Thales ensimmäinen filosofi

Thales ensimmäinen filosofi perusopetuksen 8. 9. vuosiluokkien elämänkatsomustiedon opetuksen virikemateriaali Roolijako: : Esko Salminen Thales: Heikki Nousiainen Nainen: Pirjo Määttä Mies: Olli Ikonen Mies II: Antti Pääkkönen Anaksimandros: Juha Mäkelä Telamon: Juha Muje Honorias: Jussi Lehtonen Zenon: Harri Nousiainen Zenonin isä: Erkki Hulkki Käsikirjoitus ja ohjaus: Erkki Hulkki Äänileikkaus: Kai Rantala

Äänitteen osa 1: (kesto 13:01) 1. kohtaus (Thales kävelee ja katselee tähtiä.) Thales: Missä nuo taivaalla tuikkivat tähdet ovat kiinni. Ne eivät kellu veden päällä kuten maa. Se näyttää aivan kuin reiältä taivaan kannessa ja. mihinkä tuo tähti ja noin nopeasti (näkee tähdenlennon). Mihinkä se meni? Kuinka tähti voi lentää? Miten (tipahtaa kaivoon) Thales: Voi Bakkhoksen sandaalit. (Ääni: Viereisestä talosta juoksee nuori tyttö: Nainen: (nauraen) Miksi sinä kävelit kaivoon? Thales: Näin tähden kiitävän taivaan halki. Nainen: No et sinä ainakaan sokea ole? Thales: Tähdestä näkyi vain viiva ja se eteni niin nopeasti. Nainen: Ajattele, jos kaivossa ei olisi ollut vettä. Thales: Mikä noita tähtiä pitää paikallaan kun ne eivät kellu veden päällä kuten maa. Nainen: Hupsu mies - etkö ole yhtään huolissasi terveydestäsi? Thales: Olen tehnyt matemaattisia laskelmia pitkään auringon ja kuun liikkeistä. Nainen: Kuinka sinä voit odottaa ymmärtäväsi mitä tuolla ylhäällä taivaalla tapahtuu, jos et edes näe missä jalkasi ovat. Thales: Auta minut ylös. Thales syntyi yli 2600 vuotta sitten, vuonna 636, ja kuoli vuonna 546 ennen ajanlaskumme alkua Miletoksessa, nykyisessä Länsi-Turkissa. Häntä pidetään filosofian alan ensimmäisenä edustajana, samaan tapaan kuin Herodotoksen katsotaan olevan historiankirjoituksen ja Hippokrateen puolestaan lääkintätaidon isä. Thales tarkkaili luontoa tiedon itsensä vuoksi. Häntä kutsutaan ensimmäiseksi luonnonfilosofiksi, koska hän pyrki selittämään teoreettisesti luonnon tapahtumia. Thalesia kiinnosti, mistä kaikki on rakentunut. Hän pohti kysymystä olemassaolon ensimmäisestä perusaineesta, johon hän arveli elämän perustuvan. Hän oletti kaiken syntyneen vedestä. Thales oli kiinnostunut monenlaisista asioista ja tutki lähes kaikkia aikansa tiedon alueita. Thales oli paitsi filosofi myös valtiomies, joka puhui kaupunkien liittoutumisen puolesta. Hän oli matemaatikko, joka osasi laskea egyptiläisten pyramidien korkeuksia. Ja

tähtitieteilijä, joka opetti merimiehiä navigoimaan tähtikuvioiden, kuten Ison ja Pienen Karhun avulla. Lisäksi hän oli ensimmäinen, joka jakoi vuoden 365 päivään. Thalesista huokui halu etsiä totuutta aivan uusia reittejä pitkin. Thales pyrki irti oman aikansa uskonnoista ja myyttisistä uskomuksista. Hän pohdintojensa myötä otettiin ensimmäinen askel kohti tieteellisempää ajattelua. I KESKUSTELUKOHTA (3:13) miksi Thalesia kutsutaan ensimmäiseksi filosofiksi miten tieteellinen ajattelu eroaa uskonnollisesta ajattelusta itsenäinen ajattelija suhteessa aiempaan tapaan ajatella miten Thales yritti selittää luonnon tapahtumia Ensimmäisenä oleminen ja tekeminen ei ole aina kuitenkaan helppoa. Vaikka Thales oli aikaansa edellä, hän ei nauttinut ajatuksineen ja ideoineen suurta suosiota. Hänen elintasonsa oli vaatimaton ja hän sai kuulla naapuriensa naljailua siitä, että pelkästään asioita pohtimalla ei rikastu. 