EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.3.2018 COM(2018) 91 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen toinen vuosikertomus FI FI
Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Turkki ja pakolaiskriisi... 3 1.2 EU:n toimet kriisissä ja koordinointivälineen perustaminen... 4 2. Koordinointivälineen toiminta... 5 3. Rahoituskapasiteetti sekä rahoituksen kesto ja luonne... 6 4. Koordinointivälineen täytäntöönpano... 7 4.1 Humanitaarinen apu... 8 4.2 Muu kuin humanitaarinen apu... 9 5. Seuranta ja arviointi sekä tarkastus... 12 5.1 Seuranta ja arviointi... 12 5.2 Tarkastus... 12 6. Viestintä ja näkyvyys... 13 7. Päätelmät ja tulevat toimet... 14 2
1. Johdanto Unionin ja sen jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamisesta Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen avulla 24 päivänä marraskuuta 2015 annetun komission päätöksen 1, jäljempänä päätös, 8 artiklan 1 kohdan mukaan komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti välineen, jäljempänä koordinointiväline, täytäntöönpanosta. Päätöksen 8 artiklan 2 kohdan mukaan komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen välineen täytäntöönpanosta. Koordinointivälineen ensimmäinen vuosikertomus julkaistiin maaliskuussa 2017. Siinä kuvattiin koordinointivälineen toimintaa, sen täytäntöönpanoon tähtääviä ensimmäisiä toimia, seurantaa, arviointijärjestelmää ja välineeseen liittyvää viestintää. 1.1 Turkki ja pakolaiskriisi Turkki on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi merkittävä vastaanotto- ja kauttakulkumaa pakolaisille ja siirtolaisille. Pääasiassa Syyrian sodasta ja Irakin kriisistä johtuvan ennennäkemättömän pakolaisvirran seurauksena maa on ottanut vastaan enemmän pakolaisia ja siirtolaisia kuin mikään muu maa maailmassa, yhteensä yli 3,8 miljoonaa. Luku sisältää 3,5 miljoonaa rekisteröityä Syyrian pakolaista 2, joista vajaat 7 prosenttia asuu Turkin hallituksen perustamissa 21 leirissä, sekä yli 300 000 rekisteröityä pakolaista ja turvapaikanhakijaa etupäässä Irakista, Afganistanista, Iranista ja Somaliasta 3. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden jakautuminen maakunnittain näkyy sivulla 3 olevasta kartasta 4. Tällä pakolaisvirralla on ollut huomattava vaikutus vastaanottajayhteisöihin. Turkki jatkaa merkittäviä toimia suurten pakolais- ja siirtolaismäärien tukemiseksi ja vastaanottamiseksi. 1 Komission päätös C(2015) 9500, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin ja sen jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamisesta Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen avulla, sellaisena kuin päätös on muutettuna 10 päivänä helmikuuta 2016 annetulla komission päätöksellä C(2016) 855. 2 Rekisteröityjen tilapäistä suojelua saavien syyrialaisten määrä 8. helmikuuta 2018 oli 3 506 532; lähde: Turkin maahanmuuton hallintayksikkö: http://www.goc.gov.tr/icerik6/temporaryprotection_915_1024_4748_icerik 3 Eräs Turkin turvapaikkajärjestelmän erityispiirre liittyy siihen, että Turkki on allekirjoittanut pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuoden 1951 yleissopimuksen (Geneven yleissopimuksen) vuonna 1967 New Yorkissa tehdyn lisäpöytäkirjan varaumin. Valtaosa Turkissa olevista pakolaisista ei näin ollen voi hakea täysimittaista pakolaisasemaa vaan ainoastaan ehdollista pakolaisasemaa. Jos viimeksi mainittu myönnetään, pakolaiseksi tunnustettu henkilö voi oleskella maassa vain siihen asti, kunnes hänet sijoitetaan uudelleen kolmanteen maahan. 4 Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu ja Turkin maahanmuuton hallintayksikkö; laatija Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu; tilanne 7. joulukuuta 2017. Tässä kartassa käytetyt nimitykset ja siinä esitetty aineisto eivät millään tavoin edusta Euroopan unionin mielipidettä minkään maan, alueen, kaupungin tai seudun taikka sen viranomaisten oikeudellisesta asemasta tai sen rajoista. 3
