LIITE Yleiset neuvottelupuitteet 1 1. Puheenjohtajavaltio laati pysyvien edustajien komitean työskentelyn perusteella Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa laajentumisprosessista tehtäviä päätöksiä varten yleisiä neuvottelupuitteita koskevan alustavan ehdotuksen, joka jäsentyy seuraaviksi kolmeksi asiakirjaksi: - neuvottelujen avaamismenettelyn keskeiset asiat (Liite I) - sisäiset menettelysäännöt (Liite II) - hakijamaille ehdotettavat menettelyä koskevat ulkoiset järjestelyt (Liite III). Puheenjohtajavaltio käytti ehdotuksensa perustana joulukuussa 1992 edellisen laajentumisen yhteydessä hyväksyttyjä tekstejä (asiak. 10397/92) ja sisällytti niihin tilanteen kehittymisen ja hakijamaiden omien erityispiirteiden edellyttämät seikat. 2. Vuonna 1992 noudatetun menettelyn mukaisesti kyseiset tekstit päätettiin toimittaa yleisten asioiden neuvostolle sen 8. joulukuuta 1997 pidettävään istuntoon, jonka tulosten perusteella Luxemburgin Eurooppa-neuvosto voisi liittymisneuvottelujen aloittamisesta päättäessään todeta, että kyseiset neuvottelut perustuvat edellä mainittuihin yleisiin neuvottelupuitteisiin. 3. Neuvoston huomio kiinnitetään myös siihen, että myöhemmin vuoden 1998 alkupuolella nämä tekstit on tarkoitus viimeistellä Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätelmien perusteella ja kehittää niitä yleiseksi julistukseksi, jonka unioni esittää ministeritasolla järjestettävässä neuvottelujen avauskokouksessa. Coreper laatii tämän julistuksen, joka saatetaan neuvoston hyväksyttäväksi. 1 Tämä asiakirja on jaettu numerolla 12338/97 ELARG 24. 13241/97 LIITE mal/pa/ph FI CAB 70
Liitteen LIITE I I NEUVOTTELUJEN AVAAMISMENETTELYN KESKEISET ASIAT A. TAUSTAA - Käydään lyhyesti läpi unionin ja jäsenyyttä hakeneiden KIE-maiden väliset suhteet ja viitataan myös laajentamisen merkitykseen ja aikaisempiin sopimussuhteisiin (erityisesti Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston päätelmiin). Todetaan, että Eurooppa-sopimukset ovat aloittaneet uudenlaisen vaiheen keskinäisissä suhteissa, ja viitataan myös Essenin Eurooppa-neuvoston päätelmiin (liittymistä edeltävä strategia, mukaan lukien Valkoinen kirja, PHARE). Nämä asiat ovat avanneet tietä liittymisprosessin aloittamiselle. - Todetaan, että laajentumiskehitys on kokonaisvaltainen, täydellinen ja etenevä. - Muistutetaan jäsenyyttä hakeneita KIE-maita siitä, että Eurooppa-sopimusten mahdollisuuksien hyödyntäminen ja liittymistä edeltävän strategian tehokkaampi toteuttaminen helpottavat ja nopeuttavat liittymiseen valmistautumista, joka edellyttää hakijamailta merkittäviä ja jatkuvia pyrkimyksiä. Erityisesti on toimittava siten, että hakijamaille saadaan edellytykset soveltaa tosiasiallisesti unionin säännöstöä. Lisäksi viitataan komission vuosittaisiin selontekoihin. - Muistutetaan, että hakijamaiden on ennen liittymistään mukauduttava unionin säännöstöön, myös keskinäisten suhteidensa osalta. - Kerrataan lyhyesti unionin ja Kyproksen väliset aikaisemmat suhteet, myös Madridin ja Firenzen Eurooppa-neuvostojen päätelmät. Viitataan assosiaatiosopimukseen, joka valmisteli tietä liittymisneuvottelujen avaamiseen. - Palautetaan mieleen unionin sisäinen kehitys, joka on johtanut Maastrichtin sopimukseen ja Amsterdamin sopimukseen ja viitataan Amsterdamin sopimuksen allekirjoittamiseen. - Selostetaan Amsterdamin sopimuksen tavoitteet kokonaisuudessaan sellaisina kuin ne määritellään B artiklassa; selostetaan Amsterdamin sopimuksen keskeiset seikat ja viitataan myös laajentumiseen liittyviin seikkoihin. - Muistutetaan, että on jäsenvaltioiden tehtävä aikanaan päättää, täyttyvätkö edellytykset neuvottelujen päättämiseksi siten, että otetaan huomioon säännöstön kehittyminen neuvottelujen aloittamisen jälkeen erityisesti muun muassa Agenda 2000 -tiedonannossa esitetyille ehdotuksille perustuvien politiikkojen kehittämisen osalta. 