Energiapuu ja metsänhoito

Samankaltaiset tiedostot
Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsäenergiaa tarvitaan

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Energiapuun korjuusuositukset. Yhteismetsäpäivä, Oulu Tanja Lepistö

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA. Esa Kinnunen

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsäsuunnitelma vuosille

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsäohjelman seuranta

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

n.20,5 ha

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

w metsänhoitoyhdistys

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Tukien pääperiaatteita

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

METSÄ SUUNNITELMÄ

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Suomen metsien inventointi

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Metsäohjelman seuranta

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Metsäohjelman seuranta

CASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Opas metsäenergian tuottamiseen

Metsäohjelman seuranta

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Metsän uudistaminen.

Transkriptio:

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa kannattavan nuorten metsien hoidon.

Energiapuunkorjuu kasvatusmetsistä Energiapuun erilliskorjuu Rankapuuna Kokopuuna Osittain karsittuna Yhdistettynä aines- ja energiapuun korjuuna Energiapuu joko kokopuuna tai rankana

Korjuukohteen valinta Energiapuuharvennus soveltuu harvennustavaksi niin hoidetuille kuin hoitamattomille harvennusmetsille. Karsittua rankaa voidaan korjata kaikkialta. Kokopuukorjuuta tulee välttää Hoidetuissa kuusikoista, joissa kuusen osuus runkoluvusta yli 75% Ravinnehäiriöiset kohteet Kuivahkoilla kankailta, joissa on ohut humuskerros ja sitä karummilta kasvupaikoilta

Suositeltavat kasvatustiheydet Suositeltavat kasvatustiheydet hoitamattomalle nuorelle metsälle energiapuuharvennuksen jälkeen. Puuston valtapituus 8 14 metriä Puulaji Kasvupaikka Kpl/ ha Mänty Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas 1 400-1 100 1 300-900 1 200-900 Kuusi Lehtomainen tai tuore kangas 1 400-1 000 Rauduskoivu Lehtomainen tai tuore kangas 1 100 700 Hieskoivu Hieskoivu turvemailla 1 400 1100 2 500-1 500

Edut ja haitat + Parantaa puuston metsänhoidollista tilaa. + Parantaa myöhempien harvennusten kannattavuutta. +Parantaa hoitotöiden kannattavuutta. Vähentää jonkin verran ravinteiden määrää, tosin taloudelliset hyödyt ovat suuremmat kuin kasvutappiot. Riukumetsien harvennusten jälkeiset lumi- ja myrskytuhot. Vähentää lahopuun määrää.

Korjuun toteutus Hoitamattomilla kohteilla energiapuuharvennukset toteutetaan pääsääntöisesti alaharvennuksena. Hoidetuissa männiköissä energiapuuharvennus voidaan toteuttaa myös laatuharvennuksena. Tarvittaessa tehdään ennakkoraivaus. Ajouraleveys 4-4,5 m Ajouraväli yli 20 m Kuva: Antti Pajula

Korjuun toteutus Korjuuketjut Moto + ajokone Korjuri (hakkaava ajokone) Siirtelykaato (miestyö) + ajokone Kuva: Ismo Makkonen Hakkuupäät Giljotiini (leikkaavat terät) Ketjusaha Kuva: Ismo Makkonen

Pienpuun kerääminen Nuoren metsän hoidon yhteydessä voidaan myöntää tukea pienpuun keräämiseen. Puuta tulee olla kuviokohtaisesti ja pääosin tasaisesti Eteläisessä ja keskisessä Suomessa vähintään 35 m3/ha Pohjoisessa Suomessa vähintään 25 m3/ha. Todennettava mittausasiakirjalla. Tuki pienpuun keräyskohteella 430 /ha (sisältää nmh perustuen 230 /ha).

Energiapuun korjuu uudistusaloilta Hakkuutähteiden korjuu Pääasiassa reheviltä kuusivaltaisilta aloilta Ei suositella korjattavaksi kuivahkoja kankaita karummilta kasvupaikoilta Suositellaan korjattavaksi niin, että suurin osa neulasista jää metsään Ainespuupoistuma väh. 200 m 3 /ha ja leimikon koko väh 2 ha Metsäkuljetusmatka alle 300 m Helpottaa metsänuudistamista

Energiapuun korjuu uudistusaloilta Kantojen nosto Pääasiassa kuusivaltaisilta aloilta Voi vähentää kuusen- ja männynjuurikäävän leviämisen riskiä Laskee maanmuokkauksen kustannuksia Lisää luontaisesti syntyvien taimien määrää Lisää päästöjä vesistöihin Lisää poistuvien ravinteiden määrää Ei suositella turvemaille

Toimenpideketju hakkutähteiden ja/tai kantojen korjuussa

Kiitos ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ KUMPPANIT YHTEISKUNTA Lassi Hakulinen www.metsäkeskus.fi www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus www.facebook.com/suomenmetsakeskus