31.3.2005 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2004 31.12.2004
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2004 31.12.2004 Sisällysluettelo sivu 1. Johdon katsaus toimintaan 1 2. Tuloksellisuuden kuvaus 2 2.1 Toiminnan vaikuttavuus 2 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 7 2.2.1 Tuotokset ja laadun hallinta 7 2.2.2 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys 11 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 20 2.3 Tulosanalyysi ja johtopäätökset 26 3. Tilinpäätöslaskelmien analyysi 30 3.1. Tilinpäätöslaskelmat 30 3.2. Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot 33 3.3. Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 39 4. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 41 5. Määräajoin tehtävien kokonaisarviointien tulokset 42 6. Yhteenvedot väärinkäytöksistä 42 7. Allekirjoitukset ja määräajat 42 LIITE Tilastokeskuksen johto-organisaatio
1(42) 1. Johdon katsaus toimintaan Informaation kysyntä niin yksityisen kuin julkisen sektorin päätöksenteossa säilytti vahvan asemansa. Kotimaassa talous- ja yhteiskuntapoliittista keskustelua sävyttivät mm. eläkejärjestelmän sekä yritys- ja pääomaverotuksen uudistaminen. Myös hallituksen politiikkaohjelmat ylläpitivät edelleen tiedon kysyntää. Demografia-asiat nousivat yhä näkyvämmin esiin talouden kehitysarvioissa. Euroopan unionin toiminnassa esillä olivat mm. perustuslakiuudistus, kasvu- ja vakaussopimuksen uudistaminen sekä uuden rahoituskehyksen valmistelu. Lissabonin strategian epäonnistuminen alkoi näyttää yhä ilmeisemmältä ja keskustelua herätti myös euroalueen heikkona jatkuva talouskehitys. Kreikan ongelmat julkisen sektorin alijäämä- ja velkatilastojen laadinnassa johtivat laajaan julkiseen keskusteluun, jonka seurauksena alettiin valmistella toimia, joilla turvattaisiin tilastoviranomaisten itsenäisyys, puolueettomuus ja läpinäkyvyys. Uusia tilastoalaa koskevia EU-säädöksiä valmistui vuonna 2004 hieman edellisvuotista vähemmän. Kansallisten tilastovirastojen toimintaympäristö on viime vuosina merkittävästi muuttunut. Keskeistä on ollut ylikansallisen tilastolainsäädännön roolin korostuminen. Toinen tuntuva muutos on ollut tilastotiedon merkityksen lisääntyminen niin markkinoiden kuin politiikan päätöksenteossa. Tilastotiedon ja palveluiden kysynnässä on tapahtunut tuntuvia rakenteellisia muutoksia mm. verkkopalveluiden kysynnän kasvun myötä. Myös teknologian nopea kehitys ja kilpailun kiristyminen tietomarkkinoilla ovat edellyttäneet huomattavaa t&k- ja investointipanostusta sekä toiminnan uudelleenorganisointia kansallisissa tilastovirastoissa. Asiakkaiden ja sidosryhmien luottamus Tilastokeskuksen toimintaan ja sen tuottamiin tilastoihin ja palveluihin säilyi korkealla tasolla vuonna 2004. Palaute asiakkailta oli pääosin myönteistä ja rakentavaa. Myös Tilastokeskuksen tunnettuus on pysynyt korkeana. EU - tilastosäädösten implementoinnissa Suomi sijoittuu edelleen jäsenmaiden kärkijoukkoon. Kaikkiaan toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että tietovarantojen relevanssi ja laatu on kyetty turvaamaan. Virallisen tilaston luotettavuutta ja puolueettomuutta ei Suomessa ole kyseenalaistettu samalla tavoin, kuin eräissä muissa maissa. Tilastokeskuksen kehitystyön painopiste oli tuotantomallin uudistamisessa ja yhtenäistämisessä sekä johtamisen ja esimiestyön kehittämisessä. Asiakassuhteiden hoito organisoitiin uudelleen. Vuoden 2004 lopulla valmistuneessa Tilastokeskuksen toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden parantamismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän raportissa nimettiin kaikkiaan 27 toimenpidettä, joita on tarkoitus toteuttaa lähivuosina. Henkilöstön kehittämistyötä jatkettiin edellisenä vuonna hyväksytyn Henkilöstö 2010 - ohjelman mukaisesti. Henkilöstön koulutusmenot ja opiskeluun käytetty työaika lisääntyivät vuonna 2004. Osaamiskartoituksia täydennettiin ja rekrytoinnin toimintamalleja uudistettiin. Tulos- ja kehityskeskustelu-ohjeistusta uusittiin. Osaamisen kehittämiseksi ja siirtämiseksi laadittiin kehittämissuunnitelma. Talous saatiin tasapainoon vuoden 2003 lopussa, ja vuonna 2004 taloustilanne oli hyvä. Vuonna 2004 tuottavuus hieman aleni Tilastokeskuksessa edellisvuoden voimakkaan nousun jälkeen. Kehitystyön tuloksia on kuitenkin syytä tarkastella pitemmällä aikavälillä. Vuosia jatkuneen kehitystyön tuloksena esimerkiksi siirtyminen sähköiseen tiedonkeruuseen alkaa viimein olla läpimurtovaiheessa, joka jatkossa paitsi nopeuttaa tuotantoprosesseja myös parantaa perusaineistojen laatua. Haaste tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen pysyy silti varmasti jatkossakin suurena. Kokonaisuutena asetetut tavoitteet pystyttiin saavuttamaan ja samalla varmistamaan edellytykset toiminnan jatkuvalle parantamiselle myös tulevaisuudessa.
2(42) 2.Tuloksellisuuden kuvaus 1 2.1. Toiminnan vaikuttavuus Katsaus: Tilastokeskuksen tehtävänä on tuottaa yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä sekä kehittää tilastotointa yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa. Tilastokeskuksen toiminta-ajatuksena on yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemus tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista tilastotointa. Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu tuotettujen tilastotietojen relevanssiin, laatuun ja saatavuuteen, Tilastokeskuksen tunnettuuteen ja julkisuuskuvaan, erityisesti luotettavuuden näkökulmasta sekä siihen, miten aktiivisesti se toimii ja vaikuttaa kansainvälisessä tilastoyhteisössä. Tiedotusvälineiden kiinnostus Tilastokeskuksen tietoihin säilyi edelleen korkealla. Myös tilastoja koskeva uutisointi oli sävyltään neutraalia. Tilastoala nousi lehtien otsikoihin uudenlaisella tavalla, kun julkisuuteen tulivat epäselvyydet Kreikan julkisen talouden tilastoinnin luotettavuudesta. EU:n piirissä alettiin valmistella toimia, joilla voitaisiin nykyistä paremmin turvata tilastoviranomaisten tilastojenlaadinnan itsenäisyys, puolueettomuus ja läpinäkyvyys. Tilastotietojen merkitys päätöksenteon perustana kasvoi edelleen, mikä näkyi myös Kreikan tapauksen kohdalla. Kansainvälisen yhteistyön painopiste oli edelleen EU:n tilastojärjestelmän kehittämisessä. Noin puolet kaikista virkamatkoista ja kokouksista, joihin Tilastokeskuksen henkilöstöä osallistui, oli EU-kokouksia. Kansainvälisessä tilastoyhteisössä, erityisesti EU:ssa vaikuttaminen on muodostunut Suomen EU-jäsenyydestä lähtien erityisen tärkeäksi tilastosäädösten velvoittavuuden vuoksi. Suomen vaikuttamiskeinot perustuvat lähinnä hyvään maineeseen, ts. osaamiseen ja siihen, että säädösten mukaiset velvoitteet toteutetaan mahdollisimman laadukkaasti ja annettujen aikataulujen mukaisesti. Tilastotuotannossa toimintavuoden painopisteitä olivat perustuotannosta huolehtiminen, siihen liittyvine välttämättömine ajanmukaistuksineen, sekä tilastojen kehittäminen siten, että EU-velvoitteisiin liittyvät hankkeet ja tuotantoprosessien uudistaminen priorisoitiin. Uusi tilastolaki tuli voimaan 1.5.2004 (280/2004). Uudessa laissa on otettu huomioon erityisesti julkisuuslaissa ja henkilötietolaissa tapahtuneet muutokset. Laissa säädetään myös aiempaa yksityiskohtaisemmin oikeudesta kerätä henkilötietoja tiedonantovelvollisuuden nojalla sekä oikeudesta arkaluontoisten henkilötietojen keräämiseen. Kansallisia - jatkossa enenevässä määrin myös kansainvälisiä - tarpeita palvelee tilastotietojen saatavuuden lisääminen verkkopalveluina sekä mahdollisimman laaja ja avoin tiedotustoiminta. 1 Toimintavuodelle vuoden 2003 lopussa asetetut tavoitteet on kursivoitu ja ne on ryhmitelty Valtiokonttorin uuden toimintakertomusohjeen otsikoiden alle.
