Luoteis-Venäjän mahdollisuudet ja haasteet Itä-Suomen yrityksille seminaari 9.5.2007 Joensuu yliopisto

Luoteis-Venäjän mahdollisuudet ja haasteet Itä-Suomen yrityksille seminaari 9.5.2007 Joensuu yliopisto Luoteis-Venäjä alihankintakohteena Asianajaja Hannu Krogerus

Taustaa 2

1 Projekti Elävä itäraja Projektin tavoitteena on luoda perusedellytykset laajapohjaiselle rajat ylittävälle taloudelliselle ja tuotannolliselle yhteistyölle Suomen/EU:n itäisimmän maarajan ja Karjalan tasavallan (myöhemmin myös Murmanskin alueen) välille. Projektin työmallina on sopimusvalmistuskonseptin edellytysten luominen toimimiselle rajan molemmin puolin ja tuotannollisten hankkeiden keskittäminen Business Park olosuhteisiin. 3

2 Lähtökohdat 1/2 Suomen geo- ja kauppapoliittinen asema tulevat dramaattisesti muuttumaan EU:n itälaajentumisen myötä. Venäjän viimeaikaisessa kehityksessä on siinä määrin orastavia myönteisiä merkkejä, että ulkomaiset investoinnit ovat siellä lähteneet voimakkaaseen kasvuun. Suomen ja EU:n kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää lähteä voimakkaan aloitteelliseen Luoteis-Venäjän olojen kehittämiseen sekä kilpailukykyisen työvoiman ja mittavan businesspotentiaalin hyödyntämiseen. Suomi on menettänyt erityisasemansa idänkaupan tuntijana. Aktiivista osallistumista uuden Venäjän kehitykseen hidastaa olennaisesti yliorganisoitunut pirstoutunut toimijoiden ja rahoituslähteiden kenttä. Näin toimien pieniksi muodostuneiden hankkeiden tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi ja usein turhauttaviksi. 4

2 Lähtökohdat 2/2 Suomalainen teollisuus ja PKT-sektori olisivat laajasti kiinnostuneita hyödyntämään logistisesti vieressä olevaa Kiina-ilmiötä, jos vain edellytykset Venäjällä ja kotitekoinen byrokratiamme olisivat edes hieman helpommat. Hanke tähtää kaikkien avaintahojen voimien ennakkoluulottomaan yhdistämiseen tehokkaan työskentelyn ja todellisten kokonaisvaltaisten tulosten saavuttamisen varmistamiseksi sekä kaikkien ponnistelujen keskittämiseen vain Venäjällä olevien esteiden poistamiseen ja samalla myös uudenlaisen konseptin käyttöönottoon Venäjä-yhteyksien kehittämisessä. 5

3 Kehitysyhtiö 1/2 Hankkeen toteuttaminen keskitetään tätä tarkoitusta varten perustettavaan kehitysyhtiöön, jonka osakaspohjan tulisi muodostua ainakin seuraavista tahoista - valtio (nimeämänsä toimijan välityksellä) - alueelliset maakuntaliitot (ainakin Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Karjala) - alueelliset kauppakamarit vastaavasti - alueelliset kehitysyhtiöt ja pääomasijoitusrahastot samoin - Joensuun ja Oulun yliopistot (mahdollisesti Lappikin) - teollisuusliitot (ainakin rakennus, teknologia ja metsä) - hankkeen avulla toimijoiksi tähtäävät yritykset mukaan luettuna projektiyhtiön toimialalla toimiva yritys tyyppiä Technopolis Oyj - myös Finpron mukanaolo olisi suotavaa - institutionaalisia sijoittajia - yksi tai useampi suurista rakennusalan yrityksistä Finnveran, TE-keskusten ja mahdollisten muiden valtion erityisrahoituslaitosten roolit tulee määritellä mieluiten etukäteen ja niveltää ne hankkeen eri vaiheisiin -> samoin EU-lähteet. 6

