Fennovoima Oy Melumallinnuslaskelmat Ydinvoimalaitoshankkeen YVA selostukseen

Raportti 60K30003.22.Q358-001 11.9.2008 Fennovoima Oy Melumallinnuslaskelmat Ydinvoimalaitoshankkeen YVA selostukseen 60K30003.22

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 11.9.2008 Sivu 1 (13) Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 YMPÄRISTÖMELU 2 2.1 Teollisuusmelu 2 2.2 Tieliikennemelu 3 2.3 Valtioneuvoston ohjearvot ulkona 3 2.4 Melun leviämislaskelmat 3 3 MELULASKENNAN LÄHTÖTIEDOT 4 3.1 Geometriat ja maastokuvaus 4 3.2 Mallinnetut laitteet 4 3.3 Laskentaparametrit 7 4 MELUMALLINNUSTULOKSET 7 4.1 Pyhäjoki, Hanhikivi 7 4.2 Simo, Karsikkoniemi 9 4.3 Ruotsinpyhtää 10 4.3.1 Ruotsinpyhtää, Gäddbergsön 10 4.3.2 Ruotsinpyhtää, Kampuslandet 12 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 13 Liitteet Liite 1 Mallinnuslaskelman lähtötiedot äänilähteittäin Liite 2 Melumallinnuskartat - Pyhäjoki Liite 3 Melumallinnuskartat Simo Liite 4 Melumallinnuskartat Ruotsinpyhtää, Gäddbergsön (VE1) Liite 5 Melumallinnuskartat Ruotsinpyhtää, Kampuslandet (VE3) Liite 6 Valtioneuvoston melun ohjearvot Vnp 993/1992 Liite 7 Ääniaallon mittayksiköt ja ympäristömelu Lyhenteet L PA L Aeq L WA Rw A-taajuuspainotettu äänenpainetaso A-taajuuspainotettu ekvivalenttinen äänitaso A-taajuuspainotettu äänilähteen äänitehotaso Ilmaäänieristävyys Copyright Pöyry Energy Oy

1 JOHDANTO PÖYRY ENERGY OY Päiväys 11.9.2008 Sivu 2 (13) Tässä selvityksessä arvioidaan Fennovoima Oy:n suunnitteleman ydinvoimalaitoksen rakentamisesta, laitoksen toiminnasta sekä siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuvia meluvaikutuksia voimalaitoksen vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen ympäristössä Pyhäjoen Hanhikiven sijaintipaikalla, Ruotsinpyhtään Kampuslandetin ja Gäddbergsön sijaintipaikoilla sekä Simon Karsikon sijaintipaikalla. Meluvaikutusten arviointia varten ydinvoimalaitoksen aiheuttamaa melua ja sen leviämistä on mallinnettu tietokoneavusteisesti kunkin hankevaihtoehdon 3D digitaaliselle maastokartalle. Selvitys on tehty ydinvoimalaitoksen YVA-menettelyä varten. 2 YMPÄRISTÖMELU Ääni on aaltoliikettä, joka tarvitsee väliaineen välittyäkseen eteenpäin. Ilmassa äänellä on nopeus, joka on riippuvainen ilman lämpötilasta. Eri väliaineissa ääniaalto kulkee eri nopeuksilla väliaineen ominaisuuksista riippuen. Normaali ympäristömelu sisältää useista kohteista peräisin olevaa yhtäaikaista ääntä, jossa äänen taajuudet ja aallonpituudet ovat jatkuvassa muutoksessa. Melu on subjektiivinen käsite, jolla ymmärretään äänen negatiivisia vaikutuksia, eitoivottua ääntä, josta seuraa ihmisille haittaa ja jossa kuulijan omilla tuntemuksilla ja äänenerotuskyvyllä on ratkaiseva merkitys. Melua voidaan mitata sen fysikaalisten ominaisuuksien perusteella. Ympäristömelu koostuu ihmisen toiminnan aiheuttamasta melusta, joka vaihtelee ajan ja paikan mukaan. Äänen (melun) voimakkuutta mitataan käyttäen logaritmista desibeliasteikkoa (db), jossa äänenpaineelle (eli hyvin pienelle paineenmuutokselle ilmassa) käytetään referenssipainetta 20 μpa ilmalle sekä 1 μpa muille aineille. Tällöin 1 Pa paineenmuutos ilmassa vastaa noin 94 db:ä. Kuuloaistin herkkyys vaihtelee eri taajuisille äänille, jolloin vaihtelevat myös melun haitallisuus, häiritsevyys sekä kiusallisuus. Nämä tekijät on otettu huomioon äänen taajuuskomponentteja painottamalla. Yleisin käytetty taajuuspainotus on A-painotus, joka perustuu kuuloaistin taajuusvasteen mallintamiseen ja ilmaistaan usein A- kirjaimella dimension perässä, esimerkiksi db(a). Melun ekvivalenttitaso (symboli L eq ) tarkoittaa samanarvoista jatkuvaa äänitasoa kuin vastaavan äänienergian omaava vaihteleva äänitaso. Koska ääni käsitellään logaritmisena suureena, on hetkellisillä korkeimmilla äänitasoilla suhteellisen suuri vaikutus ekvivalenttiseen melutasoon. Esimerkiksi auton ohittaessa melumittarin lukema nousee nopeasti korkealle vaikuttaen myös ekvivalenttitason selvään nousuun. Mikäli muita ohiajoja ei välittömästi tapahdu, melun ekvivalentti arvo laskee hitaasti kohti taustamelun arvoa. Teollisuusmelussa hetkellisvaihtelut ovat usein varsin lähellä myös ekvivalenttista arvoa, mikäli toiminnasta ei aiheudu impulssimaista melua. 2.1 Teollisuusmelu Teollisuusmelu on pääasiassa staattisten melulähteiden kuten teollisuuslaitoksen melua, mutta usein tähän luetaan myös koko teollisuusalueella olevien toimintojen melu, Copyright Pöyry Energy Oy

