REM pilotointi. Työpaja 2 29.8.2013



Samankaltaiset tiedostot
REM pilotointi. Työpaja

Julkaisu Energiaviraston laskeman jäännösjakauman tulos vuoden 2018 osalta on seuraava: Fossiiliset energialähteet ja turve: 45,44 %

Green Building Council Finland

Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta

Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta

Rakennusten elinkaarimittareiden pilotointi

Ympäristöohjelma kaudelle:

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Alkuperätakuulain valvonta ja kansallisen jäännösjakauman muodostaminen

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Päästökaupan toimintaperiaate

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Seurantaryhmän kokous Käyttöönottosuunnitelmien tilannekatsaus

Yksikkö

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Jarek Kurnitski

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Rakentamisen uudet määräykset

Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Level(s) pilottien tuloksia

Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta Hille Hyytiä

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

Innovatiiviset menetelmät vuokramökkien tilastointiin: Vuosi Johannes Kolu

ENERGIATEHOKKUUS ATT 1

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

V A I K U T T A V A SÄHKÖVALINTA Y R I T Y S M A A I L M A N S U U N N A N N Ä Y T T Ä J I L L E

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä.

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista,

Fortum Eko -ympäristömerkinnän kriteerit

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Päästökauppadirektiivin uudistus. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Mikko Paloneva

Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa?

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Sähkökyselyn tulokset

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

Tavoitteet ja toimenpiteet

Tulevaisuus on tekoja. RAKLIn ilmastotietoisku

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Hinku esiselvitys, Eurajoki

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Vähähiilisen rakentamisen osaaminen ja koulutustarpeet. Eeva Huttunen Ympäristöministeriö

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto

Iltapäivän teeman rajaus

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

PILOTOINNIN TULOSRAPORTTI

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT HANKKEEN TULOKSET

Transkriptio:

REM pilotointi Työpaja 2 29.8.2013

REM pilotin aikataulu 4/2013 5/2013 6/2013 7/2013 8/2013 9/2013 10/2013 11/2013 12/2013 1/2014 Käynnistys Kick-Off 16.4. Seuranta ja ohjaus Loppuraportti Hankeryhmä. Hankeryhmä. Käyttöryhmä Käyttöryhmä Työpaja 23.10. klo 9 Pilottikohteiden arviointi marraskuu Loppuraportti joulukuu Raportin julkistus tammikuu Yhteispalaveri 24.9. klo 9 FiGBC tiedotus

Agenda, Käyttöryhmä 29.8. klo 13-16 1. Avaus & alustus Terveiset CO2-laskentaan GBC Fi & Energiateollisuus ry tapaamisesta 16.8. 2. Mittarikohtaisesti esille tulleet havainnot / kysymykset + edellisessä kokouksessa sovittujen erityiskysymysten käsittely Energiankulutus Käytön hiilijalanjälki Pohjateho Käyttäjätyytyväisyys 3. Kiinteistöpassi ja vertailtavuus Vertailuarvot pilottien alustavien tulosten perusteella Mittareille laskettavat tunnusluvut: kaikille yhteiset / vapaavalintaiset Kiinteistöpassissa esitettävät perustiedot Muut asiat 4. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Tehtävät seuraavaan yhteispalaveriin 24.9. mennessä Seuraavat tapaamiset