3(42) Tulostavoite 1: Tilastokeskus tuottaa nykyisin voimassa olevien EU-säädösten ja sitoumusten sekä kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut, toteuttaa tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja jatkaa meneillään olevia EUhankkeita sovittujen siirtymäaikojen puitteissa. Kasvihuonekaasujen kansallisen inventaariolaitoksen perustamistyötä jatketaan. Jatkuvaluonteisesti parannetaan tietovarantojen monikäyttöisyyttä menetelmätyöllä, käsitteitä ja luokituksia standardoimalla ja aineistoyhdistelyillä. Pääosa uudistuksista kohdistui tilastojen kuvausalueen laajentamiseen mm. palvelualoilla, suhdannetilastojen nopeuttamiseen tai indekseissä perusvuoden vaihdoksen yhteydessä tehtäviin painorakenteen tarkistuksiin. Useimmat EU-säädöksiin ja -sitoumuksiin perustuvat kehittämishankkeet jatkuivat ja etenivät sovitusti. Kansantalouden tilinpidon ESA-95 uudistuksen ns. kolmas vaihe (tilinpidon volyymilaskennan siirto tarjonta- ja käyttötaulukoiden pohjalle) eteni testilaskelmiin. Palvelualojen tilastoista palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa valmistuivat suunnitelman mukaisesti ennakkotiedot. Rajahaastattelututkimus jatkui. Uusi sopimus solmittiin neljäksi vuodeksi. Sen turvin tutkimusta voidaan jatkaa vuoden 2008 loppuun. Palvelujen tuottajahintaindeksijärjestelmää laajennettiin uusille toimialoille ja tuotannossa olevien indeksien julkaiseminen käynnistyi lokakuussa. Talous- ja rahaliiton edellyttämistä tilastojen nopeutushankkeista julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisten rahoitustilien kehitystyö eteni hieman säädettyä nopeammassa aikataulussa. Myös vuosirahoitustilinpidon nopeuttamistyöt ovat käynnissä. Välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) hankkeessa jatkuivat vuotta 2003 koskevat koelaskelmat ja menetelmien kehittäminen. Laajassa EU:n tulo- ja elinolotutkimuksessa (EU-SILC) ja tulonjakotutkimuksessa toteutettiin ensimmäistä kertaa integroitu tiedonkeruu. Seurantavuoden aikana annettiin 12 uutta Tilastokeskusta koskevaa tilastoalan EYsäädöstä (vuonna 2003 vastaavasti 20). Näistä viisi oli parlamentin ja neuvoston antamia ja loput komission asetuksia. Parlamentin ja neuvoston asetukset koskivat neljännesvuosittaista julkista velkaa koskevien tietojen laatimista, tietoyhteiskuntatilastoja, rahoitustilejä koskevaa julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpitoa, maatalouden taloustilastoja sekä vuosittaisten terästeollisuustilastojen tuottamista. Perusvuoden muutokset (2000=100) hintaindekseissä saatiin loppuun. Rakennuskustannusindeksin perusvuosiuudistus (2005=100) käynnistyi. Kansallisen kasvihuonekaasujen inventaarioyksikön kehittämistä jatkettiin ja toiminta vakiinnutettiin suunnitelmien mukaisesti. Toimintavuotena laatujärjestelmä saatiin nivotuksi kokonaistoimintaan. Tilastojen laatu ja tutkimustyö. Tilastojen laadun ja koherenssin parantamista jatkettiin. Suuryritysten systemaattisempaa käsittelyä eri tilastoissa ja taloustilastojen laadun parantamista selvitettiin. Eri tilastoyksiköt myös tiivistivät yhteistyötään taloustilastojen koherenssin parantamiseksi. Asiantuntijalausuntojen ja muiden yhteistyötahojen suositusten pohjalta Tilastokeskuksessa käynnistyi uuden kausitasoitusmenetelmän (TRAMO/SEATS) käyttöönotto kausitasoitusmenetelmää käyttävissä tilastoissa. Siirtyminen toteutetaan tilastoalueittain viimeistään vuonna 2005. Vastauskadot pysyivät edelleen keskimäärin ennallaan. Muutamissa tilastoissa kadot lisääntyivät, mutta myös päinvastaista kehitystä tapahtui. Olennaista parannusta
4(42) tapahtui tiedonkeruumenetelmän muutoksen ansiosta mm. vuokratilastossa (postikyselystä haastatteluun) ja kuntien palkkatilastoissa (sähköinen tiedonkeruu). Yliopistojen kanssa jatkettiin tutkimusyhteistyötä hankkimalla tieteellistä osaamista Tilastokeskukseen sekä tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston tilastotieteen laitoksen kanssa jatkui vuosiksi 2001-2005 tehdyn sopimuksen puitteissa. Maisteriohjelma laajeni sovitusti kansantaloustieteeseen, jonka ensimmäiset opiskelijat aloittivat harjoittelun vuonna 2004. Helsingin yliopiston kanssa neuvoteltiin yliopistoyhteistyön laajentamisesta. Myös yhteistyö Turun Kauppakorkeakoulun kanssa jatkui. Relaatiotietokannoista tehdyssä väitöskirjatyössä Tilastokeskus oli yhtenä esimerkkinä. EU:n tutkimuksen 5. puiteohjelman hankkeista viimeisin (CODACMOS) koski tiedonkeruun menetelmällistä kehittämistä, ja se saatiin päätökseen syksyllä. Rekisteritiedon mallina hankkeessa esitettiin Tilastokeskuksessa kehitetty tilastotiedon yleinen, rakenteinen metamalli (CoSSI), jota kokeiltiin onnistuneesti verohallinnon ja Tietoenatorin kanssa käyttäen verotietojen metatietoja osana tilastollista metatietoa. Tulossopimuksen ulkopuolella käynnistyi lähinnä kansallisia tarpeita palvelevan tilastollisen ammattirekisterin perustaminen lisätalousarviossa saadun rahoituksen turvin. Tulostavoite 2: Tunnettuus ja julkisuuskuva pyritään säilyttämään vähintään nykyisellään. Tilastokeskuksen lehtileikeseuranta uudistettiin toukokuun alussa. Uudistettu seuranta tuottaa selvästi enemmän osumia kuin vanha. Siten luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien lukujen kanssa. Seurannan mukaan vuonna 2004 lehtileikkeitä oli 4660 kappaletta (yli 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2003). Vaikka kriittissävyisten leikkeiden pieni osuus ei myöskään ole vertailukelpoinen, voidaan kuitenkin todeta, että kriittissävyisiä leikkeitä oli lukumääräisesti vähemmän (47 kpl) kuin edellisenä vuonna (57 kpl). Leikeseuranta 2002 2003 2004 Leikkeitä, kpl 3 292 3 087 4660 niistä: kriittisiä, % 2,5 1,8 1,0 Kirjoitetuimpia aiheita olivat hintavertailut, rikostilastot, palkkatilastot, lapsikuolleisuus, nuorten liikennekuolemat, asuntojen hintojen tasoittuminen, seksuaalirikokset, konkurssit, kokonaistuotanto, kuluttajabarometri, kotitalouksien tuloerot, rakennuskustannusindeksi, kansainvälinen hintavertailu, työvoimatutkimus, ammatit ja kuolleisuus-tutkimus, työolotutkimus, väestötilastot sekä Tietoajan ja Hyvinvointikatsauksen jotkut artikkelit. Kunnallisvaaleista kirjoitettiin puolestaan lokakuussa. Kriittissävyisten leikkeiden määrä vaihteli kuukausittain nollasta kymmeneen. Kriittissävyisesti kirjoitettiin erityisesti uudesta alueellisesta väestöennusteesta. Keväällä 2004 Taloustutkimuksen tekemässä Yritysviestintätutkimuksessa Tilastokeskus sai parhaan yleisarvosanan (7,97) tiedottamisestaan arvioinnin kohteena olleista 178 yrityksestä ja julkisesta organisaatiosta. Tutkimukseen vastasi 566 sanoma- ja aikakauslehtien sekä sähköisten viestimien toimittajaa. Tilastokeskuksen vahvin valtti oli luotettavuus. Tilastokeskus oli seitsemättä kertaa mukana Taloustutkimuksen VIP-tutkimuksessa, jossa selvitetään päättäjien mielikuvia eri alojen yrityksistä, julkishallinnon laitoksista ja järjestöistä. Tilastokeskus sai julkisen palvelun organisaatioista parhaan yleisarvosanan 7,96. Edellisenä vuonna Tilastokeskus oli toisena, yleisarvosanalla 7,87. Julkisen palvelun toimijoita arvioi 473 vastaajaa. Arvioitavia organisaatioita
