KRISTIINANKAUPUNKI Kaupunginvaltuusto

KRISTIINANKAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouksen: Ajankohta 18.4.2002 klo 19:00 Paikka Raatihuone Asiat 16 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 17 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 4 18 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN 5 18 a ANSIOMERKKIEN JAKAMINEN 19 KORTTELIN 802 ASEMAKAAVAN MUUTOS 6 20 TIUKANTIEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 8 21 KRISTIINANSEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYH- TYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN ISOJOEN KUNNAN EROAMISPÄÄTÖKSEN JOHDOSTA 12 22 LUETTELO VALTUUSTOALOITTEISTA 15 23 TELEKUVASTUDIOTA KOSKEVA VALTUUSTOALOITE 16 24 ALOITE LAPVÄÄRTIN KIRJASTON PYSÄKÖINTIPAIKAN ASFALTOINNISTA 20 25 ALOITE LAPVÄÄRTIN UUDENSILLAN PARANNUKSESTA SEKÄ KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄN RAKENTAMISESTA ETELÄISELLE LAPVÄÄRTINTIELLE 22 26 ALOITE TIENNIMESTÄ 24 27 VALTUUSTOALOITE VUOKRISTA JA KORVAUKSISTA, JOITA YHDISTYKSET MAKSAVAT KAUPUNGIN TILOISTA 25 28 ALOITE LAPVÄÄRTISSÄ SIJAITSEVIEN YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSTAMISESTA 27 29 VALTUUSTOALOITE ESITYSLISTOJEN JULKAISEMISESTA INTERNETISSÄ 29 30 PUHETERAPIAA KOSKEVA VALTUUSTOALOITE 32

31 VALTUUSTOALOITE LAPPFJÄRDS SKOLA -KOULUSTA 36 32 VALTUUSTOALOITE LUKIOLAISTEN KULJETUSKUSTANNUS- TEN OMAVASTUUOSUUDESTA 37

KRISTIINANKAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Nro 2/2002 Kaupunginvaltuusto KOKOUSAIKA Torstaina 18.4.2002 klo 19.00-20.00 PAIKKA LÄSNÄ MUUT LÄSNÄ OLLEET Raatihuone Hans Nybond, kvsto:n pj. Paavo Hanhineva, kvsto:n I varapj. Ingmar Rosenback, kvsto:n II varapj. Håkan Antfolk Kurt Backlund Marja-Liis Hohenthal (Bergin varajäsen) Margit Ulfves (Blomstedtin varajäsen) Tarja Boström Kurt Ekman Bror Eriksson Pekka Eränen Micael Gröndahl Marianne Halenius Hasse Hansas Alf Hoxell Hans Ingvesgård Sixten Lindfors (Iisakkalan varajäsen) Linda Jaakkola Pasi Jylli Mauri Korpi (Kallion varajäsen) Kaj Nyström, kaupunginjohtaja Dan-Anders Sjöqvist, kokouksen sihteeri Sven Söderlund, kaupunginins. Yngve Karlå Vesa Koivula Krister Koskela Lars-Olavi Kujansivu Ingmar Lillträsk Bo-Göran Lindh Petri Pihlajaniemi Paavo Rantala Tapani Rentola Britta Rosenback Mia Rosengård Marja-Riitta Sevón Agneta Stenlund.Grindgärds Keijo Ahlström (Teirin varajäsen) Merja Uusitalo ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Hans Nybond Dan-Anders Sjöqvist ASIAT 16-32 Sivut 1-38 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN aika ja paikka Kristiinankaupungissa / 2002 Allekirjoitukset Lars-Olavi Kujansivu Ingmar Lillträsk PÖYTÄKIRJA OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kristiinankaupungin kaupunginkanslia / 2002 aika ja paikka Kristiinankaupungissa / 2002 Todistaa

