MIHIN HUIPPUYLIOPISTOJA TARVITAAN? Toimittanut Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona 30.5.2007 keskustelutilaisuuden "Mihin huippuyliopistoja tarvitaan?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat toimitusjohtaja Martti Mäenpää Teknologiateollisuus ry:stä, vararehtori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulusta ja dosentti, projektipäällikkö Topiantti Äikäs Oulun yliopistosta. Kansanedustajien kommenttipuheenvuoron pitivät edustajat Aila Paloniemi keskustan eduskuntaryhmästä, Raija Vahasalo kokoomuksen eduskuntaryhmästä ja Kirsi Ojansuu vihreästä eduskuntaryhmästä. Tilaisuuteen osallistui noin 110 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.
SISÄLLYSLUETTELO Huippuyliopisto Suomen tulevaisuutta turvaamaan Toimitusjohtaja Martti Mäenpää, Teknologiateollisuus ry Rakennemuutoksen ristipaineet Vararehtori Satu Lähteenmäki, Turun kauppakorkeakoulu Yliopiston monet profiilit - luovuutta uudesta tiedosta Dosentti, projektipäällikkö Topiantti Äikäs, Oulun yliopisto
Toimitusjohtaja Martti Mäenpää Teknologiateollisuus ry HUIPPUYLIOPISTO SUOMEN TULEVAISUUTTA TURVAAMAAN Huippuyliopisto Suomen tulevaisuutta turvaamaan Tutkas 30.5.2007 Martti Mäenpää Teknologiateollisuus Päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Tietotekniikka-ala 30.5.2007 2
Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus runsaat 650 000 työpaikkaa eli neljäsosa koko Suomen työvoimasta. Alalla työskentelee suoraan 265 000 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin. 30.5.2007 3 Teollisuustuotannon kehitys vuosittain 380 360 340 320 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 1998=100 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006e 2007e 2008e Kiina Etelä-Korea Venäjä Intia Suomi USA Euromaat Japani Lähde: Consensus Economics 30.5.2007 4 Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa Mrd. euroa, käyvin hinnoin 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006e Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Tietotekniikka-ala Lähde: Tilastokeskus 30.5.2007 5
Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstömäärän kehitys 280000 260000 240000 220000 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 (31.3) Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 31.12.2006, luvut eivät sisällä tietotekniikka-alaa Lähde:Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry 30.5.2007 6 Suosituimmat sijaintimaat globaalien yritysten t&k-toiminnoille vuonna 2004 Yhdysvallat / United States Iso-Britannia / United Kingdom Kiina / China Ranska / France Japani / Japan Intia / India Kanada / Canada Saksa / Germany Singapore Italia / Italy Brasilia / Brazil Espanja / Spain Belgia / Belgium Ruotsi / Sweden Sveitsi / Switzerland Australia Suomi / Finland Norja / Norway Venäjä / Russia Alankomaat / Netherlands Irlanti / Irland Puola / Poland Taiwan Itävalta / Austria Israel Korea Thaimaa / Thailand Prosenttia vastanneista 19,1 19,1 17,6 14,7 13,2 13,2 11,8 8,8 8,8 7,4 7,4 7,4 7,4 7,4 5,9 5,9 5,9 4,4 4,4 4,4 4,4 25,0 29,4 35,3 35,3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 47,1 58,8 Lähde: UNCTAD Survey 2004 30.5.2007 7 Houkuttelevimmat sijaintimaat t&k -toiminnoille vuosina 2005 2009 Kiina / China Yhdysvallat / United States Intia / India