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 11.9.2008 Sivu 3 (13) esimerkiksi trukit ja kuormaajat. Teollisuusmelussa on usein nk. kapeakaistaisia äänikomponentteja, joissa ääni keskittyy rajoitetulle taajuusalueelle ja melusta voidaan erottaa selkeitä ääneksiä (ääni, joka sisältää vain yhtä taajuutta). Kapeakaistaista laitteiden käyttöääntä emittoituu usein muuntajista tai puhaltimista ja pumpuista, joilla on tasainen pyörimisnopeus ja joiden läpi kulkeva aine emittoituu suoraan ympäröivään ulkoilmaan. Ydinvoimalaitoksissa ko. komponentteja ovat etenkin muuntajat sekä ilmastointiin liittyvät puhaltimet. Ilmapuhaltimien äänitasoa vaimennetaan yleisesti erityyppisillä äänivaimennin-ratkaisuilla. Uusissa voimalaitoksissa vaimentimet asennetaan jo rakennusvaiheessa. Teollisessa toiminnassa esiintyy paikoin myös impulssimaista ääntä, jossa melu aiheutuu voimakkaista iskumaisista tapahtumista. 2.2 Tieliikennemelu Moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttamaan meluun vaikuttavat ajonevojen nopeus, liikennemäärä, raskaiden ajoneuvojen osuus sekä tien ominaisuudet. Melu on yleisesti luonteeltaan laajakaistaista tasaista huminaa, josta toisinaan voi erottaa yksittäisten ajoneuvojen ääniä. Havaittuun melutasoon tietyssä paikassa vaikuttavat lähtömelutason lisäksi tarkastelupisteen etäisyys väylästä, rakennukset ja muut esteet, maaston muodot sekä vesialueet ja muut heijastavat pinnat. Liikennemäärän kaksinkertaistuminen nostaa melutasoa 3 db. Nopeustason nousu 50 km/h:sta 80 km/h:iin lisää melua vastaavasti 4-5 db. Tieliikennemelua torjutaan yleisesti meluesteillä sekä ennalta ehkäistään kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla. 2.3 Valtioneuvoston ohjearvot ulkona Valtioneuvosto on 3 päivänä huhtikuuta 1987 annetun meluntorjuntalain (382/87) 9 :n nojalla päättänyt A-painotetun melun ekvivalenttitason (L Aeq ) ohjearvot ulkona (2 ) (tarkempi esitys on liitteessä 6). Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla vastaavat A-painotetun keskiäänitason L Aeq ohjearvot ovat 45 db(a) päivällä sekä 40 db(a) yöllä. Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 2 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 2.4 Melun leviämislaskelmat Melun leviäminen maastoon voidaan havainnollistaa käyttäen tietokoneavusteisia melun leviämiseen käytettäviä ohjelmistoja, missä äänilähteestä lähtevä ääniaalto lasketaan digitaaliseen 3D karttapohjaan äänenpaineeksi immissio- eli vastaanottopisteessä. Mallissa otetaan huomioon maaston korkeuserot, rakennukset ja muut heijastavat pinnat sekä maanpinnan ja ilmakehän melun absorptionvakiot. Melulähteitä voidaan määritellä piste, viiva tai pintalähteiksi. Copyright Pöyry Energy Oy

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 11.9.2008 Sivu 4 (13) Melumallin leviämiskartta piirtää keskiäänitasokäyrät 5 db:n välein valituilla lähtöarvoparametreilla. Melun leviämisen laskennassa käytetään yhteispohjoismaista teollisuus- ja tieliikennemelumallia. Metsän ja pehmeämmän maakerroksen vaikutus voidaan huomioida käyttäen rajattuja maa-absorptioalueita Teollisuuslaitosten alueille, veden- ja tienpinnoille on yleisesti määritelty kova maanpinta äänen heijastusvaikutuksen simuloimiseksi. Melun leviäminen lasketaan tyypillisesti konservatiivisesti siten, että ympäristön tilapisteet ovat melun leviämisen kannalta suotuisat (mm. kevyt myötätuuli melulähteestä kuhunkin laskentapisteeseen). Mitä kauempana ollaan melulähteestä, sen merkittävämmäksi käyvät vuotuisten säävaihteluiden ja etenkin tuulen suunnan vaikutukset alueen todelliseen äänitasoon. Siten laskennan epävarmuus kasvaa kauemmaksi melulähteistä mentäessä. Tyypillisesti laskennan epävarmuus on noin ± 5 db kilometrin etäisyydelle. 3 MELULASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melulaskennassa on melulähteiden äänitehotasojen alkuarvoissa (kokonaistaso sekä spektrijakauma) hyödynnetty sekä arvioituja että mitattuja arvoja vastaavista komponenteista. Rakennusten äänilähteiden äänitehotaso on määritelty sisältä ulos kantautuvana meluna siten, että seinämateriaalille on oletettu aineominaisuuksien mukainen ilmaäänieristävyys. Kunkin melulähteen A-painotetut kokonaisäänitehotasot (L WA,tot ) on esitetty kattavasti liitteessä 1. Pääsääntöisesti on käytetty pinta-äänilähteitä kattamaan esim. koko rakennuksen seinäpinta-alan ja katon. Äänilähdekuvaukset ovat tässä vaiheessa kuitenkin vasta alustavia, eikä niitä voida tarkkaan spesifioida esisuunnittelun yleisluontoisuudesta johtuen. 3.1 Geometriat ja maastokuvaus Laitoskonsepti on saatu laitosten esisuunnittelusta kullekin hankevaihtoehdolle. Piirustuksissa on kuvattu laitosten alustavat sijainnit sekä koot kunkin alueen peruskartta-aineistossa. Melumalliin ko. aineisto on siirretty yksityiskohtaisesti laskentaa varten, mutta mallinnuskartoissa on laitosalue kuvattu vielä yksinkertaistettuina objekteina esisuunnitteluvaiheen mahdollisten laitospaikkamuutosten vuoksi. 3.2 Mallinnetut laitteet Melumallissa on otettu huomioon kunkin ympäristömelun kannalta merkittävän äänilähteen äänitehotasojen spektrijakauma sekä äänitaso, joka perustuu tyypillisiin mitattuihin tai oletettuihin arvoihin. Spektrijakaumat ovat määritelty pääasiassa mitatuista arvoista sekä seinien ilmaäänieristävyydet kirjallisuudesta. Ohessa selostetaan lyhyesti kukin pää-äänilähde. Muuntajat Merkittäviä äänilähteitä ydinvoimalaitoksissa ovat generaattorimuuntajat, jotka tuottavat kapeakaistaista huminamaista ääntä olematta kuitenkaan yleisesti kovinkaan Copyright Pöyry Energy Oy