13241/97 Liitteen LIITE I mal/pa/ph FI CAB 71
B. NEUVOTTELUPERUSTAT: PERIAATTEET - Ilmoitetaan, että unioniin liittyminen merkitsee sitä, että hakijamaa hyväksyy kokonaisuudessaan unionin ja sen toimielinjärjestelmään kuuluvat todelliset ja mahdolliset oikeudet ja velvollisuudet eli "unionin säännöstön" (acquis). Uusien jäsenvaltioiden on sovellettava sitä sellaisena kuin se on liittymishetkellä. Ilmoitetaan, että unioniin liittyminen merkitsee myös sitä, että hakijamaa panee säännöstön tosiasiallisesti täytäntöön, mikä edellyttää tehokkaan ja luotettavan julkisen hallinnon järjestäytymistä. Säännöstö kehittyy jatkuvasti ja siihen kuuluvat: = perussopimusten (myös Amsterdamin sopimuksen) sisältö, periaatteet ja poliittiset tavoitteet = perussopimusten nojalla hyväksytty lainsäädäntö ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö = unionin antamat julistukset ja päätöslauselmat = yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa (YUTP) sovitut yhteiset toiminnat, yhteiset kannat, julistukset, päätelmät ja muut säädökset = oikeus- ja sisäasioissa (YOS) sovitut yhteiset toiminnat, yhteiset kannat, allekirjoitetut yleissopimukset, päätöslauselmat, julistukset ja muut säädökset = yhteisön tekemät kansainväliset sopimukset ja jäsenvaltioiden unionin toimintaaloilla keskenään tekemät sopimukset. - Ilmoitetaan, että kaikki unionin säännöstöstä poikkeavat, assosiaatiosopimuksen mukaiset järjestelyt eivät voi olla ennakkotapauksia liittymisneuvotteluissa. - Laaditaan osio, jossa selvitetään unionin ulko- ja turvallisuuspoliittista sekä oikeus- ja sisäasioita koskevaa toimintatapaa (myös Schengenin säännöstön sisällyttäminen osaksi unionia) Amsterdamin sopimuksen voimaantuloa silmällä pitäen. - Ilmoitetaan, että Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti unionin olisi voitava ottaa vastaan uudet jäsenvaltiot tämän heikentämättä Euroopan yhdentymisen voimaa. - Todetaan, että laajentumisen pitäisi vahvistaa jatkuvaa luomis- ja yhdentymiskehitystä, johon unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta unionin institutionaalisia rakenteita ei heikennetä tai murenneta eikä sen toimivaltuuksia vähennetä. - Laaditaan osio, jossa todetaan, että se, että uusi jäsenvaltio hyväksyy mainitut oikeudet ja velvollisuudet, voi aiheuttaa teknisiä mukautuksia ja poikkeuksellisesti liittymisneuvotteluissa määriteltyjä tilapäisiä siirtymätoimenpiteitä (jotka ovat soveltamisajaltaan ja -alaltaan rajattuja ja joihin liittyy unionin säännöstön soveltamista 13241/97 Liitteen LIITE I mal/pa/ph FI CAB 72
