Skåldö Green islands projektin ympäristökuvaus www.greenislands.se
Tietoa Vihreät saaret projektista Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä pohjalla energia-, jäte-, ja viemäröintikysymyksiä painottaen. Osa kerätystä tiedosta esitellään tässä saaret yksilöivässä ympäristökuvauksessa. Projektissa oli mukana saaria Ruotsista, Suomesta ja Virosta. Suomesta mukana oli neljä saarta: Iniö, Skåldö, Högsåra ja Vänö. Ympäristökuvaus Tässä ympäristökuvauksessa esittelemme osan projektin tuloksista lyhyessä muodossa. Ajatuksena on, että sinä saarelaisena, loma-asukkaana tai vierailijana voisit saada käytännön vihjeitä ja neuvoja siitä, mitä voit tehdä lähiympäristösi hyväksi saaristossa, ja siten huolehtia siitä, että ympäristö säilyy houkuttelevana sekä nykyiselle että tuleville sukupolville. Vihreät saaret -projektin päämäärinä ovat olleet: Lisätä tietoisuutta yksittäisten ihmisten omista ympäristövaikutuk sista Löytää kierrätykseen pohjautuvia, paikallisia ratkaisuja Tukea paikallisia aloitteita ja toimia neuvonantajana Nostaa esiin ekosysteemipalvelut ja kasvihuonekaasuvaikutukset näillä saarilla.
Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Saarilla on paljon luonnonvaroja, joita me ihmiset hyödynnämme meren kaloista ja metsän tukkipuista elintarvikkeisiimme, veden puhdistumiseen ja kauniisiin ympäristöihin, joissa on hyvä oleskella. Näitä luonnollisia prosesseja, jotka tämän kaiken tuottavat, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Vihreät saaret -projektissa olemme kartoittaneet näiden saarten ekosysteemipalvelut painottaen palveluja, joita saarilla käytetään tietoisesti ja ylläpitäen. Kartoituksen perustana ovat karttamateriaalit ja käynnit saarilla, saarten asukkaiden haastattelut sekä veneturistien parissa tehty kyselytutkimus.
LAITUMET UHATTU LUONTOTYYPPI Kotieläimille ruokaa tuottavat niityt ja laitumet olivat eräs saariston tärkeimmistä maankäyttötavoista. Viime aikoina laidunmaat ovat pienentyneet voimakkaasti, ja niiden mukana niistä riippuvien lajien monimuotoisuus on vähentynyt (niitty saattaa neliömetriä kohden ylläpitää useampia lajeja kuin sademetsä). Rehun tuotanto on vain yksi monista näihin laitumiin liittyvistä ekosysteemipalveluista kuten myös lähistön viljelmien ja puutarhojen vahinkoeläintorjunta. Ravinteiden hyödyntäminen ja sitominen maaperään sekä vedensuodatus ja puhdistuminen vähentävät osaltaan ravinteiden liukenemista Itämereen. Laitumet tuottavat myös niin kutsuttuja kulttuuriekosysteemipalveluja, joihin kuuluvat muun muassa esteettiset- ja virkistysarvot. Näitä arvoja on tyypillisesti vaikea kuvailla, mutta ne kuuluvat usein sekä saarten asukkaiden että saarilla vierailevien tärkeimpiin arvoihin. Kulttuuriekosysteemipalveluilla on myös taloudellinen merkitys, koska turismielinkeinot ovat nykyisin saaristossa tärkeitä. Veneturistien parissa tekemämme kyselytutkimus osoittaa selkeästi, että luonto itse on purjehtimisen lisäksi tärkein syy käydä saaristossa. Saarilla vierailijoita houkuttelevat ennen kaikkea rannat ja perinteinen, avoin kulttuurimaisema. Tämä osoittaa, että perinteisen maiseman hoitaminen ja säilyttäminen on tärkeää, ei vain luonnonsuojelu- ja ympäristösyistä, vaan myös taloudellisista syistä.
