Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura <-Kiukainen Huittinen <- Vampula Pori (Ahlainen) <- Noormarkku Rauma (Kodisjoki) <- Lappi Neuvottelutilanne/kuntakysely: Pohjois-Satakunta (Kankaanpää+Jämijärvi +Parkano) -> kuntauudistus- ja maakuntakysymys Kiikoinen - > kuntauudistus- ja maakuntakysymys Kuva 1. Kuntauudistustilanne Satakunnassa 2011
2. Maakunnan erityispiirteet Yhteiskunnan toimivuuden kannalta toimintojen sijoittuminen ja niiden muodostama kokonaisrakenne ovat ratkaisevassa asemassa. Tuotanto, asuminen, palvelut ja vapaa-aika vaativat erikokoisia yhdyskuntia ja näitä yhdistäviä ja verkostoivia rakenteita, kuten liikenneyhteyksiä ja teknisen huollon järjestelmiä. Nämä muodostavat aluerakenteen ja ovat osa alueidenkäyttöä. Aluerakenne ja alueidenkäyttö muuttuvat yleensä hitaasti ja ovat muotoutuneet pitkän kehityksen kuluessa. Niissä on edelleen mukana piirteitä maatalousyhteiskunnasta ja teollisuuden ympärille rakentuneista työpaikkakeskuksista. Maakunnan erityispiirteet ovat syntyneet ja kehittyneet vuosisatojen aikana. Nykyinen Satakunta ammentaa erityispiirteensä asemastaan rannikkomaakuntana, laajan Kokemäenjoen vesistöalueen voimavaroista sekä valtakunnallisesta asutus- ja teollisuushistoriastaan. Satakunnan aluerakenteen valtakunnallisen perusrungon muodostavat ylimaakunnalliset yhdyskuntavyöhykkeet Pori-Rauma-(Uusikaupunki-Turku) rannikkoalue eli valtatie 8 vaikutusvyöhyke sekä Kokemäenjokilaakso Pori-Ulvila-Harjavalta-Kokemäki-Huittinen(-Forssa-Helsinki) eli valtatie 2:n vaikutusvyöhyke. Yhdyskuntavyöhykkeet perustuvat paitsi liikenteellisiin yhteysverkkoihin erityisesti toiminnalliseen yhteyteen sekä asutuksen sijoittumiseen. Vyöhykkeen muodostavat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään olevien kaupunkien, taajamien ja maaseutualueiden muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Maakunnan suurimmat väestö- ja työpaikkakeskittymät sijaitsevat rannikolla ja Kokemäenjoen varrella. Näillä alueilla väestötiheys on keskimäärin 50 as/km². Rannikkokaupungit Pori ja Rauma ovat alueen suurimmat väestö-, tuotanto- ja palvelukeskukset. Kolmen seudun Satakunta Selvityksen kohdealueena on Selkämeren rannikolla sijaitseva Satakunnan maakunta, johon kuuluu 21 kuntaa: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä ja Ulvila (kuva 1). Maakuntakeskuksena on Pori ja maakunnan osakeskuksena Rauma. Satakuntaa ympäröi neljä maakuntaa: Etelä- Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Satakunnassa on kolme seutukuntaa: Pohjois-Satakunta, Porin seutukunta sekä Rauman seutukunta. Kuva 2. Satakunnan seutukuntajako (2011) 2