1.2 EU:n toimet kriisissä ja koordinointivälineen perustaminen Vuonna 2015 Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot päättivät lisätä poliittista ja taloudellista tukeaan Turkille pakolaisten vastaanottamiseen liittyvissä toimissa. Euroopan unioni ja Turkki sopivat osana 29. marraskuuta 2015 ja 18. maaliskuuta 2016 annettuja EU:n ja Turkin julkilausumia 5 jaettuun vastuuseen, keskinäisiin sitoumuksiin ja täytäntöönpanoon perustuvan kokonaisvaltaisen yhteistyön tekemisestä. Turkin kanssa 29. marraskuuta 2015 pidetyssä valtion- tai hallitusten päämiesten kokouksessa käynnistettiin EU:n ja Turkin yhteinen toimintasuunnitelma 6, jolla autetaan Turkkia selviytymään Syyrian sodan seurauksista. Komissio vastasi EU:n jäsenvaltioiden pyyntöön lisätä huomattavasti rahoitusta pakolaisten tukemiseksi Turkissa ja päätti 24. marraskuuta 2015 perustaa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen 7. Koordinointiväline on mekanismi niiden varojen koordinoimiseksi, joita saadaan EU:n talousarviosta ja jäsenvaltioiden maksamista EU:n talousarvioon sisällytetyistä ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista. Näiden tulojen yhteismäärä oli kaudella 2016 2017 kolme miljardia euroa 8. Näillä varoilla täydennetään ja lisätään huomattavasti olemassa olevaa rahoitusta Syyrian kriisin johdosta perustetusta Euroopan unionin alueellisesta erityisrahastosta 9 (EU:n Syyriaerityisrahastosta), vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä ja liittymistä valmistelevan tukivälineen kansallisista ohjelmista. Niiden ansiosta on voitu antaa etusija pakolaisiin liittyvälle työlle keskeisten kumppanien kanssa. Maaliskuun 18. päivänä 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman, jäljempänä julkilausuma, täytäntöönpanolla oli vuonna 2017 keskeinen asema varmistettaessa, että EU ja Turkki vastaavat muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin tehokkaasti ja yhteisvoimin. Julkilausuma tuottaa edelleen konkreettisia tuloksia pyrittäessä vähentämään laittomia ja vaarallisia ylityksiä sekä hukkumisia Egeanmerellä. Itäisen Välimeren reitin kautta EU:hun 5 http://www.consilium.europa.eu/en/meetings/international-summit/2015/11/29/; http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/03/18/eu-turkey-statement/ 6 http://europa.eu/rapid/press-release_memo-15-5860_fr.htm 7 Komission päätös C(2016) 60/03, annettu 10 päivänä helmikuuta 2016, Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä sekä 24 päivänä marraskuuta 2015 annetun komission päätöksen C(2015) 9500 muuttamisesta. 8 EU ja jäsenvaltiot ovat myöntäneet Turkille vuodesta 2011 Syyrian sodan vuoksi yhteensä lähes 10,4 miljardia euroa, josta 4,8 miljardia euroa EU:n talousarviosta. 9 https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/neighbourhood/countries/syria/madad_en 4
saapui vuonna 2017 yhteensä 41 720 muuttajaa, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 182 227. Merellä menehtyneiden ihmisten määrä on vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2016 heitä oli 434 ja vuonna 2017 enää 62. Muuttajia uudelleensijoitetaan Turkista EU:hun entistä nopeampaan tahtiin. Turkista Eurooppaan on 4. huhtikuuta 2016 ja 14. helmikuuta 2018 välisenä aikana uudelleensijoitettu 12 170 syyrialaispakolaista 10. Jäsenvaltiot hyväksyivät vapaaehtoista humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää koskevat menettelyohjeet joulukuussa 2017, ja järjestelmä pitäisi ottaa nyt käyttöön. Kaikki EU:n ja Turkin julkilausuman mukaiset käyttöönoton edellyttämät tekijät ja olosuhteet ovat nyt valmiina. Näin varmistetaan uudelleensijoitusten jatkaminen ja tarjotaan turvallinen ja laillinen vaihtoehto EU:hun suuntautuvalle sääntöjenvastaiselle maahanmuutolle. Julkilausuman täysimääräinen ja kestävä täytäntöönpano edellyttää jatkuvia toimia ja poliittista päättäväisyyttä kaikilta osapuolilta. 2. Koordinointivälineen toiminta Koordinointiväline on järjestely, jonka avulla EU:n apu voidaan ohjata nopeasti ja tehokkaasti Turkissa oleville pakolaisille. Koordinointivälineellä varmistetaan EU:n olemassa olevien rahoitusvälineiden optimaalinen käyttö myönnettäessä humanitaarista tai muuta apua sen varmistamiseksi, että pakolaisten ja vastaanottajayhteisöjen tarpeet täytetään kattavalla ja koordinoidulla tavalla 11. Koordinointivälineen ohjauskomitea antaa strategisia ohjeita yleisistä painopisteistä, tuettavista toimityypeistä, myönnettävistä rahamääristä ja käytettävistä rahoitusvälineistä sekä tarvittaessa ehdoista, joiden mukaan Turkki panee täytäntöön EU:n ja Turkin yhteisen toimintasuunnitelman mukaiset sitoumuksensa 12. Koordinointivälineen toisena täytäntöönpanovuonna pidettiin neljä ohjauskomitean kokousta: 12. tammikuuta, 31. maaliskuuta, 28. kesäkuuta ja 8. marraskuuta 2017. Komissio kutsui ohjauskomitean 9. kokouksen koolle 9. maaliskuuta 2018, ja seuraava kokous on tarkoitus pitää keväällä 2018. Koordinointivälineen täytäntöönpanon keskeisiä periaatteita ovat nopeus ja tehokkuus, samalla kun varmistetaan moitteeton varainhoito. Myös koordinointivälineen toimien kestävyys on tärkeää, samoin kuin Turkin viranomaisten kanssa jaettu vastuu. Koordinointivälineen avun painopistealojen määrittelyn lähtökohtana on perusteellinen ja riippumaton tarvearviointi 13, jossa otetaan huomioon erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät. Koordinointivälineellä koordinoidaan rahoitusta seuraavista ulkoisen rahoituksen välineistä: neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, joka koskee humanitaarista apua 14, Euroopan naapuruusväline 15, kehitysyhteistyöväline 16, liittymistä valmisteleva tukiväline 17 sekä 10 Lähde: rakenneuudistusten tukipalvelu. 