3 Kehitysyhtiö 2/2 Projektin ja projektiyhtiön työ arvioidaan jakautuvan selkeästi kahteen osaan. Ensimmäinen vaihe on perusselvitystyövaihe ja hankkeen edellytysten luominen sekä ensimmäisten teollisuuskylien rakentamisen käynnistäminen kestoltaan arviolta 1 2 vuotta. Selvitystyön ja sen tulosten edetessä sen rinnalla voidaan lähteä toteuttamaan vaihe vaiheelta pilottihankkeita. Esim. puutuoteteollisuuden alalta (huonekaluteollisuus) ensimmäinen pilottihankkeeksi soveltua projekti on jo olemassa. Toinen ja pysyvä vaihe on Business Park teollisuuskylien rakentaminen ja niiden hallinnoiminen. 7

4 Onnistumisen edellytyksistä Hankkeen esiselvitysvaihe on osoittanut sille olevan selkeä tarve ja tilaus. Pelkästään alueellisten kehitysyhtiöiden puitteissa on identifioitu jo lähes 40 yritystä, jotka lähtisivät Venäjälle tällaisen sateenvarjoyhtiön suojissa. Tehokas käynnistyminen ja hankkeen onnistuminen edellyttävät valtion näkyvää roolia ennen muuta käynnistysvaiheessa, jolloin tarvitaan kauppapoliittista voimaa niin EU kuin WTO -tasoilla ja toimivia suoria yhteyksiä niin Venäjän federaation kuin Karjalan tasavallan ylimpään johtoon. Valtion mukaantulolla saadaan hankkeelle sen tarvitsema uskottavuus ja tulevien toimijoiden kannalta riittävä kaupallisen ja poliittisen riskin suoja. Hankkeen lähtökohta on, että projektiyhtiö rahoittaa toimintansa, sen varsinaisesti käynnistyttyä, normaalina liikeyrityksenä. Perusselvitysvaiheen tehokas läpivienti edellyttää kuitenkin riittävää pääomapanosta projektiyhtiötä perustettaessa, suurusluokaltaan 10 M. Projektiyhtiöön valtiolta tarvittava pääomapanos ei olisi merkittävä, ehkä enintään 4 M. Valtion omistajarooli voi olla niin haluttaessa lyhytaikainen ja valtion irtaantumisen aikataulusta ja edellytyksistä voitaisiin sopia jo yhtiötä perustettaessa. 8

5 The Baltic Sea Region and North West Russia 9

6 EU expansion Risks for Finland Letting others to utilize opportunities in North West Russia Western approach Capital of the East Eastern approach 10

7 EU expansion Challenges for Finland Utilization of North West Russia 11

8 Euregio Karelia Murmansk Kostamus Värtsilä Petroskoi 12

Luoteis-Venäjän Kehitysyhtiö Oy Teollisuuskyliä Luoteis-Venäjälle 13

Luoteis-Venäjä (Karjala) toimintaympäristönä Venäjän talous on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Samalla myös ulkomaiset investoinnit Venäjälle ovat lisääntyneet. Venäjästä on tulossa Suomen suurin kauppakumppani. Suomalaisten yritysten investoinnit, varsinkin Venäjän lähialueille, ovat olleet suhteellisen vaatimattomia. Karjalan tasavallan alue on Venäjällä varsin kehittymätöntä aluetta. Vuonna 2005 Venäjällä hyväksytty laki erityistalousalueista, jonka tavoitteena kilpailukyvyn vahvistaminen alueella. Suomalaisten yritysten kannalta alue on kuitenkin varsin houkutteleva: Tarjolla riittävästi edullista työvoimaa Lähialueilla n. 7 milj. ihmistä, alhainen keskipalkka, alueellinen liikkuvuus suurta Logistisesti lähellä Karjalan tasavallan tuki infrastruktuurin ja toimintaedellytysten rakentamisessa Karjalan tasavallan talousministeri vastaa hankkeen totuttamisesta 14

