Ulkomaankauppa 2004:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen venevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen venevienti ja tuonti v. 1997-2003(I-X) 1000 euroa 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003(I-X) Tuonti Vienti Helsinki 30.01.2004. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
PURJEVENEVIENNIN ARVO VOIMAKKAASSA KASVUSSA Myös moottoriveneiden tuonti lisääntynyt selvästi Veneiden vienti ja tuonti on 1990-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa kehittynyt hyvin epätasaisesti. Veneiden viennin arvo on ollut kasvussa vuodesta 1999 lähtien, mutta kasvu on perustunut osittain muutamiin yksittäisiin arvokkaisiin venetoimituksiin. Vuotuinen vietyjen veneiden kappalemäärä on vaihdellut vajaasta kahdeksasta tuhannesta lähes yhdeksään ja puoleen tuhanteen. Myös venetuonnissa on tapahtunut huomattavia heilahteluja. Suurin muutos tapahtui vuonna 2000, jolloin tuonnin arvo kohosi 12 milj. eurosta lähes 20 milj. euroon. Seuraavana vuonna tuonti palautui lähelle entistä tasoaan, mutta on sen jälkeen kääntynyt uudelleen selvään kasvuun. Viime vuoden tammi-lokakuussa veneviennin arvo kohosi 196 milj. euroon eli 42 % edellisen vuoden vastaavan ajanjakson vientiä suuremmaksi. Tuonnin arvo oli samaan aikaan runsaat 23 milj. euroa, mikä oli 43 % enemmän kuin vuoden 2002 tammi-lokakuussa. Taulukko 1. Suomen venetuonti ja vienti 1997-2003(I-X) Vuosi Tuonti 1000 e Muutos % Tuonti kpl Muutos % Vienti 1000 e Muutos % Vienti kpl Muutos % 1997 9 657 26 18 304 38 72 739 33 9 052-7 1998 9 827 2 20 872 14 70 264-3 8 331-8 1999 12 266 25 16 738-20 96 737 38 9 351 12 2000 19 704 61 32 889 96 105 328 9 7 715-18 2001 16 100-18 19 324-41 121 433 15 8 215 6 2002 18 757 17 22 142 15 162 718 34 8 008-3 2003 (I-X) 23 473 43 25 850 19 196 009 42 8 074 11 Vienti Norjaan ja Saksaan kasvatti purjevenevientiä Vuoden 2003 tammi-lokakuussa Suomesta vietiin 147 purjevenettä, arvoltaan lähes 131 milj. euroa. Venemäärä kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta neljänneksen, ja viennin arvo miltei kaksinkertaistui. Vuonna 2002 viennin arvo puolitoistakertaistui edellisvuotisesta, vaikka veneiden määrä supistui, joten vienti on parin viime vuoden aikana siirtynyt selvästi arvokkaampiin aluksiin. Tärkeimmäksi purjeveneiden ostajaksi kohosi viime vuonna Norja kahdellatoista veneellä, joiden arvo kohosi 26 milj. euroon. Edellisinä vuosina Norjan osuus on pysytellyt muutaman sadan tuhannen euron tasolla. Myös vienti Saksaan (24 milj. euroa) kasvoi viime vuonna selvästi. Kolme seuraavaa maata, Iso-Britannia, USA ja Kreikka, olivat kukin 14 milj. euron tuntumassa. Moottoriveneiden (muiden kuin perämoottoriveneiden) viennin arvo jäi tammi-lokakuussa 39 milj. euroon eli 12 % vuoden 2002 vastaavaa ajanjaksoa pienemmäksi. Vietyjen veneiden määrä, 1549 kpl, kasvoi kymmeneksen, joten alusten keskihinta laski selvästi. Tullihallitus Tilastoyksikkö
Moottoriveneviennin maajakauma on pysynyt viime vuosina jokseenkin muuttumattomana. Ruotsi on tärkein ostaja: viime vuoden tammi-lokakuussa 717 venettä, yhteisarvoltaan 15 milj. euroa. Norja on pysytellyt yhtä selvänä kakkosena (viime vuonna runsaat 9 milj. euroa ja 473 kpl). Myös muut suuret ostajamaat ovat pysyneet vuodesta toiseen ennallaan: Iso-Britannia (3,6 milj. euroa), Venäjä (2,6 milj. euroa) ja Saksa (1,6 milj. euroa). Moottorivenetuonnin vahva kasvu jatkui Viime vuoden tammi-lokakuussa sekä purjeveneiden että moottoriveneiden tuonnin arvo kohosi selvästi edellisvuotista suuremmaksi. Purjeveneitä tuotiin yli viiden miljoonan euron arvosta. Tuotujen veneiden kappalemäärä jäi 192:een eli palautui suunnilleen vuotta 2002 edeltäneelle tasolle. Tuontimäärä oli poikkeuksellisen suuri vuonna 2002, kun USA:sta tuotiin yli 400 purjevenettä, joiden keskihinta jäi selvästi tavanomaista alemmaksi. Tärkein purjeveneiden tuontimaa oli viime vuonna edellisen vuoden tapaan Saksa 2,4 milj. euron osuudellaan. Miljoonan euron rajan ylittivät myös Ranska ja Viro. Isojen moottoriveneiden, siis muiden kuin perämoottoriveneiden, tuonti lähes puolitoistakertaistui tammi-lokakuussa. Tuonnin arvo oli vajaat 13 milj. euroa. Veneitä tuotiin 704 kappaletta. Ruotsi palasi jälleen tärkeimmäksi tuontimaaksi yli neljän miljoonan euron tuonnilla. Tuonnin arvo yli kaksinkertaistui, vaikka kappalemäärä (221 venettä) jäikin edellisvuotista pienemmäksi. Iso- Britannia jäi viime vuonna toiseksi vajaan 2,5 miljoonan euron osuudellaan. Brittiläiset veneet kuuluivat kalleimpiin viime vuonna tuotuihin moottoriveneisiin, joten tuontimäärä oli vain 12 kappaletta. Tuonti Kanadasta kaksinkertaistui ja kohosi vajaaseen kahteen miljoonaan euroon. Hieman yli miljoonan euron kohosivat USA ja Saksa. Tullihallitus Tilastoyksikkö
Veneiden vienti 1997-2003 (I-X) Ilmatäytteiset alukset (CN890310) Purjeveneet (CN890391) Moottoriveneet, muut kuin Muut (CN890399) perämoottoriveneet (CN890392) 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1997 259 149 4 407 2 060 42 789 14 179 14 18 890 103 851-79 10 800 34 3 615-31 1998 343 32 2 579-41 37 741-12 165-8 16 518-13 1 021 20 15 663 45 4 566 26 1999 405 18 3 535 37 60 436 60 147-11 19 801 20 1 047 3 16 094 3 4 622 1 2000 375-7 1 317-63 58 392-3 139-5 25 964 31 1 217 16 20 597 28 5 042 9 2001 364-3 1 182-10 55 478-5 149 7 39 822 53 1 492 23 25 769 25 5 392 7 2002 402 10 470-60 86 616 56 135-9 50 062 26 1 592 7 25 639-1 5 811 8 2003(I-X) 330-15 789 71 130 673 87 147 24 39 172-12 1 549 10 25 835 14 5 589 6 Ryhmään "Muut" kuuluvat mm. perämoottoriveneet, soutuveneet, vesiskootterit ym.