Japani / Japan Iso-Britannia / United Kongdom Venäjä / Russia Ranska / France Saksa / Germany Alankomaat / Netherlands Kanada / Canada Singapore Taiwan Belgia / Belgium Italia / Italy Malesia / Malaysia Korea Thaimaa / Thailand Australia Brasilia / Brazil Tsekki / Chech Republic Irlanti / Ireland Israel Meksiko / Mexico Markokko / Morocco Norja / Norway Puola / Poland Romania Etelä-Afrikka / South Africa Espanja / Spain Ruotsi / Sweden Tunisia Turkki / Turkey Vietnam Prosenttia vastanneista / Per cent of respondents 14,7 13,2 8,8 10,3 5,9 4,4 4,4 4,4 4,4 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 Lähde : UNCTAD Survey 2004 29,4 0 10 20 30 40 50 60 70 41,2 61,8 30.5.2007 8
SHANGHAIN LISTA 2006 30.5.2007 9 Suomen sijoittuminen verrattaessa OECD-maiden suhteellisia viittausindeksejä eri tieteenalojen tutkimuksessa v. 2001-2005 Yht.kuntatieteet Luonnontieteet 1. USA (1.30) 2. Sveitsi (1.30) 3. Islanti (1.23) 4. Alankomaat (1.21). Tekniikka 1. Sveitsi (1.50) 2. Tanska (1.43) 3. Alankomaat (1.30) 4. USA (1.21). Lääke- ja hoitotieteet 1. Sveitsi (1.36) 2. USA (1.30) 3. Islanti (1.29) 4. Tanska (1.29).. Maat. ja metsätieteet 1. Suomi (1.56) 2. Islanti (1.48) 3. Tanska (1.42) 4. UK (1.39) 1. USA (1.16) 2. Unkari (1.12) 3. Alankomaat (1.08) 4. Kanada (1.04) Hum. tieteet 1. Kreikka (1.94) 2. Tanska (1.64) 3. Alankomaat (1.60) 4. Islanti (1.33) 12. Suomi (0.96) 10. Suomi (1.01) 6. Suomi (1.25) 11. Suomi (0.88) 13. Suomi (1.00) Lähde: Finnish Science in International Comparison, Suomen Akatemia, 2006 Suomen vertailuluku 1.56 maatalous- ja metsätieteissä tarkoittaa sitä, että Suomen tuottamat tieteenalan julkaisut ovat keränneet 56 % enemmän viittauksia kaudella 2001 2005 kuin OECD-maiden saman alan julkaisut keskimäärin. 30.5.2007 10 Visio 2020 - maailmanluokan yliopisto tekniikan, kaupan ja taideteollisuuden alalla omilla erikoisaloillaan ja kokonaisuutena maailman kärkiyliopistojen joukossa kansainvälisesti haluttu yhteistyökumppani ja arvostettu opiskelupaikka rikkoo myös perinteisiä tieteen- ja oppiainerajoja tunnettu yhteistyökyvystään elinkeinoelämän kanssa joustava ja tehokas säätiöpohjainen hallintomalli 30.5.2007 11
Uusi yliopisto nähtävä kärkihankkeena, josta saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää uudistettaessa koko korkeakoulujärjestelmää 30.5.2007 12
Vararehtori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulu RAKENNEMUUTOKSEN RISTIPAINEET Rakenneuudistuksen ristipaineet Vararehtori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulu TUTKAS seminaari 30.5.2007 Eduskunta Koulutusjärjestelmä hedelmällinen vuorovaikutus Inhimillinen pääoma Rahoitusjärjestelmä 2
Uskomuksia ja kyseenalaistuksia Yliopistoverkko on liian tiheä ja fragmentoitunut Ei synny huippututkimuksen edellyttämää kriittistä massaa Tarvitaan suurempia ja tuottavampia yksiköitä Ratkaisu on yhdistää samalla paikkakunnalla toimivia yliopistoja yhteen Tutkimuksen laatua parannetaan kilpailuttamalla tutkimusrahoja 3 Mutta Onko suuruuden ekonomia oikea tapa rakentaa huippuosaamista? Tuoko vai syökö kilpailuttaminen laatua ja erikoistumista? Alueellista itsekkyyttä vai kansallinen hanke Tuoko yliopistojen julkinen ruoskiminen laatua ja tehokkuutta? Onko väitteelle, että yhdistämällä saman paikkakunnan yliopistoja parannetaan