Kaupunginvaltuusto 16 18.4.2002 3 16 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvsto:n työjärjestyksen 8. :n mukaan on kutsu valtuuston kokoukseen lähetettävä vähintään 4 päivää ennen kokousta erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kuntalain 58. :n mukaan kaupunginvaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä on läsnä. Kutsu tähän kokoukseen on lähetetty 11.4.2002 ja on pantu esille ilmoitustaululle samana päivänä. Kuulutus on julkaistu seuraavissa lehdissä: Syd-Österbotten 11.4.2002, Kristinestads Tidning 11.4.2002 ja Suupohjan Sanomat 12.4.2002. 1) Suoritetaan nimenhuuto ja todetaan, onko joku ilmoittanut esteestä, jolloin varajäsen on kutsuttu; ja 2) todetaan onko kokous laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen. Kaupunginvaltuuston päätös: Merkitään, että Berg, Blomstedt, Iisakkala, Kallio ja Teir olivat poissa ilmoitettuaan esteestä ja että varajäsenet Marja-Liisa Hohentahl, Margit Ulfves, Sixten Lindfors, Mauri Korpi ja Keijo Ahlström oli kutsuttu heidän sijaan. Puh.joht. totesi kokouksen olevan laillisesti kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen.

Kaupunginvaltuusto 17 18.4.2002 4 17 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Valtuuston työjärjestyksen mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole päättänyt, että pöytäkirja tarkastetaan muulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätös: Lars-Olavi Kujansivu ja Ingmar Lillträsk valittiin yksimielisesti pöytäkirjantarkastajiksi.

Kaupunginvaltuusto 18 18.4.2002 5 18 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kaupunginvaltuuston päätös: Puheenjohtaja totesi, että ansiomerkkejä luovutetaan ennen asian nro 19 käsittelyä. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan.

Kaupunginvaltuusto 19 18.4.2002 6 19 KORTTELIN 802 ASEMAKAAVAN MUUTOS (SS/SS) (Tekninen lautakunta 20.06.2001 98) Korttelin 802 (Syväluoman leipomo) asemakaavaa on muutettava siten, että teollisuustontti jaetaan teollisuustontiksi (TY) ja omakotitalotontiksi (AO), jotta alkuperäinen tontti voidaan jakaa kahdeksi tontiksi, joilla on eri käyttötarkoitus. Asemakaavan muutosluonnos on julkisesti nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti 11-19.6.2001 ja osallisille on varattu mahdollisuus jättää kommentteja luonnoksesta. Teknisen päällikön ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupungihallitukselle, että luonnos on perustana asemakaavan muutosehdotuksen laadinnalle. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Liite 98. (Kh 254/14.08.2001) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kh päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätös: Kh päätti yksimielisesti kj:n ehdotuksen mukaisesti. Liite 254 Tekltk 18/05.02.2002 (SS/SS) Korttelin 802 asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti 12.11. - 14.12.2001 ja lausuntoja on pyydetty osallisilta. Muistutuksia ei ole jätetty eikä Länsi-Suomen ympäristökeskuksella,

Kaupunginvaltuusto 19 18.4.2002 7 Vaasan tiepiirillä ja ympäristöosastolla ole huomauttamista. Teknisen päällikön ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen seuraavalla asemakaavamääräysten täydennyksellä "Tällä asemakaava-alueella on korttelille laadittava erillinen tonttijako." Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Liite 18. (Kh 19.2.2002 44) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätös: Merkitään, että kaupungininsinööri osallistui tämän asian käsittelyyn kutsuttuna asiantuntijana. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 44 Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Liite 19

Kaupunginvaltuusto 20 18.4.2002 8 20 TIUKANTIEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (Tekltk 20.9.2000 119) (SS/SS) Tiukantien teollisuusalueen ja lähialueiden asemakaavan muutos on ajankohtaistunut, koska teollisuusrakennusten laajentaminen on tullut ajankohtaiseksi. Ehdotetun alueen asemakaavat ovat vanhentuneet ja niitä on tarkistettava. Maankäyttö- ja rakennuslain 8. luvun mukaan kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (päivätty 14.8.2000) käyvät ilmi koko kaavoitusprosessi sekä tarkistettava alue. Teknisen päällikön ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alue, jolle laaditaan asemakaavan muutos, hyväksytään. Kaupunginhallituksen päätös: Tekninen päällikkö selosti aluksi uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaista, asemakaavan laatimista koskevaa menettelytapaa sekä laadittua ohjelmaa ja aluetta, jota kaava koskee. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Marina Grindgärds poistui kokouksesta klo 17.30 ja että varajäsen Helena Lundman-Evars saapui samanaikaisesti. Liite 119. (Kh 232/03.10.2000 (SS/KN) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 232