5(42) oli 24. Tutkimuksen mukaan Tilastokeskus oli toiseksi tunnetuin julkisen palvelun organisaatio. Vastaajista 62 prosenttia ilmoitti tuntevansa Tilastokeskuksen. Opetusministeriö ja Kopiosto ovat selvittäneet digitaalisen aineiston käyttöä opetuksessa vuosina 2003-2004. Selvityksen mukaan opettajat käyttävät opetuksessa eniten kustannusalan ja julkishallinnon Internet -sivuja. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa Tilastokeskuksen www.tilastokeskus.fi -sivustot olivat eniten käytetyt. Myös muissa oppilaitosryhmissä Tilastokeskuksen sivustot olivat kärjen tuntumassa. Tulostavoite 3: Toteutetaan EU-velvoitteet kärkimaiden joukossa. Rotaatioperiaatteen mukaisesti järjestetään Pohjoismainen tilastokokous. Tilastokeskus on priorisoinut toiminnassaan EU-säädösten mukaiset kehittämishankkeet ja on toistaiseksi pääosin pystynyt noudattamaan sovittuja aikatauluja. Edellä on raportoitu keskeisten meneillään olevien EU-hankkeiden etenemisestä. Tilastokeskus on seurannut Suomen sijoittumisia tilastoalan kansainvälisillä ranking-listoilla. Lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) ja yritysten rakennetilastoasetuksen implementoinnissa Suomi oli toimintavuotena EU:n eturivin maita. STSasetuksen implementoinnissa Suomi oli ainoa maa, jolle EU ei ole esittänyt enää lisätoimenpiteitä. Myös kaikki ns. Action Planin mukaiset toimenpiteet vain Suomi, Ruotsi ja Tanska täyttivät. Palvelujen tuottajahintaindeksin julkistamisen aloittamisen myötä Suomi siirtyi tällä alueella EU-maiden kärkijoukkoon. Sen sijaan energiatilastoja koskeviin IEA:n 2 vuosikyselyihin vastaamisessa Suomi oli häntäpäässä. Nykyisen ESA95 -lähettämisohjelman mukaisista tiedoista resurssisyistä puuttuneet julkisyhteisöjen tehtävittäiset kokonaismenojen aikasarjat vuosilta 1990-94 saatiin valmiiksi ja raportoitiin Eurostatille. ESA95 -lähettämisohjelman uudistamiseen liittyen Suomi on anonut poikkeusta neljännesvuosittaisten sektoritilien laadintaan, ICT-tavarainvestointien toimialajakoon sekä rahoitustilinpidon nopeuttamiseen. Tilastokeskus on vaikuttanut mahdollisuuksiensa mukaan EU-tilastosäädösten valmisteluun niin neuvoston tilastoryhmässä kuin tilastojen kehittämisen lukuisissa työryhmissä. Toimintapoliittisena linjauksena on pyritty siihen, että uudet EU:n tietotarpeet voitaisiin toteuttaa sovittamalla nämä mahdollisimman hyvin kansallisten tarpeiden kanssa, lisäämättä kohtuuttomasti tiedonantorasitusta. Suomen EUkannanottojen valmistelua ja yhtenäistämistä jatkettiin mm. tilastotoimen EUyhteistyöryhmän avulla. Neuvoston tilastoryhmä käsitteli seurantavuonna neljännesvuosittaista sektoritilinpitoa, neljännesvuosittaista julkista velkaa koskevien tietojen tuottamista, maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa, suoria ulkomaisia sijoituksia, yritysten ammatillista koulutusta ja lyhyen aikavälin yritystilastoasetuksen muuttamista koskevia tilastoasetuksia. Tilastokeskus osallistui näiden kaikkien käsittelyyn. Tilastokeskus pyrkii vaikuttamaan EU:n piirissä tehtävään tilastojen kehittämiseen osallistumalla myös EU:n kokonaan tai osittain rahoittamiin tilastojen kehittämisen pilottihankkeisiin sekä EU:n viidennestä tutkimuksen puiteohjelmasta osarahoitettuihin tilastollisten menetelmien kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Useita tilastojen kehittämishankkeita oli myös seurantavuotena meneillään. Menetelmäpainotteisista EU:n tutkimuksen 5. puiteohjelmasta osarahoitetuista hankkeista viimeisin, CODACMOS (sähköisen tiedonkeruun menetelmät) saatettiin loppuun. Suomessa pidettiin useita kansainvälisiä tilastoalan kokouksia. Näistä laajimmat olivat Turussa elokuussa järjestetty Pohjoismainen tilastokokous, johon osallistui kaikkiaan 340 osanottajaa, hintaindeksejä käsittelevä Ottawa Group (noin 40 osallistujaa) sekä IMF:n kanssa yhteistyössä järjestetty tuottajahintaindeksimanuaalin 2 IEA on OECD:n alainen International Energy Agency.
6(42) julkistamisseminaari (noin 40 osallistujaa). Muita merkittäviä kokouksia, joihin Tilastokeskuksen johto osallistui, olivat OECD:n tilastokomitean ensimmäinen istunto, YK:n tilastokomission kokous, YK:n Euroopan talouskomission (ECE) tilastokonferenssi sekä EU:n tilastopäällikkökokoukset (kolme kertaa vuodessa). Pääjohtajatason kahdenvälistä yhteistyötä toteutettiin Kanadan, Portugalin, Slovakian, Puolan ja Perun tilastovirastojen kanssa. Tilastokeskuksen pääjohtaja toimii YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCOn Tilastoinstituutin hallituksen jäsenenä vuosina 2004-2007 ja virallisen tilaston kansainvälisen järjestön IAOSin puheenjohtajana vuosina 2003-2005. Vuonna 2004 oli meneillään tai toteutettiin 42 osaamisen vientiin (konsultointi) liittyvää osaprojektia. Projektien määrä kasvoi vain hieman edellisestä vuodesta, mutta projekteihin liittyvät konsultointimatkat ulkomaille lisääntyivät lähes 50 prosenttia. Tämä johtui siitä, että vuonna 2004 oli meneillään useita edellisvuotta laajempia projekteja. Uusia konsultointihankkeita valmisteltiin mm. kehitysyhteistyön merkeissä ulkoasiainministeriön kanssa sekä Latviassa sosiaalitilastojen alueella. EU:n rahoittamien tilastotoimen kehittämishankkeiden painopiste Euroopassa on siirtymässä Balkanin alueelle ja Turkkiin. Toimintavuotena päätökseen saatiin Slovakian aluetietokantahanke, Liettuan laatuhanke ja Latvian haastattelutoiminnan kehittämishanke. Tanskan vetämän Kroatian ja Italian vetämän Albanian tilastovirastojen kehittämishankkeet jatkuivat ja Ruotsin vetämä Puola -hanke käynnistyi. Kahdenvälinen yhteistyö jatkui Venäjän kanssa. Muutaman uuden jäsenmaan tilastoasiantuntijoita koulutettiin EU:n tilastolainsäädäntöprosessiin. Tilastokeskus sai tarjouskilpailun pohjalta hoidettavakseen EU-maille tarkoitetun kansantalouden tilinpidon kurssin. Kansainväliseen käyttöön tuotettiin hallinnollisten aineistojen tilastokäyttöä koskeva englanninkielinen käsikirja. Tilastokeskus jatkoi kuudetta vuotta Euroopan hintavertailuprojektissa pohjoisen ryhmän ryhmävetäjänä. Arvio: Tulossopimuksessa mainitut tietovarantojen relevanssia ja laatua koskevat tavoitteet saavutettiin pääosin eikä niissä esiintynyt merkittäviä ongelmia. Euroopan unionin tietotarpeita ja velvoitteita koskevat uudistushankkeet pyrittiin edelleen sovittamaan mahdollisimman hyvin yhteen kotimaisten tarpeiden kanssa, jotta voitiin minimoida tiedonantorasituksen lisäys. Tilastojen keskinäiseen koherenssiin jouduttaneen kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Palkkatilastojen alueella jatkui edelleen epävarmuus työnantajajärjestöjen ylläpitämien palkkatilastojen kehittämisen suunnasta. Tilastokeskuksen tunnettuus ja kuva luotettavista ja puolueettomista tilastoista säilyivät vahvana. Samoin Tilastokeskus ja sen tilastot olivat esillä mediassa hyvin neutraalisti. Myönteistä myös on, että tilastotiedot ovat saavuttaneet merkittävän roolin opetusaineistona osana yleistyvää verkkopalvelujen käyttöä. Kansainvälistä vaikuttavuutta koskevien tulostavoitteiden toteuttaminen on merkinnyt paitsi EU-säädösten mukaisten kehittämishankkeiden priorisointia, myös aktiivista osallistumista ja vaikuttamista EU-tilastosäädösten valmisteluun sekä osallistumista uusia säädöksiä ennakoiden EU:n osittain rahoittamiin pilottihankkeisiin. Seurantavuosi oli kansainvälisessä toiminnassa varsin vilkas. Kansainväliset velvoitteet pystyttiin hoitamaan hyvin, ja Suomessa pidetyt kokoukset saivat paljon myönteistä palautetta. Osaamisen viennissä kysyntää on edelleen enemmän kuin on mahdollista tarjota. Kysyntää oli erityisesti koulutuksella (rekistereiden ja hallinnollisten aineistojen käyttö tilastojen laadinnassa) ja tilastotoimen kehittämisellä.