11 Komission päätös C(2015) 9500, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, 2 artikla koordinointivälineen tavoitteet. 12 Ks. komission päätöksen C(2015) 9500, sellaisena kuin se on muutettuna komission päätöksellä C(2016) 855, 5 artiklan 1 kohta. 13 http://avrupa.info.tr/fileadmin/content/2016 April/160804_NA_report FINAL_VERSION.pdf 14 EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1. 15 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014 Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta, EUVL L 77, 15.3.2014, s. 27. 5
vakautta ja rauhaa edistävä väline 18. Unionin talousarviosta rahoitettavat toimet pannaan täytäntöön sen varainhoitoa koskevien sääntöjen ja asetusten mukaisesti. Ne kattavat suoran ja epäsuoran hallinnoinnin sekä EU:n Syyria-erityisrahaston. EU:n rahoitusvälineiden osuudet koordinointivälineen hankkeiden rahoituksesta ovat seuraavat 19 : Rahoitusvälineet 43 % 46 % ECHO EUTF FPI/IcSP IPA 1 % 10 % Avun täytäntöönpanon ehtona on se, että Turkki noudattaa tiukasti EU:n ja Turkin yhteisessä toimintasuunnitelmassa sekä 29. marraskuuta 2015 ja 18. maaliskuuta 2016 annetuissa EU:n ja Turkin julkilausumissa esitettyjä sitoumuksia. 3. Rahoituskapasiteetti sekä rahoituksen kesto ja luonne Koordinointivälineen koko talousarvio kaudella 2016 2017 on kolme miljardia euroa. Siitä yksi miljardi saadaan EU:n talousarviosta ja kaksi miljardia jäsenvaltioilta 20. Jäsenvaltioiden osuudet maksetaan suoraan EU:n yleiseen talousarvioon ulkoisena käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti ja ohjataan liittymistä valmistelevan tukivälineen ja humanitaarisen avun budjettikohtiin. EU:n talousarviosta saatavista miljardista eurosta 250 miljoonaa euroa otettiin käyttöön vuonna 2016 ja 750 miljoonaa vuonna 2017. Jäsenvaltiot maksoivat koordinointivälineeseen 677 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 847 miljoonaa euroa vuonna 2017. Näistä varoista 1 332 miljoonaa euroa eli 87 prosenttia oli käytetty vuoden 2017 lopussa 21. Vuosina 2018 ja 2019 jäsenvaltioiden maksut koordinointivälineeseen ovat 396 miljoonaa ja 80 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 lopussa ja ohjauskomitean neljännen kokouksen ja jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitean (Coreper) keskustelujen perusteella koordinointivälineen loppumaksujen määräaikaa jatkettiin vuoden 2019 lopusta vuoden 2021 loppuun teknisistä syistä, jotta voidaan allekirjoittaa tietyt heinäkuussa 2016 hyväksytyn erityistoimenpiteen 16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 233/2014 kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta, EUVL L 77, 15.3.2014, s. 44. 17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 231/2014 liittymistä valmistelevan tukivälineen perustamisesta, EUVL L 77, 15.3.2014, s. 11. 18 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 230/2014 vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta, EUVL L 77, 15.3.2014, s. 1. 19 Euroopan naapuruusvälineen maksut siirrettiin liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen ja kehitysyhteistyövälineen maksut unionin erityisrahastoon, ja maksut myös suoritettiin näiden rahastojen kautta. 20 Jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien jakautumista koskevat tiedot esitetään osoitteessa http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/02/03/refugee-facility-for-turkey/. 21 Koska kyseessä on ulkoinen käyttötarkoitukseensa sidottu tulo, maksut, joita ei panna täytäntöön kyseisen varainhoitovuoden aikana, siirretään automaattisesti seuraavaan vuoteen, niin kauan kuin niiden kohteena oleva toiminta jatkuu. 6