Skåldön ekosysteemipalvelut Metsä on Skåldön tavallisin luontotyyppi, ja se on yksi harvoista Vihreät saaret -projektin saarista, joilla nykyisin harjoitetaan aktiivista metsänhoitoa. Skåldöllä on myös säilynyt suhteellisen paljon perinteistä avointa kulttuurimaisemaa, ja sillä on suuri kirjo erilaisia luonnonlaitumia: Avoimia laidunmaita, metsälaitumia ja laidunnettavia rantaniittyjä. Viimeksi mainitut voivat laidunmaihin liittyvien muiden ekosysteemipalveluiden ylläpidon lisäksi toimia myös luonnollisina ravinnesuodattimina saaren sisämaan ja Itämeren välillä, ja osaltaan luoda hyviä kutupaikkoja kaloille. Saaren tiestön varsilla on myös runsaasti aurinkoisia pientareita, jotka oikein hoidettuina (niitto oikeaan aikaan ja niitetyn kasvuston poisto) muistuttavat perinteisiä rehuniittyjä ja tuottavat samanlaisia ekosysteemipalveluja niitä ympäröivälle tienoolle. Pientareet ylläpitävät rikasta kasvustoa ja pieneläinfaunaa, jotka puolestaan tuottavat pölytys- ja tuholaistorjuntapalveluja sekä nostavat maiseman esteettisiä arvoja. 10 9 8 7 6 Perinnebiotooppi 5 en määrä 4 3 2 1 0 0 2 4 6 8 10 Suojeluperusteiden määrä Vihreät saaret -projektin tekemä tutkimus osoittaa, että maiseman suojelu on maanomistajista sitä tärkeämpää mitä useampia erityyppisiä kulttuurimaisemia maa-alueella on. MERIYMPÄRISTÖ JA VENETURISMI Kyselytutkimus veneturistien asenteista Itämeren ympäristökysymyksiin osoittaa selvästi, että luonto-elämykset ovat veneturisteille ensisijaisen tärkeitä. Tutkimuksesta ilmenee myös, että projektin kaikkien saarten, mutta erityisesti Högsåran, osalta veneturisteja huolettaa eniten leväkukinta, mikä on syy välttää uintia, kalastusta ja purjehdusta. Skåldö sijaitsee alueella, jolla meren vedenlaatu on huono. Tämä tekee kosteikoista ja rantaniityistä entistäkin tärkeämpiä, koska ne hidastavat veden virtausta, jolloin liuenneet ravinteet ehtivät sitoutua maahan ja vähemmän päätyy mereen.
Hiilijalanjälki Jokainen ihminen vaikuttaa toiminnallaan kasvihuonekaasujen, varsinkin hiilidioksidin ja metaanin, päästöihin. Hiilidioksidin kasvava määrä on jo tehnyt maapallosta lämpimämmän. Uskotaan, että tämä seikka on käynnissä olevan ilmastonmuutoksen perusmekanismi. Ilmastonmuutos ja sen seuraamukset ovat monitahoisia ja saattavat olla dramaattisia. Siksi on tärkeää valvoa ilmakehään päästämämme hiilidioksidin määrää. Kasvihuonekaasujen päästöt lämmittävät maan pinnan läheisiä ilmakerroksia ja aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Ilmakehän kasvihuonekaasujen lisääntyminen on pääasiassa seurausta ihmisen toiminnasta: energiantuotanto, teollisuus ja liikenne, kuten myös maanviljely ja jätteiden käsittely lisäävät kasvihuonepäästöjä. Hiilijalanjälki kuvaa päästöjen osuutta ilmaston lämpenemisestä. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä johtaa erilaisiin negatiivisiin muutoksiin meriympäristössä. Merivesi muun muassa happamoituu ja lämpenee, mikä heikentää monien kasvi- ja eläinlajien elinmahdollisuuksia. Itämeressä veden lämpeneminen voi johtaa sinilevän määrän kasvuun. Ilmakehän hiilidioksidin määrä vähenee kun hiilidioksidi sitoutuu tuottavan maan kasvillisuuteen, etupäässä metsään. Suurin osa kotitalouksien päästöistä tulee rakennusten ja kotitalousveden lämmittämisestä, liikenteestä ja sähkön kulutuksesta. Päästöt ovat suoraan yhteydessä energiankulutukseen. Jopa puolet kotitalouden energiankäytöstä saattaa kulua kiinteistön lämmittämiseen ja noin kolmasosa sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Voit itse pienentää hiilijalanjälkeäsi siirtymällä ympäristöystävällisempään lämmitystapaan, jollaisia ovat esimerkiksi aurinkoenergia, tuulivoima, maalämpö tai puulämmitys. Vältä ylimääräistä autolla ajoa ja lentomatkoja.