Kaupunginvaltuusto 20 18.4.2002 9 Tekltk 80/21.05.2001 (SS/SS) Tiukantien teollisuusalueen asemakaavan muutosluonnos on ollut yleisesti nähtävänä MRA 30. :n mukaisesti 2-20.4.2001. Osallisille on varattu mahdollisuus esittää mielipiteitään valmisteluvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Metsähallitus katsoo, että alueen varaamista kevyen liikenteen väylää varten Tiukantien eteläpuolelle tulee harkita. Koska alue rajautuu Naturaalueeseen, on laadittava arviointi teollisuusalueen vaikutuksesta siihen. Ei riitä, että Tiukantien varrelle jätetään yksi rivi puita, vaan on jätettävä leveämpi suojavyöhyke ja suunnitelmaan on sisällytettävä ilmaa, ääniä ja mahd. päästöjä koskevat määräykset. Vaasan tiepiiri katsoo, että Tiukantien leveyttä tulee tarkistaa, jotta erilliselle kevyen liikenteen väylälle saataisiin tilaa. Ympäristöosasto katsoo, että korttelit 307 ja 331 poistetaan, teollisuusaluetta voidaan laajentaa vanhaan tarha-alueeseen asti ja rautatien molemmin puolin oleva kasvillisuus tulee säilyttää luonnonmukaisena. Fortum on kiinnittänyt huomiota kortteleiden 332-334 läpi kulkevaan sähkölinjaan. Sähkölinja tulee siirtää katualueelle. Teknisen päällikön ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että luonnos on perustana Tiukantien teollisuusalueen asemakaavan muutosehdotuksen laadinnalle, jolloin selvitetään ja otetaan huomioon metsähallituksen näkökohdat. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti teknisen päällikön ehdotuksen mukaisesti. Liite 80. (Kh 216/ 05.06.2001) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätös:

Kaupunginvaltuusto 20 18.4.2002 10 Kh päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Liite 216 Tekltk 17/ 05.02.2002 (SS/SS) Tiukantieen teollisuusalueen (3. kaupunginosan korttelit 306, 307 ja 331-334 niihin kuuluvine virkistys-, erityis- ja katualueineen) asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähätävänä MRA 27 :n mukaisesti 12.11. - 14.12.2001 ja lausuntoja on pyydetty osallisilta. Muistutuksia ei ole jätetty eikä Länsi-Suomen ympäristökeskuksella ja Vaasan tiepiirillä ole huomautettavaa. Ympäristöosasto katsoo, että vanhan rautatien puoleisella vyöhykkeellä oleva villi kasvillisuus on säilytettävä ja että rautatierataa pitää voida käyttää kevyenliikenteen- ja liikuntaväylänä. Kaava on mitoitettu siltä pohjalta, että Rautatien katualuetta voidaan suunnitella liikennettä, kevyttä liikennettä, moottorikelkkaväylää ja muuta liikuntaväylää varten. Teknisen päällikön ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen seuraavin täydennyksin: 1. asemakaavamääräyksiin lisätään: "Tällä asemakaava-alueella on korttelille laadittava erillinen tonttijako, paitsi korttelissa 307 sijaitseville tonteille 6, 7 ja 9"; sekä 2. Tiukantien leventäminen alkaa n. 40 m idempänä siten, ettei nykyiseen tonttiin kosketa. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Liite 17. (Kh 19.2.2002 45) Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginvaltuusto 20 18.4.2002 11 Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätös: Merkitään, että kaupungininsinööri osallistui tämän asian käsittelyyn kutsuttuna asiantuntijana. Kaupungininsinööri selosti asiaa. Keskustelun aikana todettiin, että kaduilla voisi olla muita nimiä kuin ehdotettuja Rautatie ja Tarhatie -nimiä. Ne voisivat olla esim. Ratapenger tai Veturitie sekä Pulttitie tai Ruuvitie. Aikaisemmasta on mm. Rautatienkatu, joka helposti voi aiheuttaa sekaannuksia Rautatien kanssa. Kadunnimistä käydyn keskustelun perusteella kaupunginjohtaja ehdotti, että kaupunginhallitus hyväksyisi Rautatie-nimen muuttamisen Veturitieksi (ruotsiksi Lokvägen) ja Tarhatie-nimen muuttamisen Tiilimäentieksi (ruotsiksi Tegelbacksvägen) sekä muilta osin päättäisi ehdotuksen mukaisesti. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli yksimielisesti päättänyt kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti sekä hyväksynyt katujen nimiä koskevat lisäykset. Liite 45 Kaupunginvaltuuston päätös: Merkitään, että kaupungininsinööri Sven Söderlund osallistui kutsuttuna asiantuntijana tämän asian käsittelyyn ja että hän selosti asiaa puheenjohtajan pyynnöstä. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Liite 20