7(42) 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 2.2.1 Tuotokset ja laadun hallinta Katsaus: Talouskasvu piristyi vuonna 2004. Ennakkotietojen mukaan BKT kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2004. Julkinen kulutus kasvoi muuta kysyntää hitaammin (2 prosenttia). Kustannusten karsiminen leimasi edelleen yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Talouden yleinen kehitys vaikuttaa tilastoalan toimintaympäristöön paitsi tiedon ja tietopalvelujen kysynnän myös julkisen talouden, erityisesti valtion ja kuntien heikentyneiden rahoitusnäkymien kautta. Tilastokeskuksen palvelujen kysyntä säilytti hyvin asemansa. Erityisesti kasvoi maksuttomien verkkopalvelujen käyttö. Maksullisten palvelujen kysyntä tuotoilla mitattuna kasvoi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2001. Kasvua oli lähes 5 prosenttia vuodesta 2003. Uudistetussa Tilastokeskuksen toimintastrategiassa yhtenäisiä verkkopalveluja korostettiin. Toimintavuoden painopisteitä olivat verkkopalvelulinjausten toteuttamisen ohella palveluvalikoiman selkiinnyttäminen, asiakassuhteiden kehittäminen ja erilaiset palveluketjun tehostamiseen liittyvät toimet sekä yhteistyö muiden Suomen Virallisen Tilaston (SVT) tuottajien kanssa koko tilastotoimen palvelujen parantamiseksi. Uusiakin palveluja tuotettiin, mutta keskeisintä oli nykyisen palveluvalikoiman selkiinnyttäminen. Näkyvin meneillään oleva uudistus on Tilastokeskus.fi kokonaispalvelun rakentaminen. Tulostavoite 1: Tuotetaan tulossopimuksen liitteessä mainitut suoritteet. Palveluvalikoimaa uudistetaan ja päällekkäisyyksiä karsitaan. Lisätään verkkopalvelujen käyttöä tilastotiedon keskeisenä jakelukanavana. Kehitetään tuotekehityksen menettelytapoja. Tilastokeskus tuotti tulossopimuksen liitteessä mainitut tietovarantoja sekä tuotteita ja palveluja koskevat suoritteet. Eri suoriteryhmistä toisissa suunnitellut määrät ylittyivät, toisissa jäivät alle. Tuottavuusmittarin volyymitietojen perusteella budjettirahoitteisen toiminnan volyymi säilyi ennallaan (+0,3%). Maksullisen tuotannon volyymi kasvoi noin 2,5 prosenttia. Vuoden 2003 syksyllä päivitetyn toimintastrategian verkkopalvelulinjausten toteuttaminen käynnistyi Tilastokeskus.fi -kokonaispalvelun rakenteen ja graafisen ilmeen uudistamisena vuoden 2003 loppupuolella. Uudistamisen tavoitteena on yksinkertaistaa tietojen ja eri verkkopalvelujen löytymistä. Tilastokeskuksen julkaisemista 195 tilastosta saatiin tehtyä tilaston kuvaus 22.6.2004 mennessä, jolloin Tilastokeskus.fi -kokonaispalvelun uudet sivut avattiin. Kesäkuusta lähtien myös uudet tilastojulkistukset on julkaistu verkkosivuilla uuden rakenteen mukaisesti. Siirtymäkausi jatkuu vuoden 2005 toukokuun loppuun. Uudistuksen myötä tilastojen julkistamisvolyymi kasvaa merkittävästi. Tähän saakka lehdistötiedotteita ilmestyi vuosittain noin 300 kappaletta, kun jatkossa vuosittain ilmestyy noin 800 tuorein tilasto -tiedotetta. Internetin merkitys tilastotiedon jakelukanavana kasvaa edelleen, mikä näkyy erityisesti pääsivustoilla vierailujen kasvuna. Tilastokeskus on käynnistänyt myös tiedonantajien palvelun kehittämisen Internetin välityksellä. Verkkopalvelujen tarjonta ja kysyntä: Maksuttomia verkkopalvelukokonaisuuksia oli kaikkiaan 17. Ensisijaisena tavoitteena ei ollut niinkään laajentaa palveluja kuin toteuttaa Tilastokeskus.fi kokonaisuudistusta. Sen ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin tilastokohtaiset sivustot, jonka myötä HTML-sivujen määrä lisääntyi voimakkaasti. Myös StatFin taulukoiden sisällä solujen määrä kasvoi ja Verkkokoulussa laajennettiin kurssien ja oppituntien määrää. Käytetyin palvelu oli edel-
8(42) leen vierailumäärillä mitattuna Tilastouutiset (50 200 vierailua/kk, kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta lähes 30 prosenttia). Yli 30 000 vierailijaan kuukaudessa ylsivät myös StatFin, Suomi lukuina ja Luokitukset. Näiden käytön kasvuprosentit vaihtelivat 15 prosentista 40 prosenttiin. Maksullisia verkkopalvelukokonaisuuksia oli kaikkiaan 19. Uusina palveluina avattiin Maaseutuindikaattorit -palvelu ja Suomi vertailussa -palvelu. Käyttäjäsopimuksia oli vuoden 2004 lopussa 1891 kappaletta. Käyttäjäsopimukset ovat organisaatiokohtaisia, jolloin todellisten käyttäjien lukumäärä on suurempi kuin käyttäjäsopimusten. Käyttäjäsopimusten määrä pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla, joskin eri palvelujen kasvuluvuissa oli suuriakin eroja. Myös maksullisissa verkkopalveluissa kehittämisen painopiste oli palvelurakenteen yhtenäistämisessä. Ensimmäisenä käynnistyi aluetilastojen verkkojakelun yhtenäistäminen. Verkkopalvelujen tunnuslukuja 2003 toteuma 2004 tavoite 2004 toteuma 03/04 muutos-% HTML-sivujen tarjonta, kpl 34 600 kasvaa 48 800 3 +41 tiedostohaut, kpl/vrk 54 798 kasvaa 72 592 +32 StatFin taulukoita, kpl 399 ennallaan 406 +2 4 StatFin soluja, milj. kpl 722 ennallaan 1 277 +77 vierailijoita, kpl/kk 15 209 kasvaa 15 585 +2 Vierailijoita Internet-sivuilla, kpl/vko 28 535 kasvaa 30 588 +7 Maksuttomia verkkopalveluja, kpl 16-17 +6 Maksullisia verkkopalveluja, kpl 17-19 +12 Verkkopalvelujen käyttäjäsopimuksia 1 871 kasvaa 1 891 +1 Tulot