Kuntien pinta-alat Satakunnan pinta-ala on n. 8 400 km 2, josta metsää on n. 65 % eli yli puoli miljoonaa hehtaaria. Satakunnan kuntien pinta-alat km2 Pori 834 Kankaanpää 689,6 Eura 578,9 Huittinen 532,7 Karvia 502 Rauma 495,6 Kokemäki 481,3 Siikainen 463,1 Merikarvia Sastmola 446 Ulvila 400,7 Eurajoki 345,4 Honkajoki 331,3 Lavia 321,2 Pomarkku Påmark 301,1 Köyliö 246,1 Jämijärvi 214,4 Nakkila 182,9 Luvia 169,1 Säkylä 160,6 Kiikoinen 138,1 Harjavalta 123,5 Järvien, joita Satakunnassa on noin 300 kpl, ja jokien yhteinen pinta-ala on 450 km 2 ja rantaviivaa maakunnasta löytyy kaikkiaan peräti yli 3 200 km. Peltoa Satakunnan pinta-alasta on n. 20 %. Pinta-alaltaan laajin on viimeisimmän kuntaliitoksen jälkeen Porin kaupunki : noin 830 km 2. Harjavallan kaupunki on pinta-alaltaan pienin: noin 120 km 2. Keskimääräinen kuntakoko on noin 400 km 2. 0 200 400 600 800 1000 Väestö Kuva 3. Satakunnan kuntien pinta-alat (2011). Lähde: Tilastokeskus Satakunnan väkiluku oli vuoden 2010 lopussa 227 031. Väestöstä 61 prosenttia asui Porin seutukunnassa (137 745) ja 29 prosenttia Rauman seutukunnassa (65 672). Pohjois-Satakunnan väestön osuus oli 10 prosenttia (23 614) koko maakunnan väestöstä. Kuva 4. Satakunnan kuntien väestö (2010). Lähde: Tilastokeskus 3
Asutuksen tiheys ja taajamaväestö Suurimpina väestökeskittyminä Satakunnassa erottuvat Pori ja Rauma. Meri-Porista asutustihentymä jatkuu ketjumaisena valtatie 2:ta pitkin Ulvilan ja Nakkilan kautta aina Harjavaltaan saakka. Ketjumainen asutuskeskittymä on myös havaittavissa Pyhäjärven itäpuolella Eurasta Säkylään jatkuvalla linjalla. Muut suuremmat asutuskeskittymät sijoittuvat Kankaanpäähän ja Huittisiin. Satakunnan väestöntiheys on vuodesta 2000 vuoteen 2005 pysynyt samana, 29 henkilöä maaneliökilometriä (km2) kohden. Väestöntiheys on Satakunnan keskimääräistä arvoa suurempi Porissa, Raumalla, Harjavallassa, Ulvilassa, Nakkilassa ja Säkylässä. Väestöntiheys on vuosien 2000 ja 2005 välillä kasvanut mm. Porissa. Kuva 5. Väestötihentymät Taajamoituminen Taajamaväestön osuus Satakunnan maakunnan koko väestöstä oli 83,4 (2010). Pinta-alaltaan suurin kunta (Pori) ja pienin (Harjavalta) ovat taajamaväestöosuuksiltaan samoissa lukemissa. Kokemäenjokilaakso ja eteläinen osa maakuntaa ovat tiheään asuttua, Pohjois-Satakunta Kankaanpään lähialuetta lukuun ottamatta on harvaan asuttua. Kuva 6. Taajamaväestön osuus kuntien asukkaista. Lähde: Tilastokeskus 4
Väestömäärän kehitys ja ennuste Satakunta on väkiluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin maakunta, jonka osuus koko maan väkiluvusta on 4,3 %. Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatiman väestöennusteen mukaan väkiluku tulee vähenemään Satakunnassa 2,8 % vuoteen 2030 mennessä ja noin 4,1 % vuoteen 2040 mennessä. Saman ennusteen mukaan koko maan väkiluku tulee nousemaan ennustusjakson aikana vastaavasti 9,8 % ja 12,4 %. 250 000 240 000 230 000 220 000 210 000 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Toteutunut Ennuste Kuva 7. Satakunnan toteutunut väkiluvun muutos ja ennuste vuodelle 2025. Lähteet: TK 2008a ja b, väestörakenne ja väestöennuste. Kuntakohtainen tarkastelu Eurajoen, Luvian, (silloisen) Noormarkun ja Ulvilan kuntien väkiluku kasvoi tarkasteluajanjaksolla. Ennusteen mukaan Eurajoen lisäksi Harjavalta ja Pori kasvattavat asukaslukuaan vuoteen 2025 mennessä. Taulukko 1. Väestönmuutos 1980 2007 ja väestöennuste vuodelle 2025. Punainen väri kuvaa positiivista ja sininen negatiivista väestönmuutosta. Lähteet: TK 2008a