Skåldön hiilijalanjälki 1031 36 107 267 906 388 215 303 Lämmitys Sähkön kulutus Jä:eet Maanviljely Lau:aliikenne Veneliikenne Autoliikenne Eri sektoreiden kasvihuonekaasujen päästöt (tonnia, CO2 ja vastaavat). Skåldön saarella harjoitetaan suhteellisen aktiivista maanviljelyä, mikä myös näkyy päästöissä ja se on päästöjen lähteistä suurin. Seuraavaksi suurin päästöjen lähde on liikenne. Skåldöllä eri liikennetyyppien päästöt ovat lähes yhtä suuria, mutta päästöjen vähentämiselle on suurin mahdollisuus luonnollisesti auto- ja veneliikenteessä. Kaksi muuta suhteellisen suurta päästösektoria, joihin asukkaat voivat helposti vaikuttaa, ovat lämmitys ja sähkön kulutus. Jätteen osuus päästöistä on pienempi, mutta silti merkittävä. Maanviljelyn päästöt ovat suuria, mutta niitä on vaikea välttää, koska maanviljelyllä on suuri työllistävä rooli saarella samalla kun se osallistuu saaren luonnon ja maiseman hoitoon. Tästä syystä päästöjen vähentämispyrkimykset tulee keskittää niille sektoreille, joihin asukkaat voivat tapojaan muuttamalla vaikuttaa, kuten esimerkiksi sähkön kulutus, liikenne ja lämmitys. Myös jätesektorin päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi vähentämällä syntyvän jätteen määrää. Skåldö on Suomen projektisaarista ainoa, jolla on järviä. Järvet tuottavat pieniä määriä metaania, kuten myös suot (174 ja 166 tonnia CO2:a). Tämä on toisaalta osa luonnollista hiilikiertoa, eikä sitä voi muuttaa. Skåldöllä on suhteellisen paljon metsää, minkä vuoksi metsän sitoman hiilen määrä on paljon saarella syntyviä päästöjä suurempi, noin 16 000 tonnia i CO2:a ja vastaavia kaasuja. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että päästöjä ei tarvitsisi vähentää. Kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma, ja kaikkia ylimääräisiä päästöjä tulisi välttää.
Energiasuunnittelu saarillamme Emme nykymaailmassa tule toimeen ilman energiaa. Olemme tottuneet siihen, että meillä on aina lämpöä, valoa ja sähköä, mutta miten tämä energia tuotetaan? Nykyisin käyttämämme energia tuotetaan monin eri tavoin, tavallisimmin käyttäen fossiilisia polttoaineita kuten öljyä ja hiiltä, mutta myös ydinvoimaa tai vesivoimaa. Maksamme tästä kalliisti sekä energiamaksujen muodossa että ympäristö- ja luontohaitoissa. Koska kaikki energia on peräisin auringosta, miksi emme käyttäisi sitä suoraan? Aurinkokerääjillä voimme lämmittää ilmaa ja vettä, ja aurinkopaneelit antavat sähköä. Näiden laitteistojen hinnat ovat viime vuosina puolittuneet.