tehokkuutta, mitään näyttöä? Rakenteellisen kehittämisen lähtötilanne 20 yliopistoa ja 29 AMK (yhteensä 80 paikkakunnalla), lisänä 6 yliopistokeskusta Yliopistoista 9 ja AMK:sta 5 suurta on pääkaupunkiseudulla AMK- ja yliopistotutkintokoulutusta antavia yksiköitä on 1/1000 suomalaista nuorta kussakin aloitusikäluokassa Tavoitteena rakentaa osaamisyhteiskunta, mutta miten? Suhteessa väestöpohjaan yliopistoja on paljon mutta suuri on maantieteellinen aluekin Määrä tai koko ei aiheuta tehottomuutta, vaan liika sirpaleisuus ja moniaineksisuus suhteessa resursseihin AMK yksiköiden suuri määrä ja niiden yksiköiden hajasijoittelu Duaalimallin idea ei toteudu AMK:t ovat mini-yliopistoja ja tähtäävät kandikouluttajiksi 4 Vain pääkaupunkiseudullako voi olla kv. huippua? Helsingin yliopisto on suurin ja varakkain ja siksi ansaitusti tunnetuin kansainvälisesti 3 innovaatioyliopiston muodostavaa yliopistoa eivät mikään ole kansallista huippua Pääkaupunkiseudun ulkopuolella yliopistot ovat keskimäärin kustannustehokkaampia ja kansainvälisempiä Ne tuottavat 65% tutkinnoista ja 60% tutkimuksesta Akatemian tutkimuksen huippuyksiköistä (2002- ohjelmissa) pääkaupunkiseudulla on 36 kpl, muussa Suomessa 21 Akatemian tutkimusrahoituksesta niihin tulee 52 % ja yksin Turkuunkin viime vuosina 15 % (vs. 10 % valtion perusrah.) Kansainvälinen tutkija- ja opiskelijavaihto on koko maassa suunnilleen samalla tasolla 5 Pääkaupunkiseudun ulkopuoliset yliopistot eivät ole pelkkää maakunnallista tasoa ja maistereiden massakouluttajia!
Usko kilpailuttamisen kaikkivoipaisuuteen Kilpailuttamalla yliopistoja kasvatetaan huippuja ja parannetaan muidenkin laatutietoisuutta esim. Suomen Akatemian haussa 20/300 hakemusta saa rahoituksen, mutta nekään eivät täyteen mittaan Oheistoiminta syö tuottavuutta ja vie huippututkijoiden ajan Tutkimusohjelmat ovat 2-4 -vuotisia Lyhytkestoisuus tutkimusohjelmissa johtaa tempoilevuuteen Tutkijoita vaikea rekrytoida epävarmoihin pätkiin Fokusoitu ohjelmiin kytketty raha samanlaistaa yliopistoja ja estää aidon profiloitumisen huippututkimusalueille 7 vai luottamus tieteeseen Riskiä ottava ulkoisista tarpeista riippumaton perustutkimus voi tuottaa aidosti innovaatioita Akatemiaprofessori Eeva-Maria Aro, TY, biologian laitos 10 vuotta sitten kukaan ei uskonut että fotosynteesin parissa tehtävä tutkimus on muuta kuin tyhjää näpertelyä ja nyt se on ehdottomasti lupaavin ja kansainvälisesti kuuma tutkimusalue uudistuvan energiatuotannon ratkaisemiseksi. Sinilevä osoittautunut parhaaksi energialähteeksi (vety) Luotettava yliopistojen asiantuntemukseen tunnistaa relevantit tutkimusteemat ja resurssoida niitä siinä riittävästi ja pitkäkestoisesti 8 Kansainvälinen vaihto ei ole laadun tae On totta, että ulkomaisen henkilöstön ja opiskelijoiden määrä yliopistoissa on Euroopan maista matalimmasta päästä, mutta niin on väestöstäkin Suomelta puuttuvat imperialismin ajan perintönä tulleet luonnolliset maahanmuuttovirat. Pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka on ollut erittäin maltillista. Palkkakilpailukyky kansainvälisesti tai edes kansallisesti surkea: huippujen rekrytointiongelma (vrt. Sveitsi) Erasmus -vaihdon ja tilastoidun pidempiaikaisen tutkija- ja opettajavaihdon intensiteetti on kääntäen verrannollinen tutkimusintensiteettiin (kv. julkaisut) 9 Vaihtoindeksit antavat virheellisen kuvan kv. tieteellisestä vaihdosta: samaan aikaan kun vaihto on laskenut, suomalaisten yliopistojen todellinen tieteellinen aktiviteetti kansainvälisesti radikaalisti noussut: kv. julkaisut, sitaatiot, yhteiset kv. tutkimushankkeet