Veneiden tuonti 1997-2003 (I-X) Ilmatäytteiset alukset (CN890310) Purjeveneet (CN890391) Moottoriveneet, muut kuin Muut (CN890399) perämoottoriveneet (CN890392) 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1997 560 16 15 699 38 991-58 88 144 5 003 72 725 154 3 103 62 1 792 11 1998 797 42 18 303 17 1 486 50 147 67 4 723-6 570-21 2 822-9 1 852 3 1999 907 14 13 867-24 2 486 67 115-22 5 370 14 380-33 3 502 24 2 376 28 2000 1 188 31 29 751 115 3 126 26 123 7 9 683 80 443 17 5 708 63 2 572 8 2001 790-34 15 534-48 5 127 64 208 69 7 291-25 485 9 2 892-49 3 097 20 2002 1 308 66 18 168 17 4 660-9 555 167 10 025 37 639 32 2 765-4 2 780-10 2003(I-X) 1 053-13 21 022 16 5 323 39 192-65 12 891 47 704 40 4 206 58 3 932 51 Ryhmään "Muut" kuuluvat mm. perämoottoriveneet, soutuveneet, vesiskootterit ym.
Purjeveneiden vienti maittain 2000-2003(I-X) (v. 2003 suuruusjärjestyksessä) 2000 2001 2002 2003 (I-X) Maa 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl NO Norja 173 6 448 12 707 6 25 936 12 DE Saksa 6 045 21 3 929 17 3 769 21 24 201 17 GB Iso-Britannia 14 052 10 8 921 16 13 204 20 14 167 16 US USA 13 144 25 11 202 35 24 202 25 13 908 12 GR Kreikka 10 692 1 13 668 4 IT Italia 4 146 4 883 4 4 272 3 10 856 10 KY Caymansaaret 4 825 1 922 1 10 292 2 VG Britt. Neitsytsaaret 3 141 1 4 462 2 2 777 2 5 201 1 CA Kanada 185 1 2 352 1 JP Japani 1 399 7 1 657 7 3 999 9 2 327 6 AU Australia 995 1 1 891 5 1 449 2 NL Alankomaat 17 1 5 053 2 1 158 6 1 196 4 SE Ruotsi 2 994 26 3 610 13 228 4 1 139 7 CL Chile 1 123 1 PT Portugali 3 816 3 822 1 HR Kroatia 2 525 1 788 2 DK Tanska 110 1 449 4 21 1 331 4 FR Ranska 1 804 3 2 733 3 3 089 6 272 4 CZ Tsekin tasavalta 143 1 189 1 EE Viro 59 12 89 15 4 1 169 7 RU Venäjä 104 10 141 9 118 6 138 9 FO Färsaaret 76 1 AG Antigua ja Barbuda 34 10 CH Sveitsi 754 4 1 123 1 22 2 HU Unkari 11 6 PL Puola 739 3 11 11 8 5 VC St. Vincent ja Grenadiinit 10 401 1 BM Bermuda 4 185 1 HK Hongkong 652 1 SI Slovenia 155 1 156 1 SG Singapore 17 2 VI Yhdysv. Neitsytsaaret 1 571 1 CI Norsunluurannikko 707 1 TR Turkki 171 1 229 1 PH Filippiinit 3 573 1 BE Belgia 1 742 1 Yhteensä 58 392 139 55 478 149 86 616 135 130 673 147
Moottoriveneiden (muut kuin perämoottoriveneet) vienti maittain 2000-2003(I-X) (v. 2003 suuruusjärjestyksessä) 2000 2001 2002 2003 (I-X) Maa 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl SE Ruotsi 11 687 634 13 988 696 16 553 731 14 898 717 NO Norja 5 603 312 8 248 403 8 851 448 9 355 473 GB Iso-Britannia 852 7 2 515 27 4 306 47 3 599 40 RU Venäjä 774 51 2 823 99 3 178 91 2 643 92 DE Saksa 1 652 62 2 923 67 2 208 49 1 568 33 GL Grönlanti 914 18 1 164 25 1 353 35 1 237 19 EE Viro 1 206 25 1 718 27 2 537 28 1 142 31 FR Ranska 957 8 1 427 11 1 252 10 989 8 CH Sveitsi 343 10 739 22 1 016 17 788 18 IE Irlanti 417 9 930 17 625 13 DK Tanska 620 32 1 046 44 1 162 31 589 26 GR Kreikka 177 2 183 2 788 4 391 2 UA Ukraina 140 1 139 13 247 24 298 25 NL Alankomaat 215 4 138 3 569 25 273 31 FO Färsaaret 177 2 193 2 234 3 LV Latvia 61 9 183 10 191 12 165 5 IT Italia 150 1 385 3 155 1 HU Unkari 65 1 59 1 AT Itävalta 108 4 29 3 14 1 55 4 KZ Kazakstan 256 1 46 1 JP Japani 67 1 202 2 281 3 37 1 SO Somalia 26 4 LT Liettua 34 3 39 3 39 5 1 1 US USA 1 009 1 3 640 1 HR Kroatia 40 1 144 2 PT Portugali 80 1 BE Belgia 376 32 188 20 34 1 AL Albania 30 1 SI Slovenia 18 2 TR Turkki 223 1 ES Espanja 36 1 Yhteensä 25 964 1 217 39 822 1 492 50 062 1 592 39 172 1 549
Purjeveneiden tuonti maittain 2000-2003(I-X) (v. 2003 suuruusjärjestyksessä) 2 000 2 001 2 002 2003 (I-X) Maa 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl DE Saksa 643 7 798 9 1 355 18 2 408 22 FR Ranska 426 9 805 7 599 11 1 170 19 EE Viro 165 10 306 16 881 22 1 047 33 SI Slovenia 106 2 135 1 237 3 SE Ruotsi 335 16 159 7 527 22 155 11 DK Tanska 10 1 130 1 15 10 143 1 US USA 1 036 59 211 61 961 431 72 82 BG Bulgaria 50 3 GB Iso-Britannia 48 5 17 4 12 1 17 2 AU Australia 3 1 4 1 4 1 9 3 AR Argentiina 9 1 NL Alankomaat 88 1 6 11 RU Venäjä 14 8 12 3 16 2 1 1 JP Japani 21 4 PL Puola 21 3 NO Norja 2 608 1 15 27 CA Kanada 10 1 ZA Etelä-Afrikka 76 1 CZ Tsekin tasavalta 2 97 BE Belgia 293 1 MX Meksiko 48 4 Yhteensä 3 126 123 5 127 208 4 660 555 5 323 192