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 11.9.2008 Sivu 5 (13) äänekkäitä. Äänitaso on sidoksissa myös muuntajatyyppiin sekä sen jäähdytysjärjestelmään. Muuntajan melun kapeakaistaisuus johtuu magnetostriktio - ilmiöstä, missä muuntajan vaihteleva magneettikenttä aiheuttaa pieniä pinnamuutoksia. Muutosten nopeus on verkon taajuudesta sekä muuntajatyypistä riippuvainen. Kolmivaihemuuntajilla havaitaan 50Hz kantaverkkotaajuudella kapeakaistakomponentteja 100 Hz, 200Hz, 300Hz jne. harmonisilla taajuuksilla (perustaajuuden kerrannaiset). Melumallissa muuntajan äänilähteen kapeakaistaisuus on otettu huomioon lisäämällä oletettuun äänitehotason arvoon +5dB. Höyryturbiini ja Generaattori Höyryturbiini on sijoitettu reaktorirakennuksen vieressä sijaitsevaan turbiinisaliin ja se koostuu useasta osaturbiinista painetasojen mukaan. Yleisesti Suomen olosuhteissa höyryturbiini on jaettu korkeapaine-, välipaine- ja kolmeen tai neljään matalapaineturbiiniin, jotka pyörittävät yhden akselin turvin generaattoria. Turbiinin tuottama melutaso turbiinisalissa on äänenpaineen L pa osalta noin 85-90 db(a) sisätiloissa, ellei turbiini ole erikseen akustisesti verhoiltu. Tässä oletetaan että turbiini toimii ilman akustista erillisverhoilua hallissa, jossa hallin seinä on tehty ääntä heijastavasta betonielementistä. Turbiinisalin ventilaatio Turbiinisalin katolla on yleisesti puhaltimia, jotka poistavat turbiinisalista lämmintä ilmaa. Koska puhaltimien lukumäärää ei vielä tunneta, ovat turbiinisalin katon puhaltimet mallinnettu kahdella katon pituussuuntaisella viivalähteellä, mikä tarkoittaa melun leviämisen kannalta hieman konservatiivisempaa arviota. Pumput Esisuunnitelmassa merivesipumppaamo on piirretty erillisrakennuksena. Melumallissa merivesipumppaamo on otettu huomioon erillisenä melulähteenä siten, että pumppaamon äänitaso ja sen spektrijakauma sisätiloissa vastaa todellista mitattua tilannetta. Pumpuista kantautuva melu on varsin vaimeaa tyypillisesti betonisen seinärakenteen jälkeen. Pumppusalissa äänenpainetaso voi olla noin 85-90 db(a). Varageneraattoriyksiköt ja kaasuturbiiniyksikkö Tyypillisesti varavoimayksiköt, joissa on dieselmoottorit, on mallinnettu pintaäänilähteinä esisuunnittelun mukaisiin rakennuksiin turbiinisalin ja reaktorirakennuksen kylkeen. Dieselyksiköiden pää-äänilähde on pakokaasumelu, jota on pyritty simuloimaan mallinnusohjelman sisältämällä melun suuntaavuusparametrillä. Erillinen kantaverkon varavoimakapasiteettiyksikkö, kaasuturbiinilaitos, on mallinnettu pintaäänilähteenä omana rakennuksenaan. Diesel-laitosten tavoin kaasuturbiiniyksikön merkittävä äänilähde on pakokaasumelu sekä myös ilman sisäänottomelu. Sisäänoton suunta ei ole vielä tiedossa, jolloin sen yleinen äänitaso on jaettu tasaisesti kullekin seinäpinnalle. Copyright Pöyry Energy Oy

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 11.9.2008 Sivu 6 (13) Tieliikenne laitosalueelle Laitosalueelle johtava tieliikennemelu on mallinnettu yhteispohjoismaisella tiemelumallilla digitaaliaineistoon saatujen liikennereittiarvioiden perusteella. Tieliikennemäärät ovat arvioitu melulaskentaan normaalikäytön ja rakennusaikaisen käytön mukaan siten, että ne vastaavat suurimpia määriä (2x SWR laitos) ja ajoneuvonopeuksia 60 km/h. Taulukko 1. Tieliikennemäärät Malli Liikenteen kokonaismäärä / vrk Liikenteen kokonaismäärä /h Raskaiden ajoneuvojen osuus Äänenpainetaso 10 metrin etäisyydellä tiestä Normaalikäyttö (2 x SWR) Rakennusaikainen tilanne 790 32,9 5,1% 55,8 db(a) 5833 389 1,7% 66,1 db(a) Rakennusaikaisessa tilanteessa työntekijöiden majoitustiloilta varsinaiselle rakennustyömaalle johtavalle tielle on oletettu hieman pienempi ajoneuvomäärä kuin majoitustiloilta taajamiin päin olevalla tiellä. Rakennusaikainen tilanne on laskettu 15 tunnille tapahtuvaksi vain päiväaikaan klo 07-22 välille. Kivenmurskaus ja betoniasema Rakennusaikainen melutaso koostuu erillislaitteiden sekä varsinaisen rakentamistyön yhteismelusta. Merkittäviä erillislaitteita ovat kivenmurskausasema ja siihen liittyvät kuormaajat rakentamisvaiheen ensimmäisinä vuosina sekä betoniasema. Nämä laitteet on mallinnettu erillisiksi laitteiksi melulaskentaan. Kivenmurskauslaitoksen kokonaisäänitaso pitää sisällään kauhakuormaajien toiminnan ja äänitehon spektri on arvioitu vastaavasta laitoksesta saatavilla olevien mittaustulosten perusteella. Koska murskauslaitoksen ääni on varsin voimakas ja toisinaan kauhakuormauksen vuoksi impulssimainen, on rakennusajan laskentamalleihin hahmoteltu laitosta korkeammat kivikasat murskainlaitoksen ympärille meluvalleiksi siten, että melu suuntautuu poispäin meluherkimmiltä alueilta. Rakentamisalue Reaktorirakennuksen sekä turbiinihallin ja apurakennusten (toimistot, varageneraattorit) rakentamisaikainen melu on mallinnettu aluelähteenä siten, että se kattaa kokonaisuudessaan 2 x SWR laitostontin. Melun keskiäänitaso L Aeq taso on määritelty siten, että se on 65 db(a) metrin päässä aluelähteestä. Tämä vastaa hyvin todellista tilannetta, vaikka hetkellisesti L Aeq taso ylitetään useasti rakennustoiminnassa syntyvien iskumaisten melutapahtumien vuoksi. Copyright Pöyry Energy Oy