mukaiset pitkäaikaiset sopimukset. Pidennyksellä ei ole kielteistä vaikutusta kyseisten toimien täytäntöönpanoon, eikä se vaikuta koordinointivälineeseen suoritettavien jäsenvaltioiden tai komission maksujen ajoitukseen. Jäsenvaltiot ovat suorittaneet maksunsa koordinointivälineeseen tyydyttävästi ja maksut on myös käytetty rahoitukseen koordinointivälineestä tyydyttävästi. 4. Koordinointivälineen täytäntöönpano Koordinointiväline pannaan täytäntöön humanitaarisena ja muuna kuin humanitaarisena apuna. Humanitaariseen apuun on osoitettu noin 1,4 miljardia euroa ja muuhun kuin humanitaariseen apuun 1,6 miljardia euroa. Turkin-pakolaisavun koordinointiväline 54 % 46 % Humanitaarinen apu Muu kuin humanitaarinen apu Humanitaarisella avulla tuetaan haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia ja muita erityistukea tarvitsevia antamalla ennakoitavissa olevaa ja ihmisarvoista apua, joka käsittää perustarpeiden täyttämisen ja suojelun. Sen avulla myös korjataan palvelujen tarjonnassa olevia puutteita käyttämällä erityisjärjestöjä ja kumppaneita hätätilanteissa tapahtuvassa terveydenhoidossa ja koulutuksessa. Muulla kuin humanitaarisella avulla tuetaan toimeentuloa pitkällä aikavälillä ja pyritään parantamaan pakolaisten sosioekonomista asemaa, terveydenhuoltoa ja koulutustilannetta. Siinä myös keskitytään haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja pyritään esimerkiksi suojelemaan naisia ja tyttöjä seksuaaliselta ja sukupuoleen perustuvalta väkivallalta sekä parantamaan pääsyä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen piiriin. Erityistä huomiota kiinnitetään muihin kuin syyrialaispakolaisiin ja -turvapaikanhakijoihin. Koordinointivälineen toimissa pyritään aina kattamaan myös pakolaisia vastaanottavat paikallisyhteisöt. Toiminnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna koordinointivälineen kokonaismäärärahat 3 miljardia euroa sidottiin ja niistä tehtiin sopimukset 22 72 hankkeessa 23 vuoden 2017 loppuun mennessä. Rahoitusta maksettiin yli 1,85 miljardia euroa 24 eli 62 prosenttia kokonaismäärärahoista, ja loppumaksu on suoritettava koordinointivälineen hankkeiden täytäntöönpanon aikana viimeistään vuoden 2021 lopussa. Tarkat tiedot ovat saatavilla verkossa olevasta hanketaulukosta 25. 22 Varainhoitoasetuksen mukaisesti hallintomenoista ja teknisestä tuesta sekä seurannasta, arvioinnista ja tarkastuksista voidaan tehdä maksusitoumukset vuotta 2017 pidemmälle. 23 Yhden hankkeen osalta ei ole vielä saatu varmennusta. 24 Luku sisältää myös EU:n Syyria-erityisrahastosta suoritetut maksut, joita ei vielä ole korvattu EU:n talousarviosta. 25 https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/news_corner/migration_en 7
Apua on saatavilla koko maassa, mutta täytäntöönpano kohdistuu enimmäkseen leirien ulkopuolisille alueille lähinnä kymmeneen eniten pakolaisia vastaanottaneeseen maakuntaan, jotka ovat Istanbul, Sanliurfa, Hatay, Gaziantep, Mersin, Adana, Bursa, Kilis, Izmir ja Kahramanmaras 26. 4.1 Humanitaarinen apu EU:n humanitaarista apua ohjataan vuonna 2007 annetulla humanitaarista apua koskevalla eurooppalaisella konsensuksella 27. Siinä määrätään, että EU noudattaa humanitaarisena toimijana humaanisuuden, puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja riippumattomuuden periaatteita, jotka vahvistetaan Lissabonin sopimuksessa (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 214 artikla) ja humanitaarista apua koskevassa asetuksessa (N:o 1257/96) 2829. Koordinointivälineen humanitaarisesta lohkosta on kohdennettu 1,389 miljardia euroa, ja kaikista 45 humanitaarisesta hankkeesta on tehty 19 kumppanin kanssa sopimukset. Hankkeet kattavat perustarpeet, suojelun, koulutuksen ja terveydenhoidon. Tähän mennessä maksetuista 1,11 miljardista eurosta on saanut tukea yhteensä 1 561 940 pakolaista 30. Humanitaarisen avun toteutussuunnitelma julkaistiin toukokuussa 2017 31. Jäljempänä on esitetty eräitä tärkeimpiä koordinointivälineen humanitaarisen avun saavutuksia vuonna 2017 32. Hätätilanteiden sosiaalinen turvaverkko EU on jatkanut sosioekonomisesti erittäin haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten tarpeista huolehtimista hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon avulla. Kyseessä on humanitaarinen sosiaaliavustusohjelma, jossa pakolaiset saavat pankkikortin kautta moneen tarkoitukseen suunnattua kuukausittaista käteisapua. Helmikuuhun 2018 mennessä lähes 1,2 miljoonaa pakolaista oli saanut tukea ohjelmasta rahoitetuista kuukausittaisista rahansiirroista. Lisäksi Turkin maahanmuuton hallintayksikkö (DGMM) on koordinointivälineen tuella tarkistanut yli miljoonan Turkissa asuvan tilapäistä suojelua saavan syyrialaisen tiedot. Niiden tarkistaminen auttaa Turkkia, EU:ta ja sen kumppaneita kohdentamaan paremmin suojelun tarpeessa oleville tarjottavan avun. Koulutus hätätilanteissa EU on jatkanut toimintaa, jolla helpotetaan pakolaisten pääsyä virallisiin koulutusjärjestelmiin vähentämällä esteitä ja tarjoamalla riskiryhmiin kuuluville lapsille keinoja koulunkäynnin mahdollistamiseen. Koulutusta varten myönnettävän ehdollisen rahansiirron ohjelma käynnistettiin vuonna 2017. Se on kaikkien aikojen suurin EU:n rahoittama ohjelma 26 Tietoja syyrialaispakolaisten jakautumisesta maakuntiin on esitetty osoitteessa http://www.goc.gov.tr/icerik6/temporary-protection_915_1024_4748_icerik 27 Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien yhteinen julkilausuma. 