ja b, väestörakenne ja väestöennuste. (Huom. kuntaliitos Pori-Noormarkku toteutunut 2011.) MUUTOS % MUUTOS % Kunta 1980-2007 2007-2025 Kunta 1980-2007 2007-2025 Eura -7,7-0,1 Lavia -26,3-13,9 Eurajoki 2,3 6,1 Luvia 0,9-0,2 Harjavalta -13,8 1,9 Merikarvia -16,7-15,0 Honkajoki -24,5-11,4 Nakkila -7,8-12,1 Huittinen -8,2-0,1 Noormarkku 7,9-5,6 Jämijärvi -14,2-14,7 Pomarkku -15,7-8,3 Kankaanpää -8,2-6,5 Pori -4,0 0,5 Karvia -25,5-18,0 Rauma -6,8-2,0 Kiikoinen -11,1-4,7 Siikainen -31,8-13,4 Kokemäki -14,3-5,9 Säkylä -7,4-2,4 Köyliö -17,3-10,7 Ulvila 7,0-4,5 Satakunta -6,8-2,5 5
Muutosennuste 2025 Kuva 8. Väestömuutosten ennuste vuoteen 2025. Suhteellinen väestöennuste on esitetty kartalla väreinä ja absoluuttinen lukuina kartalla kunnan kohdalla. Huom. Kuntaliitos Noormarkku-Pori on toteutunut vuoden 2010 alussa. Väestön ikärakenne Valtakunnallisen trendin mukaan vanhusten määrä on kasvussa ja nuorten määrä laskussa. Tämä suuntaus on havaittavissa myös Satakunnan pitkän aikavälin ikärakenteen muutoksesta. Koko maan ikärakenteeseen verrattuna Satakunnassa on vanhuksia suhteellisesti enemmän (17,5 % / 21,1 %). Lasten ja työikäisten osuudet ovat myös koko maan keskiarvoa pienempiä (16,5% / 15,3%). Satakunnan seutukunnista ikärakenteet ovat melko samankaltaiset Porin ja Rauman seuduilla, Raumalla väestö on hieman nuorempaa. Samalla ne määräävät myös koko maakunnan ikärakenteen. Suurin ero on havaittavissa Pohjois-Satakunnan ikärakenteessa, sillä vanhusten osuus väestöstä on huomattavan suuri, 22,5 % (koko maassa 17,5 %). Satakunnan väestön ikärakenteessa ei ole havaittavissa merkittäviä seutukuntakohtaisia eroja. Sen sijaan kuntakohtaiset erot ovat merkittävämpiä. Satakunnan kunnista korkein yli 64-vuotiaiden osuus on Siikaisissa (28 %) ja alhaisin Eurajoella ja Ulvilassa (18 %). Korkein alle 15-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on Noormarkussa oli (2009) (19 %) ja alhaisin Laviassa (12 %). Porissa ja 6
Raumalla alle 15-vuotiaiden osuus on myös varsin alhainen, noin 15 prosenttia. Työikäisen väestön osuus vaihtelee puolestaan 58 66 prosentin välillä, suurin osuus on Kankaanpäässä. Asutuksen ja työpaikkojen sijoittuminen Satakunnan valtakunnallisestikin merkittävä yhdyskuntavyöhyke sijoittuu Kokemäenjokilaaksoon nauhamaisena taajamarakenteena Porin Reposaaresta Harjavaltaan ja liikenneverkon välityksellä Kokemäelle ja Huittisiin. Kokemäenjokilaakso on lähes 130 000 asukkaan ja 40 000 työpaikan, taajamarakenteeltaan, maantieteelliseltä sijainniltaan, toiminnoiltaan ja kulttuuriltaan valtakunnallisesti merkittävä vyöhyke. Jokilaakson alueella toimintaympäristön muutokset synnyttävät jatkuvasti uusia haasteita. Yhdyskuntarakenne, elinympäristö ja yhteiskunnan toiminnat ovat kietoutuneet toisiinsa. Yhteisen toimintaympäristön ominaisuudet ovat samanaikaisesti edellytys sekä yritystoiminnalle että ihmisten hyvinvoinnille jokapäiväisessä elämässä. Kuva 9. Satakunnan taajama-alueiden muutokset vuosien 1980 2005 välillä. 7