sähköisistä palveluista 5, milj. euroa 1,0-1,2 +17 Julkaisutoiminta. Toimintavuoden painettujen julkaisujen määräksi suunniteltiin 120 julkaisunimikettä, mikä oli 18 kappaletta vähemmän kuin vuonna 2003. Nimikkeitä valmistui 122 kappaletta. Tähän sisältyi myös muutama alun perin vuodelle 2003 suunniteltu julkaisu. Vuodelle 2005 puolestaan siirtyi 11 vuodelle 2004 suunniteltua säännöllisesti ilmestyvää ja 8 muuta julkaisua. Internet-julkaisujen tavoitteeksi asetettiin 48 kappaletta vuonna 2004, mikä merkitsi 11 kappaleen kasvua edellisvuoteen verrattuna. Internet-julkaisuja ilmestyi 47 kappaletta. Internetjulkaisujen määrän kasvu on viime vuosina ollut merkittävää. Painettujen julkaisujen levikin arvioitiin laskevan edellisvuosien tapaan. Toteutunut lasku oli 17 prosenttia. Rakenteellinen muutos palvelujen kysynnässä ja tarjonnassa, sähköisen julkaisemisen lisääntyminen ja asiakkaiden siirtyminen maksullisten ja maksuttomien verkkopalvelujen käyttäjiksi, on aiheuttanut levikin laskun aiempaa huomattavasti alhaisemmalle tasolle. Julkaisutoiminnan tunnuslukuja 2003 2004 2004 03/04 toteuma tavoite toteutuma muutos % Julkaisunimikkeitä, kpl 138 120 122-12 Internetjulkaisuja, kpl 37 48 47 +27 Julkaisujen levikki, kpl 58 258 laskee 48 122-17 Julkaisujen myyntitulot, milj. euroa 1,7-1,6-6 Lehdistötiedotteita, kpl 292 ennallaan 300 +3 Tiedotepoikkeamia, kpl 51-40 -2 3 Voimakas lisäys johtuu Tilastokeskus.fi sivuston uudistamisesta. Kun uudistus saadaan päätökseen, poistetaan vanhentuneet sivustot. 4 StatFin lukuihin sisältyy noin 50 englanninkielistä taulukkoa ja noin 190 milj.solua. 5 Kattaa verkkopalvelujen lisäksi muut sähköiset tuotteet.
9(42) Muita maksullisten palvelujen tunnuslukuja. Tulotavoitetta 6, verkkopalveluja ja julkaisuja lukuun ottamatta muille palveluille ei asetettu erillisiä tavoitteita. Koko maksulliselle toiminnalle asetettu tulotavoite saavutettiin. Myyntitapahtumien ja asiakasorganisaatioiden määrät kasvoivat kaksi prosenttia ja tulot yhden prosentin. Sähköisistä palveluista ja erityisesti haastattelupalveluista saatujen tulojen kasvu kompensoi muiden palvelujen heikon tulokehityksen. Erityisesti tulot rekisteripalveluista laskivat, mikä johtuu kilpailun kiristymisestä rekisteripalveluissa. Muita maksullisen toiminnan tunnuslukuja 2003 toteutuma 2004 toteutuma 03/04 muutos % Maksullisen toiminnan tulot, milj. euroa 8,0 8,4 +5 Myyntitapahtumia, kpl 25 230 25 637 +2 Asiakasorganisaatioita, kpl 9 590 9 791 +2 Erityisselvitykset, toimituksia 1 218 1 240 +2 Tulot erityisselvityksistä, milj. euroa 3,3 3,2-3 Haastattelupalvelut, toimituksia 49 44-10 Tulot haastattelupalveluista, milj. euroa 1,3 1,6 +23 Rekisteripalvelut, toimituksia 1 134 997-12 Tulot rekisteripalveluista, milj. euroa 0,6 0,5-17 Tuotekehityksen menettelytapoja kehitettiin. Prosessin organisointi on pilotointivaiheessa. Menettelyä käytetään tuotekehitysideoiden tuottamiseen, niiden seulontaan ja arviointiin sekä tuotteiden kehittämiseen ja seurantaan. Tilastotoimen palvelujen parantamiseksi selkiinnytettiin työnjakoja muiden tilastontuottajien kanssa sekä tehtiin yhteistyötä SVT-tilastojen kokoamiseksi laadullisesti yhtenäisinä sarjoina. Viranomaisten tiedonkeruun rationalisointi ja työnjakojen selkiinnyttäminen olivat keskeisesti esillä opetushallinnon (mm. ammattikorkeakoulutilastot, kansallisen ja EU:n aikuiskoulutustutkimuksen integrointi) ja sosiaali- ja terveysministeriön (Tieto2005-hanke) tilastouudistuksissa. Kustannustehokkuuden edistämistä painotettiin Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen allekirjoittamassa yhteistyösopimuksessa. Tilastokeskus ja Suomen ympäristökeskus tarkensivat työnjakoaan jätetietojen tuottamisessa ja kansainvälisessä raportoinnissa sekä ilmapäästötietojen tuottamisessa. Tilastokeskuksen ja viranomaisten välistä yhteistyötä käsiteltiin kaikkiaan 12 pääjohtaja/kansliapäällikkötason kokouksessa. Eri tilastontuottajista koostuvan Suomen Virallisen Tilaston (SVT) neuvottelukunta jatkoi työtään SVT-tilastojen laadun kehittämiseksi ja menettelyjen yhtenäistämiseksi. Neuvottelukunnan mittavin työ on ollut SVT kokonaisuuden perustan rakentaminen. SVT-neuvottelukunta päivitti SVT-tilastojen laatukriteerit ja laatuselostesuosituksen sekä hyväksyi suositukset virheiden korjaamisessa SVT-julkaisuissa, SVT-tilastojen julkistamiskalenterimenettelyistä ja kielisuosituksen. Laatuselosteiden lisääminen SVT-tilastoihin on meneillään niin Tilastokeskuksessa kuin muussakin tilastotoimessa. Valmistelussa ovat virallisen tilaston tilasto- ja julkaisuluettelot sekä aihealueluokitus. Tilastokirjasto aloitti SVT-julkaisujen asiasanoituksen ja pdf-julkaisujen luetteloinnin. Suomen virallisen tilaston sarjoihin hyväksyttiin yhdeksän uutta tilastoa. Tulostavoite 2: Parannetaan erityisesti avainasiakkaiden palvelua. Avainasiakkaiden palvelun parantamiseen tähtäävässä asiakassuhdejohtamisen projektissa nimitettiin alkuvuodesta segmentti-tiimit valtiolle, paikallishallinnolle, oppilaitoksille, tutkimuslaitoksille ja yrityksille. Samanaikaisesti valittiin strategiset 6 Maksullisen toiminnan tulostavoitteita (mm. kannattavuus) käsitellään tarkemmin luvussa 2.2.2.