28 Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta. 29 Euroopan komission humanitaarinen apu perustuu vuotuisiin maakohtaisiin humanitaarisen avun toteutussuunnitelmiin. Komission ja sen kumppanien yhteistyökehys humanitaarisen avun alalla vahvistetaan rahoituksesta ja hallinnosta kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä puitesopimuksissa ja kansalaisjärjestöjen kanssa tehdyissä kumppanuutta koskevissa puitesopimuksissa. 30 Mukaan lukien sekä hätätilanteiden sosiaalisesta turvaverkosta että aiemmista vastaavista ohjelmista tukea saaneet pakolaiset. 31 Saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/echo/sites/echo-site/files/hip_turkey_2017_ver_2.pdf 32 Pakolaiset ovat voineet saada useampaa kuin yhtä palvelua, ja kokonaismäärissä ei oteta huomioon päällekkäisyyksiä. 8
koulutuksen tarjoamiseksi hätätilanteissa. Helmikuuhun 2018 mennessä taloudellista tukea koulutusta varten myönnettävän ehdollisen rahansiirron ohjelmasta oli saanut yli 266 000 perhettä, joissa oli kouluikäisiä lapsia. Lisäksi keskimäärin 6 683 lasta kuukaudessa sai koulukuljetuksiin myönnettyä tukea, ja 3 487 pakolaislasta osallistui epäviralliseen koulutustoimintaan. Tällaiseen toimintaan kuuluu muun muassa turkin ja/tai arabian kielen epävirallisen opetuksen tarjoaminen, kotiopetus ja kotitehtäväkerhot. Näillä ohjelmilla tuetaan virallisen koulutuksen aloittamista lapsen ikää vastaavalla tasolla. Terveydenhuolto EU on pyrkinyt korjaamaan perusterveydenhuoltopalvelujen tarjoamiseen mahdollisesti liittyviä puutteita sekä tarjoamaan pakolaisten ja muiden erityistuen tarpeessa olevien erityisesti tarvitsemia palveluja. EU:n avun puitteissa toteutettiin kaikkiaan 311 447 lääkärikäyntiä pakolaisten perusterveydenhuollossa maakunnissa, joissa pakolaisväestön määrä on suurin. Lisäksi 17 913 raskaana olevaa naista käytti raskaudenaikaisia ja synnytyksen jälkeisiä terveydenhuoltopalveluita, 4 912 pakolaista sai mielenterveystukea ja psykososiaalista tukea ja 5 228 pakolaista sai leikkausten jälkihoitoon ja kuntoutukseen liittyviä palveluja vuoden 2017 tammikuun ja joulukuun lopun välisenä aikana. 4.2 Muu kuin humanitaarinen apu Koordinointivälineen muun kuin humanitaarisen avun lohkossa on kohdennettu 1,611 miljardia euroa. Kaikista 27 hankkeesta on tehty sopimukset 33, ja 747 miljoonaa euroa on maksettu 34. Kunnallisen infrastruktuurin alalla ohjelmasuunnitteluun ja sopimusten tekemiseen liittyi monia haasteita erityisesti luottojen ja lainojen sisällyttämisessä ohjelmiin. Koska hankejatkumo ei ollut valmis toteutettavaksi, koordinointivälineestä ei lopulta voitu myöntää tukea kunnalliselle infrastruktuurille. Heinäkuussa 2016 hyväksyttyä 35 erityistoimenpidettä 36 muutettiin sen vuoksi kahdesti vuonna 2017. Liittymistä valmistelevan tukivälineen komitean hyväksymissä muutoksissa noudatettiin samoja periaatteita kuin alkuperäisessä erityistoimenpiteessä. Koska palautettujen määrä on odotettua pienempi, huhtikuussa 2016 hyväksyttyä palauttamista koskevaa erityistoimenpidettä 37 muutettiin lisäksi siten, että parannettiin Turkin 33 Yhden hankkeen osalta ei ole vielä saatu varmennusta. 34 Luku sisältää myös maksut hankkeissa, jotka EU:n Syyria-erityisrahasto on pannut täytäntöön mutta joita ei vielä ole kirjattu EU:n talousarvioon. 35 Komission täytäntöönpanopäätös C(2016) 4999, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2016, Euroopan unionin vuosien 2016 ja 2017 yleisestä talousarviosta rahoitettavan koulutusta, terveydenhoitoa, kunnallista infrastruktuuria ja sosioekonomista tukea koskevan erityistoimenpiteen hyväksymisestä. 36 Yhteisen täytäntöönpanoasetuksen 2 artiklan 1 kohta, jota sovelletaan liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen, antaa komissiolle mahdollisuuden hyväksyä erityistoimenpiteitä perustelluissa tapauksissa. Erityistoimenpiteitä hyväksytään liittymistä valmistelevan tukivälineen komitean myönteisen lausunnon perusteella, ja niistä tiedotetaan Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille. 37 Komission täytäntöönpanopäätös C(2016) 2435, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2016, Euroopan unionin yleisestä talousarviosta rahoitettavan Turkkiin palautettuja maahantulijoita koskevan erityistoimenpiteen hyväksymisestä. 9