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 11.9.2008 Sivu 7 (13) 3.3 Laskentaparametrit Taulukko 2. Melumallien laskentaparametrit Lähtötieto Mallinnustyyppi Sääolosuhteet Laskentaverkko Maanpinnan kovuus Objektien heijastuvuus Laskennan epävarmuus Pohjoismainen teollisuus- ja tiemelumalli. Ilman lämpötila 10 C, ilmanpaine 101,325 kpa, ilman suhteellinen kosteus 80 %. laskentapiste 40 x 40 metrin verkolla 1,5metrin korkeudella seuraten maanpintaa 0 vesi- ja teollisuus- ja paljaille kallioalueille, 1 pehmeän maan alueille sekä 0,5 muille maa-alueille. Kaikki rakennukset heijastavat arvolla 1 (täysin heijastava) ± 2 db 500 metriin asti, ± 4 db 1000metriin asti 4 MELUMALLINNUSTULOKSET Liitteissä 2-5 on esitetty melun leviämislaskennan tuloksia ydinvoimalaitoksen kunkin sijaintipaikkavaihtoehdon peruskartta-alueella 5 db välein siten, että normaalikäytöllä tuloksia verrataan kunkin immissiokohteen yöajan L Aeq ohjearvoon ja rakennusaikana päiväajan L Aeq ohjearvoon. Laskennat on suoritettu normaalikäytölle, ensimmäinen kartta (1 EPR) ja kolmas kartta (2 SWR, sekä normaalikäytön ja varavoimageneraattoreiden koekäytön aikana, toinen kartta (1 EPR) ja neljäs kartta (2 SWR). Viimeinen kartta on rakennusaikainen tilanne, joka Ruotsinpyhtään Ve 1 tapauksessa on jaettu kahteen erillisalueeseen. 4.1 Pyhäjoki, Hanhikivi Hanhikiven niemen alueelle suunnitellun ydinvoimalaitoksen ympäristössä on jonkin verran loma-asutusta, lähinnä rannan läheisyydessä niemen molemmin puolin. Ympäristössä ei ole nykyisin merkittävää melua aiheuttavaa toimintaa. Sijainti meren läheisyydessä on melun leviämisen kannalta melko suotuisa ja veden pintaa pitkin tapahtuva melun leviäminen edesauttaa erityisesti matalien taajuuksien leviämistä varsin kauas tyynellä säällä. Ohessa tulokset laskentakartoittain, jotka on esitetty liitteessä 2. Käyttövaiheen tilanne Yhden 1 800 megawatin yksikön tapauksessa niemen länsirannalla nykyisin sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on 45-47 db(a). Niemen lounais- ja luoteisrannalla nykyisin sijaitsevilla loma-asutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso on noin 40 db(a). Laitokselle Copyright Pöyry Energy Oy

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 11.9.2008 Sivu 8 (13) suuntautuvasta tieliikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Yksi 1 800 megawatin yksikkö ja varavoima: niemen länsirannalla nykyisin sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on 45-49 db(a). Niemen lounais- ja luoteisrannalla nykyisin sijaitsevilla loma-asutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso on noin 40 db(a). Laitokselle suuntautuvasta tieliikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Kahden 1 250 megawatin yksikön tapauksessa ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana niemen läntisen rannan alueella, noin puolen kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista nykyisin sijaitsevilla loma-asuntotonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on 46 51 db(a). Hieman kauempana, noin kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista nykyisin sijaitsevilla loma-asuntotonteilla keskiäänitaso on 40 45 db(a). Tieliikennemeluvaikutus on sama kuin yhden 1 800 megawatin yksikön tapauksessa. Kahden 1 250 megawatin yksiköt sekä varavoima: niemen läntisen rannan alueella, noin puolen kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista nykyisin sijaitsevilla lomaasuntotonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on 47-52 db(a). Hieman kauempana, noin kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista nykyisin sijaitsevilla loma-asuntotonteilla keskiäänitaso on 40-47 db(a). Tieliikennemeluvaikutus on sama kuin yhden 1 800 megawatin yksikön tapauksessa. Yhden voimalaitosyksikön tapauksessa yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy noin 15:llä sijaintipaikan ympäristössä nykyisin sijaitsevalla lomakiinteistöllä. Päiväajan ohjearvo 45 db(a) ylittyy muutamalla lomakiinteistöllä. Suurimmalla osalla ympäristön nykyisistä lomakiinteistöistä melutasot pysyvät ohjearvon alapuolella. Kahden voimalaitosyksikön tapauksessa yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy noin 20 lomakiinteistöllä, päiväajan ohjearvo 45 db(a) ylittyy noin 10 lomakiinteistöllä. Niemen lounaisrannan loma-asunnot tulevat todennäköisesti poistumaan laitoshankkeen etenemisen myötä. Laitokselle suuntautuvan tieliikenteen melulla ei ole merkittäviä vaikutuksia, koska sen vaikutuspiirissä ei ole loma-asutusta. Rakennusaikainen tilanne Rakentamisen meluisimman vaiheen aikana Hanhikiven niemen alueella nykyisin sijaitsevilla loma-asutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq (keskiäänitaso on laskennallinen äänitaso, jossa voimakkuudeltaan vaihteleva ääni on matemaattisesti muutettu voimakkuudeltaan tasaiseksi, A-painotuksen db(a) avulla painotetaan sellaisia äänen taajuuksia, jotka ihmisen korva aistii herkimmin) on noin 45 50 db(a). Laitoksen rakennustyömaalle suuntautuvan tieliikenteen melusta aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu vajaan 800 metrin etäisyydelle tiestä ja 45 db(a):n vyöhyke ulottuu vajaan 400 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmin puolin. Copyright Pöyry Energy Oy