Moottoriveneiden (muut kuin perämoottoriveneet) tuonti maittain 2000-2003(I-X) (v. 2003 suuruusjärjestyksessä) 2 000 2 001 2 002 2003 (I-X) Maa 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl SE Ruotsi 3 769 178 3 284 212 2 046 344 4 272 221 GB Iso-Britannia 1 497 6 1 010 3 4 455 10 2 430 12 CA Kanada 956 159 674 109 956 153 1 826 255 US USA 1 730 58 1 436 106 1 061 71 1 279 54 DE Saksa 478 1 1 072 10 EE Viro 209 21 330 37 219 10 667 123 NO Norja 335 8 510 11 610 10 602 8 GR Kreikka 509 2 CY Kypros 29 2 64 3 108 5 PL Puola 5 1 51 12 45 6 TR Turkki 41 1 JP Japani 38 10 22 6 BG Bulgaria 16 1 18 1 FR Ranska 476 6 178 1 IT Italia 114 1 RU Venäjä 6 2 3 1 79 2 ES Espanja 70 2 BE Belgia 46 5 MX Meksiko 12 1 SI Slovenia 10 3 11 3 LV Latvia 5 1 AE Arabiemiirikunnat 194 1 NL Alankomaat 28 1 CH Sveitsi 1 1 Yhteensä 9 683 443 7 291 485 10 025 639 12 891 704
Ulkomaankauppa 2004:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen venevienti ja -tuonti 30.01.2004 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 020 492 1845 matti.heiniemi@tulli.fi Kari Tähtivaara p. 020 492 1844 kari.tahtivaara@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/. Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FIN-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax 020 492 1860 Telefax 020 492 1860 Fax + 358 20 492 1860 Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi E-mail: tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service 020 391 103 020 391 103 + 358 20 391 103
Ulkomaankauppa 2004:M03 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 1994-2003(1-11) 5 Mrd. e 4 3 2 1 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 (1-11) Tuonti Vienti Helsinki 13.02.2004. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
1 PUHELINLAITTEIDEN VIENTI VENÄJÄLLE KASVOI VOIMAKKAASTI Venäjä kasvatti edelleen osuuttaan energiatuotteiden tuonnista Suomen vienti Venäjälle jatkoi kasvuaan viime vuoden tammi-marraskuussa. Viennin arvo kasvoi kuukausitasolla loppuvuotta kohti, ja Venäjä vahvisti asemiaan tärkeimpien vientimaiden joukossa. Vientiä kasvattivat erityisesti puhelinlaitteet. Energiatuotteiden tuonti Venäjältä lisääntyi voimakkaasti. Venäjän osuus raakaöljyn koko tuonnista kohosi jo kahteen kolmasosaan. Sähkön ja kivihiilen tuonti miltei kaksinkertaistui, ja kaasun tuonti kasvoi neljänneksen. Viennin arvo Venäjälle oli tammi-marraskuussa 3,1 mrd euroa eli 9 % edellisen vuoden vastaavaa aikaa suurempi. Venäjä oli Suomen viidenneksi tärkein vientimaa runsaan 7 %:n osuudellaan. Tuonti Venäjältä kasvoi 23 % ja oli arvoltaan 4 mrd euroa. Venäjän osuus koko tuonnista kohosi 12 %:iin eli toiseksi suurimmaksi Saksan jälkeen. Kuvio 2. Vienti Venäjälle ja muihin tärkeimpiin vientimaihin kuukausittain 2001-2003 Milj. e 1000 800 600 400 200 0 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 2001 2002 2003 Saksa Ruotsi Venäjä Iso-Britannia Yhdysvallat Kuvio 3. Venäjän osuus Suomen tuonnista ja viennistä 1994-2003(1-11) Osuus % 15 10 5 0 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 (1- Tuonti Vienti 11) Kuvio 4. Suomen ja Venäjän välinen kauppatase 1994-2003(1-11) Milj. e 1000 500 0-500 -1000-1500 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 (1-11) Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Taulukko 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 1994-2003(1-11) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e 1994 1 799 37 8,9 1 350 33 5,2-449 1995 1 567-13 7,2 1 421 5 4,8-145 1996 1 729 10 7,3 1 913 35 6,1 184 1997 2 108 22 7,8 2 612 37 7,3 504 1998 1 911-9 6,6 2 322-11 6,0 411 1999 2 145 12 7,2 1 606-31 4,1-538 2000 3 461 61 9,4 2 157 34 4,4-1 304 2001 3 427-1 9,5 2 806 30 5,9-621 2002 3 566 4 10,0 3 128 11 6,6-438 2003 (1-11) 4 007 23 12,1 3 138 9 7,4-869 PUHELINLAITTEIDEN VIENTI VENÄJÄLLE KASVOI VOIMAKKAASTI Myös kemiallisten aineiden vienti lisääntyi selvästi Puhelinlaitteiden vienti Venäjälle lisääntyi viime vuoden tammi-marraskuussa 46 % ja kohosi arvoltaan lähes 560 milj. euroon. Matkapuhelinten osuus tästä oli 390 milj. euroa. Venäjälle toimitettiin runsaat 2,8 miljoonaa matkapuhelinta, ja Venäjä oli niiden neljänneksi suurin vientimaa Arabiemiirikuntien, Saksan ja Ison-Britannian jälkeen. Kotitalouskoneiden ja laitteiden vienti kasvoi 16 % ja kohosi lähes 160 milj. euroon. Televisiovastaanottimien viennin arvo oli 48 milj. euroa eli 16 % edellisvuotista