Kotimaa 5.3.2015 klo 17:01 päivitetty 5.3.2015 klo 22:48 Koskinen pettynyt perustuslakivaliokunnan riitaisiin saamelaisäänestyksiin Näkkäläjärvi näkee että eduskunta on antamassa alkuperäiskansaoikeudet valtaväestölle Perustuslakivaliokunta linjasi torstaina pitkien keskusteluiden jälkeen, että se haluaa säilyttää nykyisen saamelaismääritelmän lappalaispykälineen, mutta tukee ILO-sopimuksen ratifiointiehdotusta. Kummastakin asiasta jouduttiin äänestämään. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen on pettynyt riitaiseen käsittelyyn. Audio Audio: Johannes Koskisen haastattelu. Eljas Niskanen / Yle Nykyinen saamelaismääritelmä 3 Saamelainen Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: 1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai 2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai
kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka 3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. Lähde: Laki saamelaiskäräjistä, Finlex Kompromissisaamelaismääritelmä ("uusi" laki) 3 Saamelainen Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: 1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai 2) että hän on omaksunut sukusiteittensä kautta saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen ja on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty verotusta tai väestökirjanpitoa varten laadittuun viranomaisasiakirjaan lappalaiseksi; tai 3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi tämän lain mukaan voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. Saamelaiskäräjät käsittelee hakemukset saamelaisten ottamiseksi vaaliluetteloon ja ilmoitukset vaaliluettelosta poistamiseksi. Lisäksi lain perusteluihin lisättiin torstain neuvotteluissa seuraavat kohdat, jotka saamelaiskäräjät myös hyväksyi äänestyksessään: [...] Näin ollen pelkästään se seikka, että henkilö on tällaiseen asiakirjaan merkityn ihmisen jälkeläinen, ei riitä osoittamaan henkilön olevan saamelainen. [...] 2 momentin uuden maininnan on tarkoitus korostaa saamelaisten ryhmähyväksyntää ja antaa sille asianmukainen painoarvo lain tulkinnassa huomioiden jatkuvan kansainvälisoikeudellisen kehityksen ja ihmisoikeuselinten suositukset alkuperäiskansojen oikeusaseman suhteen ja YK:n alkuperäiskansajulistuksen keskeiset artiklat alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuteen, jäsenyyteen ja kulttuurin suojeluun liittyen. [...] Lähde: Saamelaisasioiden ministerityöryhmä ja saamelaiskäräjät, kesäkuu 2014 Perustuslakivaliokunnalla oli tänään pitkä päivä. Se sai keskipäivään mennessä valmiiksi mietintönsä sote-esityksestä, mutta saamelaislakihankkeiden käsitteleminen venyi pitkälle iltapäivään. Valiokunta joutui äänestämään kolmen ja neljän välissä iltapäivällä sekä saamelaiskäräjälakiehdotuksesta että ILO-sopimuksen ratifiointiehdotuksesta. Saamelaiskäräjät ovat saamelaisten vaaleilla valittu kulttuuri-itsehallintoelin. ILO 169 - sopimus on kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevä sopimus, jonka ratifioinnista Suomessa on keskusteltu yli 25 vuotta. Käsittely venyi iltapäivään ja päättyi kahteen äänestykseen Aamulla perustuslakivaliokunta käsitteli saamelaiskäräjiltä viime hetkellä pyydettyä kirjallista
lausuntoa. Loppujen lopuksi iltapäivällä, äänestysten jälkeen, valiokunta linjasi, että se haluaa säilyttää nykyisen saamelaismääritelmän (toisin kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan), mutta tukee ILO-sopimuksen ratifiointia (hallituksen esityksen mukaisesti). Saamelaiskäräjälakiäänestys päättyi 8-6 (Markus Lohen (kesk) tekemän ja Simo Rundgrenin (kesk) kannattaman ehdotuksen voitettua) ja ILO-äänestys selvemmin 11-6 (tässä äänestyksessä Markus Lohen tekemä ja Simo Rundgrenin kannattama hylkäysesitys hävisi). Kummastakin äänestystuloksesta ollaan kuitenkin tekemässä vastalauseita Koskinen itse on mukana puuhaamassa vastalausetta oman valiokuntansa äänestystulosta vastaan koskien saamelaiskäräjälakiehdotusta. Lohi ja Rundgren ovat puolestaan jättämässä vastalausetta ILO-sopimuksen ratifioinnista. Ristiriitoja aiheuttanut lappalaispykälä jäämässä lakiin Valiokunta haluaa siis säilyttää nykyisen saamelaismääritelmän ja siihen liittyvän niin kutsutun lappalaispykälän, joka on aiheuttanut paljon ristiriitoja Pohjois-Suomessa. Lappalaispykälään liittyvät ongelmat olivat myös neljä vuotta sitten kimmoke