2. kohtaus Mies: Kuules Thales sinä ajattelet, kirjoitat, piirrät, lasket ja tutkit asioita kaiket päivät, mutta se ei tuo sinulle kalaa eikä leipää pöytääsi? Thales: Minulle riittää, etten näe nälkää. Mies: Täytät vatsasi vanhalla leivällä ja väljähtäneellä viinillä. Thales: Minua kiinnostavat niin monet asiat ettei aikaa jää syömiselle. Mies: Sinä olet vapaa mies ja kyllä sinun täytyy elää ja pukeutua myös asemasi tavalla. Mies II: Orjatkin syövät parempaa ruokaa kuin sinä. Thales: Minulle riittää leipä, juusto ja vesi. Mies II: Ahkerointisi ei tuota sinulle viiniä ruukkuun, eikä leipää pöydällesi. Thales: No onhan sitä nyt muutakin kuin syöminen. Mies: Häpeätkö köyhyyttäsi, kun olet ollut viime aikoina omissa oloissasi? Thales: Olen seurannut kuun liikkeitä ja jos laskuni pitävät paikkansa Mies: Kyllä minäkin nuorena katselin täyden kuun kauneutta, mutta en yksin. Mies II: Ettei itse pääjumala Zeus ole sumentanut päätäsi? Thales: Jos laskuni pitävät paikkansa, niin tulette hämmästymään mitä tapahtuu kun kuu..

Mies: Thales, mitä sinä nyt siitä kuusta puhut, jos olet vararikossa, niin voin auttaa sinua. Thales: En ole missään vararikossa. Mies II: Etkö kehtaa myöntää, etteivät nuo sinun pohdintasi tuota sinulle varallisuutta? Thales: Jos minä haluaisin varallisuutta, niin tekisin sen eteen töitä. Mies: Jos sinulla ei ole ammattitaitoa maanviljelijänä tai karjan kasvattajana, niin sinä et saavuta varallisuutta. Mies II: Mihinkä tuo sinun asioiden tutkiminen sinut oikein johdattaa? Thales: Kyllä minä uskon, että tämä johtaa johonkin Mies: Nuo sinun hommasi eivät johda mihinkään ai niin tietysti kaivoon! Mies II: (nauraen) Tipahdit kuulemma kaivoon kun katsoit niin tiiviisti taivaalle. Mies: Jos olisit ihaillut kaunista lähimmäistä, niin ymmärtäisin, mutta taivasta Thales: Minä lähden omaan rauhaani. Mies: Thales! Thales: No mitä? Mies: Varo kaivoja. ( Molemmat nauravat) Thales koki tutkimuksensa seikkailuksi tuntemattomille seuduille, naapurit eivät kuitenkaan ymmärtäneet hänen kiinnostustaan elämän eri ilmiöitä kohtaan. Niinpä he huomauttelivat Thaleelle usein, että tämän köyhyys todisti filosofoinnin olevan hyödytöntä. Aluksi Thales ei ollut välittänyt naapuriensa huomautuksista, mutta lopulta hän suivaantui jatkuvaan arvosteluun. Hän alkoi tarkkailla ihmisten elinkeinojen harjoittamista sekä niiden toimintaperiaatteita. Thales yhdisti luonnontuntemuksensa ja uudet havaintonsa ja päätteli jo talvella, että seuraavasta oliivisadosta tulisi todella hyvä. Hän kokosi varansa ja vuokrasi kaikki lähiseutujen oliivipuristamot paljon ennen sadon valmistumista. Vuokra oli halpa, koska kukaan muu ei halunnut vuokrata puristamoja siihen aikaan vuodesta. (tauko) Oliivipuristamojen vuokraajat ihmettelivät Thaleen toimia, mutta olivat iloisia saadessaan puristamonsa vuokralle paljon ennen sadonkorjuun alkamista. Thales oli hankkinut yksinoikeuden puristamojen vuokraamiseen ja saattoi nostaa niiden vuokrat satoajan koittaessa niin, että viljelijät joutuivat maksamaan puristamoista huomattavasti enemmän kuin Thales aiemmin. Sadosta tuli suuri, samoin Thaleen saamista vuokratuloista. Näin hän osoitti naapureilleen, että filosofitkin voivat rikastua, jos haluavat. Tämän jälkeen naapurit eivät enää kyseenalaistaneet ajattelun merkitystä. II KESKUSTELUKOHTA (7:21) miten muodostui Thalesin tulot oliivipuristamojen vuokramisesta