Rakenneuudistuksen ristipaineet Tiede- ja teknologianeuvoston linjaukset = merkittävä satsaus yliopistokoulutukseen ja tutkimukseen Valtion tuottavuusohjelma = yliopistojen perustehtävä on säästää Olisi oltava tehokas massakouluttaja ja samalla huippututkimuslaitos Valtakunnalliset palvelukeskukset lyhyellä aikavälillä aiheuttavat pahan toiminnallisen häiriön ja hallinnollintokustannusten nousun Jos yliop. oikeudellinen asema ja rahoituspohja muuttuvat, kaikki nyt rakennettavat palvelumallit ovat turhia, koska kilpailuttamalla markkinoilta sama palvelu löytyy edullisemmin Palvelutehtävä (soveltava) ja perustutkimus kilpailevat keskenään tutkijaresursseista Aluepoliittiset ratkaisut ja huippukeskittymien tarpeet rahoista Arvotaistelu: Sosiaalipoliittinen tehtävä (alueellinen tasa-arvo) vs. lisäarvon luominen hyvinvoinnin tuottamiseksi (globaali markkinakilpailu) 10 Rakenneuudistusten ristipaineet Tiede- ja teknologia neuvosto investoi osaamiseen kansallisen kilpailukyvyn nimissä Rakenneuudistuksella päästään uutta luovaan toimintamalliin, jossa rajapinnoissa syntyy huippututkimusta, uutta tietoa ja koulutusmahdollisuuksia tarjoava laatukouluttaja (perustutkimus ja maisteriohjelmat, keksinnöt) Vaatii lisäresursseja ja vahvaa ohjausta kohti uutta yliopistoa Tarvitsee tiukkaa fokusoitumista jotta resurssit riittävät laadukkaaseen tekemiseen Tuottavuusohjelma hakee säästöjä suuruuden ekonomian avulla Rakenneuudistus tuo kustannussäästöjä, kun päällekkäisyyksiä karsitaan, vähennetään väkeä pysyvästi ja tehostetaan koulutusta ja tutkimusta fuusioimalla yksiköitä. Syö uuden luomiseen tarkoitetut resurssit ja yhteistyöhalun pakottamalla yhteen ja liikkuvuuteen Johtaa massakouluttajuuteen /vrt. AMK) Synnyttää tehottomuutta ja lisää hallintokustannuksia 11 Kansallinen hanke vai aluepolitiikkaa Koko maan yliopistoverkon tasapuolinen kehittäminen Alueiden kehittäminen: kansainvälisesti tiedekeskittymät sijoittuneet muualle kuin pääkaupunkeihin Ympäristöekologiset ja sosiaalipoliittiset tavoitteet: Mielekäs asuminen ja eläminen Opiskelu lähellä kotiseutua voi laaja-alaisuuteen pyrittäessä tarjota vain tasapaksua massakoulutusta Yksittäisen yliopiston resurssointi muiden yliopistojen kustannuksella tai muulla julkisella rahalla Usko, että radikaaleilla rakenteellisen kehittämisen hankkeilla saadaan lisäsatsauksella paras tuotto Kokeiluyliopistot tien raivaajia muille kehittämishankkeille jatkossa Tiukka karsinta ja kilpailu opiskelupaikoissa, laadukas koulutus fokusalueilla 12 Turun konsortiohanke tavoittaa molempien pyrkimysten hyödyt: monialaisen jo nyt tiedepohjaltaan vahvan tieteen huippuyliopiston pääkaupunkiseudun ulkopuolella