Terveiset CO2-laskentaan, Energiateollisuus ry - tapaaminen 16.8. Energiateollisuus ry: 50 henkilöä Voimaloiden edunvalvontajärjestö, perustettu 2005, taustalla vanhat järjestöt Mirja Tiitinen/kaukolämpöasiantuntija, Piia Ösch/sähköntuotanto- & alkuperätakuuasiat, Riina Heinämäki, Sähkökaupan asiantuntija Sähkön päästöjen määrittämisen ja ilmoittamisen periaatteita Sähkön myyjällä velvollisuus ilmoittaa oman kokonaishankinnan päästöt. Lisätietona asiakkaan oman tuotteen jakauma vuosittain. Ilmoitus hankintalähteiden mukaan: pohjoismainen tuotanto-mix, josta vähennetään alkuperätakuulla varmennetut uusiutuvat (tuotanto myydään pörssiin ja ostetaan takaisin) Voidaan käsitellä myös kansallisen jäännösjakauman kautta (jossa käytännössä fossiilinen ja ydinsähkötuotanto) Uusiutuvaa energiaa ei voi ilmoittaa, jos ei varmennettu alkuperätakuulla läpinäkyvää ja selkeää (1.7.2013 alkaen) Lisäksi eriytyneet alkuperätakuut, joissa voi olla täppä tiettyjen kriteerien mukaiseen tuotantoon, esim. EkoEnergia, TUV Sud, (omat tuotemerkit, joissa omat kriteerit) REX-sertifikaatti vapaaehtoinen todentamismenetelmä direktiivin GO (Guarantee of Origin) alkuperätakuu korvaa ne, lisäksi tuotemerkit Varmentamisvelvoite (GO:sta) astuu voimaan 1.1.2014 Alkuperäistakuuta valvoo energiamarkkinavirasto, pitää yllä Fingrid (isoa arvopaperikauppaa), tuottaja rekisteröityy fingridin järjestelmään, myynti pörssiin kansallisen jäännösjakauman profiilin perusteella. Tietolähde REM-laskentaan: oma sähkösopimus, lasku, myynninedistämisaineisto, yhtiöiden omat www-sivut. Tulisi olla saatavilla viimeistään alkuvuodesta 2014. Energiamarkkinaviraston ylläpitämillä sahkonhinta.fi sivustolla kerrotaan sähkön alkuperästä jakauma uusiutuvat, fossiiliset, ydinvoima graafina, mutta ei esim. CO2-päästöjä. Muuta aiheeseen keskeisesti liittyvää: Mikä on uusiutuvaa Eu direktiivi? Vesivoima, tuuli, biomassa ja aurinko (greene, Eco-energia) Päästöjen laskenta yhteistuotannosta sähkölle energiamenetelmällä (sähkölle edullisempaa kuin hyödynjako-menetelmä)

Terveiset CO2-laskentaan, Energiateollisuus ry - tapaaminen 16.8. Kaukolämmön päästöjen määrittämisen ja ilmoittamisen periaatteita Kaukolämmön osalta keskitettyä tietoa CO2-päästöistä ei saatavilla. Suomessa ei yhtenäistä tapaa määritellä kaukolämmön päästöjä, eikä asiaa säädellä lainsäädännössämme. Kaukolämpöyrityksillä ei velvoitetta ilmoittaa tietoa. Osa kuitenkin ilmoittaa. Tietolähde REM-laskentaan:? Laskennassa paikallinen (käyttövaihe) + kansallinen (hankevaihe) Tilastokeskus laskee suomen keskiarvoa hyödynjakomenetelmällä (vuositasolla, ei muutu paljon vuodesta toiseen) Paikalliset päästöt paikalliselta energialaitokselta (myös laskentamenetelmä ilmoitettava) Kaukolämpötilasto, kattavuus n. 97 %, Energiateollisuus ry:n nettisivulla myös excelinä. Myös jäähdytyksestä vastaava tilasto. Muuta aiheeseen keskeisesti liittyvää: Päästöjen laskenta yhteistuotannosta kaukolämmölle yleensä hyödynjako-menetelmällä ristiriidassa sähkön päästölaskennan kanssa kanssa (energiamentelmä), mihin häviää osa? Paikallista tuotantoa, käytetään energiaa, joka lähellä / helposti saatavissa Lähes kaikki yhtiöt mukana päästökaupassa Energiaverotus ohjaa vähäpäästöisiin polttoaineisiin EU-direktiivissä tehokas kaukolämpö, kriteerinä: uusituvalla 50 %, 75 % chp tai 50 % edellisten mix

2. Mittarikohtaiset havainnoit & tulosten vertailtavuus Mittarit

Energiankulutus, tulokset

Energiankulutus, kommentit Kun talossa on mittarointi ja seuranta olemassa energiamittarien raportointi käy suhteellisen helposti Jos samaa rakennusta vuokraa usea yritys, lasketaanko mittarit ainoastaan omasta vuokra-alueesta? Jos niin, kiinteistöpassissa pitäisi olla kohta jossa vuokralaisen nimi/mikä alue, eikö? Mitäs jos vuoden takaiset kulutustiedot ei ole saatavilla? Jos rakennus on otettu käyttöön keväällä 2012, mitkä kulutustiedot käytetään? Osakokonaisuuksien energiankulutuksen laskenta

Hiilijalanjälki, tulokset

Käytön Hiilijalanjälki, kommentit Hiilijalanjälkilaskentaan käytettävissä kertoimissa saatavuusongelmia. Esim. kaukokylmälle ei ole kerrointa helposti saatavilla ja laskennassa oikaistiin käyttämällä kaukolämmön kerrointa, joka on taas puolestaan otettu Helsingin Energian sivuilta. Sisältääkö kaukolämmön kerroin vain tuotannon päästöt on hiukan epäselvää. Tästähän on keskusteltu myös Verstaassa, mutta laitan vielä tähänkin. Hiilijalanjäljen ilmoittaminen kiloina oudoksuttaa. Olisiko tonni kuitenkin sopivampi yksikkö? Pakolliset kohdat aika yksinkertaiset kun energiakulutusdata kuitenkin tarvitaan.