3. kohtaus Anaksimandros: Mihin olet matkalla? Thales: Olen menossa lunastamaan Leukippokselta hänen parhaan oliivitarhansa. Anaksimandros: Millä sinä sen lunastat? Thales: Vuokrasin öljypuristamoita hyvään hintaa sadonkorjaajille ja tienasin. Anaksimandros: Oletko sinä ruvennut oliiviöljy alalle? Thales: En se nyt oli sellainen pieni ajatuksellinen kokeilu, joka päättyi onnellisesti. Anaksimandros: Mitäs muuta sinä olet varoillasi hankkinut kuin tuon todella hienon viitan? Thales: Hankin hienon kaiverruksin koristellun hedelmävadin, kymmenen hopeista pikaria sekä uudet vesi- ja viiniruukut. No ne ovat nyt vaan käyttötavaroita, Anaksimandros: Niitäkin tarvitaan. Thales: Joo, mutta tiedätkö, että laskelmieni mukaan kuu menee auringon eteen seuraavan kuunkierron neljäntenä päivänä. Anaksimandros: Kuinka voit tietää tuollaisen asian. Thales: Olen pitkään tarkkaillut miten kuu ja aurinko ovat suhteessa toisiinsa. Anaksimandros: Tarkoitatko, että kuu menisi auringon eteen? Thales: Kyllä. Anaksimandros: Siis päivällä tulee yö. Thales: Niin. Thales teki tähtitieteellisiä mittauksia ja herätti ihmetystä ennustaessaan auringonpimennyksen, joka tapahtui 28. toukokuuta 585 ennen ajanlaskumme alkua. Thales olikin sekä filosofi että käytännöllinen tiedemies. Hän oli monipuolinen ja toimelias mies, jonka asiantuntemukseen hänen aikalaisensa mielellään turvautuivat. Thales antoi maanmiehilleen lukuisia hyödyllisiä neuvoja koskien astronomiaa, geometriaa, merenkulkua, kauppaa ja politiikkaa. Thalesin arvoasema filosofian historiassa ei kuitenkaan perustu hänen hyödyllisiin keksintöihinsä, vaan hänen väitteeseensä, että kaiken perusaines on vesi. Hän esitti ensimmäisen ns. kokonaisnäkemyksen: elämän peruselementti on vesi, josta kaikki on saanut alkunsa.

Thalesilla on ollut suuri merkitys filosofiatieteen kehitykselle, koska hän herätti kysymyksen, mikä on maailman perimmäisin olemus. Thales kuten myös myöhemmät antiikin Kreikan filosofit, Sokrates ja Aristoteles, ilmentävät hyvin alkuperäistä ajatusta siitä, mitä on filosofia: järjen varaan rakennettuja selityksiä olemassaolostamme, elämän viisauden etsintää ja pohdintaa siitä, mitä on hyvä elämä. Thales ei jättänyt jälkeensä kirjoituksia, ja häntä koskevaa suullista perinnettä alettiin merkitä muistiin vasta kauan hänen kuolemansa jälkeen. Thalesin tunnetuimpia oppilaita olivat Anaksimenes ja Anaksimandros, jotka kehittelivät hänen ajatuksiaan edelleen. Sekä Anaksimenes että Anaksimandros seurasivat Thaleen yhden aineen periaatetta. Thales ja nuorempi oppilaista, Anaksimandros, pohtivat usein olemassaolon suuria kysymyksiä. Anaksimandros oletti, että ensimmäinen aine on ääretön, ikuinen ja ajaton. Hän kutsui tätä ainetta nimeltä apeiron. 