suurempi. Atk-laitteiden vienti puolestaan supistui kolmanneksen ja oli arvoltaan 52 milj. euroa. Maansiirto- ja kaivuukoneiden viennin arvo kohosi 51 milj. euroon eli 53 % edellisvuotista suuremmaksi. Nostamis- ja lastaamiskoneita ja laitteita vietiin 40 milj. euron arvosta (+ 14 %). Kuumennus- ja jäähdytyskoneiden ja laitteiden vienti supistui hieman ja jäi vajaaseen 40 milj. euroon. Voimakoneiden ja moottoreiden viennin arvo oli 46 milj. euroa eli 13 % edellisvuotista pienempi. Kuljetusvälineiden vienti supistui neljänneksen ja oli arvoltaan vajaat 100 milj. euroa. Henkilöautojen vienti pysytteli kuitenkin edellisvuoden tasolla 42 milj. eurossa. Kaikkiaan koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä vietiin Venäjälle tammi-marraskuussa miltei 1,5 mrd euron arvosta eli 17 % edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän. Tavararyhmän osuus koko viennistä Venäjälle kohosi 47 %:iin. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kasvoi 14 % ja oli arvoltaan 473 milj. euroa. Lääkevalmisteiden vienti lisääntyi kolmanneksen ja kohosi 113 milj. euroon. Venäjä oli lääkeaineiden selvästi suurin vientimaa. Muovien viennin arvo oli 109 milj. euroa eli miltei kolmanneksen edellisvuotista suurempi. Väriaineiden vienti puolestaan supistui hieman ja jäi 120 milj. euroon. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus koko Venäjän-viennistä oli 15 %. Paperin ja pahvin viennin arvo oli 242 milj. euroa eli 3 % edellisvuotista suurempi. Painotuotteiden vienti supistui 8 % ja jäi 91 milj. euroon. Metallien ja metallituotteiden vienti pysytteli edellisvuoden tasolla 184 milj. eurossa. Öljytuotteiden vienti puolestaan kohosi 47 milj. eurosta 68 milj. euroon. Kumituotteiden vienti lisääntyi 12 % ja oli arvoltaan 51 milj. euroa, josta kumirenkaiden osuus oli 44 milj. euroa. Lasia ja lasitavaroita Venäjälle vietiin 30 milj. euron arvosta. Puutuotteiden viennin arvo oli myös 30 milj. euroa. Elintarvikkeiden viennin arvo jäi edellisvuoden tammi-marraskuun tasolle 168 milj. euroon. Maitotaloustuotteita vietiin 82 milj. euron arvosta, josta juuston osuus oli 44 milj. euroa. Vilja- ja jauhovalmisteiden viennin arvo oli 34 milj. euroa. Venäjän osuus koko elintarvikeviennistä oli 23 % ja toiseksi suurimman vientimaan eli Ruotsin 18 %. Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 Vaatteiden vienti Venäjälle supistui kymmeneksen ja oli arvoltaan 39 milj. euroa. Tekstiilituotteiden vienti pysytteli edellisvuotisella tasolla 23 milj. eurossa. Jalkineiden vienti puolestaan lisääntyi 7 % ja oli arvoltaan vajaat 12 milj. euroa. Huonekalujen vienti jäi 23 milj. euroon eli 16 % edellisvuotista pienemmäksi. Kuvio 5. Vienti Venäjälle tammi-marraskuussa 2003 Muut tavarat 13,9 % (- 6 %) Painotuotteet 2,9 % (- 8 %) Elintarvikkeet 5,4 % (+ 1 %) Öljytuotteet 2,2 % (+ 44 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 15,1 % (+ 14 %) Koneet, laiteet ja kuljetusvälineet 46,9 % (+ 17 %) Paperi ja pahvi 7,7 % (+ 3 %) Metallit ja metallituotteet 5,9 % (- 0 %) Taulukko 2. Vienti Venäjälle; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 182 5,8 7 168 5,4 1 33 Öljytuotteet 50 1,6 14 68 2,2 44 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 459 14,7 31 473 15,1 14 64 Paperi ja pahvi 256 8,2 2 242 7,7 3 67-69 Metallit ja metallituotteet 198 6,3 12 184 5,9 0 7 Koneet, laitteet ja kuljetusväl. 1 367 43,7 17 1 473 46,9 17 892 Painotuotteet 109 3,5-3 91 2,9-8 Muut tavarat 507 16,2-5 439 13,9-6 Yhteensä 3 128 100,0 11 3 138 100,0 9 VENÄJÄ KASVATTI OSUUTTAAN RAAKAÖLJYN TUONNISTA Myös muun energian tuonti kasvoi voimakkaasti Venäjä vahvisti edelleen asemiaan raakaöljyn tärkeimpänä tuontimaana, kun sen osuus öljyn koko tuonnista kohosi jo kahteen kolmasosaan. Tuonnin arvo kohosi tammi-marraskuussa 1,3 mrd euroon eli 15 % edellisvuotista suuremmaksi. Määrältään tuonti kasvoi 22 %. Suomeen tuotiin raakaöljyä kaikkiaan vajaat 11 milj. tonnia, josta Venäjän osuus oli 7,2, Tanskan 1,7 ja Norjan 0,9 milj. tonnia. Määrältään tuonti pysytteli edellisvuoden tasolla, mutta arvoltaan tuonti supistui 5 %. Raakaöljyn tuonti on pysytellyt 11 milj. tonnin tuntumassa vuodesta 1998 lähtien. Venäjä on tänä aikana kasvattanut osuuttaan sen tuonnista 40 %:sta 67 %:iin. Öljytuotteiden tuonti Venäjältä kohosi 375 milj. euroon eli 38 % edellisvuotista suuremmaksi. Kaasun tuonti kasvoi 24 % ja oli arvoltaan 483 milj. euroa. Sähkön tuonnin arvo miltei kaksinkertaistui ja kohosi 249 milj. euroon. Määrältään sähkön tuonti lisääntyi 45 %. Kivihiilen tuonti kohosi 178 milj. euroon. Arvoltaan kivihiilen tuonti kasvoi 99 % ja määrältään 123 %. Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 Energiatuotteita tuotiin Venäjältä kaikkiaan vajaan 2,6 mrd euron arvosta, mikä oli lähes kaksi kolmasosaa koko tuonnista sieltä. Puutavaran tuonnin arvo kohosi 446 milj. euroon eli 5 % edellisvuotista suuremmaksi. Pyöreän puutavaran osuus tuonnista oli 400 milj. euroa. Puutavaran osuus koko tuonnista Venäjältä supistui 11 %:iin, kun monien muiden tavararyhmien tuonti kasvoi puun tuontia selvästi voimakkaammin. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti lisääntyi 15 % ja kohosi arvoltaan 311 milj. euroon. Tuontia kasvattivat erityisesti kemian perusteollisuuden tuotteet, joiden tuonnin arvo kohosi 217 milj. eurosta 266 milj. euroon. Metallien tuonti kasvoi runsaan kolmanneksen ja oli arvoltaan lähes 300 milj. euroa. Nikkelin tuonnin arvo kohosi 176 milj. euroon eli miltei kaksinkertaiseksi edellisvuoden tammi-marraskuuhun verrattuna. Raudan ja teräksen tuonti kasvoi 5 % ja oli arvoltaan 104 milj. euroa. Rautaja teräsromun tuonti lisääntyi runsaasta 100 milj. eurosta 193 milj. euroon. Kuvio 6. Tuonti Venäjältä tammi-marraskuussa 2003 Kemialliset aineet ja tuotteet 7,8 % (+ 15 %) Sähkö 6,2 % (+ 83 %) Muut tavarat 3,8 % (- 19 %) Puutavara 11,1 % (+ 5 %) Malmit ja metalliromu 5,5 % (+ 70 %) Metallit 7,5 % (+ 36 %) Kivihiili 4,4 % (+ 93 %) Kaasu 12,0 % (+ 24 %) Öljy ja öljytuotteet 41,7 % (+ 19 %) Taulukko 3. Tuonti Venäjältä; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 460 12,9 6 446 11,1 5 28 Malmit ja metalliromu 142 4,0 5 218 5,5 70 32 Kivihiili 106 3,0-23 178 4,4 93 33 Öljy ja öljytuotteet 1 509 42,3 6 1 672 41,7 19 34 Kaasu 450 12,6-10 483 12,0 24 35 Sähkö 156 4,4 22 249 6,2 83 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 299 8,4 6 311 7,8 15 67,68 Metallit 239 6,7 21 299 7,5 36 Muut tavarat 204 5,7 11 151 3,8-19 Yhteensä 3 566 100,0 4 4 007 100,0 23 Tullihallitus Tilastoyksikkö
VIENTI VENÄJÄLLE V. 2001-2002 JA TAMMI-MARRASKUUSSA 2002-2003 2001 2002 2002(1-11) 2003(1-11) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 169 403 6,0 182 033 5,8 7 166 130 5,8 167 963 5,4 1 00 elävät eläimet 159 0,0 108 0,0-32 83 0,0 177 0,0 113 01 liha ja lihatuotteet 7 939 0,3 12 507 0,4 58 11 373 0,4 10 396 0,3-9 02 maitotaloustuotteet ja munat 69 171 2,5 84 260 2,7 22 77 686 2,7 82 077 2,6 6 03 kala- ja kalavalmisteet 3 926 0,1 3 409 0,1-13 3 166 0,1 3 434 0,1 8 04 vilja ja viljatuotteet 36 022 1,3 35 354 1,1-2 31 439 1,1 34 308 1,1 9 05 hedelmät ja kasvikset 5 586 0,2 4 352 0,1-22 4 124 0,1 3 244 0,1-21 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 6 410 0,2 5 882 0,2-8 4 926 0,2 4 305 0,1-13 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 10 704 0,4 6 836 0,2-36 6 578 0,2 5 805 0,2-12 08 rehuaineet 13 681 0,5 12 611 0,4-8 11 426 0,4 10 514 0,3-8 09 erinäiset elintarvikkeet 15 806 0,6 16 713 0,5 6 15 330 0,5 13 704 0,4-11 1 juomat ja tupakka 10 817 0,4 14 521 0,5 34 12 680 0,4 10 016 0,3-21 11 juomat 9 086 0,3 11 995 0,4 32 10 421 0,4 7 797 0,2-25 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 1 731 0,1 2 526 0,1 46 2 259 0,1 2 219 0,1-2 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 60 420 2,2 61 611 2,0 2 57 591 2,0 42 857 1,4-26 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 14 243 0,5 19 449 0,6 37 18 756 0,7 16 601 0,5-11 22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 2 0,0 3 0,0 37 3 0,0 2 0,0-23 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 3 508 0,1 3 331 0,1-5 3 062 0,1 4 341 0,1 42 24 puutavara ja korkki 3 195 0,1 3 452 0,1 8 3 066 0,1 2 610 0,1-15 25 paperimassa 10 739 0,4 15 849 0,5 48 14 822 0,5 11 519 0,4-22 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 562 0,0 409 0,0-27 394 0,0 169 0,0-57 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 10 137 0,4 11 349 0,4 12 10 602 0,4 6 250 0,2-41 28 malmit ja metalliromu 15 673 0,6 5 647 0,2-64 4 881 0,2 118 0,0-98 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 2 362 0,1 2 122 0,1-10 2 006 0,1 1 248 0,0-38 