Pohjateho, tulokset

Pohjateho, kommentit Pohjatehon mittaaminen esim. viikon jaksolta antaa eri tulokset riippuen tehdäänkö se jäähdytysaikaan vai ei. Siksi koko vuosi syytä olla mukana.

Sisäilmastoon tyytyväiset, tulokset

Sisäilmastoon tyytyväiset, kommentit Mittaritieto on "nice to know" lisätieto, mutta ei välttämättä ohjaa kehittämään sisäilmaviihtyvyyttä. Esimerkiksi Pöyrytalon tapauksessa lämpöolosuhteet olivat keskiarvoltaan 0,35 eli positiivinen ja tyytyväisiä oli yli puolet vastaajista. Kuitenkin 25 % tyytymättömien takia olisi syytä ryhtyä lisäselvitykseen, mutta mittarissa ei ohjeisteta kuinka edetään. Tyytyväisten osuus on hieman harhaanjohtava, koska se lasketaan sisältävän myös neutraalien osuuden. Olisiko parempi raportoida suoraan tyytymättömien osuus? Ohjeistuksessa on mainittu tyytyväisyys % tavoiteen olevan 75 %. Tämä olisi hyvä olla passituloksessa esillä ns tavoitelukuna selvityksellä saadun tuloksen rinnalla. suositeltu kyselyn teko väli 3 vuoden välein tuntuu aika pitkältä kyselypohja 5 kysymyksellä on helppo laatia sekä tarvittaessa muuttaa/täydentää. On myös nopea vastata.

Käyttövaihe - tunnusluvut ja vertailuarvot - Absoluuttiset arvot MWh, CO2e ton, kw, tyytyväisyys-% Tunnusluvut Neliöpohjaiset, brm², netto-m² Käyttäjämäärä, työntekijämäärä Käyttöaika, läsnäoloaika, myynti Pohjateho: %-osuus kokonaiskulutuksesta Vertailuarvot: Tarvitaan lisää laskentatuloksia pohjan luomiseksi Lisätiedot: Pinta-alat: brm2, netto-m2, pysäköintiratkaisu ja sen osuus brm2:sta Työntekijöiden (työpisteiden) lukumäärä

3. Kiinteistöpassi ja vertailtavuus Mittarit

Kommentit Sellaisenaan absoluuttisilla luvuilla ei tee yhtään mitään ainakaan ensimmäisellä kerralla. Toki jos laskenta on säännöllistä ja vuosittaista, voi seurata kehitystä Mikä on siis lukujen julkaisemisen tarkoitus, tavoite, ajatus, käyttö? Luvut tuntuvat lähinnä soveltuvan sidosryhmäviestintään ja kertomaan, että "Hei katsokaa - me ollaan kiinnostuneita ympäristöasioista!" Mutta kiinteistö- tai toimitilajohtamisen kannalta en vielä ole kokenut sitä Ahaa-elämystä Tunnusluvut voisivat olla suhteellisia esim. /m2, /työntekijä, /työpiste, /FTE. Neliöihin suhteutettu tuntuu standardiversiolta, mutta työntekijäkohtaiset luvut ehkä kertoisivat oikeasti yrityksen energiatehokkuudesta tai ympäristöystävällisyydestä. Ja silloin voisi ehkä myös laskea sellaisia lukuja, joissa on käyttäjäsähkö ja yrityksen toiminta mukana Tunnuslukuja pitäisi myös olla erilaisia eri päätöksentekotasoille esim. omat ylimmälle johdolle, kiinteistöjohdolle, työntekijöille, sillä kunkin tiedon tarve on hieman erilainen.

Ohjeistus, kommentit Ohjeistus on pitkähkö ja välillä joutuu selailemaan edes takaisin. Pystyykö tiivistämään ja selkeyttämään?

REM pilotointi 4. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet

4. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Jatkotoimenpiteet GBC Fi GBP Pilot osapuolet Seuraava tapaaminen Työryhmien yhteispalaveri ti 24.9. @ Kutomo Business Park/Pitäjänmäki Ryhmien kokemusten jakaminen Odotukset seuraavaan tapaamiseen mennessä? Mittarit laskettu ja pilottien vertailuarvot kasassa Sovittujen rajausten ja lisäohjeiden toimivuus testattu Arviot vertailtavuudesta ja käytettävyydestä