4. kohtaus Thales: Tähti liiti yli taivaan sellaisella nopeudella, että en ole koskaan nähnyt minkään liikkuvan niin kovaa. Mutta mihin se tähti menee Anaksimandros: Ei se mene minnekään. Thales: Meneepäs. Se tähti liiti maan ylitse veteen, jossa maa kelluu. Anaksimandros: Ei, ei. Tähdet ovat reikiä taivaankannessa, joiden läpi säteilee valoa. Thales: Miten selität näkemäni tähdenlennon? Anaksimandros: Reikä taivaankannessa sulkeutui ja se näyttää kuin se lentäisi. Thales: Se lensi takaisin veteen ensimmäiseen alkuaineeseen. Kaikki on Anaksimandros syntynyt vedestä Anaksimandros: Mistä niin päättelet? Thales: Se on kiistaton tosiasia. Kasvit kuolevat jos eivät saa vettä vesi pitää kasveissa elämää yllä. Anaksimandros: Kaikki elämä johtuu yhdestä alkuaineesta, mutta se ei ole vesi, vaan se on ääretön, ikuinen ja käsittää kaikki maailmat. Thales: Mikä sitten on elämänperusaines ellei vesi? Anaksimandros: Rajaton, ääretön alkuaine, jota ei näe sellaisesta johon oliot häviävät siihen mistä ne ovat lähtöisin. Thales: Ei. Maa kelluu vedessä, josta kaikki on alkanut. Anaksimandros: Maa ei kellu missään vaan se pysyy paikallaan.

Thales: Miten todistat sen. Anaksimandros: Entä sinä? Näin väittelivät ensimmäiset filosofit elämän synnystä ja maailman selityksistä. Heidän ajatteluaan kutsutaan luonnonfilosofiaksi, koska he pyrkivät kokonaisnäkemykseen luonnonkiertokulusta. Heidän pohdintansa kuulostavat meidän ajastamme käsin yksinkertaisilta, mutta ominaista luonnonfilosofeille oli kuitenkin rationaalisuus eli järkiperäisyys. He rakensivat uusia, mullistavia käsityksiään vanhoja myyttejä ja uskontoja vastaan ja perustelivat niitä konkreettisilla havainnoillaan. III KESKUSTELUKOHTA (13:01) mihin Thalesin asema filosofian historiassa perustuu miksi häntä sanotaan ensimäisekski filosofiksi (hän herätti kysymyksen maailman olemuksesta ja esitti ensimmäisen kokonaisnäkemyksen) Äänitteen osa 2: (kesto 5:31) Thales piti vettä ensimmäisenä aineena, josta kaikki on saanut alkunsa. Thales perusti väitteensä vanhoihin luomismyytteihin. Thales ajatteli, että maa on kiekon muotoinen ja kelluu veden pinnalla ja vesi elävien olentojen - myös jumalten - perusta. Vaikutteita Thales sai vanhemmilta uskonnollisilta ajattelijoilta, joille vesi oli ollut jumalten ohella yksi rukoilun tai ylistyksen kohteista. Thales halusi etsiä selityksen kaiken perustalle. Hänen ajatuksensa toimivat johdantona ja lähtökohtana myöhemmille pohdinnoille koskien elämän syntyyn ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Thalesin keskustelukumppani, oppilas ja ystävä Anaksimandros puolestaan ajatteli, että ensimmäinen alkuaine on rajaton kosminen alkutila, josta oliot syntyvät ja jonne ne häviävät. Rajaton tila oli Anaksimandrokselle maksimaalisen järjestyksen ja sopusoinnun tila. Noin sata vuotta myöhemmin Anaksimenes puolestaan jatkoi: Kaikki on ilmasta. Ihmisen sielu on ilmaa, tuli on ohentunutta ilmaa, tihentynyt ilma muuttuu ensin vedeksi, sitten, edelleen tihentyessään, maaksi ja viimein kiveksi. Niin kuin sielumme, joka on ilmaa, pitää meidät koossa, niin ympäröi henki ja ilma koko maailmaa. Ensimmäiset luonnonfilosofit pyrkivät selittämään todellisuuden moninaisuutta mahdollisimman harvojen ja pysyvien perusteiden pohjalta. Thales ja muut miletoslaiset filosofit ajattelivat, että on vain yksi perusaine, johon kaikki muu viime kädessä pohjautuu. Tämä perusaine, Thaleen mukaan vesi, on myös perusta, joka pysyy kaikessa muutoksessa samana. Toisin sanoen, millaiseksi tahansa elämä muuttuukin, perusaine on aina yhtä ja samaa eli vettä eri olomuodoissaan. IV KESKUSTELUKOHTA (15:24) mistä Thales sai vaikutteita miten luonnonfilosofit pyrkivät selittämään todellisuuden (yhden perusaineen avulla)