Aurinko ja tuuli ovat ainoat energian muodot, jotka toimitetaan kotiovelle saakka laskutuksetta ja ne ovat lisäksi täysin ilmaisia. Voimme suuren osan vuotta lämmittää sekä käyttöveden että kotimme aurinkoenergialla. Miksi emme myös tuottaisi sähköä sähkölaitteidemme käyttöön? Pienten, talokohtaisten tuulivoimaloiden avulla voimme täydentää energiantuotantoamme pimeänä vuodenaikana, ja talven kylmimpänä jaksona voimme hoitaa talojen ja veden lämmityksen esimerkiksi oman metsän puilla ja hakkeella. Voimme myös kerätä talteen orgaanisen jätteen biokaasut ja käyttää sitä lämmön ja sähkön tuotantoon. Parasta tässä kaikessa on ettei meillä ole huolta, jos sähkönjakelu katkeaa tai öljy loppuu.
Energiaratkaisut Suomen Vihreät saaret -saarilla: 140 120 100 80 60 40 20 Muu Pelle<t/Puupannu Öljypannu Takka/Kamiina Lämpöpumppu Sähkölämmitys 0 Högsåra Iniö Skåldö Vänö Puulämmitys ja sähkölämmitys ovat saariston tavallisimmat lämmitystavat. Kyläprojekteista voimme esimerkkeinä mainita iniöläisen Keistiön saaren, jossa tievalaistuslamput on vaihdettu LED-lamppuihin joihin hankitaan virta omasta pienestä tuulivoimalasta. Itsevalaiseva saari. Kuinka paljon kulutat sähköä? Mitä on kilowattitunti? Kotisi kaiken sähkönkulutuksen mittayksikkö on kilowattitunti (kwh). 1kWh= 1000 tunnissa käytettyä wattia. Esimerkki: 1000W pölynimuria jota käytetään tunnin ajan = 1kWh 40W hehkulamppu, joka loistaa 25 tuntia = 1kWh Kiinteistön energiankulutuksesta menee keskimäärin noin 60% talon lämmitykseen. Noin 20% kuluu veden lämmittämiseen suihkuun, tiskiin jne. Loput 20% menevät kotitalouden hoitoon jääkaappi, pesukone, valaistus ja muut sähkölaitteet.
Viemäriveden käsittely saarilla Jäteveden puhdistuksen tarkoitus on poistaa siitä bakteerit ja vahingolliset aineet ja estää päästöjä, jotka lisäävät rehevöitymistä ja pohjaveden saastumista. Jotta viemäröintijärjestelmästä tulisi pitkällä aikavälillä ympäristöä säästävä, on ravinneaineet sisällytettävä kiertokulkuun. Maataloudessa viedään pois suuria määriä ravinteita viljan, perunan, maidon, lihan jne. muodossa. Pois vietävät ravinteet on korvattava joko keinolannoituksella tai kierrättämällä ruuan ravinneaineet (WC-jäte, kotitalouksien, ravintoloiden ja teollisuuden jätteet). Jotta saarilla asuminen sekä elintarvikkeiden tuotanto olisi pitkällä tähtäimellä ympäristölle ystävällistä, pitää muun muassa jäteveden ravinteet kierrättää. Moni vapaa-ajan asunnoista on yhä suhteellisen vaatimattomasti varustettu, ja harmaavedet (kaikki muu talousvesi paitsi WC-vesi) voidaan yhä johtaa maahan. Kannattaa aina ottaa yhteyttä, onko jäteveden suodatus maan kautta tontilla mahdollista. Sinun kannattaa ottaa yhteys paikalliseen suunnittelijaan, joka tekee ensimmäisen arvioinnin tontilla.
Jätevesiratkaisut saarilla kiinteistökohtaisesti: 30 25 20 15 10 5 Muu Fosforiloukku Maasuoda<amo Maahanimey<ämö Maaperäkäsi<ely Avoin oja 0 Högsåra Iniö Skåldö Vänö Iniöllä voimme havaita, että jätevedet lasketaan avoimiin ojiin laajemmassa mittakaavassa kuin muilla Vihreät saaret -projektin saarilla. Högsåralla ja Skåldölla on runsaasti maaperään tehtyjä suodatuspetejä. Skåldöllä on myös fosforiloukkuja. Kompostoivan kuivakäymälän asentaminen on paras ympäristöteko. Samalla voidaan välttää viemärijärjestelmän saneeraustarve. Tällöin myös harmaavedet voidaan pääosin suodattaa maaperään. Jätevesikysymys saarilla on myös ratkaistavissa perustamalla vesiosuuskuntia tai tekemällä yhteistyötä naapureiden kanssa. Tämä on usein halvempaa ja takaa paremman ylläpidon kuin se, että kaikilla on omat, yksityiset ratkaisut.
