Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro
Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena tuottaa metropolialueen erityistarpeista lähtevää kaupunkitutkimusta Maahanmuuttajien määrä kasvanut, jopa puolet heistä asuu pääkaupunkiseudulla Maahanmuuttajien asunnottomuus rajusti kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot) Ilmiön teoreettinen tarkastelu taka-alalla, tavoitteena pikemminkin ilmiön jäsentäminen
ETHOS (European Typology on Homelessness and Housing Exclusion) typologia: Koti voidaan ymmärtää kunnolliseksi asumukseksi, joka kattaa henkilön ja hänen perheensä asumistarpeet ja jota he hallitsevat (fyysinen alue) Koti mahdollistaa yksityisyyden ja sosiaaliset suhteet (sosiaalinen alue) Kodin hallintaan on yksinomainen ja laillinen oikeus (laillinen sopimukseen perustuva vuokrasuhde), joiden puuttuminen määrittelee asunnottomuutta (legaalinen alue)
Individualistiset ja rakenteelliset asunnottomuuden selitysmallit korvautumassa näkemyksiin, jossa rakenteelliset tekijät luovat asunnottomuuden esiintymiselle olosuhteet Henkilöt jotka ovat haavoittuvaisempia esim. yhteiskunnallisille ja taloudellisille suhdanteille, ovat enemmän vaarassa joutua asunnottomiksi Tarkastelen maahanmuuttajien asunnottomuutta yksilötason näkökulman lisäksi suomalaiseen kotouttamispolitiikkaan ja palvelujärjestelmään liittyvänä ilmiönä
Maahanmuuttajien asunnottomuuteen vaikuttavat sekä yksilön ominaisuudet että vastaanottavan yhteiskunnan ominaisuudet Lohkoutumisen viitekehys: onko pääkaupunkiseudulle muodostunut etninen hierarkia ja asuntomarkkinoiden segmentoituminen siten että jotkut ryhmät eivät löydä ollenkaan asuntoa Taustana aikaisempi tutkimustieto ja keskustelut työntekijöiden kanssa
Kotoutumisen ulottuvuus Taloudellinen Mikä edesauttaa kotoutumisen ulottuvuuden saavuttamista Asema työmarkkinoilla, palkkatulot Inhimillinen Kulttuurinen Sosiaalinen Kielitaito, tieto yhteiskunnasta, tieto palvelujärjestelmästä Suomalaisen kulttuurikoodiston tunteminen, oman kulttuurisen tiedon tunnistaminen Etninen verkosto, suhteet valtaväestöön, ihmisten väliset suhteet
Keitä pääkaupunkiseudun ja Lahden asunnottomat maahanmuuttajataustaiset perheet ja yksin elävät henkilöt ovat (työntekijöiden tiedossa olevat)? Taustatiedot? Mitkä syyt ja olosuhteet ovat vaikuttaneet heidän asunnottomuuteensa?
Webropolkysely kuntien aikuissosiaalityössä, lastensuojelun sosiaalityössä, asumispalvelujen ja maahanmuuttajapalvelujen työntekijöille sekä eräiden säätiöiden ja järjestöjen työntekijöille Vastauksia 81 kpl: vastaajista 58 % Hki, 22 % Vantaalla, 12 % Espoossa, 7 % Lahdessa Hki: pohjois- ja Itä-Helsingin alueet, Vantaa: Tikkurila-Korso-Koivukylä, Espoo ja Lahti: koko kaupunki Kysely koski asunnottomia perheitä ja yksineläviä henkilöitä
Kysymys: Kuinka monta asunnotonta perhettä kohtaat työssäsi puolen vuoden aikana? 39 vastaajaa
Ikäjakauma
Suurimmat etniset ryhmät kärsivät eniten asunnottomuudesta Somalialaisten osuus on sekä perheiden että yksin elävien kohdalla korostunut, irakilaisten osuus yksin elävien kohdalla Erityisesti nuorten (18-29 v.) osuus on huolestuttavan suuri Suurin osa yksin elävistä asunnottomista on miehiä Päihdeongelma ei näyttäydy suurena riskinä, mutta mielenterveysongelmat suuri riski Asunnottomuuden lohkoutuminen: osa ei saa asuntoa ollenkaan
Yksilön ja perheen ongelmat kietoutuvat yhteiskunnalliseen huono-osaisuuteen: Ristiriidat ja ongelmat perheessä ja avio- ja avoliitoissa riski ajautua asunnottomuuteen Yksilö- ja perhetason ongelmat ovat usein yhdistyneenä taloudelliseen ahdinkoon, työttömyyteen ja syrjäytyneisyyteen Tiedon ja kielitaidon puute voivat johtaa asunnottomuuteen: palvelujärjestelmä ei näyttäydy kaikille samoin Ilmiön jäsentäminen: asunnottomuudessa samanlaisia piirteitä kuin kantaväestöllä, mutta tuleeko erityisyys taustoista vai yhteiskunnasta
Maahanmuuttopolitiikka on osa kaupunkipolitiikkaa: maahanmuuttajat asettuvat asumaan metropoleihin Asunnottomuutta tarkasteltava yksilötason lisäksi suomalaisen kotouttamispolitiikan, asuntopolitiikan ja palvelujärjestelmän kysymyksenä ja ilmiönä Sosiaalitoimi ei pysty yksin ratkaisemaan ongelmaa Nuorten maahanmuuttajien asunnottomuus on otettava vakavasti huomioon
Webropol kysely: työntekijöiden näkökulma Haastattelut: asunnottoman kokemus Asunnottomuus kodittomuus: ne jotka eivät ole sosiaalitoimen asiakkaina jäävät tutkimuksessa varjoon (Hki kirjaa helsinkiläisiksi poste-restantet, muut kunnat?) Miten kiireellinen asunnontarve on suhteessa poste restante-osoitteeseen? Viranomaisten tiedossa vs. ei tiedossa
VTT, Tutkija Marja Katisko Diakonia-ammattikorkeakoulu Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma marja.katisko@diak.fi