Kaupunginvaltuusto 21 18.4.2002 12 21 KRISTIINANSEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPI- MUKSEN MUUTTAMINEN ISOJOEN KUNNAN EROAMISPÄÄTÖKSEN JOHDOSTA (KN/KN) (Kh 9.4.2002 87) Isojoen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 16. marraskuuta 2001, että Isojoen kunta eroaa Kristiinenseudun kansanterveystyön kuntayhtymästä 31.12.2002 ja että yhteistyötä jatketaan soveltuvin osin. Pöytäkirjanote ajankohtaisesta päätöksestä jaetaan liitteenä. Isojoen päätöksen perustana ollut selvitys on aikaisemmin jaettu kaupunginhallituksen jäsenille. Sen jälkeen kun Isojoen valtuusto teki päätöksensä on käynyt ilmi, että kuntayhtymästä eroaminen ei ole mahdollista perussopimusta muuttamatta. Siksi kolmen kunnan välillä on käyty keskusteluja aikataulusta. Sekä Kristiinankaupungin että Karijoen taholta katsottu, ettei ole mitään hyötyä viivyttää eroamista vaan asia on käsiteltävä siten, että Isojoen kunta voi erota kuntayhtymästä ensi vuoden alusta. Kristiinankaupungin ja Karijoen kunnan välillä neuvotellaan eroamisen ajankohtaistamista järjestelyistä. Valmistelussa on lähdetty siitä, että kuntayhtymä jatkaa kahden kunnan voimin, mikä edellyttää useita muutoksia perussopimukseen, joista päätetään myöhemmin. Perussopimuksen 24 :ssä määritellään kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema: "Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, siirtyy osajäsenyyteen tai aikaisempaa suppeampaan osajäseyynteen, sille suoritetaan kunnan osuus peruspääomasta. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä 10 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien." Voimassa olevassa perussopimuksessa ei ole määritelty kuntayhtymästä eroamiselle irtisanoutumisaikaa, joten noudatetaan kuntalain 84. : "Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä. Jos muuta ei ole perussopimuksessa sovittu, eroaminen tapahtuu valtuutettujen toimikauden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta toimikauden päättymistä edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä". Kuntayhtymän ja kuntayhtymän jäsenkuntien edustajien kanssa on todettu,

Kaupunginvaltuusto 21 18.4.2002 13 että Isojoen kunnan eroaminen kuntayhtymästä tapahtuu perussopimuksen ja kuntalain mukaan. Tällöin on sovittu ehdotuksesta, jonka mukaan perussopimusta muutetaan alla olevan ehdotuksen mukaisesti: Kaupunginjohtajan ehdotus: kaupunginhallitus ehdottaa, että kvsto päättää 1) että perussopimuksen 24. :ään liitetään toinen momentti, joka kuuluu seuraavasti: "Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä kuntalain 24. :n määräyksistä poiketen kuntien yhtäpitävillä päätöksillä." 2) hyväksyä Isojoen kunnan eroamisen Kristiinanseudun kansanterveystyön kuntayhtymästä 31.12.2002 alkaen. Kaupunginhallituksen päätös: Kaupunginjohtaja selosti asiaa tarkemmin ja totesi mm., että Isojoen ero kuntayhtymästä vaatii myös joukko muutoksia perussopimukseen. Lisäksi se vaatii taloudellisia järjestelyjä, ja kolmella paikkakunnalla tehdyt investoinnit huomioon ottaen lopputulokseksi saadaan se, että Karijoki saa n. 2 milj. mk ja Kristiinankaupunki maksaa n. 2 milj. mk, koska Isojoen kunnassa oleva omaisuus vastaa sen osuutta ja Kristiinankaupungilla on ollut liian pieni osuus ja Karijoella liian suuri osuus kunkin paikkakunnan omaisuuteen nähden. Kokouksessa todettiin, että ehdotuksen 1. kohdassa on kirjoitusvirhe, siellä viitataan väärään kuntalain pykälään. Virkkeen tulee olla: Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä kuntalain 84 :n määräyksistä poiketen Vt. kaupunginsihteeri ilmoitti kokouksessa, että Isojoen kunnanvaltuusto on 27.3.2002 yksimielisesti hyväksynyt samansanaisen päätöksen perussopimuksen 24 :stä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Hans Ingvesgård totesi, että kaupunginhallitus on yksimielisesti päättänyt kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Liite 87 Kaupunginvaltuuston päätös:

Kaupunginvaltuusto 21 18.4.2002 14 Kaupunginjohtaja totesi kokouksessa selvennyksenä, koska kaupunginhallituksen käsittelystä saa sen käsityksen, että tämän päätöksen yhteydessä tehdään suuria taloudellisia järjestelyjä, että kaupunginhallituksen käsittelyä koskeva teksti kuvailee sitä, mitä tapahtuu, jos kuntayhtymä puretaan. Nyt on vain kyse Isojoen eroamisesta, mikä ei edellytä mainittavia taloudellisia järjestelyjä. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Liite 21

Kaupunginvaltuusto 22 18.4.2002 15 22 LUETTELO VALTUUSTOALOITTEISTA (DAS/KN) (Kh 9.4.2002, 88) Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaan kaupunginhallituksen on annettava valtuustolle luettelo niistä valtuustoaloitteista, jotka valtuuston jäsenet ovat tehneet ja jotka on annettu kaupunginhallitukselle, mutta joita valtuusto ei ole edellisen vuoden loppuun mennessä lopullisesti käsitellyt. Samalla kaupunginhallituksen on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi tällöin todeta, mitkä aloitteista ovat loppuun käsiteltyjä. Oheiseen luetteloon on merkitty kaikki ne aloitteet, jotka eivät ole loppuun käsiteltyjä. Vuonna 2001 jätettiin 14 uutta aloitetta, kun taas 19 aloitetta käsiteltiin. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kh ehdottaa, että kvsto merkitsee valtuustoaloitteista laaditun luettelon. Kaupunginhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 88 Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Liite 22

Kaupunginvaltuusto 23 18.4.2002 16 23 TELEKUVASTUDIOTA KOSKEVA VALTUUSTOALOITE (DAS/KN) (Kh 9.4.2002, 89) Eva-Stina Berg ym. allekirjoittaneet ovat jättäneet valtuustoaloitteen, jossa toivotaan, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuuksia perustaa telekuvastudio ruotsinkielisen lukion auditorioon. Lukioiden mahdollisuudet laajaan kurssitarjontaan vähenevät koko ajan oppilasmäärän ja resurssien vähenemisen takia. Aloitteessa todetaan lisäksi, että interaktiivisia opiskelumahdollisuuksia on pidettävä todella varteenotettavana vaihtoehtona tavalliselle luokkaopetukselle. Kursseja voitaisiin vaihtaa sellaisten oppilaitosten kanssa, joilla on vastaavanlainen laitteisto. Mahdollisuudet saada tukea opetushallitukselta olisi myös tutkittava. Kansalaisopisto saisi myös keskeisen roolin kurssien, esim. korkeakoulukurssien ja muiden kurssien koordinaattorina ja aloitteessa todetaan myös, että yrittäjille ja muille annettaisiin mahdollisuus ostaa aikaa telekuvastudiosta esim. videokonferensseja varten. Lopuksi aloitteessa todetaan, että interaktiivinen koulutus palvelisi molempia kieliryhmiä. Ruotsinkielinen koulutuslautakunta toteaa 19.2.2002 päivätyssä lausunnossaan, että lautakunta suhtautuu myönteisesti telekuvastudion hankkimiseen ottaen huomioon sen mukanaan tuomat mahdollisuudet opetukselle ja sen mahdollistaman kurssitarjonnan laajentamisen. Koulutoimenjohtaja Jari-Pekka Martikkala on antanut lausunnon suomenkielisen koulutuslautakunnan puolesta ja hän toteaa lausunnossaan, että kouluilla on tarve saada IT-yhteydet, joilla kuvaa ja ääntä voidaan siirtää reaaliajassa. Etäopetus lisääntyy tulevaisuudessa, sen avulla voi saada jopa säästöjäkin, jos opettaja opettaa suuria oppilasmääriä. Tämänhetkiset kokemukset ovat olleet melko positiivisia. Täytyy kuitenkin todeta, ettei se korvaa normaalia luokkaopetusta. Koulujen etäopetus voidaan toteuttaa suhteellisen vaatimattomilla ISDNyhteyksillä, joiden kustannukset ovat muutamia kymmeniä tuhansia markkoja laadusta riippuen. Koulun tarpeisiin ne riittävät hyvin. Mikäli investoidaan studiotasoiseen videoneuvottelukalustoon, pitää se sijoittaa sellaiseen paikkaan, että aikuiset mielellään käyttävät sitä päiväaikaan eikä se aiheuta järjestelyongelmia. Kokemusten perusteella nuorisokoulut eivät ole välttämättä sellaisia paikkoja. Varteenotettava vaihtoehto on kansalaisopisto, joka on joustava ja aikuiselle tuttu kokoontumispaikka. Kansalaisopiston johtokunta puoltaa 13.6.2001 päivätyssä lausunnossaan telekuvastudion perustamista ja sen sijoittamista kansliataloon. Tämä