Mahdollisuus valita puolueettomia suunnittelijoita jätevesihuollon uudistustyössä tai uusien ratkaisujen rakennustyössä on ratkaiseva tekijä onnistuneen tuloksen saavuttamiselle. Laitteiston oikea mitoitus alusta alkaen käyttötarkoituksen mukaan johtaa aina taloudellisesti parhaaseen ratkaisuun pitkällä aikavälillä. Siihen tarvitaan osaava ja kokenut suunnittelija. Suunnittelijan valinnassa kunnan ympäristöosasto voi antaa neuvoja ja tukea. Voidaan ajatella myös kunnan hyötyvän kestävästä kehityksestä. Muistilista jätevesiratkaisua valittaessa: Millaiset olosuhteet ovat paikan päällä Kuinka paljon jätevettä tuotetaan Kuinka suuri maa-ala on käytettävissä jätevesalaitteistoa varten Kuka laitteistoa käyttää ja huoltaa Puhu ympäristöviranomaisten kanssa siitä, millaisia vaatimuksia jätevesiratkai sullesi asetetaan
Jätteet Materiaalien kierrätyksellä on suuri merkitys kestävälle kehitykselle. On tärkeää nähdä jäte resurssina ja käsitellä sitä oikealla tavalla. Sinä voit vaikuttaa minne jätteesi päätyvät ja miltä ympäristösi näyttää. Syntyvä jäte pitää ensisijaisesti kierrättää. Jätteiden kierrätys tarkoittaa sitä, että materiaalit, ravinteet tai energia käytetään uudelleen. Uudelleenkäyttömenetelmiä ovat kompostointi tai esimerkiksi ruuantähteiden mädättäminen. Materiaalit käytetään uudelleen esimerkiksi lajittelemalla pakkaukset tai polttamalla energiaa antava jäte. Vasta viimeisenä vaihtoehtona on syntyvän jätteen varastointi. Jätteet ja roskat ovat ympäristöongelmista näkyvimmät, erityisesti huippusesongin aikana kesällä. Lain mukaan kunnalla on vastuu jätteiden keräämisestä. On kaikkien etu, että jätteet löytävät tiensä kierrätysasemille. Meidän on vähennettävä jätteen määrää sekä saatava jätteet osaksi uudelleenkäyttöä ja kierrätystä..
Kompostointi 80 70 60 50 40 30 Kompostoivat koataloudet Ei- kompostoivat koataloudet 20 10 0 Högsåra Iniö Skåldö Vänö Projektissa mukana olevien saarien asukkaiden parissa tehdyn kyselykaavakkeen avulla tutkimme, millainen oli ruuantähteensä kompostoivien ja ei-kompostoivien kotitalouksien jakauma projektin Suomen saarilla. Tuloksista näkyy, että Iniöllä tähteet kompostoi useampi kotitalous kuin Skåldöllä. Vänön ja Högsåran osalta ei voida tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä, koska kyselyn vastausten määrä oli erittäin alhainen.
Vihreät saaret -projektiin kuuluvat suomalaiset saaret: Iniö, Vänö, Högsåra ja Skåldö Lisätiedot, saarten ympäristökuvaukset, esitykset ja tulokset: vieraile kotisivuillamme: www.greenislands.se EUROPEAN UNION EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INVESTING IN YOUR FUTURE Julkaisun sisältö heijastaa kirjoittajan mielipiteitä, eikä hallintoviranomaisia voida pitää vastuussa projektiin osallistujien julkaisemista tiedoista. www.greenislands.se