Ratkaisu: Monialaisia huippuyliopistoja ja alueellisesti hajautettuja huippuyksiköitä Suomessa tuotetaan 1% maailman uudesta tiedosta, mutta toinen tapa on tehokkaasti imitoida sitä 99%:a Tuotava maahan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietoa maailmalla olevasta huippuosaamisesta Oltava edistyksellisiä ja tutkimuksellisesti riittävän lähellä Nobel tasoa, jotta voidaan olla mukana huippututkimusverkostoissa Tällaisia huippuosaajia ei voi olla kaikilla aloilla kattavasti yli maan, vaan useimpien yliopistojen on paikallisesti fokusoiduttava ja erikoistuttava päästäkseen huipulle On uskallettava valita joitakin yliopistoja kehittäviksi monialaisiksi huippuyliopistoiksi, joissa tieteiden rajapintaan syntyy kohinaa ja radikaalisti uusia aihioita 13 Tulosneuvottelutilanne yliopistojen kanssa Lupaus Tiede- ja teknologianeuvosto suositus 200M lisäys yliopistoille Turun yliopistokonsortiolle edellisellä hallituskaudella sovittu perusrahoituksen lisäystä 4 M / v. 5 vuoden ajan kumuloituvasti kertymä yht. 60 M hankerahoitusta 13M 6:lle vuodelle Helsingin innovaatioyliopistolle 500M + 170M vuosittain lisää Itä-Suomen liittoyliopistolle hankerahaa 14 Tulosneuvottelutilanne yliopistojen kanssa Uusi hallitusohjelma rakenteellista kehittämistä jatketaan duaalimalli, Amk:n ja yliopistojen työnjako laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen yrittäjyys, innovaatiopolitiikka ja strategia yliopistojen hallinnollinen asema toteutetaan huippuyliopisto osaamiskeskusohjelma jatkuu yliopistojen perusrahoitukseen 80 M, t&k- lisäys 90 M (SA, Tekes) Hankerahoitus turvataan 15
Turun huippuyliopisto konsortio (1) 1. Rakenteellinen kehittäminen kohti School mallista yliopistoa vuoteen 2012 kahden vahvan yksikön pohjalta 2. Monitieteisen tutkimustoiminnan kehittäminen Vahvuusalojen tukeminen, post-doc Menetelmätieteiden kehittäminen Monialainen tutkijakollegium LTO, Turku Innovation Platform, innovaatiotutkimus TUCS, ACE, Law and Economics Kestävä kehitys, vastuullinen liiketoiminta, tulevaisuuden tutkimus Yritysrahoitus (corporate finance) Työ- ja organisaatiopsykologia, organisaatiotutkimus Terveyden taloustiede, terveydenhuollon prosessit Kansainvälisen integraation ja kv. instituutioiden tutkimusyksikkö 16 Turun huippuyliopisto konsortio (2) 3. opetuksen vahvistaminen liiketoimintaosaamisen laajentamien tiedekunnille yhteisiä maisteriohjelmia poikkitieteellisiä 25 60 op opintomoduuleita kielikoulutuksen kehittäminen yhteiset opetuksen tukitoiminnot 4. Aluevaikuttavuus ja amk-yhteistyö erit. ICT-, bio- ja terveysala, kulttuuriala, LTO 5. Konsortiohallinnon sekä yliopistojen tukipalvelujen yhteinen kehittäminen 17 Konsortiotyön vaiheistus ja rahoitus Konsortiohallinto 1.8.2008 2012 konsortiohallitus ja kansleri rahoitus 2007: 4,5 M (+ M ) 2008: 3,5 M (puuttuu 2,5 M ) 2009: 2,5 M (puuttuu 7,5 M ) 2010: M (puuttuu 12,5M ) 2011: (puuttuu 18 M ) 2012: (puuttuu 22 M ) Tutkimustoiminnan kehittäminen Tutkijakollegium Liiketoimintaosaamisen laajentaminen Turku Innovation Platform 18
Tutkinnot (pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi) - Ensimmäisessä taulukossa tutkinnot vuodelta 2006 - Jälkimmäisessä taulukossa tutkinnot vuosilta 2004, 2005 ja 2006 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi 2006 lkm % lkm % lkm Alemmat tutkinnot 1579 41,4 % 2235 58,6 % 3814 Ylemmät. tutkinnot 4370 33,3 % 8758 66,7 % 13128 Lisens. tutkinnot 221 45,2 % 268 54,8 % 489 Tohtoritutkinnot 583 41,4 % 826 58,6 % 1409 Muut tutkinnot 200 35,8 % 358 64,2 % 558 Tutkinnot yhteensä 6953 35,8 % 12445 64,2 % 19398 