli Katajanokan vierasvenesatama Latokartanon liikuntahalli Kontulan tekojäärata Talin jalkapallohallissa Kivikon hiihtohallissa Myllypuron pallomylly
12 Uimarantarakennukset Hietalahti Kallahdenniemi Laajasalo Lauttasaari Marjaniemi Munkkiniemi Mustikkamaa Pikkukoski Valvotaan, että noudatetaan huoltokirjan ohjeita ja aikatauluja. Kerätään kulutusseurantatiedot ja tallennetaan seurantaohjelmaan tai toimitetaan ne muuten kulutusseurantaan ylläpitäville henkilöille. Seurataan energiankulutuksen (lämpö, sähkö ja vesi) muutoksia ja selvitetään poikkeamat sekä informoidaan käyttäjiä. Informoidaan huoltoa ilmenevistä vioista, käyttöhäiriöistä sekä normaalin käyttöajan ulkopuolisesta toiminnasta ja niissä tapahtuvista muutoksista. Toimitaan kiinteistön huollon ja loppukäyttäjän välisenä linkkinä. Järjestetään energiansäästökoulutusta kiinteistöhoidosta ja isännöinnistä vastaavalle henkilöstölle ja käyttäjille. Suoritetaan kiinteistöissä talotekniikan toimivuuden ja energiataloudellisuuden tarkastuksia. Lisätään talotekniikkaa kohteisiin, joissa sillä voidaan saavuttaa säästöjä. Pyritään järjestämään yhteistyössä HKR-Rakennuttajan energiayksikön kanssa seurantakatselmuksia kohteisiin, joissa energiakatselmus on aiemmin tehty. 3.3.3 Kulutusseuranta Liikuntavirasto on ottanut kaikki sähkönkulutuskohteet kulutusseurantaan vuonna 2013. Tavoitteena on jatkossa saada tekojääratojen kylmäkoneistojen sähkökulutukset erilliseen mittaukseen. Kulutusseurantaan käytetään Helsingin Energian Sävel+-ohjelmistoa. 3.3.4 Energiakatselmukset ja niiden perusteella toteutettavat toimenpiteet Energiansäästöpotentiaalin löytämiseksi ja energiansäästöinvestointien oikean kohdistumisen varmistamiseksi tehdään liikuntaviraston kiinteistöissä energiakatselmuksia yhteistyössä HKR-Rakennuttajan energiayksikön kanssa.
13 Katselmuksissa ehdotetuista toimenpiteistä toteutetaan takaisinmaksuajaltaan alle 3 vuoden säästötoimenpiteet 2 vuoden kuluttua katselmuksen toteuttamisesta. Investoinneista laaditaan toteuttamisohjelma, joka tarkastetaan vuosittain yhteistyössä HKR-Rakennuttajan energiayksikön kanssa. 3.3.5 Toimenpiteet peruskorjausten yhteydessä Peruskorjausten yhteydessä energiansäästöön liittyvät tavoitteet ovat seuraavanlaisia: asetetaan peruskorjattaville kohteille sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen maksimikulutustasot yhteistyössä rakennuttajan kanssa, silloin kun tasojen määrittäminen on mahdollista ja huolehditaan seurannasta otetaan energiansäästö huomioon suunnitteluvaiheen rakenne- ja laitevalinnoissa, tarkastetaan energiakatselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamismahdollisuudet, valaistusratkaisut, iv-ratkaisut jne hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Helsingin kaupungin palvelurakennusten matalaenergiarakentamisohjetta hanke- ja suunnitteluvaiheessa toteutetaan laitteiden valinnassa energiansäästö valitsemalla energiamerkinnältään A- tai B-luokan laitteita tai muutoin energiaa säästäviä laitteita edesautetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa hallintokunnassa käyttäen apuna uusiutuvien energianlähteiden lisäämismahdollisuuksien kartoitushankkeen tuloksia huoltokirjat 3.3.6 Toimenpiteet uudisrakentamisen yhteydessä Uudisrakentamisen yhteydessä energiansäästöön liittyvät tavoitteet ovat seuraavanlaisia: asetetaan uudisrakennuksille sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen tavoitetasot, joiden alittaminen tulee osoittaa laskennallisella tarkastelulla otetaan energiansäästö huomioon suunnitteluvaiheen rakenne- ja laitevalinnoissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Helsingin kaupungin palvelurakennusten matalaenergiarakentamisohjetta hanke- ja suunnitteluvaiheessa valitaan uudisrakennuksiin energiamerkinnältään A- tai B-luokan laitteita tai muutoin energiaa säästäviä laitteita edesautetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa hallintokunnassa käyttäen apuna uusiutuvien energianlähteiden lisäämismahdollisuuksien kartoitushankkeen tuloksia huolehditaan seurannasta käytön aikana huoltokirjat