10(42) ja avainasiakkaat vastuuhenkilöineen. Vuoden mittaan segmenttitiimien työ painottui toimintaympäristön seurantaan ja segmentoinnin selkiyttämiseen. Tulostavoite 3: Asiakastyytyväisyys pidetään vähintään nykyisellään. Asiakastyytyväisyyttä selvitetään joka toinen vuosi. Seurantavuonna tutkimusta ei tehty. Asiakaspalautekanavan (Anoppi) kautta palautteita tuli toimintavuotena noin kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Palautteiden määrä oli 340 kappaletta. Kriittisten palautteiden lukumäärä (95 kappaletta), oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (94 kappaletta). Tulostavoite 4: Toimitaan viraston vahvistamien palvelulupausten mukaisesti. Toimintayksiköt ovat omassa toiminnassaan kiinnittäneet huomiota palvelulupausten toteuttamiseen. Erillisiä mittareita asian todentamiseksi ei ole. Välillisesti tavoitteen toteutumista voidaan arvioida tämän luvun muiden mittareiden, mm. asiakaspalautekanavan, tiedotepoikkeamien sekä palvelujen kehittämistä ja käyttöä ilmaisevien tunnuslukujen kautta. Näissä ei ollut merkittävää poikkeamaa tavoitteisiin nähden. Tulostavoite 5: Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina Julkaisutoiminnan täsmällisyydestä kertova tiedotepoikkeamien kokonaismäärä pysyi suunnilleen ennallaan, joskin myöhästymisten osuus lisääntyi. Yhteensä julkaisukalenterin säännöllisten tilastojen tiedotepoikkeamia oli seurantavuotena 40, yksi vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kuukausi- ja neljännesvuositilastot ilmestyivät ajallaan, joten poikkeamat koskivat säännöllisesti ilmestyviä vuositilastoja ja muita julkaisuja. Näistä kuusi ilmestyi etuajassa, 19 myöhässä ja 15:sta ei oltu ilmoitettu etukäteen julkistamiskalenterissa. Kaikkiaan tiedotteita ilmestyi 300 kappaletta (edellisenä vuotena 292 kappaletta). Tulostavoite 6: Toiminnan parantamista jatketaan Euroopan laatupalkintokriteerein. 7 Kokonaislaadun parantamisessa toiminnan pääpaino oli Tilastokeskuksen toimintajärjestelmän kuvaamisessa. Ensimmäinen versio toimintakäsikirjasta valmistui vuoden 2004 loppupuolella. Vuonna 2002 toteutetussa johdon itsearvioinnissa identifioiduista parantamiskohteista tehtiin seuranta. Useimmissa parantamiskohteissa todettiin tapahtuneen edistymistä. Toimintayksiköissä on vähitellen otettu käyttöön laatupalkintoarviointia kevyempi ITE -arviointi. Osassa toimintayksiköitä ITE-arviointi toteutettiin systemaattisesti jo kaikilla vastuualueilla, osassa menettelyä vasta kokeiltiin joillakin vastuualueilla. Samoin on käynnistynyt prosessikuvausten laadinta. Osassa yksiköitä ollaan jo pitkällä, toisissa vasta käynnistämässä kuvauksia. Lähes jokaisessa toimintayksikössä on myös vähintään yksi laatupäällikkökoulutuksen saanut henkilö. Arvio: Budjettirahoitteisen toiminnan volyymi säilyi suunnilleen ennallaan. Volyymin kasvua vähensivät mm. että kaikkia edellisenä vuonna tuotettuja tietovarantoja ei kertomusvuotena tuotettu ja että vuosijulkaisuja (paino-originaalit) siirtyi poikkeuksellisen paljon vuodelle 2005. Nykyinen volyymimittari ei ota riittävästi huomioon erityisesti veloituksettomien verkkopalvelujen kasvua. Palvelujen kehittämistä hallitsi Tilastokeskus.fi -kokonaisuudistus. Uudistuksen vuoksi eri palvelujen sijainti ja linkitykset muuttuivat siinä määrin, että vertailukelpoisia tietoja palvelujen tarjonnasta ja kysynnästä edelliseen vuoteen voidaan tehdä vain osasta palveluja. Vaikka uudistus on pääosin parantanut palvelujen löydettä- 7 Tilastojen laadun parantamisesta on raportoitu edellä kohdassa 2.1.
2.2.2 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Voimavarat ja tehokkuus 11(42) vyyttä, on muutosten johdosta tullut myös kriittistä palautetta. Useissa palveluissa vierailujen määrät ovat kasvaneet enemmän kuin vierailijoiden määrät, mikä merkitsee sitä, että vakiintuneet käyttäjät vierailevat aiempaa useammin samassa palvelussa. Yksittäisistä palveluista erityisen myönteisen huomion kohteena on ollut verkkokoulu. Verkkokoulu osallistui valtakunnalliseen vuoden verkkooppimisympäristö (E-Eemeli) -kilpailuun ja ylsi ainoana julkishallinnon palveluna loppukilpailuun saaden kunniamaininnan. Tilastoaineistojen käsittely sujui yleisesti edellisvuotista paremmin. Sen sijaan julkaisuprosessissa (taitto) oli ongelmia, joiden takia säännöllisiä julkaisuja siirtyi tavanomaista suurempi määrä seuraavalle vuodelle. Merkittävä osa vuosijulkaisuista valmistuu loppuvuodesta, ja taiton resurssiongelmiin ei pystytty riittävän nopeasti reagoimaan. Toimenpiteisiin prosessin parantamiseksi on ryhdytty. Julkaisujen levikin arvioidaan jatkossakin laskevan tietojen saatavuuden parantuessa verkon välityksellä. Erityisesti rekisteripalveluissa markkinatilanne jatkui kireänä. Myös erityisselvitysten kysyntä oli edellisvuotista laimeampaa. Sen sijaan erilaisten indikaattoripalvelujen ja tutkimusaineistojen kysyntä lisääntyi tarjontaa nopeammin. Kokonaislaadun parantamista ja laatuajattelun sisäistämistä tapahtuu koko ajan yksiköiden ITE-arvioinneissa, prosessien kuvaamisessa ja SVT-laatuselosteiden laatimisessa. SVT-neuvottelukunnan työn myötä tilastollinen laatuajattelu on leviämässä myös muuhun tilastotoimeen. Merkittävä oli myös laatujärjestelmän nivominen kasvihuonekaasuinventaarioyksikön toimintaan, mikä oli kansainvälisestikin esimerkillistä. Kokonaislaatu on yhä enemmän tavoitteiden mukaisesti integroitumassa kiinteäksi osaksi toimintaa. Katsaus: Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 58,1 milj. euroa, mikä on 4,8 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2003. Summasta lisätalousarvion osuus oli 120 000 euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutui tilastollisen ammattitietorekisterin perustamisesta ja kuluvan vuoden ammattitietojen keruusta. Käytettävissä olevan rahoituksen määrä kasvoi edellisvuodesta noin 9%. Pääosa toimintavuoden rahoituksesta, 40,7 milj. euroa (70%) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Tilastokeskuksella oli lisäksi käytettävissä siirtynyttä toimintamenorahoitusta edelliseltä vuodelta 5,4 milj. euroa, noin 2,4 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Käytettävissä olevien toimintamenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 12 prosenttia. Maksullisen toiminnan tuotot kertomusvuonna olivat 8,4 milj. euroa. Tuotot kasvoivat 360 000 euroa vuoteen 2003 verrattuna. Tuottojen osuus kokonaisrahoituksesta pysyi lähes ennallaan (14%).