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi 2004-2006 lkm % lkm % lkm Alemmat tutkinnot 4220 44,7 % 5224 55,3 % 9444 Ylemmät. tutkinnot 12972 33,6 % 25664 66,4 % 38636 Lisens. tutkinnot 698 44,2 % 882 55,8 % 1580 Tohtoritutkinnot 1744 41,2 % 2486 58,8 % 4230 Muut tutkinnot 799 37,4 % 1337 62,6 % 2136 Tutkinnot yhteensä 20433 36,5 % 35593 63,5 % 56026 19 Julkaisut (pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi) - Ensimmäisessä taulukossa julkaisut vuodelta 2006 - Jälkimmäisessä taulukossa julkaisut vuosilta 2004, 2005 ja 2006 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi 2006 lkm % lkm % lkm Suomessa julkaistut yhteensä 2856 38,1 % 4631 61,9 % 7487 Ulkomailla julkaistut yhteensä 7012 38,9 % 11027 61,1 % 18039 Julkaistut yhteensä 9868 38,7 % 15658 61,3 % 25526 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi 2004-2006 lkm % lkm % lkm Suomessa julkaistut yhteensä 8587 37,9 % 14088 62,1 % 22675 Ulkomailla julkaistut yhteensä 20148 38,8 % 31749 61,2 % 51897 Julkaistut yhteensä 28735 38,5 % 45837 6 % 74572 20 Suomen Akatemian tutkimusrahoitus (pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi) 1000 - Ensimmäisessä taulukossa tutkimusrahoitus vuodelta 2006 - Jälkimmäisessä taulukossa tutkimusrahoitus vuosilta 2004, 2005 ja 2006 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi 2006 1 000 % 1 000 % 1 000 Suomen Akatemia tutkimusrahoitus 59375 48,3 % 63641 51,7 % 123016 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi 2004-2006 1 000 % 1 000 % 1 000 Suomen Akatemia tutkimusrahoitus 184588 47,6 % 203489 52,4 % 388077 Turku 2006 1 000 %:a koko Suomen tutkimusrahoituksesta Suomen Akatemia tutkimusrahoitus 18164 14,8 % Turku 2004-2006 1 000 %:a koko Suomen tutkimusrahoituksesta Suomen Akatemia tutkimusrahoitus 59195 15,3 % 21
Yhteenvetona (Key Figures 2005) voi sanoa, että kokoonsa nähden Suomi pärjää suhteessa muihin EU-maihin, USA:han ja Japaniin varsin hyvin, mutta parantaakin voi Koulutuksessa, tutkinnoissa ja tohtorituotannossa Euroopan kärkimaita koulutuksessa yleensä Tohtorituotannossa liian kotoperäisiä, mutta väestöpohjaan nähden koulutusjärjestelmä tuloksekas Taloudellisissa panostuksissa koulutukseen emme juuri erotu muista Tieteellisten julkaisujen määrässä pärjäämme hyvin T&K intensiteetissä Euroopan kärkeä, yksityistä panostusta soisi olevan enemmän Tiede tuottaa myös patentteja High tech työvoiman suhteellinen osuus korkea, mutta ikärakenne huolestuttaa High tech intensiivisissä palveluissa asemamme on heikompi 22 Työn tuottavuudessa työajalla mitaten alle Euroopan keskitason Väestö ikääntyy, joten korvaavaa ulkomaista työvoimaa tarvitaan myös korkeateknologian ja muille osaamisintensiivisille aloille. Missä osaamisessa olemme vahvoja? 23 Millään yksittäisellä tieteenalalla emme ole (tai voikaan olla) kokonaisuudessa maailman huipulla, mutta tutkimuksen huippuyksiköitä löytyy etenkin teknisiltä ja luonnontieteellisiltä aloilta Maamme T&K panostus on korkea ja se näkyy myös Nokian ansiosta yksityinenkin panostus teknisille aloille on kohtuullinen Liiketoimintaosaaminen ei ole vielä riittävää, etenkin markkinointi- ja johtamisosaamisesta on pulaa osaamme kieliä, mutta emme markkinointikommunikaatiota olemme kansainvälisiä, mutta emme hallitse monikulttuurista johtamista Verkostoitumistaidot