koskeviin selkeästi määriteltyihin vaiheisiin jaksoteltu suunnitelma), mutta tämä ei missään tapauksessa saa aiheuttaa muutoksia unionin sääntöihin tai politiikkoihin eikä häiritä niiden asianmukaista toimivuutta eikä aiheuttaa kilpailun merkittävää väärentymistä. Tässä yhteydessä on otettava huomioon unionin ja hakijamaiden etu. - Neuvottelut eri hakijamaiden kanssa käydään samojen periaatteiden ja perusteiden mukaisesti mutta erikseen ja jokaisen hakijamaan oman tilanteen mukaan. Niiden etenemiseen tai päätökseen saattamiseen ei sovelleta rinnakkaisuuden vaatimusta. - Kunkin hakijamaan edistyminen liittymiseen valmistautumisessa vaikuttaa taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisen kautta neuvottelujen etenemiseen ottaen huomioon seuraavat seikat: = Kööpenhaminan ja Madridin kriteerit, toisin sanoen liittyminen edellyttää hakijamaalta sitä, että sillä on vakaat valtioelimet, joilla taataan demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet, vähemmistöjen kunnioittaminen ja heidän suojelunsa elinkelpoinen markkinatalous ja edellytykset selviytyä unionin sisällä vallitsevista kilpailupaineista ja markkinavoimista edellytykset täyttää velvoitteensa ja erityisesti sitoutua poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteisiin hallinnolliset edellytykset = korkeatasoisen ydinturvallisuuden ja ympäristönsuojelun saavuttaminen = sitoumukset ratkaista mahdolliset rajariidat vakaussopimuksen menettelyjä noudattaen tai muiden, Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa määrättyjen riitojenratkaisukeinojen avulla, mukaan lukien Kansainvälisen tuomioistuimen ennakkoratkaisut ja sitova tuomiovalta = assosiaatiosopimukset; liittymistä valmistelevat kumppanuussuhteet, mukaan lukien kumppanuussuhteiden mukaisesti (KIE-maat) vahvistettujen väliaikaisten painopisteiden noudattaminen. - Jokaisen hakijamaan on hyväksyttävä periaate siitä, että se hakee jäsenyyttä Eurooppaneuvoston perustaman laajentumisprosessin yhteydessä. - Hakijamaiden on sitouduttava kolmansien maiden suhteen ja kansainvälisissä järjestöissä, erityisesti WTO:ssa toteuttamissaan politiikoissa mukautumaan asteittain liittymistä silmällä pitäen yhteisön ja sen jäsenvaltioiden politiikkoihin ja niiden määrittelemiin kantoihin. 13241/97 Liitteen LIITE I mal/pa/ph FI CAB 73
C. JÄRJESTELYT JA MENETTELYT - Laaditaan osio, jossa tuodaan esiin liittymisneuvotteluissa noudatettavat yleiset menettelyt (jotka perustuvat yhteisellä sopimuksella laadittuihin sisäistä menettelyä koskeviin asiakirjoihin) ja jossa täsmennetään erityisesti, että neuvottelut hakijamaiden kanssa käydään jokaisen hakijamaan omista lähtökohdista, ja näissä neuvotteluissa unionin valtuuskuntaa johtaa puheenjohtajavaltio. - Mainitaan seuraava istunto, johon osallistuvat varajäsenet, jotta voidaan vahvistaa neuvottelumenettelyn yksityiskohdat (esimerkiksi sihteeristö, kustannukset, asiakirjat, työskentelyn järjestäminen) ja ensimmäiset neuvotteluaiheet. Ehdotetaan, että työskentely olisi aloitettava johdetun oikeuden 1 tarkastelulla kaikkien tietojen keräämiseksi, siitä päättämiseksi, mitä teknisiä mukautuksia olisi tehtävä, ja niiden sisältöasioiden luettelemiseksi, joita olisi käsiteltävä neuvottelujen aikana. ( 1 ) Sisäisesti on sovittu, että unionin säännöstön käsittävät luettelot voitaisiin parhaiten tehdä yhteistyössä neuvoston kanssa erityisesti YOS:n alalla. 13241/97 Liitteen LIITE I mal/pa/ph FI CAB 74