12(42) Toiminnan rahoitusrakenne 1995-2004 60 000 1000 euroa 58 052 50 000 44 539 49 694 52 318 53 538 52 007 53 273 40 000 38 059 39 338 40 550 30 000 20 000 10 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Toimintamenot Maks. toiminta EU-rahoitus Muu ulkop.rah. EU-rahoitusta saatiin 1,5 milj. euroa. Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä toimintavuonna 2,0 milj. euroa. EU-rahoitus väheni kolmanneksella edellisvuodesta. Muu ulkopuolinen rahoitus muodostui pääosin yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten kanssa. Toiminnan rahoitusrakenne 2002-2004 1000 euroa Toimintamenot 38 051 36 458 40 734 Siirtomääräraha Maksullinen toiminta Ulkopuolinen rahoitus 5 418 3 043 4 323 8 368 8 008 8 075 3 532 4 170 3 152 2004 2003 2002 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 Ulkopuolinen rahoitus sisältää yhteistyöhankkeet valtion virastojen ja laitosten kanssa, kansainvälisen rahoituksen, EU-rahoituksen, työllistämisvaroin palkatut sekä korkeakoulujen harjoittelijarahoituksen. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta niin palkkaus-, kulutus- kuin investointimenojenkin osalta. Toimintayksiköille kohdennettiin juoksevan toiminnan rahoituksen lisäksi erikseen määriteltyihin kehittämisprojekteihin rahoitusta 1,7 milj. euroa, josta suuri osa käytettiin tuotannon järjestelmien kehittämiseen osana tuotantomalliprojektia. Lisäksi rahoitusta käytettiin tilastojen sopeuttamiseen EU-säädösten vaatimuksiin, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Menojen rakenne 2002-2004 Palkkaus 1000 euroa 35 388 34 298 35 083 13(42) Kulutusmenot 12 819 11 831 12 780 2004 Investoinnit 1 153 640 1 202 2003 2002 0 10 000 20 000 30 000 40 000 Toimintavuoden investoinnit toteutuivat hieman suunniteltua pienempinä. Tilastokeskus käytti 1,2 milj. euroa käyttöomaisuuden hankintaan vuonna 2004, mikä merkitsi 78 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Edellisvuoden voimakkaiden leikkausten jälkeen investoinneissa palattiin vuoden 2002 tasolle. Investoinneista suurin osa, noin 70%, muodostui edellisten vuosien tapaan tietotekniikkahankinnoista. Investointien rakenne 2000-2004 (ei sisällä nettoutettavia eriä) 1 800 1 500 1 200 1 000 euroa 1 427 1 614 1 219 1 176 Kalusteet Muut ohjelmistot ja atklaitteet Koneet ja laitteet 900 600 300 0 645 2000 2001 2002 2003 2004 Työasemaympäristö Verkko- ja palvelinympäristö Keskuskoneympäristö Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset olivat toimintavuonna 49,8 milj. euroa. Kokonaiskustannusten suhteellinen muutos edelliseen vuoteen oli 5,3 prosenttia. Kustannusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tilastokeskuksen kustannusrakenne 1995-2004 1000 euroa 50 000 40 000 35 189 37 344 38 750 40 710 44 185 45 649 49 208 50 369 47 270 49 763 30 000 20 000 10 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Palkkaus Toimitilakust. Pääomakust. Muut kustannukset
14(42) Tulostavoite 1: Tilastotietojen tuotannon yksikkökustannukset ja kiinteiden kustannusten osuus pidetään vuoden 2003 tasolla. Tuottavuus kasvaa keskimäärin 2 prosenttia vuodessa vuosina 2003-2005. Tilastotietojen yksikkökustannukset Tilastokeskuksen toiminnan taloudellisuutta mitataan tietovarantojen yksikkökustannuksilla. Yksikkökustannukset kasvoivat edellisvuodesta johtuen kokonaiskustannusten noususta sekä kerättävien tietojen määrän laskusta. Tilastotietojen yksikkökustannukset 8 2003 toteuma 2004 tavoite 2004 toteutuma 03/04 muutos-% Tietovarantojen tietojen yksikkökustannukset, euroa/milj. tietoa 4 194 4 194 4 564 +8,8 Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset kasvoivat vuodesta 2003 runsaat 5 prosenttia, mutta tavoite saavutettiin. Tuotteiden ja palvelujen tuottamisen kokonaiskustannukset kasvoivat selvästi tietovarantotyön kustannuksia enemmän. Tämä johtui mm. maksulliseen toimintaan käytettyjen työpanosten kasvusta. Tilastotietojen kokonaiskustannukset, 2003 1 000 euroa 9 toteuma 2004 tavoite 2004 toteutuma 03/04 muutos-% Tuotteet ja palvelut 23 769 27 550 25 898 +9,0 Tietovarannot 23 501 25 450 23 865 +1,5 Kokonaiskustannukset 47 270 53 000 49 763 +5,3 Kiinteiden kustannusten suhteellinen muutos edellisvuoteen verrattuna oli vajaat 2 prosenttia. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista säilyi vuoden 2003 tasolla. Kiinteät kustannukset, 1 000 euroa 2003 toteuma 2004 tavoite 2004 toteuma 03/04 muutos % Kiinteät kustannukset 13 177-13 424 +1,9 Osuus kokonaiskustannuksista, % 27,9 27,9 27,0 Tuottavuus 10 Kokonaistuottavuus laski noin 2 prosenttia vuodesta 2003. Vuoden 2003 voimakkaan tuottavuuskasvun vuoksi muutos täyttää tulostavoitteeksi vuosiksi 2003-2005 asetetun keskimääräisen 2 prosentin kasvun. 2000-2001 2001-2002 2002-2003 2003-2004 Tuottavuuden vuosimuutokset 1,3 % 0,1 % 11,0 % -2,1% Tulostavoite 2: Selvitetään, voidaanko Tilastokeskuksen eri toimintoja edelleen tehostaa ja kustannuksia alentaa esimerkiksi toimintoja alueellistamalla. Tilastokeskuksen toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden parantamismahdollisuuksia selvittävän työryhmän raportti Tilastokeskuksen tuottavuusohjelma 2010 val- 8 Tiedonkeruisiin liittyvät tiedot muuttuneet, vertailutiedot tuotettu myös vuodelta 2003. 9 Laskentatapa tarkistettu, vertailutiedot tuotettu myös vuosilta 2002-2003. 10 Tuottavuusmittari ei toistaiseksi ota huomioon laadun muutoksia. Myös rakenteellinen voimakas siirtymä verkkopalveluihin on toistaiseksi pystytty heikohkosti kuvaaman mittarissa. Mittarin kehitystyö jatkuu.
15(42) mistui ja hyväksyttiin loppuvuodesta. Raportti sisältää 27 toimenpidettä, joita on tarkoitus toteuttaa tulevina vuosina. Tulostavoite 3: Osallistutaan erikseen sovittavalla tavalla tuottavuusohjelman sekä hallinnollisiin infrastruktuuriin sisältyvien hallinnonalatason kehityshankkeiden valmisteluun ja toteutukseen. Tilastokeskus osallistui toimintavuotena VM:n hallinnonalan taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, tietohallinnon ja tietoturvan hallinnonalatasoisiin kehityshankkeisiin sekä tuottavuusohjelmaa palvelevien julkisen sektorin tilastojen kehittämiseen. Kuntasektorin tuottavuustilastoinnin kehittämiseen kohdistettiin lisävoimavaroja loppuvuodesta ja valtiosektorin tuottavuustilastointiin vuoden 2005 alusta lähtien. Tulostavoite 4: Selvitetään, miten ja missä aikataulussa voidaan toteuttaa Tilastokeskuksen palvelutuotantoa ja sisäisiä prosesseja koskevien verkkopalvelulinjausten mukainen investointiohjelma ja hankintasuunnitelma. Tilastokeskuksen verkkopalveluiden kehittämislinjausten toteuttamissuunnitelma vuosiksi 2004-2007 valmistui. Se on toiminut eri hankkeiden suunnittelun ja ajoituksen taustamateriaalina. Merkittäviä osia linjauksista on sisällytetty tuotantomallihankkeeseen (mm. sähköisen tiedonkeruun ja jakelun ratkaisut), Tilastokeskus.fi kokonaisuudistukseen sekä verkkopalvelukokonaisuuden rationalisointiin. Näistä raportoidaan ao. kohdissa. Lähes kaikilla linjausten osa-alueilla kehitystyö on käynnistynyt tai käynnistymässä, joten toteuttamissuunnitelman aikataulu näyttää realistiselta. Tulostavoite 5: Maksullisessa palvelutoiminnassa tavoitteena on 3 vuoden keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus vuosina 2003-2005 11. Vuoden 2004 käyttöjäämä on noin 15 prosenttia tuotoista ja ylijäämä 0 prosenttia tuotoista. Maksulliselle toiminnalle asetettu myyntitavoite saavutettiin ja kustannusvastaavuustavoite ylitettiin selvästi vuonna 2004. Maksullisen toiminnan tunnuslukuja 2002 2003 2004 2004 TP TP tavoite TP Tuotot, 1 000 euroa 8 075 8 008 8 000 8 369 Erilliskustannukset, 1 000 euroa 6 901 6 360 6 800 6 997 Käyttöjäämä, 1 000 euroa 1 175 1 648 1 200 1 371 - % tuotoista 14,5 20,6 15 16,4 Osuus yhteiskustannuksista, 1 000 euroa 1 223 1 060 1 200 1 103 Ylijäämä/alijäämä, 1 000 euroa -48 588 0 269 - % tuotoista -0,6 7,3 0 3,2 Investoinnit % tuotoista 1,2 0,7 1,2 1,1 Tuotot/kustannukset % 99,4 107,9 100,0 103,3 Käyttöjäämä ylitti tulostavoitteeksi asetetun 15 prosenttia toimintavuoden tuotoista. Myös kannattavuudelle ja ylijäämälle asetetut tavoitteet ylittyivät selvästi. Ylijäämä oli 268 574 euroa. Kannattavuus mitattuna tuotot/kustannukset oli 103 prosenttia, tavoitteen ollessa 100 prosenttia. Eurostat muutti palvelusopimusten osalta menettelyjään. Osaa palvelusopimuksista ei hyväksytä enää maksullisina, vaan ns. grantseina eli tukimaksuina, joihin ei saa sisällyttää yleiskustannuksia. EU:n tilintarkastuksessa menettelyä käytettiin myös takautuvasti. Mm. Kuluttajabarometri on jo muutettu vuoden 2003 puolella maksullisesta toiminnasta yhteisrahoitteiseksi (grants) ja Eurostatin DataShop -palvelu muuttui lokakuun alusta European Statistical Support -palveluksi, jonka kansallisesta tukipalvelusta vastaa tilastokirjasto. 11 Investoinnit ja tuotekehitys otettu huomioon.