puutteelliset hallitsemme ICT:n, mutta emme virtuaalista kommunikaatiota sosiaalinen pääoma on hyvä, mutta neuvottelu- ja lobbaustaidot heikot, emme ole mukana kv. verkostoissa tavoittelemme tehokkuutta liian asiakeskeisellä lähestymisellä: pelkkä tuote ei myy, vaikka se olisi laadukas Yliopistojen tuottavuusparadoksi: mitä paremmin menee sitä kovemmin kiristetään Yliopistojen suhteellinen tuottavuus on parantunut 15 vuodessa radikaalisti. Maisterituotannossa reilu kasvu Tohtorituotannossa radikaali kasvu Julkaisutuotannossa radikaali kasvu Kansainvälistymisessä merkittävä kasvu Kone on nyt viritetty, sille pitää antaa työrauha ja turvata resurssit eikä leikata niitä: TARVITAAN MALTTIA, TYÖRAUHAA JA LUOTTAMUSTA EI JATKUVAA MITTAAMISTA, ARVIOINTIA JA PELOTTELUA Koulutusresursseja on voitava uudentaa ja liikutella Myös opettajien on voitava uudelleen- ja täydennyskouluttautua. Liikkuvuus yksityisen sektorin ja yliopistojen välillä on saatava kasvamaan. 24
Yliopistojen Nopeasti hyödynnettävät tulokset syntyvät kypsän tiedon ja teknologian varassa innovaatiot vaativat perustutkimusta ja verkottumista, sillä radikaalisti uusi tieto syntyy tieteen rajapinnoissa! TARVITAAN AITOA SYNERGIAAN PERUSTUVAA YHTEISTYÖTÄ OPETUKSESSA, UUTTA LUOVAA VERKOTTUMISTA TUTKIMUKSESSA EIKÄ SUURI ON KAUNISTA AJATTELUA Yliopistojen palkkakilpailukyky on huono KANNUSTEET JA JOUSTAVAMMAT RAKENTEET VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ, JOTTA KOTI- JA ULKOMAISIA HUIPPUJA SAADAAN YLIOPISTOIHIN 25 Suomalaisen osaamispääoman kehittämisen haasteet 1(2) 26 Haaste on synnyttää paradigmaattinen muutos johdon ajattelussa, jotta voidaan irrottautua vanhasta. Sama koskee OPM:n alaa. Rakenteellinen jäykkyys voitava rikkoa työmarkkinat liian joustamattomat strategisiin painopistesiirtoihin. Rehtorin ja yliopiston hallituksen valtaa lisättävä esim. koulutusresursseja on oltavakin toisinaan joutokäytössä, jotta painopisteen liikuttelu tarvittaessa on mahdollista. Jollei osaajia löydy valmiina, ei varmasti ole huippukouluttajiakaan Huippuyksikön lopettaminen käy päivässä, mutta rakentaminen vie 30 vuotta. Ei pidä tuijottaa LT-tuotoksia, koska todellisia läpimurtoja tulee kovin harvakseltaan, mutta niitä pitää olla malttia odottaa silti. Tulisi harkita yliopistojen sisäänotossa Eurooppalaista mallia pääsykoevalintojen sijaan. Opiskelu aloitetaan keskimäärin vanhempana kuin kilpailijamaissa. 1. vsk:n yleisjaksot tehotonta kontaktiopetusta -> turha hukata resursseja. Koulutusta sinänsä kyettävä tehostamaan vaatimustasoa ja itsenäistä monimuoto-opiskelua kasvattamalla (opetusvelvollisuusajattelua ja rutiiniopetusta on vielä liikaa) Suomalaisen osaamispääoman kehittämisen haasteet 2(2) Tiede- ja koulutusorganisaatiot eivät voi yksin vastata osaamispääomasta Vuorovaikutus elinkeinoelämän ja yliopistojen kesken tutkimuksessa ja koulutuksessa Samanlaiset verokannusteet yrityksille, kuin kilpailijamaissa Elinkeinoelämän suorat T&K panostukset soveltavaan tutkimukseen Julkiset satsaukset yliopistoille pitkäkestoisena perusvoimavaralisäyksinä perustutkimukseen ja yliopistojen rajapinnoissa oleviin uusiin tutkimusaleuisiin Osaamisresurssien ulkoinen hankinta, mutta terveen kriittisesti Kansainvälisyys ei ole itseisarvo Kotimaisten osaajien houkuttaminen tutkimuksen pariin Monimuotoinen kv. yhteistyö, verkottuminen ja vahvemmat partnerisuhteet tavoitteellisia kriittisen massan saavuttamiseksi ei suuri koko sinänsä 27
