KIRJALLINEN KYSYMYS 610/2012 vp FiR 1 -ydinreaktorin rahoitus Eduskunnan puhemiehelle Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT ovat tiedottaneet Espoon Otaniemessä toimivan FiR 1 -ydinreaktorin toiminnan lakkauttamisesta. Tiedotteen (12.7.2012) mukaan VTT tulee ajamaan koereaktorin alas heti kun se teknisesti ja lainsäädännöllisesti on mahdollista. VTT on tehnyt lakkauttamispäätöksen, vaikka neuvottelut mahdollisesta reaktorin rahoituksesta ovat vielä kesken. Ydinreaktoria on käytetty 50 vuoden ajan tutkimukseen, opetukseen, aktivointianalyysiin, isotooppituotantoon sekä syöpähoitoihin. Reaktori ei siten ole tavanomainen tutkimuslaite: viime vuodet sitä on käytetty erityisesti kaulan ja pään alueen syöpiä sairastavien sädehoitoon. Lääketieteellinen toiminta on ollut FiR 1 -tutkimusreaktorin keskeisin käyttötarkoitus 1990- luvulta lähtien. Tilanne on kuitenkin ollut taloudellisesti kestämätön, sillä tuotot eivät ole riittäneet kattamaan ylläpitokustannuksia. Lisäksi kustannuksia aiheuttavat vanhenevien järjestelmien vaatimat korvausinvestoinnit. Reaktorin ylläpito on tuottanut VTT:lle noin 250 000 euron vuotuisen tappion usean vuoden ajan. Valtioneuvosto myönsi joulukuussa 2011 FiR 1 -ydinreaktorille käyttöluvan vuoden 2023 loppuun saakka. Myös STUK on puoltanut reaktorin käyttöluvan jatkamista vuoden 2023 loppuun. Nykyisen käyttöluvan jatkolle asetettiin ehdoksi muun muassa noin 300 000 euron investoinnit turvajärjestelmiin. FiR 1 -ydinreaktorin käyttö yhtaikaa sekä tutkimuksessa että syöpähoidoissa on luonteeltaan ainutlaatuista. Reaktori on kansallinen resurssi, mitä valtioneuvoston päätös (7.4.1971) osaltaan vahvistaa: tutkimusreaktorin hallinnan siirron yhteydessä käyttöoikeudet reaktoriin ja sen laboratorioihin säilytetään VTT:n lisäksi TKK:lla. Samassa yhteydessä valtioneuvosto määräsi, että VTT:n ja TKK:n tuli varata muille korkeakoulututkijoille sekä kauppa- ja teollisuusministeriön nimeämille tutkijoille riittävästi mahdollisuuksia tutkimustoiminnan suorittamiseen. Reaktorilla on tuotettu isotooppeja asiakkaiden tarpeisiin ja satunnaisesti VTT:n omiin tutkimuksiin. VTT:llä ei ole enää sellaisia laajoja omia strategisia teknologisia kehityshankkeita, jotka yksinään edellyttäisivät reaktorin käytön jatkamista. Reaktorin neutronisäteilyä käytetään muun muassa VTT:n fuusiovoimaloihin kehittämien mittausantureiden testaamiseen, opetukseen Helsingin yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja eräissä pohjoismaisissa yliopistoissa sekä tutkimukseen Helsingin yliopistossa. FiR 1 -ydinreaktoria käyttää opetustoiminnassaan Ruotsi, mutta jatkossa sitä voisi käyttää myös Viro. Kasvavalla kansainvälisellä opetustoiminnalla reaktorille voitaisiin tulevaisuudessa hankkia lisätuloja. Myös boorineutronisädehoito (BNCT) -potilaiden määrää voidaan kasvattaa lisäämällä ulkomailta tulevien potilaiden määrää. Reaktorilla on tähän mennessä hoidettu yli 200 syöpäpotilasta ja ulkomaisten potilaiden hoidoissa voitaisiin päästä samoihin asiakasmääriin. VTT on pyrkinyt helpottamaan talouttaan esittämällä, että reaktorin palveluiden käyttäjät maksaisivat reaktorin toiminnasta syntyvät kustan- Versio 2.0
nukset. Yksikään tutkimusreaktori maailmassa ei kuitenkaan tule taloudellisesti toimeen pelkästään palveluistaan saamillaan tuloilla, vaan niiden perusrahoitus tulee valtioiden budjeteista. Rahoituksen toteutustavat vaihtelevat maittain ja sen mukaan, onko reaktori esimerkiksi yliopistolla opetus- ja tutkimuskäytössä tai valtiollisella tai ylikansallisella tutkimuslaitoksella isojen perus- tai soveltavan tutkimuksen hankkeiden käytössä. Otaniemen FiR 1 -ydinreaktori on pieni ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen. Siten merkittävä osa ylläpitokustannuksista pystytään kattamaan palvelutuotannosta