Kaupunginvaltuusto 23 18.4.2002 17 merkitsee sitä, että studio voi palvella molempia kieliryhmiä tasa-puolisesti ja että se on yleisön käytettävissä sekä päivisin että iltaisin. Kristiinanseudun kansanterveystyön kuntayhtymän johtava lääkäri toteaa 8.5.2001 päivätyssä lausunnossaan, että tk:lla on mahollisuus käyttää Selkämeren sairaalassa olevaa laitteistoa videokonsultointeja/-konferensseja varten, minkä vuoksi ruotsinkieliseen lukioon perustettava studio ei tuo mitään etuja tk:lle. Kristiinanaseudun yrittäjät ry:lle on varattu mahdolllisuus lausunnon antamiseen. Lausunnot oheistetaan. Kuten kansalaisopiston johtokunta toteaa, tulevat interaktiiviset opiskelumahdollisuudet kehittymään voimakkaasti. Etäopetus lisääntyy ja virtuaalista koulua ja virtuaalista lukiota kehitetään. ATK-verkot tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia tukea koulutusta ja lisäävät joustavuutta ja valintamahdollisuuksia. Myös eri oppilaitosryhmien välinen yhteistyö lisääntyy. Kansalaisopiston johtokunta toteaa myös, että laitteiston tulee olla helposti käytettävissä kaupungin etäopetuksen järjestämistä ja sen opetusympäristön toteuttamista ajatellen. Laitteiston tulee lisäksi olla helppokäyttöinen ja käyttäjille sopeutettu. Videokonferenssilaitteiston kustannukset ovat n. 20.000-25.000 euroa. Nämä ovat laitteistokustannuksia (tietokone, ohjelma ja lisävarustus) sekä liittymäkustannuksia (ISDN tai IP). Tarvittava tekniikka on tietokone, tietokoneohjattava näyttöheitin tai vaihtoehtoisesti suurempi näyttö, kamera sekä ISDN-verkkoyhteys ja tarvittava lisävarustus. Suurin osa kaikista videokonferensseista tapahtuu ISDN-yhteyden kautta. Varustus voi olla kiinteä tai siirrettävä tarpeiden mukaan. Videokonferenssissa käytettävä materiaali voi olla PowerPoint, eri asiakirjat, piirtoheitin, videonauhuri, chat ja sähköposti. Muutoin tilaisuus toteutetaan normaalina luokkana tai normaalina kokouksena. Laitteiston käyttäjien tulee tietää miten luodaan yhteys, ohjataan kameraa, käytetään lisävarustusta ja suljetaan yhteys. Vaasan sairaanhoitopiiri käyttää videokonferenssia toiminnassaan ja Selkämeren sairaalan luentosalissa on toimiva laitteisto. Luentosalissa on lähes 40 paikkaa. Sairaala harkitsee parhaillaan tilan avaamista muiden käytettäväksi. Kustannuksia ajatellen olisi hyvä, jos sairaalan varustusta voitaisiin käyttää