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 44 498 1,6 50 303 1,6 13 47 053 1,6 67 859 2,2 44 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 57 0,0 30 0,0-48 30 0,0 56 0,0 87 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 44 159 1,6 50 138 1,6 14 46 916 1,6 67 662 2,2 44 34 kaasut 170 0,0 6 0,0-96 6 0,0 1 0,0-80 35 sähkovirta 112 0,0 129 0,0 15 101 0,0 140 0,0 38 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 6 930 0,2 8 269 0,3 19 7 671 0,3 5 267 0,2-31 41 eläinoljyt ja -rasvat 3 094 0,1 3 971 0,1 28 3 748 0,1 3 687 0,1-2 42 kasvioljyt ja -rasvat 3 812 0,1 3 876 0,1 2 3 525 0,1 1 428 0,0-59 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 25 0,0 423 0,0 1598 399 0,0 151 0,0-62 5 kemialliset aineet ja tuotteet 350 960 12,5 459 332 14,7 31 414 926 14,5 472 962 15,1 14 51 orgaaniset kemialliset aineet 16 014 0,6 16 416 0,5 3 15 160 0,5 17 977 0,6 19 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 18 482 0,7 18 816 0,6 2 17 719 0,6 14 367 0,5-19 53 väri- ja parkitusaineet 123 021 4,4 133 478 4,3 9 124 722 4,3 120 423 3,8-3 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 16 672 0,6 99 816 3,2 499 84 460 2,9 112 949 3,6 34 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 29 044 1,0 32 996 1,1 14 28 711 1,0 28 289 0,9-1 56 lannoitteet, valmistetut 724 0,0 801 0,0 11 789 0,0 1 115 0,0 41 57 muovit, valmistamattomat 48 932 1,7 49 666 1,6 1 45 748 1,6 65 516 2,1 43 58 muovit, valmistetut 34 209 1,2 42 276 1,4 24 38 641 1,3 43 011 1,4 11 59 erinäiset kemialliset tuotteet 63 862 2,3 65 067 2,1 2 58 977 2,1 69 316 2,2 18 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 612 837 21,8 629 307 20,1 3 582 887 20,3 591 933 18,9 2 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 6 987 0,2 7 195 0,2 3 6 818 0,2 3 714 0,1-46 62 kumituotteet 45 187 1,6 47 534 1,5 5 45 362 1,6 50 944 1,6 12 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 36 484 1,3 33 041 1,1-9 29 674 1,0 30 380 1,0 2 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 250 548 8,9 256 239 8,2 2 235 657 8,2 241 874 7,7 3 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 29 403 1,0 25 161 0,8-14 23 259 0,8 22 945 0,7-1 66 kivennäisainetuotteet 68 499 2,4 62 583 2,0-9 57 935 2,0 58 297 1,9 1 67 rauta ja teräs 76 933 2,7 78 501 2,5 2 72 272 2,5 80 367 2,6 11 68 muut metallit 19 120 0,7 18 842 0,6-1 17 836 0,6 16 155 0,5-9 69 tuotteet epäjalosta metallista 79 676 2,8 100 211 3,2 26 94 074 3,3 87 259 2,8-7 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 1 172 076 41,8 1 367 134 43,7 17 1 255 475 43,8 1 472 985 46,9 17 71 voimakoneet ja moottorit 41 791 1,5 56 419 1,8 35 52 357 1,8 45 709 1,5-13 72 eri toimialojen erikoiskoneet 160 055 5,7 152 530 4,9-5 136 430 4,8 176 042 5,6 29 73 metalliteollisuuskoneet 12 674 0,5 11 968 0,4-6 11 218 0,4 19 688 0,6 76 74 yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet 165 241 5,9 187 187 6,0 13 174 018 6,1 173 276 5,5 0 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 81 541 2,9 87 454 2,8 7 79 036 2,8 52 140 1,7-34 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 350 797 12,5 467 255 14,9 33 429 034 15,0 609 482 19,4 42 77 muut sähkokoneet ja laitteet 216 947 7,7 268 735 8,6 24 243 907 8,5 297 880 9,5 22 78 moottoriajoneuvot 134 350 4,8 102 875 3,3-23 97 266 3,4 88 115 2,8-9 79 muut kuljetusvälineet 8 681 0,3 32 713 1,0 277 32 209 1,1 10 653 0,3-67 8 erinäiset valmiit tavarat 378 136 13,5 355 772 11,4-6 325 078 11,3 305 842 9,7-6 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 51 339 1,8 46 022 1,5-10 40 526 1,4 41 869 1,3 3 82 huonekalut 31 546 1,1 30 445 1,0-3 27 738 1,0 23 392 0,7-16 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 2 224 0,1 1 681 0,1-24 1 598 0,1 1 297 0,0-19 84 vaatteet 44 042 1,6 45 184 1,4 3 43 027 1,5 38 909 1,2-10 85 jalkineet 16 283 0,6 11 847 0,4-27 10 896 0,4 11 660 0,4 7 87 kojeet,mittarit yms. 45 972 1,6 40 430 1,3-12 36 423 1,3 37 189 1,2 2 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 5 611 0,2 5 756 0,2 3 5 275 0,2 5 551 0,2 5 89 muut valmiit tavarat 181 120 6,5 174 406 5,6-4 159 595 5,6 145 975 4,7-9 9 muut tavarat 3 0,0 5 0,0 41 4 0,0 7 0,0 56 YHTEENSÄ 2 806 080 100,0 3 128 287 100,0 11 2 869 496 100,0 3 137 689 100,0 9