Dosentti, projektipäällikkö Topiantti Äikäs Oulun yliopisto YLIOPISTON MONET PROFIILIT - LUOVUUTTA UUDESTA TIEDOSTA Yliopiston monet profiilit luovuutta uudesta tiedosta Topiantti Äikäs dos., FT Maantieteen laitos / OULUT-hanke 2 Terveisiä Oulun yliopistosta Oulun yliopisto on kansainvälinen tiedeyliopisto, joka edistää sivistystä ja aineellista hyvinvointia erityisesti Pohjois-Suomessa. Yliopisto on korkeatasoinen oppimisympäristö ja kouluttaa erikoisalojen asiantuntijoita ja monialaisia osaajia haastaviin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. 30.5. tutkas/taä
3 Yliopisto ja ympäröivä yhteiskunta Yliopistot ovat aina vaikuttaneet ympäristöönsä. Yliopistot elävät ympäristöstään (opiskelijat, työntekijät, tutkimus ja kehitys). Yliopistojen tutkimus- ja vaikutusprofiilit heijastavat sijaintipaikan henkistä ilmapiiriä. 30.5. tutkas/taä 4 Huippuyliopisto Pohjois-Suomessa Oulun yliopisto Vireä viisikymppinen perustettu 1957; toiminta käynnistyi 1958 tekniikka, talous, taiteet (teknologia, talentti, toleranssi) luonnontieteet ja humanistiset tieteet Lapin yliopisto; vahvuudet taiteissa, mediassa ja yhteiskuntatieteissä Kajaanin yliopistokeskus Kemin, Raahen sekä Oulun Eteläisen toimipisteet Rekrytointialueena puoli Suomea 30.5. tutkas/taä 5 OULUT-hanke yhdistää toimijoita Kaupunkiseudun kehittämisstrategioiden ja niiden toteutumisen rakenteellisesti kriittinen arviointi Kaupunki- ja aluetutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen Oulussa, kaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa Alueen kehittämistoimintaa tukevan ja luovuutta generoivan keskustelukulttuurin syventäminen ja profilointi 30.5. tutkas/taä
6 OULUT-hanke tuottaa Tietoa yliopiston merkityksestä alueen kilpailukyvyn ja osaamisperusteisen työllisyyden kannalta Toimintamallin alueellisesti vaikuttavan yliopiston roolista paikallisesti, maakunnallisesti ja globaalisti Vetovoimaisen yliopiston ulkopuolisen tutkimusrahoituksen lisäämiseksi 30.5. tutkas/taä 7 Huomioita keskustelusta Onko Helsingin huippuyliopisto -hanke myöhässä? ( paniikkiratkaisu?) Kenet hanke pitäisi vakuuttaa? sijoittajia ja elinkeinoelämää ulkomaisia (huippu-)tutkijoita koti- (ja ulko-)maisia potentiaalisia opiskelijoita HUOM: samat haasteet koskevat myös paikallisia hankkeita muualla maassa... Kuinka jatkossa toteutetaan vahvaa yliopistoinstituutiota muilla maan kasvuseuduilla? 30.5. tutkas/taä 8 Triple helixistä eteenpäin... Avoin ja kriittinen keskustelu tuottaa uusia ajatuksia kehittämiseen argumentoi ja kritikoi totuttuja toimintatapoja Kuntapäättäjien ja tutkijoiden yhteistyö mahdollistaa paremman tiedonvaihdon toimijoiden välillä antaa uusia työvälineitä osaamisperusteisen työllisyyden edistämiseen ja lisäämiseen 30.5. tutkas/taä Triple helix Tutkimustiedon lisääminen mahdollisuuksia löytää uusia kehittämiskohteita antaa päättäjille punnittuja vaihtoehtoja strategian suuntaamiseksi ReCoDi-model of O u l u
9 Kiitos. Yhteystiedot: Topiantti Äikäs dos., projektipäällikö (OULUT-hanke) Maantieteen laitos PL 3000 90014 Oulun yliopisto topiantti.aikas@oulu.fi 050 536 2646 30.5. tutkas/taä