Kysymykset, joita Thales pohti, ovat olleet tärkeitä filosofian synnyn ja kehityksen kannalta. Ensinnäkin nimetessään yhden aineen kaiken alkuaineeksi, hän tuli nostaneeksi esiin kysymyksen ykseydestä eli yhdenmukaisuudesta suhteessa ensimmäiseen aineeseen. Hänen oppinsa ja ajatuksensa olivat lähtökohtana moniin myöhempiin pohdintoihin muutosten takana piilevästä ja säilyvästä perusaineesta. Toiseksi Thales herätti pohtimaan maailman perimmäistä olemusta. Hänen muotoilemastaan maailmanselityksestä tuli myös ensimmäinen järkeen perustuva maailmankuva. Thalesia voikin kutsua myös yhdeksi tieteellisen maailmankuvan alullepanijaksi. Thalesin, Anaksimandroksen ja Anaksimeneen päätelmät alkuaineesta poikkeavat toisistaan: Thalesille se oli vesi, Anaksimandrokselle rajaton ja Anaksimeneelle ilma. Yhteistä heille on käsitys alkuaineen materiaalisuudesta. He olivat siis materialisteja, jotka etsivät maailmankaikkeuden ensimmäistä materiaalista elementtiä. Heissä näkyy filosofeille ja filosofiaan liittyvä halu ja kyky pohtia asioita erilaisista lähtökohdista. He rakensivat ensimmäisen askelman klassisessa kreikkalaisessa filosofiassa. Kuten edellä kuulimme, heidän tekemänsä ajatuskokeet olivat yksinkertaisia ja kansantajuisia filosofia oli vielä lapsenkengissään. Vaikka luonnonfilosofit kantoivat tutkimuksissaan vanhaa myyttistä traditiota, on kuitenkin nähtävissä, että he rikkoivat traditiota tehdessään siihen uudenlaisilla ajatuksillaan ja näkemyksillään särön. Luonnonfilosofien tutkimuskohteena oli koko luonnon valtakunta - siinä laajuudessa kuin he sen tunsivat. Tästä syystä heitä voisi kutsua ensimmäisiksi tiedemiehiksi. Vaikka heidän työnsä perustui yksinkertaisille huomioille eikä kokeille, heidän työnsä oli myös askel eteenpäin luonnontieteen kehityksessä. Ensimmäisten filosofien suuri saavutus oli pyrkimys hallita maailman moninaisuutta löytämällä sen harvat pysyvät piirteet ja ymmärtää elämä seurauksiksi luonnon säännönmukaisuuksista. Nämä ensimmäiset filosofit rakensivat maailmankuvaa, joka ei perustunut yliluonnollisiin uskomuksiin tai valmiiksi pureskeltuun perimätietoon vaan siihen, mihin he järjellisen harkinnan kautta päätyivät. Thales, Anaksimandros ja Anaksimenes ovat eurooppalaisen filosofian perustajia. V KESKUSTELUKOHTA (18:33) mitä tarkoittaa materialistinen ajattelu filosofiassa filosofia = halu pohtia asioita erilaisista lähtökohdista Äänitteen osa 3: (kesto 7:19) Samoilla seuduilla Miletoksessa, missä Thales oli aikanaan asunut, eli sata vuotta myöhemmin Telamon, ison maatilan omistaja ja neuvoston jäsen. Hän oli ns. vapaa mies, jonka ei tarvinnut tehdä töitä, koska tuohon aikaan orjat tekivät kaiken työn. Orjien asema vaihteli hyvin paljon perheen varallisuuden ja isännän persoonallisuuden mukaan. Telamonilla oli nuori poika, Honorias, jota kotiopettaja koulutti ja kasvatti.