Kaupunginvaltuusto 23 18.4.2002 18 alussa ja mahdollisia hankintoja tehdä kokemusten arvioinnin jälkeen. Päätöstä laitteiston hankinnasta tai määrärahojen varaamisesta ei tehdä tässä vaiheessa. Kansalaisopiston johtokunnalle annetaan tehtäväksi hoitaa asian valmistelua ja seurantaa jatkossa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedotuksen ja toteaa, että aloite on loppuun käsitelty sillä merkinnällä, että kansalaisopiston johtokunta huolehtii asian jatkovalmistelusta. Kaupunginhallituksen päätös: Keskustelun aikana Eva-Stina Berg ja Agneta Stenlund-Grindgärds korostivat, antamatta konkreettista eriävää ehdotusta, että tulekuvastudio olisi ennenkaikkea toisen asteen opiskelijoiden hyödyksi ja että nämä koulut, ei ainoastaan Kristiinankaupungissa vaan myös suuremmalla alueella, voisivat vaihtaa opetusta/kursseja toistensa kanssa, jos niillä on telekuvastudiovarustus. Ruotsinkielisen lukion rehtori on ilmoittanut, että lukio on kiinnostunut varustuksesta ja Berg sekä Stenlund-Grindgärds huomauttivat, että jatkovalmistelussa on otettava huomioon Kristinestads Gymnasium -lukiossa olevan auditorion edut nykyisen varustuksen osalta ja sen mahdollisuudet myös suuriin tapahtumiin. Samalla on otettava huomioon nuorisoneuvoston aloite, joka koski kurssivaihdon lisäämistä Kristiinankaupungin toisen asteen koulutuslaitoksissa. Paavo Hanhineva poistui kokouksesta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Hans Ingvesgård totesi, että kaupunginhallitus on yksimielisesti päättänyt kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Liite 89 Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Liite 23

Kaupunginvaltuusto 24 18.4.2002 19 24 ALOITE LAPVÄÄRTIN KIRJASTON PYSÄKÖINTIPAIKAN ASFALTOINNISTA (SS/SS) (Tekninen lautakunta 20.3.2002 37) Ingmar Lillträsk esittää aloitteessa, että Lapväärtin kirjaston pysäköintipaikka on asfaltoitava. Lillträsk korostaa, että kaupunki omistaa pysäköintipaikan, että se on kaikkien käytössä ja että alueen siivous helpottuisi asfaltoinnin myötä. Asemakaavan mukaan on varattu alue yleistä pysäköintiä (LP-2) varten. Alueen kautta saa järjestää ulosajo kadulle alueeseen rajaavilta tonteilta, ja autopaikkoja näitä tontteja varten saa myös järjestää pysäköintialueella. LP-2 -alueen omistaa nykyään kaupunki Lapväärtin seurakunnan kanssa tehdyn omistajanvaihdoksen myötä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta laatii suunnitelman yleisen alueen perustamisesta samalla tavalla kuin katusuunnitelman laatimisessa. LP-2 alueelle on siis laadittava suunnitelma ennen kuin alue tai osa siitä voidaan asfaltoida. Tämän hankkeen toteutus ei mahtunut mukaan vuoden 2002 osahankkeisiin. Suunnitelma laaditaan alueelle. Teknisen päällikön ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto merkitsee selvityksen ja toteaa aloitteen olevan loppuun käsitelty. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Liite 37. (Kh 9.4.2002, 90) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätös: Merkitään, että kaupungininsinööri osallistui tämän asian käsittelyyn kutsuttuna asiantuntijana. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 90

Kaupunginvaltuusto 24 18.4.2002 20 Kaupunginvaltuuston päätös: Ryhmäpuheenjohtaja Kurt Ekman totesi, että valtuutettu Lillträskin aloite koskee tärkeää asiaa. Lapväärttiläiset ovat kauan odottaneet kyseisen, huonokuntoisen alueen asfaltointia. Useat yksityiset kiinteistönomistajat ovat jo asfaltoineet sisäänajotiensä ja piha-alueensa, minkä vuoksi kunnan tulisi ryhtyä toimenpiteisiin tämän pysäköintipaikan/piha-alueen kunnostamiseksi. Ekman totesi lisäksi, että RKP:n valtuustoryhmä on keskustellut asiasta ja että ryhmä tulkitsee teknisen lautakunnan valmistelun myönteiseksi ja että ryhmä odottaa, että virkamiehet, tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus hoitavat asian niin, että kirjaston pysäköintipaikka on asfaltoitu vuonna 2003 kun Lapväärtti viettää 700-vuotisjuhlaansa. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Liite 24