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 11.9.2008 Sivu 9 (13) Melumallinnustulosten mukaan Hanhikiven niemen sijoituspaikan ympäristössä ydinvoimalaitoksen rakentamisesta aiheutuva melu aiheuttaa rakentamisen meluisimman vaiheen aikana loma-asutusalueiden päiväajan ohjearvon 45 db(a) ylityksiä alueella nykyisin sijaitsevilla noin 15 lomakiinteistöillä. Niemen lounaisrannan loma-asunnot tulevat todennäköisesti poistumaan laitoshankkeen etenemisen myötä. Rakentamisen aikaisen liikenteen melu aiheuttaa päiväajan ohjearvon ylityksiä noin kymmenellä tien välittömässä läheisyydessä olevalla lomakiinteistöllä. 4.2 Simo, Karsikkoniemi Karsikkoniemen alueella asutus sijoittuu alueen pohjoisosiin sekä merenrantaan, erityisesti niemen itäosaan. Rannan tuntumassa on lähinnä loma-asutusta. Voimalaitoksen sijaintialueen ympäristössä ei ole nykyisin merkittävää melua aiheuttavaa toimintaa. Karsikkoniemen sijaintipaikan ympäristön maastossa ei ole erityisiä melun leviämistä edistäviä tai haittaavia piirteitä ja melun leviäminen ympäristön meluherkkiin lomaasutuskohteisiin tapahtuu pääasiassa puuston ja aluskasvillisuuden peittämää maanpintaa pitkin. Ohessa tulokset laskentakartoittain, jotka on esitetty liitteessä 3. Käyttövaiheen tilanne Yhden 1 800 megawatin yksikön tapauksessa lähimmillä, noin puolen kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 40 db(a). Laitokselle suuntautuvan tieliikenteen melusta aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Yhden 1 800 megawatin yksikkö ja varavoima: lähimmillä, noin puolen kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 45 db(a). Loput lähialueen loma-asutuksista kuuluvat 40-45 db(a):n vaikutuspiiriin. Laitokselle suuntautuvan tieliikenteen melusta aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Kahden 1 250 megawatin yksikön tapauksessa ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana lähimmillä, noin yhden kilometrin etäisyydellä voimalaitosrakennuksista, voimalaitosalueen itä- ja länsipuolella sijaitsevilla lomaasuntotonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 43 db(a). Hieman kauempana voimalaitosrakennuksista sekä niemen eteläisimmällä rannalla sijaitsevilla lomaasutustonteilla melutasot ovat alle 40 db. Tieliikennemeluvaikutus on sama kuin yhden 1800 megawatin yksikön tapauksessa. Kahden 1 250 megawatin yksikkö ja varavoima: ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana lähimmillä, noin yhden kilometrin etäisyydellä voimalaitosrakennuksista, voimalaitosalueen itä- ja länsipuolella sijaitsevilla lomaasuntotonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 45 db(a). Hieman kauempana voimalaitosrakennuksista sekä niemen eteläisimmällä rannalla sijaitsevilla lomaasutustonteilla melutasot ovat 40-45 db(a) lukuun ottamatta laitoksen länsi- ja Copyright Pöyry Energy Oy

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 11.9.2008 Sivu 10 (13) luoteispuolen tontteja. Tieliikennemeluvaikutus on sama kuin yhden 1800 megawatin yksikön tapauksessa. Yhden voimalaitosyksikön tapauksessa yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy muutamalla, sijaintipaikan ympäristössä nykyisin sijaitsevalla lomakiinteistöllä. Kahden voimalaitosyksikön tapauksessa yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy noin 10 lomakiinteistöllä. Suurimmalla osalla ympäristön nykyisistä lomakiinteistöistä melutasot pysyvät ohjearvon alapuolella. Karsikkoniemen etelärannan loma-asutus tulee todennäköisesti poistumaan ydinvoimalaitoshankkeen etenemisen myötä. Rakennusaikainen tilanne Rakentamisen meluisimman vaiheen aikana lähimmillä, korkeintaan parin sadan metrin etäisyydellä rakennustyömaasta nykyisin sijaitsevilla loma-asutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 50 db(a). Muilla Karsikkoniemen alueella sijaitsevilla kiinteistöillä keskiäänitasot ovat 40 49 db(a). Tieliikennemelun 40 db(a):n vyöhyke ulottuu laskennan mukaan noin 750 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmin puolin. Melumallinnustulosten mukaan Karsikkoniemen sijoituspaikan ympäristössä ydinvoimalaitoksen rakentamisesta aiheutuva melu aiheuttaa rakentamisen meluisimman vaiheen aikana loma-asutusalueiden päiväajan ohjearvon 45 db(a) ylityksiä niemen etelä- ja länsirannalla sijaitsevilla muutamalla kymmenellä lomakiinteistöllä. Karsikkoniemen etelärannan loma-asutus tulee todennäköisesti poistumaan ydinvoimalaitoshankkeen etenemisen myötä. Rakentamisen aikaisen liikenteen melu ei aiheuta päiväajan ohjearvon ylityksiä lomakiinteistöillä. 4.3 Ruotsinpyhtää Kampuslandetin saarella on loma-asutusta enimmäkseen saaren pohjoisosassa. Gäddbergsön sijaintipaikan ympäristössä on loma-asutusta enimmäkseen rannan läheisyydessä niemen molemmin puolin. Voimalaitoksen suunniteltujen sijaintipaikkojen ympäristössä ei ole nykyisin merkittävää melua aiheuttavaa toimintaa. Kampuslandetin ja Gäddbergsön sijaintipaikkojen ympäristössä saaristo-olosuhteet ovat melun leviämisen kannalta suotuisat ja veden pintaa pitkin tapahtuva melun leviäminen edesauttaa erityisesti matalien taajuuksien leviämistä varsin kauas laitoksista tyynellä säällä. Ohessa tulokset laskentakartoittain, jotka on esitetty liitteissä 4 ja 5. 4.3.1 Ruotsinpyhtää, Gäddbergsön Käyttövaiheen tilanne Yhden 1 800 megawatin yksikön tapauksessa lähimmillä, muutaman sadan metrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla keskiäänitaso L Aeq Copyright Pöyry Energy Oy

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 11.9.2008 Sivu 11 (13) on noin 40 db(a). Laitokselle suuntautuvasta liikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu keskimäärin noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Yhden 1 800 megawatin yksikkö ja varavoima: lähimmillä, muutaman sadan metrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla keskiäänitaso L Aeq on noin 45 db(a). Laitokselle suuntautuvasta liikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu keskimäärin noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Kahden 1 250 megawatin yksikön tapauksessa lähimmillä, reilun puolen kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla keskiäänitaso L Aeq on noin 40 45 db(a). 40 db(a):n vyöhyke ulottuu keskimäärin noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Kahden 1 250 megawatin yksikköä ja varavoima: reilun puolen kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla keskiäänitaso L Aeq on noin 47-50 db(a). Laitokselle suuntautuvasta liikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu keskimäärin noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Gäddbergsön sijaintipaikan ympäristössä yhden voimalaitosyksikön tapauksessa yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy vain muutamalla lomakiinteistöllä. Muilla ympäristön lomakiinteistöstä melutasot pysyvät ohjearvon alapuolella. Kahden voimalaitosyksikön tapauksessa yöajan ohjearvo ylittyy vain muutamalla lomakiinteistöllä. Suurimmalla osalla ympäristön nykyisistä lomakiinteistöistä melutasot pysyvät ohjearvon alapuolella. Tieliikennemelulla ei ole kokonaisuudessaan merkittäviä vaikutuksia. Rakennusaikainen tilanne Gäddbergsön niemellä ydinvoimalaitoksen rakentamisen meluisimman vaiheen aikana lähimmillä, parin sadan metrin etäisyydellä rakennustyömaasta nykyisin sijaitsevilla loma-asutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on 50 55 db (A). Hieman kauempana, noin kilometrin säteellä rakennustyömaasta sijaitsevilla lomaasutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on 45 50 db(a). 40 45 (A) db:n alueita on rakennustyömaan etelä- ja kaakkoispuolella noin reilun yhden kilometrin etäisyydellä sekä koillispuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä rakennustyömaasta. Laitoksen rakennustyömaalle suuntautuvan tieliikenteen melusta aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu laskennan mukaan noin 700 750 metrin etäisyydelle tiestä ja 45 db(a):n vyöhyke noin 380 metrin etäisyydelle sen molemmin puolin. 45 db(a):n meluvyöhyke leviää laskennan mukaan varsin laajalle, Marskärrsbottenin lahdelle, Gäddbergsön luoteispuolelle, osin tienliikennemelun ja osin rakennustyömaan melun vuoksi. Copyright Pöyry Energy Oy