Teollisuuskylien mahdollinen sijainti PETROSKOI SORTAVALAN ALUE PIETARIN ALUE 15

Luoteis-Venäjä suomalaisille toimijoille Keskeisiä ongelmia suomalaisille yhtiöille: Erilainen toimintaympäristö, byrokratia, lainsäädännön erilaisuus, yksittäisen hankkeen pieni koko Suuremmatkaan toimijat eivät ole vielä etabloituneet alueelle. Laajapohjainen yhteishanke mahdollistaa suomalaisten kannalta monia etuja ja pienentää merkittävästi toiminnan käynnistämisvaiheeseen ja sijoittamiseen liittyvää riskiä Karjalan tasavallan ja Venäjän voimakas rooli hankkeessa: Maanhankinta, infrastruktuurin luominen (tiet, sähköverkot, tietoliikenne), turvallisuustekijät Yksittäisiin teollisuuskyliin pyritään saamaan vähemmistöomistajiksi venäläisiä tahoja, jotka voivat apportoida esim. tarvittavat maa-alueet. Teollisuuskylä-projektin kautta suomalaisille yrityksille mahdollisuus siirtää työvoimavaltaisien tuotteiden valmistusta ja alihankintaa edullisemman kustannustason olosuhteisiin lähialueille. 16

Mahdolliset teollisuusalat Toimialat, joiden tuotanto on sidoksissa globalisaation aiheuttamien kilpailuvaatimusten kiristymiselle, mutta myös sen tarjoamille mahdollisuuksille. Tällaisia toimialoja ovat näkemyksemme mukaan: Metalliteollisuus (erityisesti käsityövaltaiset vaiheet kuten hitsaus, työstö, kokoonpano joko alihankintana tai työvaiheittain); Muoviteollisuus (komponenttivalmistus ja tarkastus, pakkaus jne.); Puutuote- ja metsäteollisuus (käsityövaltaisen työvaiheet, mutta myös metsäteollisuuden puunhankinta ja logistiikka); Rakennustuoteteollisuus; Energia, ympäristö- ja yhdyskuntateknologian teollisuus (Barentsin meri, Venäjän alueen infrastruktuurin hankkeet). Alustavan kartoituksen perusteella kiinnostus on ollut ainakin periaatetasolla suurta. 17

Toimintamallina teollisuuskylä Etabloituminen yhdessä teollisuuskylä hankkeen avulla mahdollistaa nopean, vähäriskisemmän ja tehokkaan toimimisen. Teollisuuskylä toimintamalli tarjoaa monia suomalaisten yhtiöiden tarvitsemia kriittisiä palveluja toimintaa siirrettäessä ja harjoitettaessa Venäjän alueella. Palvelut ja edut voisivat olla mm.: Vartiointi ja turvallisuuspalvelut; Infrastruktuurin luominen (tiet, vesi, energia, tietoliikenne); Keskitetyt logistiikkapalvelut; Kieli- ja kulttuurikysymykset (käännös-, tilitoimisto- ja muut palvelut); Työvoiman hankinta ja koulutus; Taloudellisen toimintaympäristön varmistaminen (juridiset palvelut); Venäjän markkinoille pääsy sekä Yhteistoimintamahdollisuudet suomalaisten ja venäläisten yritysten kesken. KAIKEN KOKOISILLE SUOMALAISILLE TOIMIJOILLE HELPOMPI TAPA ETABLOITUA JA SIIRTÄÄ/LAAJENTAA TUOTANTOA VENÄJÄLLE! 18

Luoteis-Venäjän Kehitysyhtiö Oy Perustettu hankkeen toteuttamista varten. Yhtiön toiminnan tarkoituksena on: Tehdä tarvittavat taustaselvitykset ( perustamisprojekti ) Rakennuttaa erikseen haettavalla riskipääomalla tarvittavat teollisuuskylät (Petroskoi, Pietarin-alue, Sortavala, Murmansk) Toimia palvelujen tarjoajana suomalaisille alueelle siirtyville yhtiöille. Ensimmäisessä vaiheessa tarkoitus palkata suomalainen ja venäläinen projektihenkilöstö perustamisprojektin toteuttamiseksi: Tarvekartoitus Hankesuunnitelma Infrastruktuurin luominen Teollisuuskylät on tarkoitus rakennuttaa erillisten tytäryhtiöiden kautta, joihin haetaan tarvittava pääoma ja rahoitus vapailta markkinoilta. Luoteis-Venäjän Kehitysyhtiötä hallitaan ja hallinnoidaan hankkeeseen osallistuvien tahojen toimesta. 19