Kaupunginvaltuusto 25 18.4.2002 21 25 ALOITE LAPVÄÄRTIN UUDENSILLAN PARANNUKSESTA SEKÄ KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄN RAKENTAMISESTA ETELÄISELLE LAPVÄÄRTINTIEL- LE (HN/SS) (Tekninen lautakunta 20.3.2002 38) I.Lillträsk on tehnyt aloitteen Lapväärtin Uudensillan jalkakäytävien parannuksesta sekä kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Eteläiselle Lapväärtintielle Pohjoisen Lapväärtintien ja Rosenbackan kaupan välisellä osuudella. Uusisilta on rakennettu vuonna 1915 ja se on 94 m pitkä ja sen molemmilla puolilla on jalkakäytäviä. Jalkakäytävien leveys on 0,8 m, ja niissä on betonipäällyste. 14.10.1999 lähtien silta on erikoisvalvonnan alaisena (painumista, rakennetta ja yleistä kuntoa seurataan tarkemmin). Sillalla on myös painorajoitus, ajoneuvon kokonaispaino saa olla enintään 25 tonnia. Uudensillan kunnossapidosta huolehtii tieliikelaitos ja sillalla tai jalkakäytävillä mahdollisesti tehtävistä toimenpiteistä päättää tiehallinto, Vaasan tiepiiri. Kunnossapitäjään on oltu yhteydessä ja tällöin todettiin, että Uudensillan jalkakäytäviä hoidetaan täysin annettujen ohjeiden mukaisesti ja niitä korjataan tarpeen vaatiessa. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Eteläiselle Lapväärtintielle Pohjoisen Lapväärtintien ja Porintien välillä on n. 3,8 km:n pituinen hanke, josta 1,4 km sijaitsee asemakaavoitetulla alueella. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen maksaa n. 100 000 euroa/km. Kevyen liikenteen väylää ei ole merkitty tiehallinnon lähivuosien toimintasuunnitelmaan. Tällaisen hankkeen toteuttaminen edellyttää myös kaupungin osallistumista, koska mainittu tieosuus ei ole mukana tiehallinnon priorisoinnissa. Kaavaan on merkitty ainoastaan yksi katualue asemakaava-alueilla. Kirkon kohdalla oleva katualue on suhteellisen kapea, ja jos kevyen liikenteen väylä rakennetaan, tulee kyseeseen korotettu jalkakäytävä kadun yhteydessä. Keskustassa, jossa liikenne on vilkkainta, tietä on levennetty kevyen liikenteen helpottamiseksi. Teknisen päällikön ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto merkitsee selvityksen ja toteaa aloitteen olevan loppuun käsitelty. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. (Kh 9.4.2002, 91)

Kaupunginvaltuusto 25 18.4.2002 22 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätös: Merkitään, että kaupungininsinööri osallistui tämän asian käsittelyyn kutsuttuna asiantuntijana. Keskustelun aikana kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hans Nybond totesi, että aloite voitaisiin toteuttaa osittain siten, että Eteläistä Lapväärtintietä pitkin, Lillsundintien tienhaarasta Uudensillantien tienhaaraan rakennetaan kevyen liikenteen väylä. Tärkeä hanke voitaisiin toteuttaa kunnan varoin, jos tiehallinto ei osallistu siihen. Kaupungininsinööri totesi tiehallinnon katsovan tämän tyyppisten tieosuuksien kuuluvan kunnalle. Kysymystä voidaan kuitenkin kosketella kaupungin antaessa esim. lausuntonsa seuraavasta toimenpidesuunnitelmasta. Ottaen huomioon keskustelussa esitetyt näkökohdat tarpeesta parantaa liikenneturvallisuutta kyseisellä tieosuudella, kaupunginjohtaja ehdotti kokouksessa, että kaupunginhallitus tekisi seuraavan lisäyksen ehdotukseen: "Kaupunki tutkii yhdessä Tiehallinnon kanssa mahdollisuuksia saada kevyen líikenteen väylä Eteläisen Lapväärtintien kaikkein tärkeimmälle osuudelle Lillsundintie-Uudensillantie. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Hans Ingvesgård totesi, että kaupunginhallitus yksimielisesti oli päättänyt kaupunginjohtajan ehdotuksen sekä kokouksessa annetun lisäyksen mukaisesti. Liite 91 Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Liite 25