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 11.9.2008 Sivu 12 (13) 4.3.2 Ruotsinpyhtää, Kampuslandet Käyttövaiheen tilanne Yhden 1 800 megawatin yksikön tapauksessa saaren koillisrannalla, noin kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 38 40 db(a). Laitokselle suuntautuvasta tieliikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu keskimäärin noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Yhden 1 800 megawatin yksikkö ja varavoima: saaren koillisrannalla, noin kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 41-45 db(a). Laitokselle suuntautuvasta tieliikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu keskimäärin noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Kahden 1 250 megawatin yksikön tapauksessa saaren koillisrannalla, reilun kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 43 db(a). Tieliikennemeluvaikutus on sama kuin yhden 1 800 megawatin yksikön tapauksessa. Kahden 1 250 megawatin yksiköt ja varavoima: saaren koillisrannalla, reilun kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 43-45 db(a). Laitokselle suuntautuvasta tieliikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu keskimäärin noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Kampuslandetin sijaintipaikan ympäristössä yhden voimalaitosyksikön tapauksessa noin kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla, yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy noin viidellä lomakiinteistöllä. Kahden voimalaitosyksikön tapauksessa yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy noin 10 lomakiinteistöllä. Laitokselle suuntautuvan tieliikenteen melulla ei ole kokonaisuudessaan merkittäviä vaikutuksia Rakennusaikainen tilanne Kampuslandetin saarella ydinvoimalaitoksen rakentamisen meluisimman vaiheen aikana, lähimmillä, korkeintaan noin yhden kilometrin etäisyydellä rakennustyömaasta saaren koillisosassa nykyisin sijaitsevilla loma-asutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso LAeq on noin 47 54 db(a). Hieman kauempana, reilun kilometrin etäisyydellä rakennustyömaasta nykyisin sijaitsevilla loma-asutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso on 40 45 db(a). Laitoksen rakennustyömaalle suuntautuvan tieliikenteen melusta aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu noin 700 750 metrin etäisyydelle tiestä sekä 45 db(a):n vyöhyke noin 380 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmin puolin. Copyright Pöyry Energy Oy

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 11.9.2008 Sivu 13 (13) 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä selvityksessä arvioitiin laskennallisin menetelmin Fennovoima Oy:n suunnitteleman ydinvoimalaitoksen rakentamisesta, laitoksen toiminnasta sekä siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuvia meluvaikutuksia voimalaitoksen vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen ympäristössä. Työssä käytettiin olemassa olevia suunnitelmia laitossijoittelusta, voimalaitoksen komponentteja vastaavien laitteiden mitattuja tai laskettuja lähtöäänitasoja sekä tyypillisiä lähtöoletuksia melun leviämislaskennassa mm. maaston suhteen. Laskenta-alueiden yleinen maasto on Simon hankevaihtoehdon kohdalla akustisesti neutraali, sillä melun leviäminen meluherkkiin loma-asutuskohteisiin tapahtuu pääasiassa osin puuston ja aluskasvillisuuden peittämää maanpintaa pitkin. Pyhäjoen ja erityisesti Ruotsinpyhtään hankevaihtoehtojen kohdalla saaristo-olosuhteet ovat melun leviämisen kannalta suotuisat ja siten esim. veden pintaa pitkin tapahtuva melun leviäminen edesauttaa erityisesti matalien taajuuksien (mm. muuntajien huminamainen melu) leviämistä varsin kauas laitoksista tyynellä säällä. Laskentatulokset viittaavat vahvasti siihen, että laitoksen (laitosten) peruskäytön aikana laitosalueelta meluherkkiin kohteisiin emittoituva melu on varsin vähäistä mukaan lukien liikenteen melu. Laitoksen läheisyydessä melu saattaa sisältää muuntajien kapeakaistaisia komponentteja, mutta kokonaisäänitasoltaan pysytään ohjearvojen alapuolella lukuun ottamatta aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä olevia lomakiinteistöjä, joissa ylitetään loma-asutusalueiden yöajan ohjearvo 40(A). Dieselgeneraattoriyksiköiden sekä varavoimalaitoksen ollessa (koe)käynnissä kokonaismeluemissio on normaalikäyttöä suurempi, jolloin lähimmissä lomaasutuskohteissa ylitetään loma-asutusalueiden yleinen päiväajan ohjearvo 45 db(a). Koekäyttöjä tehdään kuitenkin vain muutamia tunteja vuosittain, jolloin ko. laskentatilanne toteutuu vain lyhyen ajankohdan sisällä sekä yleisesti päivä-aikaan. Rakennusaikaisen melun leviämislaskennan tuloksia verrataan loma-asutusalueilla 45 db(a):n ohjearvoon, sillä tässä oletetaan rakentamisen ja liikennevirran tapahtuvan pääasiassa klo 07-22 sisällä (laskentakarttojen vihreä leviämisalue). Laskentatulosten mukaan jokaisessa hankevaihtoehdossa ylitetään loma-asutusalueiden päiväajan ohjearvo 45 db(a) pääasiassa laitosalueen välittömässä läheisyydessä olevilla lomakiinteistöillä. Rakennusaikainen melu voi joissain tilanteissa olla myös iskumaista, erityisesti reatorirakennustyömaan kohdalla. Ruotsinpyhtään hankevaihtoehtojen tapauksissa myös rakennusaikainen liikenne aiheuttaa ohjearvojen ylityksiä tien läheisyydessä olevilla kiinteistöillä. Liikenteen aiheuttamat 50 ja 55 db(a):n melun leviämisalueet ovat jo varsin kapeita (laskentakarttojen keltainen ja oranssi leviämisalue), jonka vaikutuspiirissä on vain joitakin yksittäisiä taloja. Rakennusaikainen liikenne on kuitenkin liikennetiheyden osalta erittäin vaihtelevaa ja eroja laskennan antamiin keskiäänitason tuloksiin (tasaisella liikennevirralla) syntyy siten reaalitilanteessa jo lähtökohtaisesti. Liikennemelun ohitusmelutasoon sekä keskiäänitasoon voidaan vaikuttaa mm. nopeusrajoituksilla, jolloin rakennusaikaisen liikennetiheyden mukaisessa laskennassa käytetyn 60 km/h oletusnopeuden laskeminen 40 km/h vähentää tien läheisillä kiinteistöillä äänitasoa jo noin 4 db sekä vastaavasti 50 km/h tapauksessa noin 2 db. Copyright Pöyry Energy Oy