Työpaikat ja toimialat Satakunnassa oli (vuonna 2008) 95 000 työpaikkaa. Maakunnan elinkeinorakenteessa työpaikkojen toimialat jakaantuivat seuraavasti: palvelut 61,8 % jalostus 32,8 % alkutuotanto 4,5 % Porin seutukunnan elinkeinorakenteessa työpaikoista sijoittuivat palveluihin 67 % ja jalostukseen 30 %. Alkutuotannon työpaikat olivat noin 3 % kokonaismäärästä. Pohjois-Satakunnan elinkeinorakenne nojasi myös kaupallisiin ja yhteiskunnallisiin palveluihin. Työpaikoista oli palvelualoilla 56 %, jalostuselinkeinojen parissa 28 % ja alkutuotannossa peräti 14 %. Rauman seudun elinkeinorakenteessa työpaikkoja oli eniten myös palveluissa 54 %, mutta toisena merkittävänä alana oli jalostus: työpaikoista 41 %. Alkutuotannossa oli 4 % työpaikoista. Kuva 10. Kuntien elinkeinorakenne 2008 8
Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuusaste Satakunnassa työpaikkaomavaraisuus on 100 % tai enemmän vuonna 2007 seuraavissa kunnissa: Eura 108 % Harjavalta 137 % Honkajoki 113 % Huittinen 101 % Kankaanpää 114 % Pori 112 % Rauma 107 % Kuva 11. Työpaikkaomavaraisuus vuonna 2007 9
Liikenneverkko ja ylikunnallinen työssäkäynti Kuva 12. Satakunnan nykyinen liikenneverkko ja Satakunnan pitkän aikavälin liikennejärjestelmä Kuva 13. Työssäkäynti kuntien ja maakuntien välillä Satakunnassa Liikenneverkko selittää ja selkiyttää osaltaan työssäkäyntivirtojen sijainnit ja suunnat. Työssäkäyntialueena Satakunta on lähes työpaikkaomavarainen, sillä vain vajaa 1 % työvoimasta käy töissä maakunnan ulkopuolella. Työvoiman liikkuminen on lähinnä maakunnan omien kuntien välistä. Seitsemän kuntaa on selviä työpaikkakeskittymiä: Eura, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Kankaanpää, Pori, ja Rauma. Näiden työpaikkaomavaraisuus on yli 100 % eli oma työllinen työvoima on pienempi kuin työpaikkojen määrä (kuva 11). Kuvassa 13 on kuvattu kuntien väliset merkittävimmät työssäkäyntivirrat. Suurimmat työssäkäyntivirrat ovat Porin ja Rauman ympäristökuntien ja keskuskunnan välisiä, kuten Ulvila Pori (Noormarkku), Eurajoki Rauma ja Pori Ulvila. Yli viidensadan työssäkäyntivirta on myös väleillä Luvia Pori, Nakkila Pori ja Rauma Eurajoki. Merkittävää ylimaakunnallista työssäkäyntiä on mm. Kankaanpää Parkano, Huittinen Sastamala sekä Rauma Pyhäranta ja Laitila väleillä. 10
Työssäkäyntialueet Työssäkäyntialueet on määritelty tilastokeskuksen käyttämän pendelöintiprosentin (10 % ) mukaan. Kuvassa 14. esitetyt työssäkäyntitiedot perustuvat yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietoihin vuodelta 2007. Satakunnan työssäkäyntialueet 2007 lukujen perusteella olivat : Porin työssäkäyntialue: Pori, Merikarvia, Pomarkku, Ulvila, Nakkila ja Luvia Kankaanpään työssäkäyntialue: Kankaanpää, Jämijärvi ja Lavia Rauman työssäkäyntialue: Rauma, Eurajoki ja Pyhäranta (<-Varsinais-Suomi) Euran työssäkäyntialue: Eura, Köyliö ja Säkylä (Pirkanmaa->Sastamala työssäkäyntialue:) Kiikoinen Kuva 14. Satakunnan työssäkäyntialueet Kunnat, jotka eivät edellä esitetyin kriteerein kuulu edellä kuvattuihin työssäkäyntialueisiin Satakunnassa ovat Karvia, Honkajoki, Siikainen, Harjavalta, Kokemäki ja Huittinen. Näiden kuntien asemoituminen edellä analysoitujen ylikunnallisten työssäkäyntialueiden ulkopuolelle, johtuu osalla suhteellisen korkeasta työpaikkaomavaraisuudesta ja osalla vähäisestä ylikunnallisesta työssäkäynnistä. Näiden kuntien pendelöinti on esitetty kuvassa 15. Työpaikkaomavaraisuus on esitetty kuvassa 11. 11