saatavilla tuloilla. Näitä palveluita ovat BNCT-hoitosäteilytykset, isotooppien tuotanto teollisuudelle sekä osa koulutuspalveluista. Tulorahoituksen lisäksi tarvitaan kuitenkin julkista rahoitusta, jolla mahdollistetaan reaktorin käyttö tutkimukseen ja opetukseen. Tutkimusreaktorin toiminnan turvaaminen edellyttää reaktoritoiminnan rahoituspohjan varmistamista ottaen huomioon käyttökohteiden monipuolistuminen erityisesti lääketieteellisen käytön ja opetuksen osalta. Reaktorin käyttö moneen eri tarkoitukseen tukisi rahoitusvastuun jakamista useammalle ministeriölle. Eräs esitetty ratkaisu usean ministeriön vastuunjaossa olisi se, että opetus- ja kulttuuriministeriön budjetissa osoitettaisiin oma osuus reaktorin opetus-, koulutus- ja tutkimuskäytölle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo toimia, jotta FiR 1 -ydinreaktorin rahoitus ja käyttö yliopistoissa pystytään turvaamaan ja samalla luomaan perusta reaktorin käytölle vaikeiden syöpäsairauksien hoidossa? Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2012 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr 2
Ministerin vastaus KK 610/2012 vp Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 610/2012 vp: Miten hallitus aikoo toimia, jotta FiR 1 - ydinreaktorin rahoitus ja käyttö yliopistoissa pystytään turvaamaan ja samalla luomaan perusta reaktorin käytölle vaikeiden syöpäsairauksien hoidossa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kuten kirjallisen kysymyksen johdannossa kuvataan, FiR 1-tutkimusreaktoria on käytetty opetukseen, tutkimukseen, isotooppien tuotantoon ja syöpähoitoihin ja hoitoihin liittyvään tutkimukseen. Syöpähoidot ovat olleet opetus- ja tutkimuskäyttöä selvästi suurempi toiminta-alue. Hoitoihin liittyvä toiminta on keskeytynyt yrityksen toiminnan lakatessa. Reaktorin käytön laajuutta ja rahoitusmahdollisuuksia on selvitetty työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2012 alussa julkaistussa raportissa (2/2012) sekä VTT:n 10.4.2012 asiasta pyytämän lausunnon valmisteluvaiheessa. VTT pyysi lausunnot opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja sosiaali- ja terveysministeriöltä. Lausuntopyynnössään VTT ilmoitti, että sillä ei ole enää omia strategisia teknologisia kehityshankkeita, jotka edellyttäisivät reaktorin käytön jatkamista. Työ- ja elinkeinoministeriön raportin ja opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistoilta saamien selvitysten perusteella todettiin, että käyttö opetukseen ja tutkimukseen on muodostanut suhteellisen pienen osan, arviolta 10 % reaktorin käyttöpäivistä. Ulkomainen opetus- ja tutkimuskäyttö on ollut hyvin vähäistä. Vaikka tutkimus on muodostanut pienen osan reaktorin toiminnasta, reaktori on nähty tutkimukselle tärkeänä. Opetusministeriö katsoikin 26.6.2012 antamassaan lausunnossa, että reaktorin kansallista tarvetta sekä mahdollisuutta turvata sen rahoitus eri tahojen yhteistyöllä tulisi vielä arvioida. VTT päätti kuitenkin lakkauttaa reaktorin ennen kuin tätä laajaalaista keskustelua oli käyty. VTT on 12.7.2012 päivätyllä tiedotteella ilmoittanut päätöksestä, jonka mukaan reaktori tullaan ajamaan alas heti, kun se on teknisesti ja lainsäädännöllisesti mahdollista. Sosiaali- ja terveysministeriö on lausunnossaan todennut, että vastuu erikoissairaanhoidosta ja sen osana syöpähoidosta ja muun muassa isotooppidiagnostiikasta kuuluu sairaanhoitopiireille. Valtionrahoitus osoitetaan kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien kautta. Ministeriö osoittaa myös rahoitusta yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimukseen. Rahoitus osoitetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille. Ministeriöllä ei siten ole mahdollisuutta suoraan osallistua tutkimusreaktorin rahoitukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö ei ole osoittanut erillistä rahoitusta reaktorin toimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että opetus- ja tutkimustoiminnan muodostaessa pienen, joskin tutkimukselle tärkeän osan reaktorin toiminnasta, ministeriöllä ei tässä tilanteessa ole mahdollisuutta ottaa yksin koko reaktorin toimintaa vastuulleen. Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 610/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Alanko-Kahiluoto /gröna: Hur ämnar regeringen gå till väga för att finaniseringen av kärnreaktor FiR 1 och universitetens bruk av den ska kunna tryggas, så att det samtidigt lägger grunden för att reaktorn kan anlitasi vården av svåra cancersjukdomar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Såsom framgår av inledningen till det skriftliga spörsmålet, har forskningsreaktorn FiR 1 anlitats iundervisning, forskning, framställningen av isotoper samt vården av cancer och forskning kring detta slags vård. Den har använts i klart större utsträckning i cancervården än i undervisning och forskning. Verksamheten i anslutning till vården har avbrutitssedanföretaget som skött den lagt ner sin verksamhet. I hur stor omfattning reaktorn anlitats samt eventuella finansieringsmodeller har utretts i en rapport från arbets- och näringsministeriet som offentliggjordes i början av 2012 (2/2012) samt i det remissvar som ministerietunder beredningens gång gett den 10 april 2012 på begäran av statens teknologiska forskningscentral VTT. VTT begärde också remissvar från undervisnings- och kulturministeriet samt social- och hälsovårdsministeriet. I remissförfarandet uppgav VTT att forskningscentralen inte längre har några egna teknologiska utvecklingsprojekt av strategisk natur som skulle kräva att reaktorn var i drift framöver. Utgående från social- och hälsovårdsministeriets rapport samtde utredningar undervisningsoch kulturministeriet fått från universiteten konstaterades, att reaktorn till relativt liten del, uppskattningsvis tio procent av drifttiden, har använts förundervisning och forskning. I utländskt forsknings- och undervisningssyfte harreaktorn anlitats i synnerligen ringa grad. Även om reaktorn endast anlitats i forskningssyftei ringa grad, har den bedömts vara av vikt för forskningen. Undervisnings- och kulturministeriet ansåg mycket riktigti sitt remissvar den 26 juni 2012 att behovet av reaktorn på nationell nivå och möjligheterna att trygga dess finansieringgenom ett samarbete mellan olika aktörer fortfarande bör utvärderas. VTT beslöt dock lägga ner reaktorn innan det förts någon diskussion på bred front. Den 12 juli 2012 informerade VTT i ett pressmeddelande om beslutet att köra ner reaktorn så snart detta är möjligt på tekniska grunder och med beaktande av lagstiftningen. I social- och hälsovårdsministeriets remissvar konstaterades att specialsjukvården och, inom ramen för denna, cancervårdenoch bland annat isotopdiagnostiken,sköts av sjukvårdsdistrikten. Den statliga finansieringen beviljasvia statsandelarna för den kommunala basservicen. Därutöver anvisar ministeriet finansiering för hälsovetenskaplig forskning på universitetsnivå. Denna finansiering beviljas specialupptagningsområdenas forskningsnämnder. Ministeriet har således inga möjligheter att direkt delta i finaniseringen av forskningsreaktorn. Arbets- och näringsministeriet har inte anvisat någon särskild finansiering för reaktorns drift. Undervisnings- och kulturministeriet konstaterar emellertid attdå reaktorn endast till en ringa, om än viktig del, varit i bruk i undervisnings- och forskningssyfte, har ministeriet inte i detta läge 4
Ministerns svar KK 610/2012 vp Outi Alanko-Kahiluoto /vihr möjlighet att ensamt överta hela ansvaret för reaktorns drift. Helsingfors den 11 september 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5