aloittaa saamelaiskäräjälain uudistamistyö. Valiokunta on tehnyt myös muita muutoksia saamelaiskäräjälakiehdotukseen. Muun muassa valiokunta haluaa rajoittaa saamelaiskäräjien vaalilautakunnan jäsenten mahdollisuutta asettua ehdolle saamelaiskäräjävaaleissa. Koskinen olisi halunnut itsekin vielä peukaloida saamelaismääritelmää laajentamalla hallituksen esityksen saamelaismääritelmäehdotusta. Koskinen: Molemmissa asioissa tulossa täpärä äänestys Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sdp) kommentoi asiaa tuoreeltaan Yle Sápmille. Saimme mietintömme valmiiksi valitettavan ristiriitaisissa tunnelmissa. Iso kysymys saamelaismääritelmästä jakoi valiokuntaa. Taas ILO-sopimuksessa selvä enemmistö hyväksyi sen. Molemmista asioissa on todennäköisesti tulossa aika täpärä äänestys isoon saliin. Olen neljän muun edustajan kanssa tekemässä vastalausetta saamelaiskäräjämietinnöstä. Myös ILO-mietinnöstä on tulossa vastalause. Mietinnöt vastalauseineen ovat julkisia huomenna perjantaina. Saamelaislakihankkeista äänestettäneen ensi viikossa eduskunnan täysistunnossa. Näyttäisi että ILO-sopimuksen taakse on tulossa kohtalaisen turvallinen enemmistö myös koko eduskunnan äänistä. Sen sijaan Saamelaismääritelmäkysymys näyttäisi menevän tiukalle. Lapin kansanedustajat ovat kohtalaisen yksimielisesti vastaan muutosta ja se ilmeisesti vaikutti melkoiseen joukkoon, myös hallituspuolueiden edustajiin valiokunnassa. Mutta on liian aikaista arvioida miten käy suuren salin äänestyksessä.
Tuo riitaisuus, kovin hajanaiseksi meni tämä käsittely. Se oli pettymys. Asiassa oli vaalien läheisyydellä osansa. Ymmärrettävästi ILO-sopimukseen ja saamelaiskäräjien mandaattiin, toimintamahdollisuuksiin, liittyvät kysymykset ovat olleet Pohjois-Suomessa kuuma kysymys ja näyttävät vaikuttavat tähän korostuneesti vaalien alla. Koskisen mukaan prosessi on ollu pitkä ja hän olisi toivonut, että se olisi saatettu loppuun jo aikaisemmin tällä vaalikaudella. Siiinä oli varsin pitkälliset neuvottelut oikeusministeriön ja koko valtioneuvoston ja saamelaiskäräjien välillä. Olisin toivonut nopeampaa käsittelyä, asia olisi voinut mennä vähän levollisemmissa merkeissä, jos asia olisi käsitelty jo esimerkiksi vaalikauden puolessavälissä. Kun saamelaiskäräjilläkin on vaalivuosi, niin molemmin puolin on hermoliikettä. Positiivinen henki olisi syytä rakentaa molempien kansanryhmien kesken Pohjois-Suomessa, vastakkainasettelun politiikka ei ole hedelmällistä. Nythän kuultiin harvinaisen tarkasti myös pienempien yhdistysten edustajia ja pienten saamelaisryhmien edustajia, inarinsaamelaisista, metsä- ja kalastajasaamelaisten ja niin sanottujen lapinkylien edustajia. Se oli kyllä laajaa se kuuleminen ja ehkä osalle valiokunnan jäsenistä, jotka eivät ole perehtyneet asiaan, oli vähän vaikea hahmottaa että minkälaisia ja minkä kokoisia kansanryhmiä kuullut yhdistykset edustavat saamelaiskäräjien ohella. Ehkä se voisi vähän jäsentyneempää olla, se tietysti helpottaisi täällä hallituksessa tai eduskunnassa asioiden käsittelyä, jos nämä yhdistykset eivät olisi niin sirpaloituneita ja pieniä. Kootumpi järjestörakenne helpottaisi tätä kuulemista. Tärkeää on jatkossakin, että eri ryhmiä kuullaan ja heiddän näkemyksensä otetaan huomioon. Millainen painoarvo saamelaisten vaaleilla valitulla virallisella edustajalla saamelaiskäräjillä on? Kyllähän heillä on tietysti ihan erilainen painoarvo, koska se on lakisääteinen, ainoa koko saamelaisväestöä edustava organisaatio. Virallinen asema saamelaisten itsehallintoa edustavana elimenä. Mietintö vastalauseineen tulee julki perjantaiaamuna. Koskinen ei osaa arvioida miten prosessi vaikuttaa saamelaisten ja valtion väleihin. Täytynee harkita uusiakin työmuotoja,e ttä tällainen vastakkainasettelun politiikka ei ole kovin hedelmällistä. Mitä nyt, saamelaiskäräjät? Saamelaiskäräjien näkökulmasta asia on kinkkinen. Toinen heidän tavoitteistaan uusi tiukempi saamelaismääritelmä tyrmättiin perustuslakivaliokunnassa, ja toinen heidän tavoitteistaan ILO-sopimuksen ratifioiminen etenee. Saamelaiskäräjät on tiukasti pitänyt kiinni kannastaan, että jos uusi, niin kutsuttu kompromissisaamelaismääritelmä ei kelpaa, niin ILO-sopimuksen ratifioiminenkaan ei ole mahdollista Suomessa. Saamelaiskäräjät tiedotti keskipäivällä, että se ei ole muuttanut viimeisessäkään lausunnossaan linjaansa.