Teollisuuskylien rakentamisen lähtökohdat Suunnitellaan ja rakennetaan käyttäjien tarpeiden mukaisesti ja nykyaikaiset vaatimukset täyttäviksi. Hankkeen tavoitteena on olla taloudellisesti tuottava kiinteistöpohjainen sijoitus. Teollisuuskylien rahoitus hankitaan osakepääoman korotuksin ja vapailta markkinoilta haettavan velkapääoman turvin kiinteistö-sijoittajien toimesta. Rahoitustarpeet ja riskit mitoitetaan teollisuuskylien käytöstä perittävien vuokrien ja muiden vastaavien korvausten perusteella. Ensimmäisessä vaiheessa tuotot muodostuvat vuokratuottojen ja emoyhtiön tarjoamien palvelujen käyttömaksujen tuotoista. Pidemmällä aikavälillä omistuspohjan laajentaminen/muuttaminen mahdollista esim. yritysjärjestelyjen avulla. Sijoittajan kannalta kiinteistösijoitus. Toimialueena Venäjä. Suomalaiset yhtiön käyttäjinä. Yhdessä toteutettava hanke, jolla Karjalan tasavallan voimakas tuki. 20

Mitä tarvitaan? Idea ja tarve olemassa. Tarvitaan konkreettisia resursseja ja pääomaa hankkeen eteenpäin viemiseksi ja toteuttamiseksi. Hankkeen taakse tarvitaan mm. seuraavien tahojen taloudellinen ja henkinen tuki: Kiinteistösijoittaja/-jalostaja: Osaaminen (rakennuttamisvaihe, toiminnallinen vaihe) Pääomitus rakentamiseen (kiinteistöjen luonnollinen omistaja) Teolliset käyttäjät: Käyttäjäintressi joko suoraan tai alihankkijoiden kautta Pääomitus ja osallistuminen hankkeeseen Suomen valtio: Sijoituksella/panoksella suuri poliittinen merkitys Venäjällä hankkeen edistämisessä ja tätä kautta suomalaisten toimijoiden kannalta riskin pienentämisessä. Karjalan tasavalta ja Venäjä ovat tulossa vähemmistöomistajiksi yksittäisiin teollisuuskyliin apportoimalla maa-alueen ja infrastruktuurin kyliin. 21

Mitä tarvitaan? Alkuvaiheessa tarve on noin 6 8 m, joka mahdollistaa projektin tehokkaan toteuttamisen ja suunnitelmien laatimisen, rekrytoinnit, tarvekartoitukset sekä 1 2 teollisuuskylän rakennuttamisen käynnistämisen sekä tarvittavan rahoituksen hankinnan. Yhden teollisuuskylän rakentamisen kokonaiskustannukset riippuvat tilatarpeista. Arviolta noin 30 50 yritystä käsittävän teollisuuskylän tilatarve on noin 60.000 80.000 kerrosneliötä ja investointikustannukset noin 50 80 m. Hankkeen toteutumisen taakse ja alkuvaiheen pääomittamiseen haemme osallistujia ja sijoittajia: Pkt-sektorin yhtiöistä ja alueellisista kehitysyhtiöistä Teollisuusyhtiöistä ja institutionaalisilta sijoittajilta Kiinteistösijoittajista ja rakennuttajista Suomen valtion panosta. 22

Status Hanke näyttäisi käynnistyvän lomakauteen 2007 mennessä. 23

Hallitus Ylösajovaiheen töpinäporukka eli Luoteis-Venäjän Kehitysyhtiö Oy:n ensimmäinen hallitus: Krogerus Hannu (hallituksen puheenjohtaja) Karttunen Juha Koski Markku Mutanen Keijo Niemi Mauri Pitkänen Paavo 24

Kiitos! Asianajaja Hannu Krogerus Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki Puhelin 09 622 6520 Email hannu.krogerus@krogerus.com www.krogerus.com 25