Liitteen LIITE II II MENETTELY HAKIJAMAIDEN KANSSA KÄYTÄVISSÄ NEUVOTTELUISSA 1. Euroopan unioni johtaa liittymisneuvotteluita yhdenmukaista menettelyä noudattaen kaikilla tasoilla ja kaikista kysymyksistä keskusteltaessa. 2. Näin ollen neuvosto 2 määrittelee Euroopan unionin yhteisen kannan kaikkiin liittymisneuvotteluissa esiin tuleviin ongelmiin. 3. Euroopan unionin yhteisten kantojen määrittelemiseksi komissiota pyydetään tekemään ehdotuksia kaikista liittymisneuvotteluissa esiin tulevista ongelmista, jotka liittyvät Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksiin kuuluviin aloihin. YUTP:tä ja yhteistyötä oikeus- ja sisäasioita koskevissa asioissa puheenjohtajavaltio tekee yleensä ehdotukset toimien läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kanssa. Myös jäsenvaltiot voivat tehdä ehdotuksia ja samoin komissio voi tehdä niitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen J. artiklaan ja K.1 artiklan 1-6 alakohtaan liittyvillä aloilla 3. 4. EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan mukaisesti Coreperin tehtävänä on huolehtia neuvoston työn valmistelusta yhteisiä kantoja määriteltäessä. Poliittinen komitea ja K.4 artiklassa tarkoitettu koordinointikomitea 4 toimivat kuulemis- ja neuvottelueliminä osallistumalla yhteisten kantojen määrittelemiseen YUTP:tä ja oikeus- ja sisäasioiden alojen yhteistyötä koskevissa asioissa ja niiden työn tulokset toimitetaan Coreperille. 5. Neuvoston puheenjohtajavaltio toimii Euroopan unionin ja hakijamaiden välisten neuvottelukokousten puheenjohtajana Euroopan unionin edustajana kaikilla tasoilla. ( 2 ) Tämä menettelytapa ei estä pysyvien edustajien komiteaa määrittelemästä omalla tasollaan komission edustajan kanssa Euroopan unionin yhteistä kantaa, jos se pystyy pääsemään siitä sopimukseen. ( 3 ) K.1 K.6 artiklat Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen. ( 4 ) K.8 artikla Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen. 13241/97 Liitteen LIITE II mal/pa/ph FI CAB 75
6. Hakijamaiden kanssa käytävissä neuvotteluissa Euroopan unionin yhteisen kannan ilmaisee ja sitä puolustaa joko neuvoston puheenjohtaja ja, jos on erityisesti kyse jo vahvistetuista yhteisistä politiikoista, komissio. 7. Kun neuvottelut käydään pysyvien edustajien komiteassa ja perustettavissa työryhmissä, sovelletaan 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä. 8. Lisäksi neuvosto ilmoittaa olevansa valmis antamaan komissiolle tehtäväksi pyrkiä löytämään yhdessä hakijamaiden kanssa mahdollisia ratkaisuja tiettyihin neuvotteluissa esiin tuleviin ongelmiin ja kertomaan niistä neuvostolle, joka antaa komissiolle tarpeelliset ohjeet tämän tehtävän hoitamiseksi, jotta voitaisiin määrittää neuvoston tarkasteltavaksi annettavan sopimuksen sisältö. Tätä säännöstä sovelletaan erityisesti kun on kyse jo vahvistetuista yhteisistä politiikoista. 13241/97 Liitteen LIITE II mal/pa/ph FI CAB 76
Liitteen LIITE III III NEUVOTTELUMENETTELY JA -JÄRJESTELYT 1. Puheenjohtaja Kahdenvälisiä neuvotteluja koskevan käytännön mukaisesti kummallakin valtuuskunnalla on oma puheenjohtajansa, joten konferenssin puheenjohtajan valitseminen ei ole tarpeen. Kokousten puheenjohtajana toimii käytännössä isäntävaltuuskunnan puheenjohtaja eli unionin valtuuskunnan puheenjohtaja. 2. Ministeri- ja varajäsenkokousten määrävälit - työryhmien perustaminen Ministerikokouksia pidetään vuosittain vähintään [-] 5 ja varajäsenkokouksia puolivuosittain [-] ( 5 ), mutta määrävälejä voidaan muuttaa tarpeen vaatiessa. Neuvottelut käydään keskitetysti ministereiden ja varajäsenten tasolla. Työryhmiä pitäisi perustaa vain neuvotteluissa esiin tuleviin objektiivisiin tarpeisiin ja ne toimivat varajäsenten johtamina tarkan toimeksiannon ja määrätyn aikataulun mukaan. 