Työssäkäyntialueisiin kuulumattomien alueiden suuntautuminen Työssäkäyntialueisiin kuulumattomien alueiden suuntautuminen on osoitettu alle 10 % työssäkäyntivirran suunnalla. Kunnat, joiden työpaikkaomavaraisuus oli alle 100 % :Karvian kunnan työllisistä kävi 3 % Parkanossa ja noin 4 % Kankaanpäässä töissä. Siikaisten kunnan työllisistä kävi noin 5 % Merikarvialla, samoin 5 % Kankaanpäässä ja noin 9 % Porissa. Kokemäen työllisistä kävi Porissa noin 5 % ja Eurassa vajaat 4 %. Kunnat, joiden työpaikkaomavaraisuus oli yli 100 %: Honkajoen työllisistä kävi vajaat 10 % töissä Kankaanpäässä. Harjavallan työllisistä kävi Porissa vajaat 9 %, Nakkilassa noin 4 %, Eurassa 4 % ja Kokemäellä noin 3 %. Huittisten työllisistä kävi runsaat 5 % Sastamalassa töissä. 12
Kuva 15. Ylikunnallisiin työssäkäyntialueisiin kuulumattomien kuntien ylikunnallinen työssäkäynti (Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Karvia, Kokemäki, Siikainen) 3. Asiointisuuntautuneisuus maakunnassa ja reuna-alueilla Asiointi omassa kunnassa on koonti vaikutusalueselvityksestä (Gallup Oy 2005), jossa keskuksena on oma kunta. Kartta kuvassa 16 esittää, kuinka suuri osuus kaikista asioinneista tehdään omasta kunnasta. Tiedot on tässäkin summattu ja laskettu päivittäisiksi asioinneiksi. Päivittäiset asioinnit kertovat paitsi asuinkunnan päivittäistavarakaupan kyvystä tyydyttää talouksien ostotarpeet myös talouksien työmatkojen suuntautumisesta. Suuri osa päivittäistavaraostoksista tehdään töistä palatessa. Monipuolinen erikoistavara- ja palvelutarjonta lisää alueellisten keskusten asiointimääriä. Toisaalta on myös palveluja, joita tietoisesti haetaan oman kunnan ulkopuolelta, kuten kulttuuri-, matkailu- ja majoituspalvelut. 13
Satakunnassa merkittävin asiointikeskus on Pori, jonne on ensisijainen asiointisuuntaus kahdeksasta ja toissijainen viidestä kunnasta. Rauma on kolmen ensisijaisen ja yhden toissijaisen asiointisuuntauksen keskus, jonne yksi ensisijaisista suuntauksista tulee maakunnan ulkopuolelta, Pyhärannasta. Lisäksi vaikutusalueselvityksessä vielä mukana olleen Kodisjoen asioinnit suuntautuivat Raumalle. Kankaanpää on Pohjois- Satakunnan kuntien asiointikeskus, jonne suunnataan ensisijaisesti kolmesta ja toissijaisesti kolmesta. Lisäksi Satakunnan ulkopuolelta Parkanosta tehdään merkittävästi asiointeja Kankaanpäähän noin toissijaista suuntausta vastaavalla tasolla. Neljäs merkittävä asiointikeskus on Huittinen, jonne suunnataan etenkin Vampulasta ja Satakunnan ulkopuolelta Punkalaitumelta. Kuva 16. Asioinnit omassa kunnassa (Gallup Oy 2005) 14
Kuva 17. Satakunnan asiointisuuntautuneisuus (Gallup Oy 2005) Satakunnan kuntien ensisijainen ja toissijainen asiointisuuntautuneisuus on analysoitu Satakunnan aluerakenne - raportissa 2007 (Satakuntaliitto). 15