5. kohtaus Telamon: Honorias sinun on opeteltava ulkoa se Homeroksen tarina. Opettajasi kertoi, että et osaa tarinasta kuin vasta alun. Honorias: Joo, joo. Telamon: En voi valvoa osaamistasi, koska minun on oltava neuvostossa, sillä heti kun Epaton ei ole paikalla käsittelemme minun maa-asiaa. Honorias: Mua ei kiinnosta oppia ulkoa tarinaa miehestä, jolta kestää kaksikymmentä vuotta löytää kotiinsa. Telamon: Sinun on osattava Homeroksen tarinat ja sillä selvä. Honorias: Isä älä viitti eihän Demokritoksenkaan tarvitse osata. Telamon: Demokritoksen isä ei ole neuvoston jäsen, eikä hän omista maata ja karjaa niin paljon kuin minä. Homeroksen tarinat ovat jokaisen neuvoston kuuluvan perheen pojan kasvatuksen peruskivi. Honorias: No mitä sillä nyt on Telamon: Älä keskeytä. Olen arvostettu mies vertaisteni silmissä ja en siedä sitä, että poikani istuu ystäviensä kanssa illasta iltaan näiden kiertävien viisauden opettajien seurassa keskustellen jostakin yhden perusaineen hömpötyksestä. Honorias: Yhden perusaineen avulla elämä voidaan selittää paljon ymmärrettävämmin Telamon: Roskaa! Homeroksen tarinoissa on vastaus kaikkiin elämää koskeviin kysymyksiin. Honorias: Homeroksen tarinoissa ei ole mitään mikä viittaisi elämään, jota minä elän. Telamon: Tarinat ovat uljasta menneisyyttämme. Siksi ne on opittava ja siksi runonlaulajat esittävät niitä seuraaville sukupolville kerrottavaksi. Honorias: Olen lukutaitoinen ja en ymmärrä miksi minun täytyy opetella Homerosta ulkoa, kun on olemassa paprykselle kirjoitettua tietoa elämän alkuperästä. Telamon: Mitä sinä höpiset. Kaupunkimme virallisten menojen pohjana ovat Homeroksen kuvaamat olympolaisten jumalten tarinat. Ei niitä noin vaan muuteta. Honorias: Ei jumalat kerro pölyisten tarinoidensa kautta miten elämässä tulee toimia. Käsitykset jumalten tahdosta riippuu joko runonlaulajan muistista tai hänen juomastaan viinin määrästä. Telamon: Oletko käynyt viiniruukulla?

Honorias: En ole. Ajattele nyt isä. Jo sata vuotta sitten Thales ja Anaksimandros kirjoittivat huomionsa papyrukselle, josta ne voi lukea ja jokainen voi päättää mitä hän itse ajattelee väitteestä. Telamon: Sinä et poika ymmärrä, että kaikki siirtyy eteenpäin Homeroksen tarinoiden avulla. Miten muuten oppisit ymmärtämään areteen todellisen merkityksen ellet tuntisi Odysseusta, joka oli areten lävistämä sankari Honorias: Tiedän, että arete tarkoittaa rohkea, neuvokasta, sotakuntoista, suurta itsetuntoa, alttiutta kostaa loukkauksia ja oman henkisen suuruuden korostamista anteliaisuudella ja vieraanvaraisuudella, mutta Odysseus kuulostaa yksinkertaiselta mieheltä, jolta puuttuu tietoa jotta löytäisi kotiinsa. Telamon: Sinä et ymmärrä, että Odysseuksen arete näkyy siinä matkassa, jonka hän tekee kaikki ne taistelut ja vastoinkäymiset, joihin hän joutui, ovat osa hänen areteeta. Honorias: Musta tuntuu, että Odysseus ei halunnut mennä kotiin. Telamon: Nyt lakkaat pilkkaamasta. Honorias: Jos sillä olisi ollut enemmän tietoa, niin hän olisi löytänyt nopeammin kotiinsa vaimonsa luokse. Telamon: Minkälainen renttu sinusta tulisi, jos et osaisi ja ymmärtäisi Homeroksen tarinoita. Honorias: Viisauden rakastaja. Telamon: Sinä et ymmärrä viisaudesta mitään jos et tunne Homerosta. Honorias: Sanopas, isä missä mielestäsi maa on kiinni. Telamon: Nyt suu kiinni. Homeroksen tarinoissa kerrotaan muinaisten suurmiesten uroteoista maailmassa, jossa ihmiset olivat uljaampia, palatsit komeampia ja sodat mahtavampia kuin nykyään. Honorias: Niin, niin, ennen asiat olivat paljon paremmin. Telamon: Kun minä olin nuori, niin kuuntelin poliksella aina runolaulajien kertomia Homeroksen tarinoita. Honorias: Koska isäsi pakotti. Telamon: Se on ollut sukupolvien ajan itsestään selvyys ja on edelleen. Honorias: Tuota itsestään selvyyttä juuri ihmettelen mistä voit tietää, että Homeroksen tarinat ovat totta? Telamon: Näin on tarinoissa kerrottu. Honorias: Minäkin voin kertoa sinulle tarinoita.