TUONTI VENÄJÄLTÄ V. 2001-2002 JA TAMMI-MARRASKUUSSA 2002-2003 2001 2002 2002(1-11) 2003(1-11) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 4 791 0,1 10 439 0,3 118 7 259 0,2 5 804 0,1-20 00 elävät eläimet 22 0,0 19 0,0-13 17 0,0 47 0,0 177 01 liha ja lihatuotteet 0 0,0 2 0,0 x 2 0,0 5 0,0 135 02 maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 03 kala- ja kalavalmisteet 518 0,0 375 0,0-28 358 0,0 527 0,0 47 04 vilja ja viljatuotteet 368 0,0 5 413 0,2 >999 2 365 0,1 907 0,0-62 05 hedelmät ja kasvikset 3 816 0,1 4 586 0,1 20 4 473 0,1 4 236 0,1-5 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 40 0,0 37 0,0-8 37 0,0 0 0,0-100 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 6 0,0 2 0,0-71 2 0,0 2 0,0-11 08 rehuaineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 19 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 20 0,0 6 0,0-68 6 0,0 62 0,0 889 1 juomat ja tupakka 335 0,0 334 0,0 0 298 0,0 419 0,0 41 11 juomat 143 0,0 183 0,0 28 171 0,0 216 0,0 26 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 192 0,0 151 0,0-21 126 0,0 203 0,0 61 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 582 776 17,0 616 331 17,3 6 565 232 17,4 676 755 16,9 20 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 1 876 0,1 3 083 0,1 64 2 871 0,1 1 727 0,0-40 22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 19 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 3 226 0,1 3 573 0,1 11 3 303 0,1 3 674 0,1 11 24 puutavara ja korkki 435 272 12,7 460 353 12,9 6 422 935 13,0 445 827 11,1 5 25 paperimassa 3 624 0,1 2 711 0,1-25 2 504 0,1 3 259 0,1 30 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 40 0,0 x 40 0,0 32 0,0-21 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 3 626 0,1 4 633 0,1 28 4 627 0,1 3 479 0,1-25 28 malmit ja metalliromu 134 919 3,9 141 593 4,0 5 128 619 4,0 218 366 5,5 70 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 233 0,0 346 0,0 48 333 0,0 372 0,0 12 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 2 188 401 63,9 2 220 570 62,3 1 2 017 953 62,1 2 581 820 64,4 28 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 137 442 4,0 106 352 3,0-23 92 151 2,8 178 241 4,4 93 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 1 420 444 41,4 1 508 595 42,3 6 1 400 434 43,1 1 672 431 41,7 19 34 kaasut 502 429 14,7 449 954 12,6-10 389 721 12,0 482 625 12,0 24 35 sähkovirta 128 087 3,7 155 669 4,4 22 135 647 4,2 248 522 6,2 83 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 11 0,0 x 11 0,0 0 0,0-100 41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 11 0,0 x 11 0,0 0 0,0-100 5 kemialliset aineet ja tuotteet 282 842 8,3 299 494 8,4 6 270 531 8,3 310 621 7,8 15 51 orgaaniset kemialliset aineet 188 371 5,5 205 906 5,8 9 184 455 5,7 216 600 5,4 17 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 42 673 1,2 36 080 1,0-15 33 005 1,0 49 263 1,2 49 53 väri- ja parkitusaineet 93 0,0 34 0,0-64 34 0,0 25 0,0-26 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 288 0,0 143 0,0-50 132 0,0 0 0,0-100 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 208 0,0 741 0,0 256 741 0,0 266 0,0-64 56 lannoitteet, valmistetut 27 199 0,8 28 362 0,8 4 25 232 0,8 27 457 0,7 9 57 muovit, valmistamattomat 11 183 0,3 9 862 0,3-12 9 567 0,3 9 772 0,2 2 58 muovit, valmistetut 25 0,0 23 0,0-7 13 0,0 98 0,0 669 59 erinäiset kemialliset tuotteet 12 802 0,4 18 343 0,5 43 17 353 0,5 7 140 0,2-59 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 263 384 7,7 306 134 8,6 16 281 773 8,7 358 782 9,0 27 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 334 0,0 239 0,0-28 238 0,0 113 0,0-52 62 kumituotteet 185 0,0 395 0,0 114 363 0,0 430 0,0 18 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 16 645 0,5 20 990 0,6 26 19 100 0,6 20 396 0,5 7 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 31 229 0,9 31 877 0,9 2 29 659 0,9 26 433 0,7-11 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 423 0,0 557 0,0 32 491 0,0 514 0,0 5 66 kivennäisainetuotteet 7 094 0,2 6 133 0,2-14 5 677 0,2 6 863 0,2 21 67 rauta ja teräs 97 990 2,9 106 907 3,0 9 99 158 3,1 103 837 2,6 5 68 muut metallit 99 355 2,9 132 183 3,7 33 120 666 3,7 195 014 4,9 62 69 tuotteet epäjalosta metallista 10 130 0,3 6 852 0,2-32 6 420 0,2 5 181 0,1-19 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 68 110 2,0 82 828 2,3 22 77 175 2,4 51 708 1,3-33 71 voimakoneet ja moottorit 