maahanmuuton hallintayksikön valmiuksia hallinnoida, vastaanottaa ja majoittaa maahantulijoita ja palautettavia henkilöitä, erityisesti työntekijöiden ja infrastruktuurin osalta. Erityistoimenpiteen soveltamisala ulotettiin kattamaan kaikki EU:sta palaavat muuttajat. Liittymistä valmistelevan rahoitusvälineen 38 puitteissa suoraan hallinnoitujen määrärahojen lisäksi koordinointivälineen muusta kuin humanitaarisesta avusta tuetaan useita alhaalta ylöspäin suuntautuvia toimenpiteitä. Ne kattavat 15 hanketta, joiden arvo on yhteensä 293 miljoonaa euroa ja jotka rahoitetaan EU:n Syyria-erityisrahastosta. Muun kuin humanitaarisen avun määrärahat jakautuvat painopistealoittain seuraavasti: Painopistealat 5 % 15 % 28 % 52 % Koulutus Terveydenhuolto Maahanmuuton hallinta Koska suurin osa sopimuksista allekirjoitettiin vuoden 2017 lopulla, täytäntöönpano aloitettiin valtaosassa hankkeita vasta vuonna 2018. Osalla hankkeista on kuitenkin ollut jo huomattava vaikutus paikan päällä. Koulutus EU tukee koulutusjärjestelmän kaikkia vaiheita aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteen koulutukseen. Näin pyritään välttämään kokonaisen nuorten sukupolven menettämisen vaara. Koordinointivälineestä koulutukseen annettavan avun tärkein tukipilari on syyrialaislasten integroitumista Turkin koulutusjärjestelmään edistävä hanke 39. Sen kautta Turkin opetusministeriölle myönnetään suora 300 miljoonan euron avustus, jolla edistetään syyrialaislasten integroitumista Turkin koulutusjärjestelmään. Tämä hanke käynnistyi 31. lokakuuta 2017, ja 312 151 lasta on tähän mennessä saanut sen avulla turkin kielen opetusta, jota ovat antaneet hankkeeseen palkatut 5 486 turkin kielen opettajaa. Hankkeeseen palkattiin myös 93 arabian kielen opettajaa ja 489 opinto-ohjaajaa. Koulunkäynnin aloittamista helpotettiin antamalla tukiopetusta 10 085 syyrialaislapselle, jotka eivät käyneet koulua. Jatkuvaa tukiopetusta saa 43 388 opiskelijaa, ja 32 351 koululaista käyttää koulukuljetuksia. Kirjoitustarvikkeita ja oppikirjoja on alettu jakaa 500 000 opiskelijalle. Tavoitteena on myös tukea opetusministeriötä ja lisätä sen täytäntöönpano- ja hallinnointivalmiuksia. Syyrialaislasten integroitumista Turkin koulutusjärjestelmään edistävää hanketta täydentävät kansalaisjärjestöjen ja YK:n järjestöjen toteuttamat koordinointivälineestä rahoitettavat 38 Koordinointivälineeseen sisältyviä liittymistä valmistelevan rahoitusvälineen varoja hallinnoidaan varainhoitoasetuksen toisen osan IV osaston sisältämien ulkoisia toimia koskevien sääntöjen ja varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen mukaisesti. Lisätietoja on esitetty koordinointivälineen ensimmäisessä vuosikertomuksessa. 39 Lyhenne PICTES tulee englanninkielisestä nimestä Promoting Integration of Syrian Children into Turkish Education System (syyrialaislasten Turkin koulutusjärjestelmään integroitumisen edistäminen). 10
koulutustoimet (jotka saavat rahoitusta koulutukseen osoitetun ehdollisen rahansiirron ja koulutus hätätilanteissa -ohjelman humanitaarisen avun ja muun kuin humanitaarisen avun lohkosta). Erityistä huomiota kiinnitetään psykososiaalisen tuen ja sosiaalisen koheesion ohjelmiin. Esimerkiksi YK:n lastenrahasto (UNICEF) on jo toteuttanut tällaisia ohjelmia, joihin on osallistunut yli 35 000 lasta ja nuorta. Pakolaisille annetaan mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin, ja 332 opiskelijalle annetaan apurahaa korkeakouluopiskelua varten kolmessa eri hankkeessa. Tukea saavien opiskelijoiden määrää aiotaan lisätä lukuvuonna 2018 2019. Koulutuksen painopistealalla toteutettavilla koordinointivälineen toimilla on lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet. Kreditanstalt für Wiederaufbaun (KfW) ja Maailmanpankin tukeman 125:n paikalle rakennettavan ja 50:n elementtikoulun rakentamisen ja varustamisen ansiosta vuosittain 124 000 pakolaislasta saa mahdollisuuden koulunkäyntiin 40. Ensimmäisten koulujen rakentaminen on alkanut. Terveydenhuolto Koordinointivälineestä terveydenhuollon painopistealalle annettavan avun tärkein tukipilari on SIHHAT-hanke, jonka kautta myönnetään 300 miljoonan euron suora avustus Turkin terveysministeriölle. Hankkeella pyritään varmistamaan pakolaisten pääsy terveydenhuoltopalvelujen piiriin. SIHHAT-hanke käynnistyi 31. joulukuuta 2017, ja sen myötä on otettu käyttöön 12 maahanmuuttajien terveyskeskusta perusterveydenhuoltopalvelujen