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 15.09.2008 LIITE 1 MELUMALLINNUSLASKENNAN LÄHTÖTIEDOT ÄÄNILÄHTEITTÄIN

Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys 11.6.2008 Melulähde: Turbiinisali ja Generaattori Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: 10975 m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31,5 75 63 91 125 109 250 109 500 117 1000 117 2000 114 4000 105 8000 87 L WA YHT: 122 Äänitehotaso [db(a)] 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 Äänitehotaso LWA [db(a)] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: Betoni Taajuus[Hz] Rw [db] 31,5 15 63 25 125 39 250 39 500 45 1000 53 2000 55 4000 55 8000 61 Rw Yht: 50 Äänieristys [db] 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ilmaäänieristys, Betoni 50 db 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Taajuus [Hz]

Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys 11.6.2008 Melulähde: Turbiinisalin ilmastointi Geomertia: Viivalähde (1x), Lähteitä 2 kpl per laitosyksikkö Pituus: 130 m L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31,5 70 63 82 125 89 250 98 500 103 1000 104 2000 102 4000 99 8000 94 L WA YHT: 109 Äänitehotaso [db(a)] 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 Äänitehotaso LWA [db(a)] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: - Taajuus[Hz] Rw [db] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Rw Yht: 50 Äänieristys [db] 5 Ilmaäänieristys [db] 0 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Taajuus [Hz]

Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys 11.6.2008 Melulähde: Muuntajat Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: 600 m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31,5 65 63 83 125 84 250 91 500 92 1000 94 2000 92 4000 80 8000 67 L WA YHT: 99 Äänitehotaso [db(a)] 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 Äänitehotaso LWA [db(a)] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: - Taajuus[Hz] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Rw Yht: Rw [db] Äänieristys [db] 5 Ilmaäänieristys [db] 0 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Taajuus [Hz]

Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys 11.6.2008 Melulähde: Reaktorirakennus Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: 17800 m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31,5 71 63 90 125 105 250 111 500 116 1000 121 2000 115 4000 104 8000 91 L WA YHT: 123 Äänitehotaso [db(a)] 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 Äänitehotaso LWA [db(a)] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: Betoni Taajuus[Hz] Rw [db] 31,5 15 63 25 125 39 250 39 500 45 1000 53 2000 55 4000 55 8000 61 Rw Yht: 50 Äänieristys [db] 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ilmaäänieristys, Betoni 50 db 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Taajuus [Hz]

Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys 11.6.2008 Melulähde: Varavoimageneraattorit Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: 478 m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31,5 97 63 108 125 112 250 124 500 126 1000 124 2000 126 4000 127 8000 117 L WA YHT: 133 Äänitehotaso [db(a)] 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 Äänitehotaso LWA [db(a)] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: Betoni 45 db Taajuus[Hz] Rw [db] 31,5 10 63 20 125 34 250 34 500 40 1000 48 2000 50 4000 50 8000 56 Rw Yht: 45 Äänieristys [db] 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ilmaäänieristys, Betoni 45 db 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Taajuus [Hz]

Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys 11.6.2008 Melulähde: Meriveden pumppausasema Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: 3890 m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31,5 63 63 82 125 97 250 103 500 109 1000 113 2000 107 4000 96 8000 83 L WA YHT: 116 Äänitehotaso [db(a)] 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 Äänitehotaso LWA [db(a)] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: Betoni Taajuus[Hz] Rw [db] 31,5 10 63 20 125 34 250 34 500 40 1000 48 2000 50 4000 50 8000 56 Rw Yht: 45 Äänieristys [db] 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ilmaäänieristys, Betoni 45 db 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Taajuus [Hz]

Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys 11.6.2008 Melulähde: Kaasuturbiini Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: 16225 m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31,5 91 63 102 125 107 250 118 500 120 1000 118 2000 120 4000 121 8000 112 L WA YHT: 127 Äänitehotaso [db(a)] 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 Äänitehotaso LWA [db(a)] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: Kasetti Taajuus[Hz] Rw [db] 31,5 0 63 9 125 23 250 23 500 29 1000 37 2000 39 4000 39 8000 45 Rw Yht: 34 Äänieristys [db] 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ilmaäänieristys, Betoni 34 db 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Taajuus [Hz]

Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys 11.6.2008 Melulähde: Betoniasema Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: 1200 m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31,5 63 64 125 71 250 75 500 76 1000 78 2000 77 4000 70 8000 65 L WA YHT: 83 Äänitehotaso [db(a)] 90 85 80 75 70 65 60 55 Äänitehotaso LWA [db(a)] 50 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: Taajuus[Hz] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Rw Yht: Rw [db] Äänieristys [db] 5 Ilmaäänieristys 0 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Taajuus [Hz]

Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys 11.6.2008 Melulähde: Kivenmurskausasema Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: 120 m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31,5 73 63 95 125 99 250 108 500 113 1000 116 2000 115 4000 109 8000 101 L WA YHT: 120 Äänitehotaso [db(a)] 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 Äänitehotaso LWA [db(a)] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: - Taajuus[Hz] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Rw Yht: Rw [db] Äänieristys [db] 5 Ilmaäänieristys 0 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Taajuus [Hz]

Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys 11.6.2008 Melulähde: Rakentamisalue Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: 114700 m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31,5 82 63 92 125 99 250 103 500 104 1000 106 2000 105 4000 98 8000 93 L WA YHT: 111 Äänitehotaso [db(a)] 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 Äänitehotaso LWA [db(a)] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: - Taajuus[Hz] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Rw Yht: Rw [db] Äänieristys [db] 5 Ilmaäänieristys 0 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Taajuus [Hz]

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 15.09.2008 LIITE 2 MELUMALLINNUSKARTAT - PYHÄJOKI

3367000 3367500 3368000 3368500 3369000 3369500 3370000 3370500 3371000 7161000 7160500 7161000 7160500 7161500 7161500 7162000 7160000 7162000 7162500 7162500 Pöyry Energy Oy 10.6.2008 Fennovoima Oy Melumallinnuskartta PYHÄJOKI 1 x EPR sekä varavoima Käytönaikainen keskiäänitaso LAeq 3367000 3367500 3368000 3368500 3369000 3369500 3370000 3370500 3371000 7160000 > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db

3367000 3367500 3368000 3368500 3369000 3369500 3370000 3370500 3371000 7161000 7160500 7161000 7160500 7161500 7161500 7162000 7160000 7162000 7162500 7162500 Pöyry Energy Oy 10.6.2008 Fennovoima Oy Melumallinnuskartta PYHÄJOKI 2 x SWR sekä varavoima Käytönaikainen keskiäänitaso LAeq 3367000 3367500 3368000 3368500 3369000 3369500 3370000 3370500 3371000 7160000 > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 15.09.2008 LIITE 3 MELUMALLINNUSKARTAT SIMO

3392500 3393000 3393500 3394000 3394500 3395000 3395500 3396000 3396500 7284500 7284000 7284500 7285000 7284000 7285000 7285500 7285500 7286000 7286000 7286500 7286500 Pöyry Energy Oy 10.6.2008 Fennovoima Oy Melumallinnuskartta SIMO 1 x EPR sekä varavoima Käytönaikainen keskiäänitaso LAeq 3392500 3393000 3393500 3394000 3394500 3395000 3395500 3396000 3396500 > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db

3392500 3393000 3393500 3394000 3394500 3395000 3395500 3396000 3396500 7284500 7284000 7284500 7285000 7284000 7285000 7285500 7285500 7286000 7286000 7286500 7286500 Pöyry Energy Oy 10.6.2008 Fennovoima Oy Melumallinnuskartta SIMO 2 x SWR sekä varavoima Käytönaikainen keskiäänitaso LAeq 3392500 3393000 3393500 3394000 3394500 3395000 3395500 3396000 3396500 > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 15.09.2008 LIITE 4 MELUMALLINNUSKARTAT RUOTSINPYHTÄÄ, GÄDDBERGSÖN

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 15.09.2008 LIITE 5 MELUMALLINNUSKARTAT RUOTSINPYHTÄÄ, KAMPUSLANDET

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 15.09.2008 LIITE 6 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEN (Vnp 993/1992) MUKAISET MELUN OHJEARVOT

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 11.9.2008 Sivu 1 (1) Liite 6. Valtioneuvoston melun ohjearvot Ohjearvot ulkona L Aeq(07:00-22:00) L Aeq(22:00-07:00) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet. Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 55 db 45-50 db 45 db 40 db 1), 2) 3),4) Ohjearvot sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Schools and meeting rooms 35 db - Commercial and office rooms 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason ohjearvo yöaikana on 45 db 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuljealueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 4) Loma-asumiseen taajamissa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoa Mittaus- tai laskentatuloksen korjaaminen: Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin.

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 15.09.2008 LIITE 7 ÄÄNIAALLON MITTAYKSIKÖT JA YMPÄRISTÖMELU

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 13.6.2008 Sivu 1 (2) Liite 7. Ääniaallon mittausyksiköt ja ympäristömelu Äänen voimakkuutta mitataan käyttäen logaritmista desibeliasteikkoa (db), jossa äänenpaineelle (eli hyvin pienelle paineenmuutokselle) käytetään referenssipainetta 20 μpa ilmalle sekä 1 μpa muille aineille. Äänen voimakkuutta voidaan havainnollistaa seuraavalla taulukolla, jossa on esitetty kunkin äänenpainetason muutosta vastaava desibelitaso tyypillisen äänilähteen luona mitattuna. Äänenpaine, μpa Tyypillinen äänilähde Äänenpainetaso, db 1 00 000 000 Suihkumoottori 134 10 000 000 Rock-konsertti 114 1 000 000 Suuri teollisuusmoottori 94 100 000 Yleistä toimistomelua 74 10 000 Toimistohuone 54 1 000 Hiljainen luontoalue 34 100 Erittäin hiljainen huone 14 20 Kuulokynnys 0 Ääni on aaltoliikettä, joka välittyäkseen eteenpäin tarvitsee aina väliaineen. Ilmassa äänellä on nopeus joka on riippuvainen ilman lämpötilasta. Eri väliaineissa ääniaalto kulkee eri nopeuksilla väliaineen ominaisuuksien mukaan. Normaali ympäristömelu sisältää useiden kohteiden yhtäaikaista ääntä, jossa äänen taajuudet ja aallonpituudet ovat jatkuvassa muutoksessa. Mittauksin voidaan kuitenkin erotella melun hetkelliset komponentit esim. taajuustarkastelulla. Melu on sen sijaan käsite, jolla ymmärretään äänen negatiivisia vaikutuksia, eitoivottua ääntä josta seuraa ihmisille haittaa. Melu on siis fysikaalisten mittareiden lisäksi myös hyvin pitkälti subjektiivinen käsite, jossa kuulijan omilla tuntemuksilla ja äänenerotuskyvyllä on ratkaiseva merkitys. Kuuloaistin herkkyys vaihtelee eri taajuisille äänille, jolloin vaihtelevat myös melun haitallisuus, häiritsevyys sekä kiusallisuus. Nämä tekijät on otettu huomioon äänen taajuuskomponentteja painottamalla. Yleisin käytetty taajuuspainotus on A-painotus, joka perustuu kuuloaistin taajuusvasteen mallintamiseen ja ilmaistaan usein A- kirjaimella dimension perässä, esimerkiksi db(a).

PÖYRY ENERGY OY Päiväys 13.6.2008 Sivu 2 (2) Liite 7_1. Ihmisen kuulokynnyskäyrä ( Threshold = minimitaso) sekä äänen taajuuspainotukset. Äänen taajuuspainotuksia. Sininen viiva vastaa A-painotusta.