Saamelaiskäräjät vaati aamupäivällä, että hallituksen esityksen asiasisältö (niin lakiteksti kuin perustelutkin) hyväksytään sellaisena, kuin saamelaiskäräjät ja valtioneuvosto ovat ne neuvotelleet. Saamelaiskäräjät on ilmoittanut jo aikaisemmin, että jos saamelaismääritelmää laajennetaan, niin se vetää pois tukensa Suomen ILO-sopimuksen ratifiointiehdotukseen sisältyvälle maaoikeusselitysosalle. Näkkäläjärvi on pettynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on pettynyt. Saamelaiskäräjät tapasi Johannes Koskisen vielä tänään, mutta sekään ei muuttanut valiokunnan lopullisia linjauksia. Tämä ei tietenkään ole vielä lopullista, mutta olen pettynyt, että asia meni näin. Määritelmällä tehdään mahdolliseksi se, että valtaväestö pääsee sisälle saamelaiskäräjille ja ILO-sopimuksella alkuperäiskansaoikeudet annetaan valtaväestölle. Olen tietysti hyvin pettynyt. Tämä ei ole hyväksi Suomen ihmisoikeusmaineelle vaan tämä vie asioita huomattavan paljon taaksepäin. Kokoomus teki saamelaiskäräjälakia koskevassa valiokuntaäänestyksessä poikkeuksen ja asettui hallituksen esitystä vastaan vastoin sitä mitä on sovittu. Mutta nyt on kiinni oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonista miten hän menettelee. Itse tulen tekemään kaikkeni sen eteen, että alkuperäiskansaoikeuksia ei anneta valtaväestölle. Nyt uhkana on se, että saamelaisasiat eivät edistyi ollenkaan, kun hallitus vaihtuu. Vammaisten sopimus nähtiin ihmisoikeusasiana niin kuin kuuluukin, mutta saamelaisten kohdalla on menetelty aivan päinvastaisesti. Henriksson ei vielä tiedä viekö saamelaiskäräjälain suuren salin äänestettäväksi Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) sanoo, ettei ole vielä varma viekö saamelaiskäräjälakiehdotusta ollenkaan eduskunnan äänestettäviksi. Olen hyvin pettynyt päätökseen ja se on todella surullista. Olen varsin pettynyt myös siihen, että hallituksen rivit eivät tässä pysyneet kasassa ja se mistä on sovittu, ei pysynyt kasassa. Hallituspuolueet, varsinkin Kokoomusessa, mutta myös SDP:n riveissä on nyt päädytty siihen, että ei tuetakaan sitä esitystä, mitä ollaan yhdessä hallituksessa tehty. Tämä on minun mielestäni erittäin, erittäin ikävä asia. Mistä tämä johtuu? Se on hyvin poikkeuksellista ja he voivat itse vastata siihen, mutta tietysti tilanne on vielä se, että ilmeisesti asia menee suureen saliin ensi viikolla ja vasta silloin nähdään mikä tulee olemaan eduskunnan päätös. Mutta juuri tällä hetkellä, juuri tänään ja juuri tähän asiaan olen erittäin pettynyt. Henriksson ei ole vielä päättänyt äänestyttääkö hän hallituksen esityksen ensi viikolla
perustuslakivaliokunnan mietintöä vastaan. Se on asia, mitä pitää nyt pohtia. Tässä on ollut hyvin kiireinen päivä ja olen tehnyt itse kaikkeni sen eteen, että tässä rivit olisivat pysyneet kasassa. Nyt on pohdiskelun aika, että miten tästä eteenpäin. Päivän positiivinen uutinen oli kuitenkin se, että ILO-sopimuksen ratifioiminen otti nyt positiivisen askeleen eteenpäin. Mutta se että saamelaismääritelmästä ei voitu pitää kiinni siitä, mitä hallitus ja saamelaiskäräjät ovat keskenään neuvotelleet ja joka on ollut myös hallituksen yksimielinen esitys, niin siitä olen erittäin pettynyt. Toivon, että ILO ratifioidaan, koska myös siinä asiassa olemme tehneet valtavasti työtä. Nyt olisi korkea aika Suomen ratifioida tämä tärkeä sopimus. Toivon edelleenkin, että ajankohta on nyt lähempänä kuin koskaan. Mutta tietysti sekin asia jää nyt nähtäväksi ja ensi viikolla nämä molemmat tärkeät lakihankkeet ratkeavat sitten täysistunnossa riippuen nyt siitä mihin johtopäätökseen tulen saamelaiskäräjälain osalta. En ole vielä päättänyt, että täytyy nyt tehdä kokonaisharkinta, että mitä tässä tilanteessa on viisasta tehdä. Pirita Näkkäläjärvi @biret Yle Sápmi