Telamon: Käyttäydy kunnolla isäsi edessä. Pidä huoli siitä, että opettelet ulkoa opettajasi johdolla. Minä tulen kuuntelemaan kerrontaasi illalla. Honorias: Mitä hyötyä on. Telamon: Kuulit mitä sanoin. Honorias: (menee) Honorias menee ulos potkien kiviä. Zenon lähestyy (ääni kauempaa) Zenon: Honorias. Honorias: Terve Zenon! Zenon: Miksi potkit kiviä? Honorias: Isä torui minua kun en ole vieläkään oppinut Homeroksen tarinaa. Zenon: Kaikkein helpommalla pääset, kun opettelet sen. Honorias: Niin varmaankin. Zenon: Lähdetkö illalla perheeni kanssa teatteriin. Honorias: Totta kai. Mitä siellä menee? Zenon: Aristofaneen Sammakoita. Honorias: Onko teillä omat paikat? Zenon: On. Mennäänkö harjoittelemaan purjehtimista? Honorias: En voi kotiopettajani tulee kohta. Täytyy harjoitella sitä Homerosta. Zenon: Tule meille kun olet valmis. Honorias: Selvä. Tuohon aikaan vapaiden miesten lapsilla ja nuorilla oli kotiopettaja, jonka johdolla opeteltiin Homeroksen tarinoita. Varsinaista koulua ei nuorille ollut. Aikaansa nuoret viettivät yhdessä mm. opiskellen, pelaten arpapelejä tai purjehtimista harjoitellen; joskus he vierailivat toistensa luona tai kalastelivat huvikseen. Zenonin ja Honoriaan vanhemmat olivat maata omistavia vapaita miehiä, joilla oli mahdollisuus käyttää aikaansa muuhun kuin työn tekoon. Hyvinvoinnin kasvaessa ja kotitalouksien elintason noustessa ihmisille jäi enemmän aikaa hyvän elämän pohtimiseen. Honoriaan selvittyä oppitunnistaan hän lähti Zenonin luokse, mistä pojat lähtivät kohti teatteria. Paljaan taivaan alla esitetty teatteri ei ollut siihen aikaan viihdettä tai ajankulua

samassa määrin kuin se on nykyään. Teatteri, mukaan lukien komedia, oli kreikkalaisille tietyllä tavalla pyhää, koska se vetosi ihmisiin asioissa, jotka olivat heille pyhiä. 6. kohtaus (Äänet: suuren ihmisjoukon ääniä) Zenonin isä: Honirias ja Zenon tulkaa tänne. Siinä on teille pehmusteet ja tuossa ruukussa on vettä, jos janottaa. Honorias: Kiitos. Zenonin isä: Näytelmä alkaa aivan kohta. Aristofanes palkittiin tästä näytelmästä. Näin sen viime vuonnakin. Onko Honorias isälläsi omia paikkoja teatterissa? Honorias: On, mutta se ei koskaan ehdi neuvoston jäsenyys vie kaiken ajan. Zenonin isä: Sanopas isällesi, että teatterista poliitikkokin saattaa kokea sellaista, mitä ei voi puheella kertoa. Honorias: Selvä. Zenonin isä: No nyt se alkaa. Tuossa tulee Dionysos ja hänen orjansa Ksanthias seuraa aasin selässä. LOPPU