13 670 0,4 22 663 0,6 66 22 654 0,7 12 218 0,3-46 72 eri toimialojen erikoiskoneet 9 437 0,3 10 389 0,3 10 9 409 0,3 7 958 0,2-15 73 metalliteollisuuskoneet 260 0,0 925 0,0 256 872 0,0 302 0,0-65 74 yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet 5 992 0,2 7 859 0,2 31 6 181 0,2 3 077 0,1-50 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 10 0,0 64 0,0 549 63 0,0 205 0,0 226 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 12 751 0,4 14 312 0,4 12 14 307 0,4 1 357 0,0-91 77 muut sähkokoneet ja laitteet 16 652 0,5 18 713 0,5 12 16 901 0,5 20 018 0,5 18 78 moottoriajoneuvot 6 338 0,2 7 098 0,2 12 5 984 0,2 5 959 0,1 0 79 muut kuljetusvälineet 3 001 0,1 804 0,0-73 804 0,0 615 0,0-24 8 erinäiset valmiit tavarat 36 496 1,1 29 777 0,8-18 27 849 0,9 20 603 0,5-26 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 37 0,0 92 0,0 151 88 0,0 111 0,0 26 82 huonekalut 1 255 0,0 1 188 0,0-5 1 120 0,0 1 110 0,0-1 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 563 0,0 668 0,0 19 590 0,0 450 0,0-24 84 vaatteet 24 435 0,7 17 526 0,5-28 16 097 0,5 11 537 0,3-28 85 jalkineet 1 299 0,0 867 0,0-33 855 0,0 438 0,0-49 87 kojeet,mittarit yms. 4 444 0,1 6 332 0,2 42 6 193 0,2 2 719 0,1-56 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 84 0,0 52 0,0-38 51 0,0 499 0,0 880 89 muut valmiit tavarat 4 380 0,1 3 053 0,1-30 2 855 0,1 3 740 0,1 31 9 muut tavarat 50 0,0 57 0,0 14 57 0,0 64 0,0 12 YHTEENSÄ 3 427 185 100,0 3 565 974 100,0 4 3 248 137 100,0 4 006 576 100,0 23
Ulkomaankauppa 2004:M03 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa 13.02.2004 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p. 020 492 1844 kari.tahtivaara@tulli.fi Matti Heiniemi p. 020 492 1845 matti.heiniemi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/. Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FIN-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax 020 492 1860 Telefax 020 492 1860 Fax + 358 20 492 1860 Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi E-mail: tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service 020 391 103 020 391 103 + 358 20 391 103
Ulkomaankauppa 2004:M05 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 1994-2003 2000 Milj. e 1500 1000 500 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Tuonti Vienti Helsinki 15.03.2004. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
1 TUONTI KIINASTA VOIMAKKAASSA KASVUSSA Kiina kohosi sähköteknisten tuotteiden tärkeimmäksi tuontimaaksi Suomen tuonti Kiinasta on ollut voimakkaassa kasvussa kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuoden 2003 loppupuolella Kiina kohosi kuukausitasolla jo samaan suuruusluokkaan Ison-Britannian, Ranskan, Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa. Tuontia Kiinasta kasvattivat erityisesti sähkötekniset tuotteet, joiden tärkeimmäksi tuontimaaksi se kohosi. Vienti Kiinaan kääntyi kasvuun viime vuoden lopulla pitkälti paperiteollisuuden koneiden ansiosta. Tätä ennen vienti sinne oli ollut supistuvalla uralla jo yli kahden vuoden ajan, kun etenkin puhelinlaitteiden vienti väheni. Koneiden ja laitteiden vienti Kiinaan pysyi viime vuonna edellisvuotisella tasolla, vaikka useimpien kone- ja laiteryhmien vienti Suomesta supistui. Raudan ja teräksen vienti Kiinaan yli kaksinkertaistui. Viennin arvo Kiinaan oli viime vuonna lähes 1,3 mrd. euroa eli 5 % edellisvuotista suurempi. Kiinan osuus koko viennistä oli 2,8 %, ja se oli 11. tärkein vientimaista. Tuonti Kiinasta lisääntyi neljänneksen ja oli arvoltaan lähes 1,6 mrd. euroa. Kiinan osuus tuonnista nousi 4,3 %:iin eli lähes prosenttiyksikön edellisvuotista suuremmaksi. Samalla Kiina kohosi 7. tärkeimmäksi tuontimaaksi. Tuonnin voimakas lisääntyminen käänsi kaupan Suomelle selvästi alijäämäiseksi. Kuvio 2. Vienti Kiinaan, Isoon-Britanniaan, Ranskaan, Japaniin ja Arabiemiirikuntiin kuukausittain 2002-2003 500 Milj. e 400 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2002 2003 Kiina Iso-Britannia Ranska Japani Arabiemiirikunnat Kuvio 3. Tuonti Kiinasta, Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Japanista ja Yhdysvalloista kuukausittain 2002-2003 300 Milj. e 200 100 Kiina Iso-Britannia Ranska Japani Yhdysvallat 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2002 2003 Tullihallitus Tilastoyksikkö