16(42) Maksullinen toiminta 1995-2004 Tuotot, menot ja kustannukset 1 000 euroa 9 000 8 500 8 000 7 500 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Tuotot Menot Kustannukset Asiakasryhmittäin tarkasteltuna tulojen kehityksessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtiosektorin ostot ovat kasvaneet tasaisesti vuosina 2000-2004, lukuun ottamatta vuoden 2003 poikkeuksellista vähenemistä. Kuntasektori vähensi ostojaan, mutta valtiosektorin ostojen merkittävä kasvu kompensoi tämän, joten julkisen sektorin osuus hieman nousi. Elinkeinoelämän osuus säilyi suunnilleen ennallaan. Tuloilla mitattuna asiakassektoreista suurin on edelleen valtio, toisena elinkeinoelämä ja kolmantena kuntasektori. Tulot asiakasryhmittäin 2000-2004 3 500 1 000 euroa 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Valtio Kunnat Kotitaloudet Elinkeinoelämä Muut 2000 2001 2002 2003 2004
17(42) Sähköisten tuotteiden ja palvelujen tulot kasvoivat edellisen vuoden tapaan. Lisäystä oli 17 prosenttia edellisestä vuodesta. Haastattelupalveluista saadut tulot kasvoivat yli viidenneksen. Toimitusten määrä kuitenkin laski, mikä merkitsee sitä, että toimitukset olivat keskimäärin aiempaa suurempia. Julkaisujen levikki laski noin 17 prosenttia. Tulot sen sijaan pysyivät suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Tämä johtui palvelurakenteen muutoksista. Myös tulot erityisselvityksistä ja rekisteripalveluista laskivat. Tulot tuoteryhmittäin 2000-2004 Erityisselvitykset Haastattelup. Julkaisujen myynti Standardituotteet Rekisterip. Sähköiset tuotteet ja palvelut Muut tulot 1 000 euroa 2004 2003 2002 2001 2000 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Toimintayksiköittäin tarkasteltuna maksullinen toiminta oli pääosin ylijäämäistä. Edelliseen vuoteen verrattuna ylijäämä kasvoi kuitenkin vain sihteeristössä (SH) ja hallintopalveluissa (HA). Kannattavuus toimintayksiköittäin 2002-2004, yli/alijäämä 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 -600 1 000 euroa 233 62 87 109 30 5 22 SH HE EL HP TO YS YR TP TI-27-86 HA -167 2002 2003 2004
18(42) Prosessit ja rakenteet Tulostavoite 6: Tietovarasto ajatteluun perustuvan tuotantomallin kehittämistä jatketaan seuraavien vuosien ajan. Samoin jatketaan systeemityön menetelmien kehittämistä. Erikseen asetettiin tavoitteet sähköiselle tiedonkeruulle, julkaisutuotannon digitalisoinnille ja keskuskoneesta luopumiselle. - Vuoden 2006 loppuun mennessä kaikilla lomakkeella tietoja antavilla on myös sähköisen tiedonsiirron mahdollisuus. - Julkaisutuotannon digitalisointia jatketaan vuoteen 2006 saakka. - Ideal Datacomia käyttävät tietojärjestelmät uudistetaan ja siirretään avoimeen ympäristöön vuoden 2004 loppuun mennessä. Muilta osin keskuskoneesta arvioidaan voitavan luopua vuoden 2009 lopussa. Vuosi 2004 oli tuotantomalliprojektissa konkreettisten tulosten vuosi. Useita hankkeita saatiin pilotointivaiheeseen ja niiden tulokset näyttivät lupaavilta. Poikkeamia suunnitelmiin nähden olivat tiedonhallinnan välineratkaisujen sekä koko prosessin tason pilotoinnin viivästyminen. Projektissa on kehitetty, hankittu, koekäytetty sekä ohjeistettu menetelmiä ja välineitä ohjelmistotuotantoprosessin, tiedonkeruun ja -jakelun tueksi. Välinekehityksessä tiedonkeruun kehikkoratkaisu (nk. XColA) valmistui. Käyttäjähallintasovellus ja tunnistamiskehikko saatiin käyttöönottoa vaille valmiiksi, systeemirekisteri oli koekäytössä ja XML-originaaleihin perustuvan monikanavajulkaisun julkaisueditori valittiin tarjouskilpailun pohjalta. XMLtaulukkoeditorin ensimmäinen versio saatiin valmiiksi ja integroitiin Tilastokeskuksen digitaaliseen julkaisuprosessiin ja välineisiin. Metatietojärjestelmien jatkokehittämiseen perustettiin koordinointiryhmä. SuperStarII taulukointijärjestelmän käyttöönottoprojekti vietiin loppuun. Useissa tilastoissa oli meneillään, käynnistyi tai valmistui sähköisen tiedonkeruun hankkeita. Yritysten suhdannetilastojen nykyisissä sähköisen keruun järjestelmissä käyttöaste on kasvanut noin 70 prosenttiin vastaajista. Teollisuuden uusien tilausten ja majoitustilaston sähköisen keruun järjestelmät saatiin käyttöönottovaiheeseen vuoden 2005 puolella. Yritysten rakennetilastoissa otettiin käyttöön kaksi järjestelmää, joiden käyttöaste oli 13-14 prosenttia vastaajista. Valmisteilla oli kuuden tiedonkeruun siirto verkkoversioon. Kuntien palkkatilastoissa koko tiedonkeruu saatiin sähköistettyä. Yksityisen sektorin palkkatilastoissa toteutettiin keruupalvelun kilpailutus ja tehtiin sopimus vuoden lopussa. Tuottajahintaindeksin sähköinen tiedonkeruun pilotti valmistui syksyllä. Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa valmistui pilottihankkeena sähköinen keruulomake. Koulutustilastoissa merkittävä osa tiedonkeruista toimii jo sähköisenä. Vuonna 2004 sähköistä keruuta laajennettiin ammatillisten kouluihin kohdistuvassa tiedonkeruussa sekä valmisteltiin kolmen muun aineiston sähköistä siirtoa. Julkaisutuotannon digitalisointihanke on edennyt suunniteltua aikataulua nopeammin. Liikenne kirjapainoon toimii jo lähes kokonaan sähköisesti ja kuukausi- ja neljännesvuositilastoissa käytetään enimmäkseen standardin mukaisia word-pohjia. Tietojärjestelmien siirto avoimeen ympäristöön eteni pääosin suunnitellussa aikataulussa. Tulonjakotilaston, palkkatilastojen, vuokratilastojen, palvelujen tuottajahintaindeksien, majoitustilaston ja tieliikenneonnettomuustilaston siirrot avoimeen ympäristöön valmistuivat. Uudistuksia oli meneillään mm. väestömuutostilastoissa, väestölaskentatilastoissa (13 osaprojektista työskentely on aloitettu kuudessa), työvoimatutkimuksessa, ja teollisuuden uusien tilausten tilastossa. Hinta- ja kustannusindeksien yhteisen atk-järjestelmän kehittämisprojektissa on aloitettu määrittelyvaihe. Kaikki Ideal Datacomia käyttävät tietojärjestelmät saatiin uudistetuksi ja Ideal Datacom ympäristö poistui vuodenvaihteessa..