parantamiseksi. Näihin terveyskeskuksiin ja terveysministeriön jo ennen hankkeen alkamista perustamiin 86 aiempaan terveyskeskukseen on palkattu 813 työntekijää. Pakolaiset ovat tehneet 763 963 lääkärikäyntiä perusterveydenhuollossa, ja 217 511 syyrialaista pakolaislasta on saanut kaikki asianmukaiset rokotteet 41. SIHHAT-hankkeessa on määrä tarjota kuntouttavia mielenterveyspalveluja jopa miljoonalle pakolaiselle. Lisäksi tarjotaan perhesuunnitteluun ja tartuntatautien ehkäisyyn liittyviä palveluja, rekrytoidaan ja koulutetaan terveydenhuollon työntekijöitä ja tehdään kenttätyötä. Kilisiin on alettu rakentaa 300 vuodepaikan ja Hatayhin 250 vuodepaikan sairaalaa, jotta terveydenhuoltopalveluihin pääsyä voidaan helpottaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Sosioekonominen tuki Sosioekonomisella tuella on ratkaisevan tärkeä rooli pakolaisten kotouttamisessa Turkin yhteiskuntaan. Sillä edistetään kipeästi kaivattua sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta. Koska kielimuuri on merkittävä tehokasta kotoutumista haittaava tekijä, koordinointivälineen avulla pakolaisille tarjotaan turkin kielen kursseja. Uusissa hankkeissa annetaan ammatillista koulutusta 15 100 ihmiselle sekä työnhaku- ja neuvontapalveluja 7 400 ihmiselle, jotta voidaan parantaa pakolaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien vastaanottajayhteisöjen jäsenten työllistettävyyttä ja helpottaa työmarkkinoille pääsyä. Yrittäjyyttä aiotaan tukea neuvontapalvelujen avulla sekä mikroavustuksilla. 40 Sopimuksilla täydennetään vastaavaa hanketta, jota Kreditanstalt für Wiederaufbau rahoitti EU:n erityisrahaston kautta 70 miljoonalla eurolla ja joka jää koordinointivälineen ulkopuolelle. 41 Tilanne 31. lokakuuta 2017. 11
Työvoimapalveluille annettavalla institutionaalisella tuella vahvistetaan Turkin työvoimatoimiston valmiuksia tarjota neuvontaa ja työpaikkatukea sekä Turkin työ- ja sosiaalipolitiikkaministeriön järjestelmien valmiuksia seurata työlupien myöntämistä ja työvoimapalvelujen tarjoamista. Koordinointivälineestä rahoitettavat yhteisökeskukset tarjoavat monia erilaisia palveluja koulutuksesta tiedotus- ja ohjauspalveluihin sekä kulttuuri- ja verkostoitumistapahtumiin. Palvelujen tavoitteena on parantaa pakolaisten ja vastaanottajayhteisöjen selviytymiskykyä ja itseluottamusta. Maahanmuuton hallinta Koordinointiväline on kattanut 212 syyrialaisen ja 1 076 muun kuin syyrialaisen palautusten hallinnoinnista (kuljetus, majoitus) aiheutuneet kustannukset sekä 750 hengen säilöönottokeskukseen liittyvien logististen varusteiden ja töiden kustannukset. Vuoden 2017 elokuun ja lokakuun lopun välillä 16 733 muuttajaa sai koordinointivälineestä rahoitettua apua säilöönottokeskuksissa. Koordinointivälineestä on tuettu myös Turkin merivartioston valmiuksia suorittaa etsintä- ja pelastusoperaatioita. Turkin merivartiostolle on toimitettu kuusi alusta ja sen 939 työntekijälle on annettu koulutusta merirajavalvonnan humanitaarisista vaatimuksista. 5. Seuranta ja arviointi sekä tarkastus 5.1 Seuranta ja arviointi Koordinointivälineen tuloskehyksen ensimmäinen luonnos esiteltiin ohjauskomitealle maaliskuussa 2017, mikä aloitti seurannan koordinointivälineen tasolla. Ensimmäinen seurantajakso käynnistettiin toukokuussa 2017 pilottitoimena, ja sitä seurasi kolme muuta jaksoa vuonna 2017. Komissio hyväksyi samanaikaisesti 14,3 miljoonan euron tukitoimenpiteen koordinointivälineeseen liittyvää seurantaa, arviointia, tarkastusta ja tiedotusta varten. Seurannan tulokset esiteltiin ohjauskomitealle kesäkuussa 2017 ja marraskuussa 2017. Tuloskehystä arvioidaan uudelleen neljästä seurantajaksosta saatujen tietojen perusteella, jotta ohjauskomitealle voidaan tarjota kattavia ajantasaisia tietoja vuonna 2018 ja sen jälkeen. Koordinointivälineen seurantajärjestelmän tekniseksi tueksi on kaavailtu verkkoseurantafoorumia, jonka on määrä auttaa tietojen kokoamisessa ja analysoinnissa 42 sekä mahdollistaa edistymisen tarkastelu. Foorumin on määrä toimia täysipainoisesti vuoden 2018 puolivälissä. Samanaikaisesti käytetään teknistä apua helpottamaan seurantamekanismin eri osien integrointia ja tukemaan suoran hallinnon alaisiin sopimuksiin sisältyviä paikallista seurantaa koskevia velvoitteita. Koordinointivälineen kattavan seurantajärjestelmän kaikkien osien on määrä olla täysin toimintakykyisiä vuonna 2018. Seuraavaksi aloitetaan koordinointivälineen arviointia koskeva työ. 5.2 Tarkastus 42 Tiedot jaotellaan sukupuolen, iän, vamman (jos se on mahdollista ja asianmukaista) ja maantieteellisen sijainnin mukaan. 12