14 4. TOIMINNAN ENERGIANKULUTUS 4.1 NYKYTILA Toiminnan energiankulutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä uimahallien ja uimaloiden, jäähallien, tekojääratojen, lämmitettävien jalkapallokenttien, sekä leirintäalueen palvelujen tuottamiseen kulunutta energiaa ja vettä. 4.1.1 Toiminnan lämmön-, sähkön ja veden kulutus Toiminnan energiankulutuksen osuutta liikuntaviraston kokonaisenergian kulutuksesta ei tarkasti voida määritellä, mutta esim. tekojääradan kylmäkoneiston kuluttaman sähkön osuus kiinteistön kokonaissähkön kulutuksesta on n. 85 %. Myös uimahallin palveluiden tuottaminen kuluttaa kiinteistön kokonaiskulutuksesta n. 60 %. 4.1.2 Toiminnan energiankulutusseuranta Toiminnan energiankulutuksesta kuuluu kuukausittaisen kulutusseurannan piiriin lämmön osalta 94 % sähkön osalta 83 % veden osalta 64 % Jokaiselle toimintaan liittyvälle kulutuspaikalle on nimetty vastuuhenkilöt ja heidän toimintaansa valvovat Joonas Hautala, Olli Mäki, Raimo Taulanne ja Toni Lehti. 4.1.3 Tehdyt energiansäästötoimet Liikuntavirastossa toiminnassaan on aiemmin parannettu energiantehokkuutta mm. seuraavilla tavoilla: Automaatiojärjestelmien parannuksilla Valaisimien ja niiden ohjauksen parannukset LVI-järjestelmien parannukset ja säätöjen tarpeenmukaistaminen Vettä säästävien kalusteiden hankinta Koneiden ja laitteiden energiatehokkuuden parantaminen Rakennusteknisiä parannuksia
15 4.2 TAVOITTEET Vuoden 2014 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi asetettiin 6 % vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta. Energiansäästöneuvottelukunta esittää vuoden 2015 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi 8 % vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta mukaan lukien aiempien vuosien säästötavoitteet. 4.3 TOIMENPITEET Säästötavoitteiden saavuttamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet: toimintatapojen ja palvelutarjonnan suunnittelu kulutusseurannan järjestäminen katso kohta 3.3.3 kulutusseuranta. laitteiden uusinnan yhteydessä pyritään energiansäästäviin ratkaisuihin ajoneuvot sekä työkoneet ja laitteet valitaan sellaiset, että polttoainekulutus ja / tai päästömäärät ovat mahdollisimman pienet lisätään energiaa säästävää ajo- ja käyttötapakoulutusta huomioidaan omassa toiminnassa energiatehokkuus / liikkuminen / paperinkäyttö seurataan toiminnan energiakulutusta ja analysoidaan muutoksia 5. TUOTTEISIIN LIITTYVÄ ENERGIANKULUTUS Liikuntavirasto pyrkii yhteistyössä kaupungin muiden virastojen ja laitosten, kaupunkikonserniin kuuluvien yritysten sekä yksityisten yritysten kanssa, määrärahojen puitteissa, vähentämään kaupungissa matkustamisen tarvetta ja polttoaineiden kulutusta seuraavilla tavoin: järjestämällä liikuntapalveluita koko kaupungin alueelle järjestämään jalankululle ja pyöräilylle mahdollisimman hyvät edellytykset hoitamalla vastuullaan olevien talvikunnossa pidettävien ulkoiluteiden auraukset varhain aamulla ympärivuotisen työmatkapyöräilyn mahdollistamiseksi pyrkimällä järjestämään liikuntapaikoille riittävät alueet polkupyörien säilytystä varten 6. SEURANTA Energiansäästön edistämissuunnitelma päivitetään seuraavan kerran 2015 ja uudistetaan tarvittaessa uudestaan kolmen vuoden välein. Energiansäästön edistämissuunnitelman on päivittänyt Joonas Hautala ja tarkastamisesta
16 vastaavat Joonas Hautala, Olli Mäki, Raimo Taulanne ja Toni Lehti. Säästötavoitteiden toteutumista seurataan kerran vuodessa. Säästötavoitteiden toteutuminen todetaan kulutustietojen kulutuspaikkojen paikallisen henkilökunnan keräämien tietojen perusteella.