3. Kokouspaikka Kokoukset pidetään Brysselissä, mutta huhti-, kesä- ja lokakuussa ministerikokoukset pidetään Luxemburgissa. 4. Järjestelyt a) Sihteeristö Konferenssin sihteeristöä hoitaa Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin tai hänen edustajansa alainen ryhmä, johon kuuluu neuvoston pääsihteeristön työtekijöitä ja valtuuskunnan nimeämiä työntekijöitä [-]. b) Konferenssin toimintakustannukset Kukin osapuoli vastaa omista matkustuskuluistaan 6 sihteeristön käyttöön asetetun henkilöstön palkoista. ja oleskelukuluistaan sekä ( 5 ) Päätetään aikanaan. ( 6 ) Unionin jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkustuskulut korvataan yhteisön säännösten mukaisesti. 13241/97 Liitteen LIITE III mal/pa/ph FI CAB 77
Konferenssin toimintakustannuksiin (esimerkiksi vuokrat, toimistotarvikkeet, televiestintä, tulkkaus, kääntäminen, konferenssia varten palkattu väliaikainen henkilöstö) voi saada Euroopan unionin neuvostolta ennakkoa. Nämä kustannukset kuuluvat neuvoston talousarvioon erityisenä budjettikohtana. Neuvoston pääsihteeristö antaa vuosittain konferenssille selvityksen toimintakustannusten hallinnosta. Nämä kustannukset jaetaan osallistujien kesken yhdessä sovittavien menettelyjen mukaisesti. c) Kokousasiakirjojen laatiminen Kokousasiakirjojen laadinnasta hyväksyttiin seuraavat säännöt, joita voidaan tarvittaessa mukauttaa saatujen kokemusten perusteella. Muita erityisiä asiakirjoja voidaan kuitenkin antaa sihteeristön laadittaviksi. i) Ministeritason istunnot - Joka istunnon jälkeen laaditaan päätelmät, jotka varajäsenet viimeistelevät sihteeristön laatiman ehdotuksen perusteella ja jotka annetaan seuraavan ministeritason istunnon hyväksyttäväksi. - Ministeritason istuntojen pöytäkirja, jonka teksti on purettu ääninauhoilta, tallennetaan sihteeristön arkistoon, ja sitä voidaan käyttää päätöksen tulkintaa koskevassa riita-asiassa. ii) Varajäsenten tasolla pidettävä istunto - Jokaisen istunnon jälkeen laaditaan päätelmät. - Laaditaan selontekoja ministeritason istuntoja varten konferenssin sihteeristön laatimien ehdotusten perusteella. iii) Työryhmät - Laaditaan selontekoja varajäsenille konferenssin sihteeristön laatimien ehdotusten perusteella. 13241/97 Liitteen LIITE III mal/pa/ph FI CAB 78
ALUSTAVA, VIITTEELLINEN LUETTELO LUKUJEN OTSIKOISTA (Huomautus: Tämä luettelo ei millään tavoin vaikuta neuvottelujen asianmukaisessa vaiheessa tehtäviin, asioiden käsittelyjärjestystä koskeviin päätöksiin.) 1. Tavaroiden vapaa liikkuvuus 2. Henkilöiden vapaa liikkuvuus 3. Palvelujen vapaa liikkuvuus 4. Pääomien vapaa liikkuvuus 5. Yritysoikeus 6. Kilpailupolitiikka 7. Maatalous 8. Kalastus 9. Liikennepolitiikka 10. Verotus 11. Talous- ja rahaliitto 12. Tilastot 13. Sosiaalipolitiikka ja työllisyys 14. Energia 15. Teollisuuspolitiikka 16. Pienet ja keskisuuret yritykset 17. Tiede ja tutkimus 18. Koulutus ja ammattikoulutus 19. Televiestintä ja tietotekniikka 20. Kulttuuri- ja audiovisuaalista alaa koskeva politiikka 21. Aluepolitiikka ja rakennepoliittisten välineiden yhteensovittaminen 22. Ympäristö 23. Kuluttajat ja terveyden suojelu 24. Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa 25. Tulliliitto 26. Ulkosuhteet 27. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 28. Varainhoidon valvonta 29. Varainhoitoa koskevat määräykset 30. Toimielimet 31. Muut asiat 13241/97 Liitteen LIITE III mal/pa/ph FI CAB 79