Euroopan tilintarkastustuomioistuin käynnisti koordinointivälineen tuloksellisuuden tarkastuksen virallisesti 17. lokakuuta 2017. Tilintarkastustuomioistuimen kertomus on määrä julkaista vuoden 2018 loppuun mennessä. Tarkastus koskee koordinointivälineen avun täydentävyyttä, toimittamista ja seurantaa sekä humanitaaristen hankkeiden otosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto valvovat koordinointivälineen rahoitusta, koska kyse on Euroopan unionin yleisen talousarvion varoista. 6. Viestintä ja näkyvyys Näkyvyydelle ja viestinnälle on annettu paljon painoarvoa koordinointivälineen toiminnan alusta alkaen. Koordinointivälineellä on keskeinen merkitys EU:n jatkuvaa vahvaa tukea koskevan viestin välittämisessä Turkissa oleville pakolaisille ja vastaanottajayhteisöille. Turkin viranomaisten kanssa on tehty erittäin hyvää yhteistyötä. Hyviä tuloksia on saatu monista yhteisistä näkyvyyttä edistävistä korkean tason tapahtumista, kuten avajaisseremonioista, joihin on osallistunut EU:n komission jäseniä. Nämä tapahtumat ovat saaneet laajaa huomiota kansainvälisissä ja turkkilaisissa tiedotusvälineissä. Esimerkiksi SIHHAT-hankkeen käynnistämistä käsiteltiin yli 100 artikkelissa Turkin tiedostusvälineissä, joilla oli 7,7 miljoonaa lukijaa. Lehdistömatkan ja elementtikoulujen rakennustöiden alkajaisseremonian yhteinen järjestäminen Kaakkois-Turkissa marraskuussa 2017 sai paljon näkyvyyttä mediassa 43. Komissio laati tiedotusstrategian vuoden 2017 alussa. Sitä käytetään yleisenä kehyksenä tähän mennessä tuotetuille koordinointivälineen viestintätoimille ja -välineille, ja sen tavoitteena on parantaa koordinointivälineestä rahoitettavien toimien näkyvyyttä. Strategian käyttöönotosta lähtien on tuotettu paljon viestintämateriaalia, jolla kuvataan koordinointivälineen tavoitetta ja tärkeimpiä toimia. Koordinointivälineellä on oma verkkosivustonsa 44, jolla olevassa interaktiivisessa kartassa esitetään tähän mennessä toteutetut hankkeet ja jolla on yksityiskohtainen taulukko koordinointivälineen hankkeista. EU:n edustuston erityistä verkkosivustoa 45 on katsottu noin 4 890 kertaa sen jälkeen, kun se otettiin käyttöön tammikuussa 2017. Komissio on laatinut erilaisia painettuja ja verkossa olevia tiedotusmateriaaleja. Ohjauskomitealle jaettiin uutiskirjeitä ja sosiaalisessa mediassa julkaistiin vuoden mittaan koordinointivälineen toimia kuvaavia tietokortteja. EU:n kumppanit ja EU:n työntekijät laativat 36 blogikirjoitusta ja tekivät noin 54 videota koordinointivälineen eri hankkeista 46. Koordinointivälineen hankkeiden tukemiseksi on tehty monia inhimillistä näkökulmaa painottavia elokuvia. Ne on julkaistu YouTubessa ja niitä on jaettu sosiaalisessa mediassa ja EU:n edustuston verkkosivustolla englannin ja turkin kielellä 47. On myös tuotettu monia inhimilliseen näkökulmaan perustuvia videoita, ja ne aiotaan julkaista sopivissa tilaisuuksissa 48. Komissio on lisäksi julkaissut 21 lehdistötiedotetta ja Ankarassa sijaitseva 43 Matkasta kerrottiin yli 500 tiedotusvälineessä. 44 https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/news_corner/migration_en 45 https://www.avrupa.info.tr/en/eu-response-refugee-crisis-turkey-710 46 Esimerkiksi koordinointivälineen video, jossa kuvattiin Ankarassa olevaa lastensuojelukeskusta, tavoitti yli 300 000 ihmistä. 47 https://www.youtube.com/watch?time_continue=5&v=qrvsqkyezke 48 Ks. esimerkiksi https://www.youtube.com/watch?v=3tz3akyrl1q 13
EU:n edustusto paikallisesti vielä 19 lehdistötiedotetta 49. Turkin painetussa ja verkkopohjaisessa mediassa ilmestyneitä koordinointivälinettä koskevia artikkeleja on yli 350. 7. Päätelmät ja tulevat toimet Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kaikista määrärahoista on tehty sopimukset. Koordinointivälineestä on jo annettu kipeästi kaivattua apua Turkissa oleville pakolaisille ja vastaanottajayhteisöille. Tulevia toimia ovat seuraavat: Moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen kaikkien koordinointivälineen hankkeiden tehokas täytäntöönpano, josta hyötyvät niin pakolaiset kuin vastaanottajayhteisöt. Koordinointivälineen seurantajärjestelmän täysipainoinen käyttöönotto vuonna 2018. Koordinointivälineen viestintätoimien laajentaminen. Ohjauskomitean kokousten pitäminen säännöllisin väliajoin. Seuraava kokous on tarkoitus pitää keväällä 2018. 49 Kaikkiin koordinointivälineeseen liittyviin lehdistötiedotteisiin voi tutustua Euroopan komission lehdistötiedotteiden Rapid-tietokannassa osoitteessa http://europa.eu/rapid/search.htm 14